Talousarvioesitys 2018
50. Rahapelitoiminnan voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 158 939 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin
3) enintään 1 700 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen
5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle
6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin
7) enintään 260 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin
8) enintään 40 000 euroa Pro Urheilu ja Piikkarit -tunnustusten maksamiseen
9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin
10) Olympiastadionin perusparannushankkeeseen
11) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, joista aluehallinnon liikuntatoimet voivat käyttää enintään kaksi henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin valtionavustus- ja informaatio-ohjauksen tehtäviin.
Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.
Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.
Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen.
Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen | 38 800 000 |
Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen | 37 300 000 |
Liikunnan yhdenvertaisuuteen | 1 500 000 |
Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen | 63 950 000 |
Liikunnan kansalaistoimintaan | 45 100 000 |
Huippu-urheiluun | 12 870 000 |
Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin | 1 900 000 |
Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan | 3 600 000 |
Kansainväliseen yhteistyöhön | 480 000 |
Koko väestön liikunnan edistäminen | 28 615 000 |
Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan | 19 515 000 |
Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen | 9 100 000 |
Liikunnan osaaminen ja tietopohja | 27 574 000 |
Liikunnan koulutuskeskuksille | 17 886 000 |
Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin | 3 730 000 |
Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan | 3 720 000 |
Liikunnan aluehallinnon toimintaan | 410 000 |
Valtion liikuntaneuvoston toimintaan | 480 000 |
Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi | 1 348 000 |
Yhteensä | 158 939 000 |
Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäverollinen keskimääräinen yksikköhinta on 95,90 euroa opiskelijavuorokautta kohden. Liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin myönnetään 449 000 euroa momentilta 29.90.52.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Avustus Olympiastadionin perusparannushankkeeseen jakamattomista voittovaroista (nettomuutos) | 1 800 |
Tuloutusarvion muutos | 3 042 |
Yhteensä | 4 842 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2018 talousarvio | 158 939 000 |
2017 I lisätalousarvio | 6 000 000 |
2017 talousarvio | 154 097 000 |
2016 tilinpäätös | 147 120 326 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)
Momentille myönnetään 164 939 000 euroa.
Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukainen eläkkeen suuruus on 1 339,57 euroa kuukaudessa.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan seitsemännen kappaleen.
Lisäys 6 000 000 euroa talousarvioesityksen 158 939 000 euroon nähden aiheutuu valtion osallistumisesta Tampereen monitoimiareenan rakentamiskustannusten rahoittamiseen rahastovaroja purkamalla.
2018 talousarvio | 164 939 000 |
2017 III lisätalousarvio | 7 000 000 |
2017 I lisätalousarvio | 6 000 000 |
2017 talousarvio | 154 097 000 |
2016 tilinpäätös | 147 120 326 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)
Rahapelitoiminnan voittovaroista käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen 164,9 milj. euroa, jolla parannetaan liikunnan saavutettavuutta sekä liikuntaan ja urheiluun osallistumista, edistetään koko väestön liikkumista ja vahvistetaan liikunnan osaamista ja tietopohjaa. Suurimmat euromäärät osoitetaan liikunnan kansalaistoimintaan (45,1 milj. euroa) ja liikuntapaikkarakentamiseen (37,3 milj. euroa).
Valiokunta painottaa erityisesti toimia, joilla lisätään väestön liikkumista, sillä liikunnalla on todennettu olevan kiistaton yhteys terveyteen ja hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen, ikäihmisten toimintakyvyn turvaamiseen sekä pärjäämiseen kotioloissa. Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia myös kouluikäisten oppimiseen. WHO on arvioinut, että suuri osa tyypin 2 diabeteksesta ja sepelvaltimotaudista on ehkäistävissä yksinkertaisilla ravinto- ja liikuntamuutoksilla sekä tupakoinnin lopettamisella.
Kuitenkin vain pieni osa väestöstä liikkuu tarpeeksi; lapsista ja nuorista noin kolmannes, aikuisväestöstä viidennes ja ikäihmisistä vain muutama prosentti liikkuvat terveyden kannalta suotuisasti. Liikunnan puute näkyy suorina ja epäsuorina kansantaloudellisina kustannuksina. On arvioitu, että liikkumattomuuden hinta on Suomessa 1—2 mrd. euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista.
Myös eriarvoistumiskehitykseen tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota ja suunnata voimavaroja sellaisten ryhmien terveyden edistämiseen, joiden omat mahdollisuudet liikkumiseen ovat heikoimmat. Mm. vammaiset, pitkäaikaissairaat, toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset sekä vähävaraisten perheiden lapset ovat joukko ihmisiä, jotka eniten hyötyvät liikuntatoiminnasta.
Valiokunta pitää tärkeänä, että liikunnan valtionohjausta selkeytetään. Tämä on tarpeen, koska liikkumista koskevia päätöksiä tehdään monella eri hallinnonalalla. Myös rahoituksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta on kehitettävä, jotta samalla rahalla voidaan aiempaa paremmin varmistaa liikuntatoimelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Valiokunta pitää tärkeänä, että näitä kysymyksiä käsitellään valmisteilla olevassa liikuntapoliittisessa selonteossa.
Huippu-urheilun tukemiseen esitetään ensi vuodelle 12,9 milj. euroa. Keskeisiä tukimuotoja ovat urheilija-apurahat, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten tuki sekä Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiölle (URA) osoitettu tuki.
Valiokunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 965 000 euroa, josta osoitettiin urheilija-apurahoihin 500 000 euroa, URA-säätiön avustukseen 165 000 euroa sekä urheiluakatemioiden asiantuntijatukeen 300 000 euroa. Määrärahat olivat kertaluonteisia, joten ne eivät sisälly ensi vuoden talousarvioesitykseen.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisämäärärahat tulivat tarpeeseen ja niillä on mm. voitu lisätä urheiluapurahojen määrää, vahvistaa urheiluakatemioiden asiantuntijapalveluita, tukea urhelijoiden terveydenhuoltoa ja parantaa opiskelijaurheilijoiden sosioekonomista asemaa.
Valiokunta pitää perusteltuna, että menestyspotentiaalia omaavien nuorten urheilijoiden taloudellista tukea korotetaan myös ensi vuodelle, mikä lisää tukitoimintaan pitkäjänteisyyttä ja päätöksenteon ennakoitavuutta.
Valiokunta lisää momentille 965 000 euroa, josta osoitetaan 500 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen, 300 000 euroa urheilijoiden tukemiseen urheiluakatemioiden asiantuntijatoiminnan kautta ja 165 000 euroa Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön (URA) avustukseen.
Momentille lisätään yhteensä 965 000 euroa.
Momentilta vähennetään 965 000 euroa. Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 164 939 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin
3) enintään 2 200 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen
5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle
6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin
7) enintään 260 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin
8) enintään 40 000 euroa Pro Urheilu ja Piikkarit -tunnustusten maksamiseen
9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin
10) Olympiastadionin perusparannushankkeeseen
11) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, joista aluehallinnon liikuntatoimet voivat käyttää enintään kaksi henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin valtionavustus- ja informaatio-ohjauksen tehtäviin.
Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.
Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.
Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukainen eläkkeen suuruus on 1 339,57 euroa kuukaudessa.
Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, joista aluehallinnon liikuntatoimet voivat käyttää enintään kaksi henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin valtionavustus- ja informaatio-ohjauksen tehtäviin.
Selvitysosa:Henkilötyövuosien muutos aiheutuu momentilta rahoitettavista määräaikaisista liikuntatieteellisistä tutkimusprojekteista sekä liikuntahankkeista valtion virastojen ja laitosten toimesta.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
2018 II lisätalousarvio | — |
2018 talousarvio | 164 939 000 |
2017 tilinpäätös | 166 235 525 |
2016 tilinpäätös | 147 120 326 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, joista aluehallinnon liikuntatoimet voivat käyttää enintään kaksi henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin valtionavustus- ja informaatio-ohjauksen tehtäviin.