Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         20. Ammatillinen koulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

50. Rahapelitoiminnan voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 158 939 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin

3) enintään 1 700 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen

4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen

5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle

6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin

7) enintään 260 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin

8) enintään 40 000 euroa Pro Urheilu ja Piikkarit -tunnustusten maksamiseen

9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin

10) Olympiastadionin perusparannushankkeeseen

11) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, joista aluehallinnon liikuntatoimet voivat käyttää enintään kaksi henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin valtionavustus- ja informaatio-ohjauksen tehtäviin.

Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.

Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen.

Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen 38 800 000
Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen 37 300 000
Liikunnan yhdenvertaisuuteen 1 500 000
   
Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen 63 950 000
Liikunnan kansalaistoimintaan 45 100 000
Huippu-urheiluun 12 870 000
Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin 1 900 000
Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan 3 600 000
Kansainväliseen yhteistyöhön 480 000
   
Koko väestön liikunnan edistäminen 28 615 000
Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan 19 515 000
Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen 9 100 000
   
Liikunnan osaaminen ja tietopohja 27 574 000
Liikunnan koulutuskeskuksille 17 886 000
Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin 3 730 000
Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan 3 720 000
Liikunnan aluehallinnon toimintaan 410 000
Valtion liikuntaneuvoston toimintaan 480 000
Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi 1 348 000
Yhteensä 158 939 000

Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäverollinen keskimääräinen yksikköhinta on 95,90 euroa opiskelijavuorokautta kohden. Liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin myönnetään 449 000 euroa momentilta 29.90.52.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Avustus Olympiastadionin perusparannushankkeeseen jakamattomista voittovaroista (nettomuutos) 1 800
Tuloutusarvion muutos 3 042
Yhteensä 4 842

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 158 939 000
2017 I lisätalousarvio 6 000 000
2017 talousarvio 154 097 000
2016 tilinpäätös 147 120 326

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään 164 939 000 euroa.

Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukainen eläkkeen suuruus on 1 339,57 euroa kuukaudessa.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan seitsemännen kappaleen.

Lisäys 6 000 000 euroa talousarvioesityksen 158 939 000 euroon nähden aiheutuu valtion osallistumisesta Tampereen monitoimiareenan rakentamiskustannusten rahoittamiseen rahastovaroja purkamalla.


2018 talousarvio 164 939 000
2017 III lisätalousarvio 7 000 000
2017 I lisätalousarvio 6 000 000
2017 talousarvio 154 097 000
2016 tilinpäätös 147 120 326

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Rahapelitoiminnan voittovaroista käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen 164,9 milj. euroa, jolla parannetaan liikunnan saavutettavuutta sekä liikuntaan ja urheiluun osallistumista, edistetään koko väestön liikkumista ja vahvistetaan liikunnan osaamista ja tietopohjaa. Suurimmat euromäärät osoitetaan liikunnan kansalaistoimintaan (45,1 milj. euroa) ja liikuntapaikkarakentamiseen (37,3 milj. euroa).

Valiokunta painottaa erityisesti toimia, joilla lisätään väestön liikkumista, sillä liikunnalla on todennettu olevan kiistaton yhteys terveyteen ja hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen, ikäihmisten toimintakyvyn turvaamiseen sekä pärjäämiseen kotioloissa. Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia myös kouluikäisten oppimiseen. WHO on arvioinut, että suuri osa tyypin 2 diabeteksesta ja sepelvaltimotaudista on ehkäistävissä yksinkertaisilla ravinto- ja liikuntamuutoksilla sekä tupakoinnin lopettamisella.

Kuitenkin vain pieni osa väestöstä liikkuu tarpeeksi; lapsista ja nuorista noin kolmannes, aikuisväestöstä viidennes ja ikäihmisistä vain muutama prosentti liikkuvat terveyden kannalta suotuisasti. Liikunnan puute näkyy suorina ja epäsuorina kansantaloudellisina kustannuksina. On arvioitu, että liikkumattomuuden hinta on Suomessa 1—2 mrd. euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista.

Myös eriarvoistumiskehitykseen tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota ja suunnata voimavaroja sellaisten ryhmien terveyden edistämiseen, joiden omat mahdollisuudet liikkumiseen ovat heikoimmat. Mm. vammaiset, pitkäaikaissairaat, toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset sekä vähävaraisten perheiden lapset ovat joukko ihmisiä, jotka eniten hyötyvät liikuntatoiminnasta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että liikunnan valtionohjausta selkeytetään. Tämä on tarpeen, koska liikkumista koskevia päätöksiä tehdään monella eri hallinnonalalla. Myös rahoituksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta on kehitettävä, jotta samalla rahalla voidaan aiempaa paremmin varmistaa liikuntatoimelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Valiokunta pitää tärkeänä, että näitä kysymyksiä käsitellään valmisteilla olevassa liikuntapoliittisessa selonteossa.

Nuorten urheilijoiden tuki

Huippu-urheilun tukemiseen esitetään ensi vuodelle 12,9 milj. euroa. Keskeisiä tukimuotoja ovat urheilija-apurahat, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten tuki sekä Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiölle (URA) osoitettu tuki.

Valiokunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 965 000 euroa, josta osoitettiin urheilija-apurahoihin 500 000 euroa, URA-säätiön avustukseen 165 000 euroa sekä urheiluakatemioiden asiantuntijatukeen 300 000 euroa. Määrärahat olivat kertaluonteisia, joten ne eivät sisälly ensi vuoden talousarvioesitykseen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisämäärärahat tulivat tarpeeseen ja niillä on mm. voitu lisätä urheiluapurahojen määrää, vahvistaa urheiluakatemioiden asiantuntijapalveluita, tukea urhelijoiden terveydenhuoltoa ja parantaa opiskelijaurheilijoiden sosioekonomista asemaa.

Valiokunta pitää perusteltuna, että menestyspotentiaalia omaavien nuorten urheilijoiden taloudellista tukea korotetaan myös ensi vuodelle, mikä lisää tukitoimintaan pitkäjänteisyyttä ja päätöksenteon ennakoitavuutta.

Valiokunta lisää momentille 965 000 euroa, josta osoitetaan 500 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen, 300 000 euroa urheilijoiden tukemiseen urheiluakatemioiden asiantuntijatoiminnan kautta ja 165 000 euroa Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön (URA) avustukseen.

Momentille lisätään yhteensä 965 000 euroa.

Momentilta vähennetään 965 000 euroa. Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 164 939 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin

3) enintään 2 200 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen

4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen

5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle

6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin

7) enintään 260 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin

8) enintään 40 000 euroa Pro Urheilu ja Piikkarit -tunnustusten maksamiseen

9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin

10) Olympiastadionin perusparannushankkeeseen

11) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, joista aluehallinnon liikuntatoimet voivat käyttää enintään kaksi henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin valtionavustus- ja informaatio-ohjauksen tehtäviin.

Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.

Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukainen eläkkeen suuruus on 1 339,57 euroa kuukaudessa.

Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, joista aluehallinnon liikuntatoimet voivat käyttää enintään kaksi henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin valtionavustus- ja informaatio-ohjauksen tehtäviin.

Selvitysosa:Henkilötyövuosien muutos aiheutuu momentilta rahoitettavista määräaikaisista liikuntatieteellisistä tutkimusprojekteista sekä liikuntahankkeista valtion virastojen ja laitosten toimesta.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2018 II lisätalousarvio
2018 talousarvio 164 939 000
2017 tilinpäätös 166 235 525
2016 tilinpäätös 147 120 326

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, joista aluehallinnon liikuntatoimet voivat käyttää enintään kaksi henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin valtionavustus- ja informaatio-ohjauksen tehtäviin.