Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
         10. Liikenneverkko
              01. Liikenneviraston toimintamenot
              20. Perusväylänpito
              35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen
              36. Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen
              37. Valtionavustus kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja kuntien joukkoliikennehankkeisiin
              41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon
              50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
              76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
              77. Väyläverkon kehittäminen
              (78.) Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
         20. Liikenteen viranomaispalvelut
         30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
         40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
         50. Sää-, meri- ja ilmastopalvelut
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 398 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa: Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet sekä vuosina 2017—2019 korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja velan hallittu vähentäminen huomioiden asiakkaiden, erityisesti elinkeinoelämän, tarpeet, liikenneturvallisuus sekä digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 45,0 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 8,6 milj. euroa. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 4,9 milj. euroa rataveroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukainen korjausvelan vähentämisen lisärahoitus 453 milj. euroa, josta 313 milj. euroa on hallitusohjelman mukaista kärkihankerahoitusta. Korjausvelan kasvu pyritään pysäyttämään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Korjausvelkatoimenpiteitä kohdistetaan mm. vilkasliikenteisten seutu- ja yhdysteiden päällysteiden ja rakenteiden parantamiseen, siltojen kunnostamiseen, ratapihoihin, ratojen turvalaitteisiin ja raakapuuterminaalien kehittämiseen. Korjausvelkarahoitusta kohdennetaan myös väyläomaisuuden hallinnan kehittämiseen sekä digitalisaation ja automatisaation edistämiseen. Näillä toimilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.

Väylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikenteen palveluihin. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.

Päivittäisellä kunnossapidolla (410 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Liikenneverkon hoitoon käytetään 340 milj. euroa ja nämä toimet priorisoidaan koko väylänpidossa. Väylien ja niiden laitteiden toiminnan energiakulut sekä sähkö- ja tietojärjestelmien tukipalvelut ovat yhteensä 70 milj. euroa.

Ylläpitoon käytetään 341 milj. euroa. Lisäksi korjausvelan vähentämiseen osoitettua lisärahoitusta ja kehittämishankkeista siirrettyä rahoitusta käytetään ylläpitoon 435 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Liikenneverkon korjausvelka on pääosin aiheutunut ylläpidon toimenpiteiden riittämättömyydestä perusväylänpidon rahoitustason laskettua ja ostovoiman heiketessä. Valtaosa ylläpidon rahoituksesta käytetään elinkaaren hallintaan (271 milj. euroa). Toimet ovat väyläverkon osien tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista, ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä.

Parantamiseen käytetään 65 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen ja maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Liikenneväylien parantamisinvestoinneilla (24 milj. euroa) rahoitetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu. Muu parantamisen rahoitus kohdentuu liikennekeskusten käyttämien järjestelmien pienimuotoiseen uusimiseen ja suunnitteluun (pl. hankesuunnittelu). Suunnittelussa on huomioitu 10 milj. euron lisäys Helsinki—Turku nopean ratayhteyden jatkosuunnitteluun. Lisäksi korjausvelkan vähentämiseen osoitettua lisärahoitusta käytetään väylänpidon digitalisaatiohankkeisiin 18 milj. euroa.

Liikennepalveluihin käytetään 181 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (78 milj. euroa, pääosin meri-, rautatie- ja tieliikenteen hallinta ja sen kehittäminen), jäänmurrosta (49 milj. euroa), maantielauttaliikenteestä (49 milj. euroa) ja merikartoituksesta (5 milj. euroa). Toimilla edistetään liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 50,7 % vuonna 2018. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Väylämaksun tilapäinen puolitus on voimassa vuonna 2018.

Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2016—2018 (milj. euroa)

 2016 tilinpäätös2017 varsinainen talousarvio2018 esitys
 bruttomenotbruttotulotnettomenotbruttomenotbruttotulotnettomenotbruttomenotbruttotulotnettomenot
          
Tienpito610-610729-729763-763
Radanpito405503554844943559253539
Vesiväylänpito97196109110897196
Yhteensä1 112511 0611 322501 2721 452541 398

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen erän poisto-5 950
Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen36 000
Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen (kärkihanke)126 000
Pommisaareen liittyvä säästö-3 000
Raide-Jokeri (siirto momentille 31.10.77)-2 000
Säästöpäätös-25 000
Yhteensä126 050

2018 talousarvio1 398 000 000
2017 talousarvio1 271 950 000
2016 tilinpäätös1 061 400 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 395 000 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 1 398 000 000 euroon nähden on 3 000 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 5 000 000 euroa siirtona momentille 31.10.77 muuhun kehittämishankkeiden suunnitteluun ja lisäyksenä 2 000 000 euroa tasoristeyksien parantamiseen.


2018 talousarvio1 395 000 000
2017 III lisätalousarvio-150 000
2017 talousarvio1 271 950 000
2016 tilinpäätös1 061 400 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Korjausvelan vähentäminen. Momentin määräraha on 1,4 mrd. euroa, josta runsaat puolet (763 milj. euroa) osoitetaan tienpitoon, noin 540 milj. euroa rataverkon kunnostamiseen ja 96 milj. euroa vesiväylien kunnostamiseen. Poikkeuksellisen korkean määrärahatason taustalla on ns. korjausvelkaohjelma, jonka toimeenpanoon osoitetaan ensi vuonna 453 milj. euroa. Korjausvelkaohjelmassa painottuvat korjausvelan hallinta, asiakkaiden tarpeet niin elinkeinoelämän kuin yksittäisten ihmisten näkökulmasta sekä digitalisaatio ja uudet palvelut.

Perusväylänpitoon kohdistettu lisärahoitus on siirretty osin kehittämishankkeiden rahoituksesta, mutta se on tullut tarpeeseen, sillä maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2016 yhteensä noin 2,5 mrd. euroa. Korjausvelan kasvu on nyt saatu pysäytettyä ja monia ongelmakohtia on korjattu ja väyläverkon liikenneturvallisuutta sekä sujuvuutta on parannettu. Ongelmien laajuudesta kertoo kuitenkin se, että korjausvelkaohjelmasta huolimatta mm. huonokuntoisten maantie- ja rautatiesiltojen määrä kasvaa, rataverkon kuntoindeksi alenee ja painorajoitettujen maantiesiltojen määrän ennakoidaan pysyvän entisellään.

Vuosina 2018 ja 2019 on käytettävissä vielä korjausvelkaohjelmaan osoitettuja lisäresursseja, mutta ilman uusia päätöksiä rahoitustaso putoaa vuonna 2020 momentin vuoden 2015 tasolle.

Valiokunta toteaa, että kehyspäätöksen mukainen rahoitustaso ei anna jatkossa mahdollisuutta korjausvelan vähentämiseen, vaan tilanne kääntyy vuoden 2019 jälkeen väistämättä taas huonompaan suuntaan. Jotta korjausvelka vähenee jatkossakin, on perusväylänpidon perusrahoitusta lisättävä myös seuraavalla vaalikaudella. Tasainen ja riittävä rahoitustaso edistää myös maanrakennusalan toimintaa ja investointeja koskevaa päätöksentekoa.

Väyläverkon kuntoa parannetaan monin osin korjausvelkaohjelman puitteissa, mutta tieverkolla on edelleen runsaasti tieosuuksia, risteyksiä, liittymäjärjestelyjä ym., joiden liikenneturvallisuus on heikentynyt esimerkiksi tien huonon kunnon tai puuttuvien alikulkujen tai kevyen liikenteen väylien vuoksi. Näiden kohteiden kunnostukseen tai loppuunsaattamiseen ei ole ollut kuitenkaan mahdollisuutta budjettirahoituksen, korjausvelkaohjelman tai kuntien oman rahoituksen puitteissa.

Valiokunta lisää momentille 11 800 000 euroa ja osoittaa sen pienehköihin, liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä edistäviin hankkeisiin, joiden kustannusarviot vaihtelevat 200 000 eurosta 1 milj. euroon. Nämä kohteet ovat:

  • — Mt 132, Klaukkalantien parantaminen Ropakkotien—Kiikkaistenkujan liittymässä Nurmijärvellä; 800 000 euroa
  • — Vt:n 20 parantaminen Välikylän kohdalla Oulussa; 400 000 euroa
  • — Tien 127543 (Myllytie) päällysteen parantaminen Punkalaitumella; 500 000 euroa
  • — Vt:n 12 parantaminen Ristolan kohdalla Säkylässä; 1 000 000 euroa
  • — Vt 27, kevyen liikenteen alikulku liikennejärjestelyineen Kalajoen Tyngällä; 750 000 euroa
  • — Tomujoen maantien 18029 peruskorjaus Kalajoen Himangalla; 400 000 euroa
  • — Koskelan ja Koivumäen kylät yhdistävän paikallistien perusparannustöiden aloittaminen Alajärvellä; 300 000 euroa
  • — Vt 5, meluesteiden rakentaminen Päivärannassa Kuopiossa; 700 000 euroa
  • — Mt:n 15641 parantaminen Ylämyllyn kohdalla Liperissä; 1 000 000 euroa
  • — Kevyen liikenteen väylän rakentaminen kirkonkylän keskustan kohdalle Rääkkylässä; 350 000 euroa
  • — Vt 6 ja mt 870, Kontinjoen kevyen liikenteen järjestelyt, Sotkamo ja Kajaani; 900 000 euroa
  • — Mt:n 130 kehittäminen, Valkeakoski—Lempäälä-tieosuuden valaistus; 400 000 euroa
  • — Länsi-Kuopion päällystämättömien teiden (5513 Lamperilantie, 5542 Riuttalantie, 5516 Vakkakuusentie, Nimisjärventie ja Joutenjärvi-tie) peruskorjaus; 1 000 000 euroa
  • — Mt:n 3864 parantaminen välillä Sipari—Pulsa Lappeenrannassa; 700 000 euroa
  • — Mt 2951, Mommilantien parannus Hämeenlinnassa; 700 000 euroa
  • — Kevyen liikenteen väylän rakentamisen aloittaminen, Koskenvarrentie 7115 välille Alajärven keskusta—Väärämäentie; 600 000 euroa
  • — Tieyhteyden Köngäs—Tepasto—Raattama (Mt 956, 9562) parantaminen Kittilässä; 500 000 euroa
  • — Häppiläntien peruskorjaus (14707) Virolahdella; 200 000 euroa
  • — Vt 9, Lamminpuiston alikukukäytävän rakentaminen Loimaalla; 600 000 euroa.

Rataverkko ja tasoristeykset. On tärkeää, että perusradanpidon rahoitustaso paranee ensi vuonna, sillä rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennettä useilla rataosilla. Rataverkosta johtuvat ongelmat ovat heikentäneet etenkin kaukojunaliikenteen täsmällisyyttä, ja koko kuluva vuosi on ollut täsmällisyyden suhteen viime vuotta heikompi ja elo-syyskuu ovat olleet heikoimmat tällä vuosituhannella. Myös monien ratapihojen kunto on huono, minkä lisäksi etenkin rataverkon sähkö- ja turvalaitteet ovat monin paikoin vanhentuneita ja huonokuntoisia.

Valiokunta painottaa rataverkon kunnostustarvetta junaliikenteen turvallisuuden, sujuvuuden ja toimintavarmuuden parantamiseksi. Toimiva rautatieliikenne on tärkeä tekijä myös liikenteen päästöjen vähentämisessä, jolloin junaliikenteen luotettavuus ja turvallisuus ovat omiaan lisäämään junaliikenteen houkuttelevuutta.

Myös edessä oleva siirtyminen eurooppalaiseen ERTMS/ETCS-kulunvalvontajärjestelmään tuo menopaineita, sillä em. kulunvalvontajärjestelmällä (European Rail Traffic Management System/European Train Control System) on tarkoitus korvata kansalliset järjestelmät. Muutokset ajoittunevat 2020-luvulle.

Valiokunta pitää tärkeänä, että talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä osoitetaan 2 milj. euron lisäys tasoristeysten parantamiseen. Lisämäärärahatarve on luonnollisesti paljon suurempi, sillä tasoristeyksiä on rataverkolla erittäin paljon, vuoden 2017 alussa niitä oli valtion rataverkolla noin 2 800, joista ilman tievaroituslaitosta oli noin 2 100 tasoristeystä. Tasoristeykset on luokiteltu niiden olosuhteiden mukaan 7 luokkaan, joista olosuhteiltaan huonoimpaan luokkaan kuuluu noin 5 prosenttia (n. 140 kpl) ja joihin ensi vuoden alusta alkavat lisätoimet kohdistetaan.

On välttämätöntä, että tasoristeysturvallisuutta parannetaan suunnitelmallisesti esim. erillisen ohjelman puitteissa. On niin ikään tärkeää, että paikannukseen perustuvia mobiiliratkaisuja hyödynnetään tasoristeysturvallisuuden edistämisessä. Tasoristeyksiä poistuu myös, mikäli rataverkon sähköistystä koskevia hankkeita pystytään toteuttamaan.

Sisävesiväylät. Valiokunta painottaa myös sisävesiväylien merkitystä elinkeinoelämän kuljetuksissa. Sisävesien rooli on ollut pitkään laskussa, mutta niihin liittyy paljon käyttämätöntä potentiaalia.

Valiokunta on tyytyväinen, että korjausvelkarahoitusta on osoitettu myös Saimaan kanavan sulkujen uusimiseen. Myös sulkujen pidentäminen lisäisi kuljetusten tehokkuutta ja antaisi mahdollisuuden aiempaa suurempien alusten kulkemiseen kanavassa. Valiokunta korostaa vesiliikenteen merkitystä myös ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 406 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 15 540 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 7 800 000 euroa aiheutuu Varsinais-Suomen siltasopimuksen mukaisten kohteiden toteuttamisesta. Hankkeessa mt 185 Pernon ja Ihalan eritasoliittymiä parannetaan ja hankkeessa vt 12 Eura—Raijala toteutetaan sujuvuutta parantavia toimia.

Lisäksi lisäyksestä 3 100 000 euroa aiheutuu eritasoliittymän rakentamisesta kt 68 Pietarsaaressa Snellmanin tehtaan kohdalla ja 4 640 000 euroa hankkeen mt 5013 Kuhasalontien parantamisen toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa myöhemmin toteutettavan jo elinkaarensa päässä olevan Joensuun ratapihan parantaminen.


2018 I lisätalousarvio15 540 000
2018 talousarvio1 406 800 000
2017 tilinpäätös1 271 800 000
2016 tilinpäätös1 061 400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 15 540 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 46 150 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys on kohdennettu tasoristeysten turvallisuuden ja teiden talvikunnossapidon parantamiseen, korjausvelan vähentämiseen sekä vt 12 riista-aitojen rakentamiseen.


2018 II lisätalousarvio46 150 000
2018 I lisätalousarvio15 540 000
2018 talousarvio1 406 800 000
2017 tilinpäätös1 271 800 000
2016 tilinpäätös1 061 400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 46 150 000 euroa.