Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ulkoasiainhallinto
              74. Talonrakennukset
         10. Kriisinhallinta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

01. UlkoasiainhallintoPDF-versio

Selvitysosa:Ulkoasiainhallinto palvelee koko valtionhallintoa, yksityishenkilöitä, yrityksiä, tutkimuslaitoksia, järjestöjä, mediaa ja muita yhteistyökumppaneita. Kattava edustustoverkko on Suomelle tärkeä. Nopeasti muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta tehokasta ennakointia, seurantaa, analyysiä, tiedon jakamista ja resurssien joustavaa käyttöä. Monipuolinen osaaminen mahdollistaa Suomen tavoitteiden edistämisen ja paremman riskien hallinnan ja kriisivalmiuksien vahvistamisen, osana kokonaisturvallisuutta, nopeastikin muuttuvissa oloissa. Toimintaa ohjaavat strategisten painopistealueiden lisäksi ulkoasiainhallinnon arvot: yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus.

Tuotokset ja laadunhallinta
  • — Ulkoasiainhallinnon keskeinen vaikuttamisen väline on vahvaan osaamiseen ja tiiviisiin verkostoihin perustuva tehokas kahden- ja monenvälinen diplomatia eri tasoilla. Nopeasti muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta tehokasta ennakointia, seurantaa, analyysiä, tiedon jakamista ja resurssien joustavaa käyttöä
  • — Ulkoasiainhallinto kiinnittää enenevästi huomiota digitalisaation hyödyntämiseen, ml. sosiaalinen media toimintaympäristönä. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakennetta ja toimintatapoja kehitetään ottaen huomioon myös yhteistyömahdollisuudet Pohjoismaiden, Baltian maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa sekä Team Finland -toimintamalli
  • — Team Finland -rakenteita toiminnallistetaan. Edustustojen roolia vienninedistämisessä vahvistetaan tiiviissä yhteistoiminnassa tulevan Business Finland -organisaation kanssa. Käytännön vienninedistämisen osaamista ulkoasiainhallinnossa kehitetään
  • — Ulkoasiainhallinnon tarjoamia kansalaispalveluja kehitetään ottamalla huomioon konsulipalvelulain muutokset ja hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma samalla varmistaen, että ulkoasiainhallinnon tehtäviin kuuluvat palvelut ovat myönteinen tekijä kilpailtaessa Suomeen muuttoa harkitsevista kansainvälisistä osaajista. Kriisiviestintää kehitetään antamaan entistä realistisempi kuva ulkoasiainhallinnon palveluista ja vastuista erilaisissa kriisitilanteissa
  • — Suomen intressejä edistetään tehokkaalla viestinnällä ja maakuvatyöllä. Ulkoasiainhallinnon viestintävalmiutta parannetaan ja osallistumista ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun lisätään. Taloudellisia ulkosuhteita edistetään nostamalla esiin suomalaista osaamista ja yhteiskunnan vahvuuksia
  • — Suomi toimii puheenjohtajana Arktisessa neuvostossa vuosina 2017—2019 ja Euroopan neuvostossa vuosina 2018—2019. Vuoden 2018 aikana valmistaudutaan myös Suomen EU-puheenjohtajuuteen vuonna 2019 sekä vietetään ulkoasiainhallinnon 100-vuotisjuhlavuotta.
Toiminnallinen tehokkuus
  • — Hallinnonalan sisäisiä prosesseja keskitetään ja kevennetään niin kotimaassa kuin ulkomailla. Erityistä huomiota kiinnitetään ulkoasiainhallinnon omien turvallisuusriskien hallintaan
  • — Osana ministeriön suunnittelujärjestelmää jatketaan toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden mittaamisen, ml. toimintolaskenta ja kehitysyhteistyön tulosraportointi, kehittämistä
  • — Ulkoasiainhallinnon tietohallinnon erityispainopisteinä vuonna 2018 ovat viisumitoiminnan, erityisesti uuden kansallisen viisumitietojärjestelmän ja kansalaispalvelujen kehittäminen, turvallisen tiedonvälityksen ja turvaluokitellun tiedon hallinnan kehitystyön jatkaminen, asianhallinta sekä hallinnonala- että valtioneuvostotasolla ja yhteistyö valtioneuvoston hallintoyksikön kanssa tekniikka-, järjestelmä- ja tietoarkkitehtuuriasioissa
  • — Maahantulopalvelujen kehittämistä jatketaan muun muassa digitalisaatiota hyödyntäen. Tavoitteena on edelleen erityisesti Venäjän toimintoihin liittyvän Kouvolan maahantulolupa-asioiden palvelukeskuksen toiminnan ja resursoinnin kehittäminen ottaen huomioon viisumikysynnän vaihtelut. Vuoden aikana jatketaan myös Kiinan viisumien paikkariippumattoman käsittelyn pilotointia Kouvolan maahantulolupa-asioiden palvelukeskuksessa; tässä talousarviossa tarkoitukseen on esitetty kuuden henkilötyövuoden lisäystä hallinnonalalle
  • — Hallinnonalan kiinteistöstrategia uudistetaan tavoitteena erityisesti hallinnonalan omistajaohjauksen kehittäminen. Ulkoasianhallinnon hankintastrategian ja ympäristöstrategian ja -ohjelman toimeenpanoa jatketaan.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
  • — Ulkoasiainhallinnon henkilöstöstrategian 2015—2020 toimeenpanoa jatketaan. Vähenevät voimavarat ohjataan entistä joustavammin hallinnonalan strategisiin painopistealueisiin hyödyntämällä priorisointia, depriorisointia ja poisvalintaa. Osaamisen kehittämisestä huolehditaan strategisten painopistealuiden mukaisesti
  • — Palkkausjärjestelmää pyritään kehittämään virkaehtosopimusjärjestelmän puitteissa paremmin tehtäväkierron vaatimusten mukaiseksi, painopisteenä suoritusarvioinnin uudistaminen
  • — Johtajapolitiikassa kiinnitetään erityistä huomiota ministeriön vahvistamien hyvän johtajuuden periaatteiden toteutumiseen entistä paremmin ja tasaisemmin koko organisaatiossa hyödyntämällä muun muassa 360-arviointien tuloksia
  • — Vahvistetaan työhyvinvoinnin yhteyttä henkilöstön kehittämiseen, erityisenä painopisteenä kriisialueiden edustustot. Tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin säilyttäminen saavutetulla korkealla tasolla.

Ulkoasiainhallinnolle asetettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut

  2016
toteutuma
2017
ennakoitu
2018
tavoite
       
Kansalaispalvelut      
Hädänalaisten avustaminen Tapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta Tapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta Tapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta
Kriisipäivystys/tehostettu tilanneseuranta Käynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisesta Käynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisesta Käynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisesta
Konsulikomennuskuntien lähtövalmius/vastaanottaminen Korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä Korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä Korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä
       
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen    
Henkilötyövuodet 2 373 2 332 2 338
— Ulkoasiainministeriö 870 849 856
— Ulkomaanedustus 542 546 545
— Paikallisesti palkatut 961 937 937
Naisia, %-osuus 67 65 65
Naisten %-osuus johdosta 47 47 48
Naisten %-osuus asiantuntijatehtävistä 67 67 67
Koulutustasoindeksi 6,1 6,1 6,1
Työtyytyväisyysindeksi 3,7 3,7 3,7
Sairauspoissaolot, pv/htv 5,0 5,2 5,0

01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 218 638 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kunniakonsulien menojen maksamiseen

2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen

3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen

5) Team Finland -verkoston vahvistamisesta määräaikaisilla kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla aiheutuvien menojen maksamiseen

6) ulkoasiainhallinnolle yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteistä edustusta vaille oleville Euroopan unionin kansalaisille kolmansissa maissa annettavan konsuliviranomaisten suojelun helpottamiseksi ja päätöksen 95/553/EY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin (EU 2015/637) nojalla syntyneisiin kustannuksiin.

Selvitysosa:

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2018 (euroa)

   
Ministeriö, 856 henkilötyövuotta 69 530 000
Toimintamenot 14 480 000
Henkilöstömenot 55 050 000
   
Edustustot, 89 toimipistettä, 545 henkilötyövuotta1) 134 468 000
Toimintamenot 68 209 000
Henkilöstömenot 66 259 000
   
Hallinnonalan toimialavastaavat menot 14 640 000
Tietohallinto 12 000 000
Kiinteistöhallinto 840 000
Turvallisuus 1 800 000
Yhteensä 218 638 000

1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 30, Itä 7, Aasia ja Amerikka 27, Afrikka ja Lähi-itä 20 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä.

Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutuskorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus, päivähoitokorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.

Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.

Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen toimintamenoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 228 992 231 276 232 055
Bruttotulot 11 673 10 792 13 471
Nettomenot 217 319 220 484 218 638
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 22 692    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 30 303    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 6 568 6 687 7 656
— suoritteiden myyntituotot mom. 12.24.99 (viisumien käsittelymaksut) 19 489 16 000 26 500
Tuotot yhteensä 26 057 22 687 34 156
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 11 951 9 682 10 055
— osuus yhteiskustannuksista 14 431 11 594 11 982
Kustannukset yhteensä 26 382 21 276 22 037
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -325 1 411 12 119
Kustannusvastaavuus, % 99 107 155

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut on bruttobudjetoitu momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Brexit erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa 209
IMO-erityisasiantuntija Suomen Lontoon suurlähetystössä (siirto momentille 31.20.01) -83
Kiinan paikkariippumaton viisumikäsittely -pilotti 210
Lisääntyneestä turvapaikanhakijamäärästä aiheutuvat menot (erityisesti perheenyhdistämiset) -533
Maahanmuuton erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentilta 26.01.01) 17
Maahanmuuttoon liittyvä tiedotustoiminta -250
Palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistus (siirto momentille 23.01.01) -20
Siirto momentille 24.01.74 -500
Säästöjen VNHY-osuuden palautus momentilta 23.01.01 170
Työllisyys ja kilpailukyky: Team Finland -verkoston määräaikainen vahvistaminen kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla -6
Valtioneuvoston lehtihankintojen keskittäminen lopuilta osin (siirto momentille 23.01.01) -26
Valtioneuvoston puhelinvälitystoiminnan uudelleenorganisointi (1 htv) (siirto momentilta 23.01.01) 45
Vienninedistäminen 1 500
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -118
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -47
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -5
Palkkaliukumasäästö -183
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -50
Toimintamenojen tuottavuussäästö -1 190
Toimintamenosäästö (HO 2015) -730
Työajan pidentäminen (Kiky) -98
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -158
Yhteensä -1 846

2018 talousarvio 218 638 000
2017 I lisätalousarvio 19 000
2017 talousarvio 220 484 000
2016 tilinpäätös 224 930 000

20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 982 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenoihin

2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen rakennus- ja korjaushankkeisiin.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Ulkomailla sijaitsevat valtion omistamat tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöt ovat Villa Lante ja asunto Roomassa, Suomen Ranskan instituutti Pariisissa, Pohjoismaiden paviljonki (kolmasosa) ja Suomen Aalto-paviljonki Venetsian biennaalialueella sekä Suomen Ateenan instituutti asuntoloineen. Kiinteistöt on vuokrattu suomalaisille tiede- ja kulttuurisäätiöille niiden toimintaan ulkomailla.

Instituuttikiinteistöistä saatavat vuokratulot on budjetoitu momentille 12.24.20.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Suomen Ranskan instituutin Pariisissa peruskorjaus -1 300
Yhteensä -1 300

2018 talousarvio 982 000
2017 talousarvio 2 282 000

21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 155 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat.


2018 talousarvio 1 155 000
2017 talousarvio 1 155 000
2016 tilinpäätös 1 155 000

29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 16 059 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä, arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtori (siirto momentilta 28.01.29) 188
Tasomuutos -188
Yhteensä 0

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 16 059 000
2017 talousarvio 16 059 000
2016 tilinpäätös 13 412 057

74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeisiin.

Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Suomen New Delhin suurlähetystön kiinteistö peruskorjataan vuosina 2015—2018. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 14,2 milj. euroa, josta vuoden 2018 osuus on 100 000 euroa. Lisäksi vuonna 2018 vaihdetaan Suomen pysyvän edustuston YK:ssa ja pääkonsulaatin New Yorkissa kansliakiinteistöt.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
New Delhin kiinteistöhanke -3 700
Siirto momentilta 24.01.01 500
Siirto momentilta 24.90.66 500
Tasomuutos (New Yorkin pääkonsulaatin kanslioiden muutto) 1 500
Yhteensä -1 200

2018 talousarvio 6 550 000
2017 talousarvio 7 750 000
2016 tilinpäätös 9 900 000