Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
       12. Sekalaiset tulot
         01. Korkotulot
       15. Lainat
     Määrärahat

Talousarvioesitys 2018

99. Työministeriön hallinnonalan muut menotPDF-versio

23. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 818 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen ja täydennyspalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1723/1991) nojalla aiheutuviin kustannuksiin sekä työhallinnossa palvelevien siviilipalvelusmiesten ylläpito- ja päivärahakustannuksiin.

Selvitysosa: Määrärahan lisäyksenä on otettu huomioon 160 000 euroa kustannusten nousun johdosta siviilipalvelusmiesten koulutuksessa, hallinnoinnissa ja ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusmiesten aiheuttamissa kustannuksissa ja 84 000 euroa vuosittain maksettavien vapaiden lomamatkojen kustannusten nousuna.

Siviilipalvelukseen hakeutuvien määrä todennäköisesti kasvaa jonkin verran, minkä johdosta myös koulutettavien määrä kasvaa.

  2000 2001 2002 2003
  toteutuma toteutuma arvio arvio
         
Siviilipalvelukseen hakeneet 2 599 2 808 2 850 2 850
Koulutetut 1 764 1 855 1 900 1 900
Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa 289 364 365 365


2003 talousarvio 3 818 000
2002 talousarvio 3 574 000
2001 tilinpäätös 3 515 994

50. Palkkaturva (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 21 864 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 673 000 euroa palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.

Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijäin työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa kaikki sellaiset saatavat, jotka perustuvat työsuhteeseen ja jotka työnantaja olisi ollut velvollinen työntekijälle maksamaan. Palkkaturvahakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä. Palkkaturvasta huolehtivat työministeriö ja työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastot.

Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 21 192 000 euroa on merkitty momentille 12.34.70. Työttömyysvakuutusrahasto korvaa valtiolle vuosittain jälkikäteen palkkaturvana maksettujen ja työnantajilta tai näiden konkurssipesiltä takaisinperittyjen pääomamäärien erotuksen.

Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 680 000 euron korot, jotka on budjetoitu momentille 12.34.99, jäävät valtiolle palkkaturvajärjestelmästä aiheutuvien hallintomenojen kattamiseen.

Vuonna 2001 palkkaturvaa maksettiin 23 755 000 euroa, mikä oli 3 568 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämänhetkisten talousnäkymien valossa on odotettavissa, että palkkaturvamäärät tulisivat pysyttelemään edellisten vuosien tasolla.

  2000 2001 2002 2003
  toteutuma toteutuma budjetoitu esitys
         
Palkkaturvaa maksettu (milj. euroa) 20,18 23,76 21,86 21,86
Palkkaturvaa peritty takaisin (milj. euroa) 3,87 4,18 3,36 4,00
Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden lukumäärä 7 736 8 210 7 700 8 200
Palkkaturvapäätöksen saaneiden työnantajien
lukumäärä
2 672 2 588 2 700 2 600
Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) 46 42 45 42


2003 talousarvio 21 864 000
2002 talousarvio 21 864 000
2002 II lisätalousarvio 8 136 000
2001 tilinpäätös 23 801 585

51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää merimiesten palvelu- ja opintotoiminnasta annetun lain (452/1972) nojalla merimiesten huoltotoimintaan suoritettavan valtion osuuden maksamiseen sekä merimieslaissa tarkoitetun työsopimuksen tekemisestä annetun asetuksen (783/1995) mukaisiin palveluihin, merimieslain (423/1978) ja merimiesten vuosilomalain (433/1984) nojalla merimiesten vuosiloma- ja vanhempainvapaamatkakustannuksiin sekä työsuhteen alkamiseen ja päättymiseen liittyviin matkakustannuksiin suoritettavan valtionosuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Merimiespalvelutoiminnan rahoittamiseksi merenkulkija maksaa yhden tuhannesosan ansioistaan ja saman määrän maksaa varustaja. Valtion osuus on yhtä suuri kuin edellä mainittujen yhteensä. Merimiespalvelutoimisto saa suuren osan tuloistaan ns. lästimaksuina, joita peritään Suomen satamissa käyviltä koti- ja ulkomaisilta aluksilta. Näin kerätyillä varoilla tarjotaan palveluja myös ulkomaalaisille merenkulkijoille.

Merimiespalvelutoiminnan rahoitus:
   
Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista 504 000
Työnantajien osuus 252 000
Työntekijöiden osuus 252 000
Lästimaksut (31.32.50) 504 000
Merimiespalvelutoimiston menot kaikkiaan 1 512 000

Määrärahan käytön arvioidaan
jakautuvan seuraavasti:
   
Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista 504 000
Valtion osuus työnantajille eräisiin merimiesten matkakustannuksiin 92 000
Merimiesten työsuhdesuojelun lomakehuolto 4 000
Yhteensä 600 000


2003 talousarvio 600 000
2002 talousarvio 766 000
2001 tilinpäätös 585 364