Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         20. Ammatillinen koulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
              52. Eräät avustukset
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

91. NuorisotyöPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Keskeisenä ohjelma-asiakirjana on valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma. Aluehallintovirastot toimivat sovittujen tulostavoitteiden mukaisesti nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevissa asioissa valtion aluehallintoviranomaisena vastaten nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta aluetasolla. Kunnat vastaavat paikallistason nuorisotyöstä ja -politiikasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö huolehtii nuorisolain mukaisesta tehtävästään turvaamalla nuorisotoimialan yleiset toimintaedellytykset sekä toimeenpanemalla valtakunnallista nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö avustaa valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen ja nuorisokeskusten toimintaa sekä rahoittaa valtionosuuksin kuntien nuorisotoimea. Nuorisotoimialan strateginen rahoitus muodostuu nuorisoalan osaamiskeskusten yleisavustuksista sekä erilaisiin kehittämishankkeisiin myönnettävistä erityisavustuksista. Siihen voidaan katsoa sisältyvän myös hallituksen kärkihankkeeseen ”Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan” kytkeytyvät nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön avustukset, joiden kautta vahvistetaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten yhteiskunnallista toimijuutta ja elämänhallintataitoja.

Nuorisotyön tukijärjestelmissä pyritään ensisijaisesti integroimaan sukupuolten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulma sekä kestävä kehitys.

Toimialan yleistä kehittämistä suuntaavat kansallisen lainsäädännön ja strategian lisäksi myös nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetut puitteet (2010—2018) sekä Euroopan neuvoston suositukset.

Nuorisotyön tavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet ovat:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Keskeisimmät toimenpiteet
   
Johdetaan ja kehitetään nuorisotoimialaa — Huolehditaan uudistetun nuorisolain ja valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanosta
  — Kehitetään ja vahvistetaan nuorisotoimialan ohjausta uuden nuorisolain pohjalta
  — Käynnistetään valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten toiminta
  —Valmistaudutaan tulevaan EU-puheenjohtajakauteen.
   
Edistetään nuorten osallisuutta, toimijuutta ja elämänhallintataitoja — Avustetaan valtakunnallisia nuorisoalan järjestöjä ja nuorisokeskuksia
  — Tuetaan nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä osana hallituksen kärkihanketta
  — Edistetään harrastustoimintaa nuorisoalalla ”Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen”-työryhmän raportin pohjalta
  — Tuetaan nuorisotyön ja -politiikan strategisten painopisteiden mukaisesti nuorisotoimialan kehittämishankkeita.
   
Seurataan ja tuetaan nuorten kasvu- ja elinoloja — Kehitetään kansallista ja eurooppalaista nuorisotoimialan tutkimusta ja tiedontuotantoa nuorisopoliittisen päätöksenteon tarpeiden näkökulmasta
  — Seurataan lakisääteisten monialaisten yhteistyöverkostojen toimintaa ja luodaan edellytyksiä verkostojen väliselle yhteistyölle.

Eräitä nuorisotoimen tehokkuutta kuvaavia tunnuslukuja

Toiminnot 2015 2016 2018
       
Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, kattavuus kunnista, % 71 70 80
Työpajojen kattavuus kunnista, % 93 95 95
Nuoria (alle 29 v.) työpajoissa 14 733 14 867 14 800
Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista, % 96 96 96
Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret 18 906 18 550 18 600
Aluehallinnon kautta tuetut harrastustoimintaryhmät/leirit (lkm) 4 612    
Valtakunnallisten nuorisokeskusten nuorisokäyttöpäivät 349 765    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Nuorisotyön resurssit ovat ensi vuoden talousarviossa yhteensä 75,8 milj. euroa, josta rahapelitoiminnan voittovaroja on 54,8 milj. euroa. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön budjettirahoitus säilyy vuoden 2017 tasolla koko kehyskauden 2018—2021, mikä antaa mahdollisuuden toiminnan pitkäjänteiseen suunnitteluun. Myös Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeen rahoitus jatkuu vielä ensi vuoden ja sitä suunnataan mm. etsivään nuorisotyöhön. Hankkeen puitteissa kehitetään laaja-alaisesti nuorille suunnattuja palveluja ja syvennetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä.

Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus on hyväksynyt kevään kehysriihen yhteydessä 19 kohtaa käsittävän toimenpideohjelman, jolla pyritään mm. ehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia. Koordinaation parantamiseksi ohjelma on sittemmin yhdistetty samaan kokonaisuuteen nuorisotakuun ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseen tähtäävien toimien kanssa.

Monista toimenpiteistä huolimatta syrjäytyminen on kuitenkin edelleen suuri ongelma. Palvelut eivät edelleenkään tavoita kaikkia apua tarvitsevia nuoria, eivätkä nuoret myöskään aina halua sitoutua palvelujen piiriin.

Me-säätiön vastikään julkaiseman selvityksen mukaan Suomessa on 69 000 syrjäytynyttä alle 30-vuotiasta nuorta. Selvityksen mukaan syrjäytymisestä arvioidaan aiheutuvan vuositasolla 1,4 mrd. euron kustannukset, mikä merkitsee henkeä kohden noin 20 000 euron kustannusta. Pahimmassa riskiluokassa oleva nuori maksaa tutkimuksen mukaan yhteiskunnalle elämänsä aikana noin 400 000 euroa. Luvut ovat suuntaa antavia, sillä nuorten tilanteet ja taustat ovat hyvin erilaisia, mutta ne kertovat joka tapauksessa paitsi ongelman suuresta merkityksestä inhimillisellä tasolla myös sen vaikutuksesta kansantalouteen.

Valiokunta painottaa moniammatillisia, toimivia palveluketjuja, joilla aktiivisesti pyritään tavoittamaan ne koulutuksen, työelämän ja palvelujen ulkopuolella olevat nuoret, jotka ovat jo syrjäytyneet tai ovat vaarassa syrjäytyä. Apua tulee tarjota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja palvelut tulee saada ns. yhden luukun kautta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää erilaisiin nivelvaiheisiin, kuten toisen asteen opintojen käynnistymiseen, jolloin vaara palvelujen ulkopuolelle putoamiseen on suurimmillaan.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että toimenpiteiden ja työmuotojen vaikuttavuutta seurataan, jotta resurssit kohdennetaan sellaiseen toimintaan, missä niillä on suurin vaikuttavuus.

Valiokunta korostaa lopuksi myös laadukkaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä edelleen jatkokoulutuksen suurta merkitystä syrjäytymisen ennaltaehkäisemisessä.

50. Rahapelitoiminnan voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 54 770 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja nuorisolain (1285/2016) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin

2) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisojärjestöille, nuorisotyön valtakunnallisille palvelujärjestöille ja nuorisotyötä tekeville järjestöille

3) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin avustuksiin valtakunnallisten nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen sekä nuorisotilojen rakentamis-, peruskorjaus- ja varustamisavustuksiin

4) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontatyön, digitaalisen nuorisotyön sekä nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien ja niiden kehittämistoiminnan menoihin

5) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen nuorisoalan yhteistyön ja EU:n sekä kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen

6) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen ja kulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen

7) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen

8) valtion nuorisoneuvoston ja sen jaostojen ja arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen

9) valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten tukemiseen

10) lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen sekä alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen

11) toimialan aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen

12) enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, josta aluehallinnon nuorisotoimet voivat käyttää enintään seitsemän henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.

Kohdassa 12 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Nuorten aktiivinen kansalaisuus  
Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt 15 800 000
Lakisääteiset kansalliset toimikunnat 900 000
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen  
Etsivä nuorisotyö ja muu nuorten sosiaalinen vahvistaminen 7 127 000
Nuorten kasvu- ja elinolot, paikallinen ja alueellinen nuorisotyö  
Valtionosuus kuntien nuorisotoimeen 8 020 000
Kasvu- ja elinolot paikallisesti ja alueellisesti 4 670 000
Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen  
Valtakunnalliset nuorisoalan osaamiskeskukset 5 150 000
Kokeilu, kehittäminen, tutkimus 7 043 000
Kansainvälinen yhteistyö 1 000 000
Valtakunnalliset nuorisokeskukset 5 060 000
Yhteensä 54 770 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tuloutusarvion muutos 1 153
Yhteensä 1 153

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 54 770 000
2017 talousarvio 53 617 000
2016 tilinpäätös 52 728 629

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Valiokunta viittaa edellä luvun 29.91 kohdalla esitettyyn ja painottaa toimia syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ja toteaa, että syrjäytymisen torjunta edellyttää monipuolisia toimia ja myös uusien toimintamallien kokeiluja.

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa nuorten syrjäytymisen vastaiseen työhön. Määräraha on tarkoitettu syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn, syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseen ulos syrjäytymiskierteestä kehittämällä matalan kynnyksen kohtaamisen ja yhden luukun toimintaperiaatteen toimintaa. Toiminnan tarkoituksena on luoda osallisuuden kautta työkykyä ja siihen liittyvää terveyden huoltoa sekä uusia työllisyyden väyliä kolmannen sektorin ja sosiaali- ja terveyspiirin sekä muiden toimijoiden yhteistyöllä. Toimintaa on tarkoituksenmukaista kokeilla ensin alueellisesti, minkä jälkeen levittää onnistuneita käytäntöjä koko maahan.

Momentilta vähennetään 400 000 euroa, joten momentin määräraha ei muutu.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 54 770 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja nuorisolain (1285/2016) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin

2) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisojärjestöille, nuorisotyön valtakunnallisille palvelujärjestöille ja nuorisotyötä tekeville järjestöille

3) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin avustuksiin valtakunnallisten nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen sekä nuorisotilojen rakentamis-, peruskorjaus- ja varustamisavustuksiin

4) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontatyön, digitaalisen nuorisotyön sekä nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien ja niiden kehittämistoiminnan menoihin

5) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen nuorisoalan yhteistyön ja EU:n sekä kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen

6) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen ja kulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen

7) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen

8) valtion nuorisoneuvoston ja sen jaostojen ja arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen

9) valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten tukemiseen

10) lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen sekä alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen

11) toimialan aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen

12) enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, josta aluehallinnon nuorisotoimet voivat käyttää enintään seitsemän henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.

Kohdassa 12 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 19 523 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tukemiseen

2) Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Etsivän nuorisotyön tukemiseen osoitetaan 7 127 000 euroa momentilta 29.91.50.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Työpajatoiminnan tukemiseen 13 500 000
Etsivän nuorisotyön tukemiseen 4 523 000
Kärkihankkeen Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan toteuttamiseen 1 500 000
Yhteensä 19 523 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poisto -480
Yhteensä -480

2018 talousarvio 19 523 000
2017 talousarvio 20 003 000
2016 tilinpäätös 19 673 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Valiokunta viittaa edellä momentin 29.91.50 kohdalla esitettyyn ja lisää momentille 400 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 19 923 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tukemiseen

2) Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

52. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen

2) nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen.

Selvitysosa:Saamelaisalueen ulkopuolella tapahtuvan kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen osoitetaan 200 000 euroa momentilta 29.91.50.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta 700 000
Nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistäminen 800 000
Yhteensä 1 500 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poisto -2 650
Yhteensä -2 650

2018 talousarvio 1 500 000
2017 talousarvio 4 150 000
2016 tilinpäätös 700 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Talousarvioesityksen mukaan saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan osoitetaan 700 000 euroa, minkä lisäksi momentilta 29.91.50 osoitetaan 200 000 euroa saamelaisalueen ulkopuolella tapahtuvan kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rahoitustarve on kuitenkin selvästi suurempi. Kustannusten nousuun on syynä uusien yksiköiden perustaminen ja työntekijöiden pätevyystason nousu saamelaisen lastentarhaopettajakoulutuksen ansiosta, mikä nostaa henkilöstökustannuksia.

Valiokunta lisää 300 000 euroa saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 1 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen

2) nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen.