Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
              20. Erityismenot
         40. Maahanmuutto
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoimintaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Pelastustoimen tavoitteena on turvallinen ja kriisinkestävä Suomi, jossa pelastustoimen palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti. Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ehkäiseminen ja pelastustoiminta normaali- ja poikkeusoloissa sekä häiriötilanteissa, pelastustoimelle kuuluvat kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat väestönsuojelutehtävät sekä varautuminen näihin tehtäviin. Lisäksi pelastustoimi osallistuu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Tavoitteena on, että pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja valmius vastata niihin omalla toimialallaan. Tavoitteena on myös, että pelastustoimen turvallisuusviestintä on vaikuttavaa.

Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät pelastuslaitokset. Valtion talousarviosta rahoitetaan Pelastusopiston toiminta sekä sisäministeriön pelastustoimen valtakunnallinen kehittämistoiminta. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat. Hallitusohjelman mukaan pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Sisäministeriö jatkaa vuonna 2018 hanketta, jossa valmistellaan vuoden 2020 alussa voimaan tuleva pelastustoimen uudistus. Uudistuksessa pelastustoimen tehtävät siirretään kunnilta 18 maakunnalle. Sisäministeriö valmistautuu vuonna 2018 uusimuotoiseen, sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä vuodesta 2020 alkaen muuttuvaan alueellisen yhteisen varautumisen keskushallintotason koordinaatiotehtävään.

Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen, kuten tehtävän välittämiseen liittyvät toimenpiteet, viestikeskustehtävät, väestön varoittamistoimenpiteiden käynnistäminen äkillisessä vaaratilanteessa sekä muut viranomaisten toiminnan tukemiseen liittyvät tehtävät. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on myös hätäkeskuspalveluihin liittyvien tehtävien ja toimintatapojen kehittäminen ja valvonta.

Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan vuoden 2018 aikana siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa.

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin.

Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

Selvitysosa:Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta kehitetään tavoitteena tehokas ja laadukas pelastustoimen järjestelmä. Sisäministeriö asettaa pelastustoimelle seuraavat alustavat tuloksellisuustavoitteet:

Onnettomuuksien ehkäisy

Pelastustoimen tehtävä on erityisesti tulipalojen ehkäisy. Toimiala osallistuu myös muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia pyritään ehkäisemään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.

Onnettomuuksien ehkäisy 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Tuotokset      
Erheellisten paloilmoitusten määrä (kpl), enintään 19 300 18 500 18 500
Neuvontaa ja valistusta saaneiden osuus väestöstä (%), vähintään 16 20 20
Pelastustoiminta ja varautuminen

Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Lisäksi pelastustoimella on valmius antaa pelastustoimeen kuuluvaa apua suuronnettomuustilanteissa myös ulkomailla ja valmius avun vastaanottamiseen. Pelastustoimen toimintavalmiustaso on määritelty alueen pelastustoimen riskien perusteella riskialueittain ja toimintavalmius vastaa alueen palvelutasopäätöksessä määritettyä tasoa.

Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja haavoittuvuuksista. Pelastustoimella on yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti uhka-arvio pelastustoimen valtakunnallista koordinaatiota edellyttäviä erityistilanteita varten osana kansallista riskiarviota. Pelastustoimen osuutta yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta toteutetaan. Tavoitteena on saada strategian päämäärät ulottumaan nykyistä laajemmin myös alue- ja paikallishallintoon.

Varautumisen johtamista, ohjausta, yhteensovittamista ja valvontaa kehitetään siten, että valmius toimia erilaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa paranee.

Pelastustoiminta ja varautuminen 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Tuotokset      
Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä, kpl, arvio, josta1) 103 754 100 000 100 000
— tulipaloista (pl. maastopalot) aiheutuvat tehtävät 10 055 9 500 9 500
— maastopaloista aiheutuvat tehtävät 2 008 2 300 2 300
— tarkistus- ja varmistustehtävät 31 666 30 000 30 000
— ensivastetehtävät (pl. sairaankuljetustehtävät) 22 655 21 700 21 700
— muut tehtävät 37 370 36 500 36 500
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 1. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 58 57 50
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 2. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 85 85 80

1) Pelastuslaitoksen eri tehtävätyypeille ei aseteta tavoitteita, vaan niiden kehitystä seurataan.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat rakennetaan työammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutuksen tarpeet.

Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoimintaa vahvistetaan verkostoitumalla muiden toimijoiden kanssa. Näin varmistetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja tutkimustiedon hyödynnettävyyttä koulutuksen, käytännön työn ja päätöksenteon tukena ja kehittämisessä.

Pelastustoimi 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Tuotokset      
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään 45 544 42 480 46 080
Pelastusopiston tutkintojen määrä, kpl, vähintään 210 194 209
AMK-tutkintojen määrä, kpl 31 30 25
Panokset      
Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet, josta 96,1 99 99
— Pelastusopiston henkilötyövuodet 96,1 99 99
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) 10 672 11 058 11 089
Toiminnan tehokkuus      
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet 987 935 965
Pelastusopiston koulutettavapäivät/opettaja 1 457 1 379 1 423
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään 25 064 25 972 26 043
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivän hinta, euroa, enintään 139 155 143
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) 3,2 3,08 3,08
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat 4,5 5,0 5,0
Henkiset voimavarat      
Pelastusopiston henkilöstön määrä 101 103 103
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) 3,4 3,45 -
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 5,7 6,5 6,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 16 497 15 852 19 752
Bruttotulot 4 195 2 938 3 755
Nettomenot 12 302 12 914 15 997
— Pelastusopisto 11 120 10 469 10 560
— Pelastustoimen päällystökoulutus - 1 202 1 202
— Sisäministeriö 744 793 785
— Kansainvälinen pelastuspalvelu 438 450 450
— Pelastustoimen uudistus/ICT     3 000
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 512    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 282    

Pelastustoimen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 1 647 1 435 1 500
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 501 465 600
— osuus yhteiskustannuksista 619 835 650
Kustannukset yhteensä 1 120 1 300 1 250
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 527 135 250
Kustannusvastaavuus, % 147 110 120

Pelastustoimen tietojärjestelmämuutoksiin varataan vuodelle 2018 rahoitusta 3,0 milj. euroa. Järjestelmämuutokset toteutetaan noudattaen maakuntauudistuksen tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon liittyviä yleisiä määräyksiä ja ohjeita yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen maakuntien tietojärjestelmien ohjaamisesta, hallinnoinnista ja kehittämisestä. Periaatepäätöksessä linjataan eri toimijoiden vastuut ja tehtävät sekä periaatteet maakuntien tietojärjestelmäinvestointien rahoituksesta. Toimintojen kannalta välttämätön järjestelmien yhteensopivuus ja kokonaisuuden kustannustehokkuus varmistetaan yhteistoiminnassa ottaen huomioon muut maakuntien piirissä olevat tietojärjestelmät.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hätäkeskuspäivystäjäkoulutusmäärän lisääminen 265
Pelastustoimen uudistus / tietohallinnon ja tietojärjestelmien uudistamisen suunnittelu ja toteuttaminen 3 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -17
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -7
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -1
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -3
Toimintamenojen tuottavuussäästö -64
Toimintamenosäästö (HO 2015) -80
Työajan pidentäminen (Kiky) -5
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -8
Vuokrien indeksikorotus 7
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -4
Yhteensä 3 083

2018 talousarvio 15 997 000
2017 talousarvio 12 914 000
2016 tilinpäätös 12 072 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Määrärahaa saa käyttää myös:

5) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.

Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 5) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 5).

Pelastusopistolla on mahdollisuus käyttää määrärahan kokonaismäärän puitteissa sovellettuina harjoituksina toteutettavien kurssien, joilla opetetaan pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien miehistöltä vaadittavaa pelastustoiminnan ammattiteknistä osaamista, kustannusten kattamiseen vuonna 2018 enintään 40 000 euroa siten, että osallistujaa kohden enimmäismäärä on 550 euroa.


2018 talousarvio 15 997 000
2017 talousarvio 12 914 000
2016 tilinpäätös 12 072 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin

5) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.

Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentilta vähennetään 55 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 110 000 euroa siirtona momentille 24.01.01 pelastus- ja kriisivalmiusasioiden EUE-asiantuntijan palkkauksiin ja lisäyksenä 55 000 euroa palkkausten tarkistuksiin.


2018 I lisätalousarvio -55 000
2018 talousarvio 15 997 000
2017 tilinpäätös 12 914 000
2016 tilinpäätös 12 072 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentilta vähennetään 55 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 860 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Pelastusopiston toimintaedellytysten turvaamisesta.


2018 II lisätalousarvio 1 860 000
2018 I lisätalousarvio -55 000
2018 talousarvio 15 997 000
2017 tilinpäätös 12 914 000
2016 tilinpäätös 12 072 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 860 000 euroa.

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 48 788 000 euroa.

Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Uuden hätäkeskustietojärjestelmän kehitystyötä ja käyttöönoton valmistelua jatketaan siten, että järjestelmä on käytössä kaikissa hätäkeskuksissa vuoden 2018 aikana. Hätäkeskuslaitos laatii vuoden 2018 aikana suunnitelman hätäkeskustietojärjestelmän jatkokehittämisestä vuosina 2018—2021.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 Yhteensä
vuodesta 2018
lähtien
     
Hätäkeskustietojärjestelmän hankinta, lisävaltuus (2015 II LTA)    
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset 1 022 1 022
Menot yhteensä 1 022 1 022
Hätäkeskuslaitos 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Tuotokset      
Ilmoitusten määrä, kpl, josta 3 670 000 3 750 000 3 750 000
— hätäpuhelujen määrä, kpl 2 633 000 2 750 000 2 750 000
— välitettyjen tehtävien määrä, kpl 1 760 000 1 760 000 1 760 000
Panokset      
Hätäkeskustoiminnan kokonaismenot, brutto, 1 000 euroa 52 290 52 495 51 323
Henkilötyövuodet 581 570 556
Toiminnan tehokkuus      
Hätäilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit) 8 300 8 650 8 900
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään 8,7 9,3 9,3
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään 12,9 12,9 12,9
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5) 3,64 3,4 3,4
       
Henkiset voimavarat      
Henkilöstön määrä 601 580 565
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) 3,22 3,25 3,5
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 18,6 18 17

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 52 289 52 495 51 488
Bruttotulot 2 878 2 700 2 700
Nettomenot 49 411 49 795 48 788
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 16 503    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 19 522    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 2 880 2 700 2 700
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1 668 1 301 1 301
— osuus yhteiskustannuksista 712 1 319 1 319
Kustannukset yhteensä 2 380 2 620 2 620
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 500 80 80
Kustannusvastaavuus, % 121 103 103

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Erica-tietojärjestelmä (v. 2017 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -310
Häke-uudistukseen liittyvien vuokravastuiden omavastuuosuuden poistuminen 58
Kertaluonteisen lisäyksen poisto -200
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -17
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -7
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 14
Palkkaliukumasäästö -66
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -9
Toimintamenojen tuottavuussäästö -240
Toimintamenosäästö (HO 2015) -150
Työajan pidentäminen (Kiky) -22
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -54
Vuokrien indeksikorotus 12
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -16
Yhteensä -1 007

2018 talousarvio 48 788 000
2017 talousarvio 49 795 000
2016 tilinpäätös 52 430 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Momentille esitetään 48,788 milj. euroa, joka on noin 1 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2017. Määrärahavähennysten myötä viraston henkilöstömäärä on laskenut 763 henkilöstä 580 henkilöön vuosina 2011—2017. Vuodelta 2017 siirtyvän erän avulla määrä kyetään vuonna 2018 pitämään lähes vuoden 2017 tasolla.

Valiokunta on erittäin huolissaan Hätäkeskuslaitoksen resursseista ja henkilöstön riittävyydestä. Sisäisen turvallisuuden selonteossa arvioitiin, että nykymuotoinen hätäkeskustoiminta edellyttää vähintään 600—630 henkilötyövuoden tasoa. Henkilöstön määrän vähentymisen myötä myös viraston sairauspoissaolot ovat kasvaneet lähes kaksinkertaisiksi verrattuna valtionhallinnon keskiarvoon. Lisäksi viraston toimintaan kohdistuneiden kanteluiden määrä on lähtenyt kasvuun.

Valiokunnan saaman selvityksen perusteella nykyisellä päivystyshenkilöstön määrällä ei kyetä saavuttamaan virastolle asetettuja tulostavoitteita vuonna 2018. Hätäkeskuslaitoksen toiminnalliset tulokset ovat laskeneet jo muutaman vuoden ajan. Myös viraston kyky vastata ruuhka- ja häiriötilanteisiin, kuten myrskyihin, on heikentynyt.

Valiokunta on huolissaan myös uusien hätäkeskuspäivystäjien rekrytoinnista ja pitää erittäin tarpeellisena koulutusmäärien lisäämiseen esitettävää 265 000 euron korotusta (mom. 26.30.01). Koulutukseen on panostettava ja erityisesti on lisättävä sen houkuttelevuutta. Viime vuosina Hätäkeskuslaitoksen ongelmana on ollut, että nykymuotoinen koulutusjärjestelmä ei tuota riittävästi koulutettua henkilöstöä viraston tarpeisiin.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus turvaa Hätäkeskuslaitoksen resurssit vähintään sisäisen turvallisuuden selonteon linjausten mukaisesti. Myös uuden tietojärjestelmän (ERICA) häiriötön käyttöönotto vuoden 2018 aikana on turvattava. Hätäkeskuslaitos on yksi keskeisimmistä toimijoista yhteiskunnan kriisinsietokyvyn ylläpitämisessä. Sillä on merkittävä rooli mm. poliisin hälytystoiminnan onnistumisessa samoin kuin kiireellisessä sairaankuljetuksessa. Hätäkeskuslaitoksen palvelutason alentuminen heijastuu välittömästi muiden turvallisuusviranomaisten toimintavalmiuteen.

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa korjaamaan Hätäkeskuslaitoksen henkilöstövajetta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 188 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 378 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2018 I lisätalousarvio 378 000
2018 talousarvio 49 188 000
2017 tilinpäätös 49 795 000
2016 tilinpäätös 52 430 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 378 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 289 000 euroa.

Selvitysosa:Hätäkeskuslaitos on tehnyt sopimuksen ulkoministeriön konsulipalvelujen avustavien asiakaspalvelutehtävien hoitamisesta Hätäkeskuslaitoksen toimesta aikana 16.4.2018—31.7.2020. Tehtävän hoitamiseksi siirretään vuotta 2018 koskeva määräraha Hätäkeskuslaitokselle momentilta 24.01.01.


2018 II lisätalousarvio 289 000
2018 I lisätalousarvio 378 000
2018 talousarvio 49 188 000
2017 tilinpäätös 49 795 000
2016 tilinpäätös 52 430 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 289 000 euroa.

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 2 406 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen sekä ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta Finavialle

2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
1) Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin 706 000
2) Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen 1 100 000
3) Metsäpalojen tähystystoiminta 600 000
Yhteensä 2 406 000

2018 talousarvio 2 406 000
2017 talousarvio 2 406 000
2016 tilinpäätös 2 110 147

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 2 406 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen sekä ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta Finavialle

2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 1 200 000 euroa aiheutuu metsäpalojen torjuntatehtävien suunniteltua suuremmista kustannuksista ja 500 000 euroa Ruotsin metsäpalojen sammutustöihin osallistumisesta aiheutuneista kustannuksista.


2018 II lisätalousarvio 1 700 000
2018 talousarvio 2 406 000
2017 tilinpäätös 2 316 836
2016 tilinpäätös 2 110 147

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000 euroa.

(43.) Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirto momentille 28.70.40) -8 100
Yhteensä -8 100

2017 talousarvio 8 100 000
2016 tilinpäätös 8 100 000