Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2004
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvosto
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetusministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Liikenne- ja viestintäministeriö
         20. Ajoneuvohallintokeskus
         24. Tiehallinto
         25. Tienpidon valtionavut
            26. Tieliikelaitos
         30. Merenkulkulaitos
              21. Merenkulkulaitoksen toimintamenot
              (70.) Alusten hankinta
              76. Maa- ja vesialueiden hankinta
              77. Väyläverkon kehittäminen
         32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen
            33. Varustamoliikelaitos
            34. Luotsausliikelaitos
         40. Ratahallintokeskus
            50. Ilmailulaitos
         52. Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut
         60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet
         70. Viestintävirasto
         72. Viestinnän korvaukset ja avustukset
         80. Ilmatieteen laitos
         81. Merentutkimuslaitos
         99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot
       32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       34. Työministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

30. MerenkulkulaitosPDF-versio

Selvitysosa: Merenkulkulaitoksen kehittämisen keskeisenä tavoitteena on eriyttää viranomaistoiminta ja palvelutuontanto toisistaan sekä varmistaa yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeita vastaava laatu- ja palvelutaso mahdollisimman alhaisilla ja läpinäkyvillä maksuilla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sekä palvelutuotannon tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvät esitykset laiksi Varustamoliikelaitoksesta, laiksi Luotsausliikelaitoksesta, laiksi Merenkulkulaitoksesta sekä luotsauslaiksi. Merenkulkulaitoksesta siirretään valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) mukaisiksi liikelaitoksiksi varustamotoiminnot ja luotsaus. Varustamoliikelaitokseen siirtyisivät jäänmurto ja monitoimimurtajien kaupallinen toiminta, väyläalukset, eräiden merenmittaus- ja tutkimusalusten hoito sekä yhteysalusliikenteen hoito. Luotsausliikelaitokseen siirtyisi alusten luotsaus. Merenkulkulaitos virastona keskittyy kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen toimintaedellytysten ylläpitoon ja kehittämiseen taloudellisesti, turvallisesti ja ympäristöä säästäen. Sen toiminnassa painottuvat viranomaisen ja palvelujen tilaajan tehtävät. Merenkulkulaitos vastaa jäänmurtoon, väyläaluspalveluihin ja saariston yhteysalusliikenteeseen kuuluvista viranomais- ja tilaajatehtävistä sekä alusturvallisuuteen ja luotsaukseen liittyvistä viranomaistehtävistä. Laitokseen jäävä väylänpidon ja merikartoituksen palvelutuotanto eriytetään laitoksen sisällä viranomais- ja tilaajatehtävistä.

Valtion talousarvioon uudistus vaikuttaa siten, että Merenkulkulaitoksen toimintamenomomentilta rahoitetaan Varustamoliikelaitokselta ostettavat palvelut tehtävien aiemmin ollessa laitoksen omaa työtä. Uusi liikelaitos vastaisi uusien alusten hankinnasta ja veloittaisi pääomakustannukset palveluiden hinnassa. Väylämaksut tuloutettaisiin edelleenkin valtion talousarvioon Merenkululaitoksen toimintamenomomentille. Väylämaksujen perusteena olevat kustannukset laskettaisiin uuden kustannusrakenteen mukaisina. Pitkällä aikavälillä maksujen alentaminen on mahdollista. Merenkulkulaitoksen aluspalveluja käyttäneet valtion ympäristöhallinto ja Merentutkimuslaitos voisivat ostaa vastaavanlaisia palveluja Varustamoliikelaitokselta.

Luotsausliikelaitos perii luotsausmaksut, joilla se kattaa kulunsa. Luotsausmaksut määrättäisiin valtioneuvoston asetuksella. Valtion talousarvioon otettaisiin määräraha momentille 31.32.51 hintatukena Saimaan maksutason säilyttämiseksi nykyisellään sekä luotsauksen valtionavustusten maksamiseen.

Yhteysalusliikenteeseen myönnettävä rahoitus on budjetoitu uudelle momentille 31.60.64. (Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen), jonka määrärahassa on huomioitu aiemmin momentille 31.32.(44) (Saaristoliikenteen avustaminen) budjetoitu määräraha.

Molemmat liikelaitokset tulouttaisivat valtion talousarvioon siirrettävää omaisuutta vastaavasta velasta lainanlyhennykset ja korot sekä voitontuloutukset peruspääomalle. Uudistuksesta aiheutuu nettomääräisesti valtiolle lisämenoja. Lisäys on kuitenkin laskennallista pääomakustannusten veloittamisen takia. Vastaavasti valtio myöhemmin säästyy uusien investointien rahoittamiselta. Varustamoliikelaitosta koskeva osuus on luvussa 31.33 ja Luotsausliikelaitosta koskeva osuus luvussa 31.34. Merenkulkulaitoksen menot budjetoidaan lukuun 31.30.

Merenkulkulaitoksen ylläpidettävien kauppamerenkulun väylien pituus on 4 642 km ja muiden väylien 11 096 km. Talvikauden liikenne pyritään varmistamaan 23 talvisatamaan. Saimaan syväväylät pidetään auki myös talvikaudella.

Liikenteen ja laitoksen suoritteiden määrän sekä vastaavan tulokertymän ennakoitu kehitys
 20022003Muutos %2004Muutos %
      
Väylämaksuilla katettava toiminta     
Ulkomaan tavaraliikenne,
milj. tonnia
84,986,51,988,11,8
Matkustajaliikenne,
milj. matkustajaa
15,715,70,015,4-1,9
Väylämaksut, milj. €72,673,20,873,91,0

Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Merenkulkulaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004:

Tulostavoitteet1) 
 200220032004
 toteutumatavoite/ennustetavoite
    
PALVELUTASO   
Väylänpito   
— Väylien kunto   
      — huonokuntoisten kauppamerenkulun väylien            määrä, km925875810
— Navi-kriteerit täyttävien väylien osuus, %   
      — kauppamerenkulun väylät516475
      — matalaväylät101724
Talvimerenkulun avustaminen   
— Jäänmurtopalvelujen odotusaika, tuntia3,3enint. 4enint. 4
— Ilman odotusta läpipäässeiden alusten osuus, %95,690—9590—95
MERENKULUN TURVALLISUUS   
Suomen aluevesillä ja suomalaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet, enintään (neljän vuoden liukuva keskiarvo)464949
TALOUDELLISUUS   
Rannikon kauppamerenkulun palvelut   
— Kustannukset €/kuljetettu tonni (ei sis. luotsausta)0,810,790,72
— Väylien ylläpidon kustannukset keskimäärin
€/väyläkilometri2)
3 0322 6052 960
Sisävesien kauppamerenkulun palvelut   
— Kustannukset € /kuljetettu tonni (ei sis luotsausta)4,84,74,7
— Väylien ylläpidon kustannukset keskimäärin
€/väyläkilometri
9 2378 3308 630
Muun vesiliikenteen palvelut   
— Väylien ylläpidon kustannukset keskimäärin
€/väyläkilometri2)
855824815
KUSTANNUSVASTAAVUUS   
Väylämaksu (sis. VTS), %99101112
Liiketaloudellisin perustein hinnoitellut suoritteet, %95103100
KEHITTÄMINEN   
— Laitoksen toiminnan, talouden ja organisaatiorakenteen uudistaminen toteutetaan hallitusti.
— Väylänpidon ja merikartoituksen tuotantotoiminnot eriytetään laitoksen sisällä.
— Jäänmurron ja väyläaluspalvelujen tilaajatoimintoja kehitetään kokonaispalvelujen periaatteella.
— Kilpailun avaamiseen ja markkinoiden kehittämiseen laaditaan yhteistoiminnassa suunnitelmat
toiminnan eri osa-alueille.
— Turvallisuustoiminnan tulostavoitteita kehitetään.
— Suomenlahden ja siihen liittyvän kansainvälisen vesialueen liikenteen ohjaus- ja seurantapalvelu
(SRS/VTMIS) otetaan käyttöön yhteistyössä Venäjän ja Viron kanssa vuonna 2004.

1) Laskentakorkona käytetty 4,9 % v. 2002—2003 ja 4,2 % v. 2004.

2) Kilometrimäärä tarkistettu v. 2002.

Merenkulkulaitoksen tuotot ja kustannukset tehtävittäin vuonna 2004
 Tuotot Toiminta-kustannukset Poistot1)Laskennalliset korot1)Kustannukset yhteensä Ylijäämä/Alijäämä Kustannus-vastaavuus
 1 000 €1 000 €1 000 €1 000 €1 000 €1 000 €%
        
Meriväylät       
  Väylämaksulla katettavat tehtävät yhteensä75 12652 8128 7045 30066 8168 310112
— väylänpito 21 9138 7045 30035 917  
— jäänmurto 30 899  30 899  
Muut väylät685 4161 2296137 258-7 1901
Sisävesien väylät37614 3015 1073 89623 304-22 9282
Luotsausviranomainen1611 029176901 295-1 13412
Liiketaloudellisin
perustein hinnoitellut palvelut
77470449127659101
Alusturvallisuus1 5005 65074165 740-4 24026
Muut viranomaistehtävien kaltaiset tehtävät6884 7705562715 597-4 90912
YHTEENSÄ78 69384 68215 89510 198110 775-32 08271

1) Poistot on laskettu kirjanpidon arvoista, jolloin käytetty korko on 4,2 %.

Pääosa tuotoista muodostuu kauppamerenkululta perittävistä väylämaksuista. Muut tuotot ovat lähinnä maksullisesta palvelutoiminnasta. Toimintakustannukset muodostuvat pääosin liikelaitokselta ja muilta tilattavista palveluostoista, henkilöstökustannuksista ja muista lyhytvaikutteisista juoksevista kustannuksista. Poistot ja laskennalliset korot muodostuvat Merenkulkulaitoksen käyttöomaisuudesta eli lähinnä väylistä. Väylämaksun kustannusvastaavuus on 112 % johtuen siitä, että pääomakustannukset ovat liikelaitostamisesta johtuen aiempaa pienemmät. Siirrettävä alus- ja muu omaisuus luovutetaan osin nk. muuna omana pääomana, josta ei tulouteta valtiolle korkoa. Myös käyttöomaisuuden pitoaikoja on pidennetty liikelaitoksen kirjanpidossa.

Merenkulkulaitoksen menojen ja tulojen erittely (milj. euroa)
  2003 
 2002varsinainen2004
 tilinpäätöstalousarvioesitys
    
Toimintamenot, netto (21)14,511,016,8
     Tulot toiminnasta126,9117,979,0
     Toimintamenot141,5128,995,8
Alusten hankinta (70)11,39,0-
Maa- ja vesialueiden hankinta (76)0,030,10,1
Väyläverkon kehittäminen (77)2,35,56,8
LUVUN 31.30 NETTOMENOT28,125,523,7

21. Merenkulkulaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 815 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n TEN-hankkeiden tutkimus- ja selvitysmenoihin, palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen sekä rakennusten, rakenteiden ja kiinteistöjen perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen silloin, kun hankkeen hankintameno tai kustannusarvio on alle 1 000 000 euroa.

Lakkautetaan pääjohtajan virka (A32) ja perustetaan pääjohtajan virka (A31) 1.1.2004 lukien.

Selvitysosa: Momentin nimike on muutettu. Toiminnan tuloja ovat väylämaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot, karttatuotannon tulot, merenkulun tarkastustoiminnan tulot, vuokratulot sekä Saimaan kanavan lupamaksut. Momentilta maksetaan myös Saimaan kanavan hoitokunnan menot.

Viitaten hallituksen esitykseen laiksi Merenkulkulaitoksesta pääjohtajan virka lakkautetaan ja perustetaan uusi pääjohtajan virka viraston roolin ja tehtävien muuttumisen johdosta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 523 000 euroa siirtona momentilta 31.30.77 liikenteenohjaus- ja radionavigaatio-järjestelmähankintoihin sekä vähennyksenä luvun perusteluihin viitaten 2 700 000 euroa Saimaan luotsauksen hintatukeen siirtona momentille 31.32.51, 6 711 000 euroa yhteysalusliikennepalvelujen oston siirtona momentille 31.60.64 sekä 785 000 euroa ympäristöhallinnolle öljyntorjuntapalvelujen oston siirtona momentille 35.10.27.

Rannikon jäänmurtotoiminnan menot on mitoitettu 650 toimintapäivän mukaisesti eli nk. leudon talven mukaan, jolloin jääpeitettä on Perämerellä sekä rannikkoseuduilla. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Merenkulkulaitoksen Varustamoliikelaitokselta ostamat palvelut ottaen huomioon jäänmurtajakapasiteetin ylläpitäminen myös kovan talven varalle. Varautumisesta Merenkulkulaitos maksaa noin 15 000 000 euroa.

Menojen ja tulojen erittely
  
Bruttomenot95 830 000
Maksullisen toiminnan erillismenot58 924 000
Muut toimintamenot36 906 000
Bruttotulot79 015 000
Maksullisen toiminnan tulot78 340 000
— julkisoikeudelliset suoritteet76 323 000
— muut suoritteet2 017 000
Muut tulot675 000
Nettomenot16 815 000


2004 talousarvio16 815 000
2003 lisätalousarvio8 408 000
2003 talousarvio10 988 000
2002 tilinpäätös13 011 000

(70.) Alusten hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2003 talousarvio8 971 000
2002 tilinpäätös10 259 000

76. (31.30.87) Maa- ja vesialueiden hankinta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen sekä vesilain (246/1961) mukaisten korvausten maksamiseen.


2004 talousarvio50 000
2003 talousarvio50 000
2002 tilinpäätös29 904

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Merenkulkulaitos oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin näitä valtuuksia ei ole käytetty asianomaisena myöntämisvuonna.

Selvitysosa:

Hanke-erittely
 ValmisSopimus-
valtuus
milj. €
Määrärahaa budjetoitu
milj. €
Määräraha
v. 2004
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin milj. €
      
Keskeneräiset väylähankkeet     
Naantalin väylä20046,52,04,5-
Loviisan väylä20043,31,02,3-
Yhteensä 9,83,06,8-

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 2 523 000 euroa liikenteenohjaus- ja radionavigaatiojärjestelmähankintojen siirtona momentille 31.30.21.


2004 talousarvio6 800 000
2003 talousarvio5 523 000
2002 tilinpäätös2 523 000