Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
         30. Syyttäjät
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

10. Tuomioistuimet ja oikeusapuPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Tuomioistuinten hyvä ja tehokas toiminta on edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota vaaditaan niin talouselämässä kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestämisessä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttäminen sekä ristiriitojen selvittäminen tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta edellyttävät hyvin toimivaa oikeusjärjestelmää. Riippumattoman tuomioistuinlaitoksen tulee turvata, että jokainen voi yhteiskunnassa luottaa oikeuksiensa toteutumiseen.

Vaikuttavuustavoitteena on, että riita-, rikos- ja hallintolainkäyttöasiat ratkaistaan viivytyksettä, laadukkaasti ja edullisesti. Tuomioistuinten työvälineitä kehitetään käyttäjäystävällisiksi ja toimintaa tukeviksi siten, että oikeudenkäynneissä voidaan mahdollisimman laajasti hyödyntää sähköisiä aineistoja. Työmenetelmät ja toimintatavat voidaan tällöin kehittää sellaisiksi, että ne tukevat asioiden käsittelyn viivytyksettömyyttä ja laatua. Tuomioistuinten osallistuminen järjestelmien ja työmenetelmien kehitystyöhön on ensiarvoisen tärkeää. Uudet työmenetelmät tulee ottaa tehokkaasti käyttöön.

Tuomioistuinten organisaatiota koskevia tuomioistuinlaki tuli voimaan vuoden 2017 alussa. Mainittuun lakiin perustuu aiempaa koulutusjärjestelmää täydentävä ja lainkäyttöhenkilöstön koulutusta koskeva uudistus, jonka tavoitteena on osaltaan turvata lainkäytön laatu. Oikeusasteiden roolien ja tehtävien tulee olla selkeitä. Oikeudenkäynnin painopisteen tulee olla ensimmäisessä asteessa. Laadukkaasti toimiva ensimmäinen oikeusaste lisää luottamusta ja vähentää tarvetta muutoksenhakuun. Ylimpien oikeusasteiden toiminnan tulisi painottua ennakkoratkaisuihin.

Vaikuttavuustavoitteena on, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat asioiden käsittelyssä ja ratkaisemisessa. Käsittelyketjujen ja oikeudenkäyntimenettelyjen tulee määräytyä asioiden laadun ja vaativuuden mukaan. Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeusturvatehtävistä on säädetty kansainvälisin sopimuksin. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin arvioi oikeuskäytännössään sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat kansainvälistä ihmisoikeussopimusta. Tuomioistuinpalveluiden saatavuuden turvaamiseksi toteutetaan tuomioistuinlaitoksen ja -hallinnon uudelleen organisointia. Suurempien yksikkökokojen avulla turvataan osaamisen vahvistamista, erityisosaamista, laatua ja tuottavuutta. Rakenneuudistuksissa pidentyvien etäisyyksien haittoja vähennetään lisäämällä sähköisiä asiointimahdollisuuksia ja paikasta riippumattomia työskentelytapoja.

Vaikuttavuustavoitteena on, että tuomioistuintoiminta on avointa. Tuomioistuinten toiminnasta ja päätöksistä tiedotetaan aktiivisesti.

Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta.

Laajennetaan sakkomenettelyn soveltamisalaa. Tämä vähentäisi yleisiin tuomioistuimiin saapuvien asioiden määrää.

Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin päätöksiin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, mutta myös muiden hallintotuomioistuinten ratkaisut ohjaavat koko julkisen vallankäytön lainmukaisuutta ja oikeusturvan toteutumista. Ratkaisuilla on myös vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja kilpailukykyyn. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely ja päätösten oikeusvarmuus.

Hallitusohjelmassa kirjattuna tavoitteena on asiamäärien vähentäminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja hallinto-oikeuksissa mm. oikaisuvaatimusmenettelyn käyttöalan laajentamisella. Oikeusministeriö on tehnyt tiivistä yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa lainvalmistelun osalta ja tavoitteena on, että kullakin hallinnonalalla muutoksenhakusäännöksissä otetaan huomioon mahdollisuudet oikaista viranomaisten päätöksiä ilman tuomioistuinkäsittelyä. Korkeimman hallinto-oikeuden asemaa ennakkopäätöstuomioistuimena vahvistetaan lisäämällä muutoksenhaun luvanvaraisuutta.

Oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan tavoitteena on, että jokainen saa tarpeellisen avun oikeudellisen ongelmansa ratkaisuun, vaikka hänen taloudellinen asemansa olisi heikko. Oikeusapua ja yleistä edunvalvontaa tarjotaan siten, että se on kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaista.

Oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan vaikuttavuustavoitteet
  • — Heikomman osapuolen suojasta huolehditaan. Kehitetään julkisen oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan laadun arviointia. Oikeusavun laadun arviointi laajennetaan koskemaan myös yksityisiä oikeudenkäyntiavustajia
  • — Oikeusturva toteutuu käytännössä. Valmistellaan talous- ja velkaneuvonnan tehtävien siirtoa oikeusaputoimistoihin ja kehitetään yhdenmukaisia toiminta- ja menettelytapoja. Käsittelyketjut ja -menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan. Oikeusavun asianajoprosessin toimivuutta kehitetään yhtenäistämällä toimintatapoja. Yleisen edunvalvonnan prosesseja kehitetään parhaiden käytäntöjen mukaiseksi. Kuluttajariitalautakunnan valitusten käsittelyprosessin toiminta- ja menettelytapoja kehitetään. Selvitetään oikeusapu- ja edunvalvontapiirien yhdistämistä yhdeksi valtakunnalliseksi oikeusapuvirastoksi
  • — Oikeudellinen ongelma ratkaistaan mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Luodaan uusia keinoja sovinnollisten ratkaisujen lisäämiseksi ja syvennetään sovittelun osaamista
  • — Neuvontapalvelut ovat helposti kansalaisen saavutettavissa. Oikeusaputoimistoihin luodaan monipuolisia asiakaslähtöisiä oikeudellisen neuvonnan muotoja
  • — Sähköinen asiointi ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä. Oikeusavun ja edunvalvonnan etäpalvelua laajennetaan.

Tietoja henkilöstöstä

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
       
Tuomioistuimet      
Henkilöstömäärä, htv 3 178 3 200 3 220
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,2 8,0 8,0
Oikeusapu- ja edunvalvontapiirit ja kuluttajariitalautakunta      
Henkilöstömäärä, htv 1 023 1 039 1 050
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 8,1 9,0 9,0

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Turvapaikanhakijoiden valitusten käsittelyyn osoitetaan lisäresursseja (yht. 2,5 milj. euroa) sekä korkeimmalle hallinto-oikeudelle että hallintotuomioistuimille, mikä on tarpeellista valituksia koskevien ruuhkien purkamiseksi.

Muutoin tuomioistuinten, myös hallintotuomioistuinten perusrahoitus alenee. Tämä vaikeuttaa monien, jo ennestään ruuhkaisten tuomioistuinten tilannetta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksissa on suuren asiamäärän lisäksi enemmän laajoja ja vaativia juttukokonaisuuksia, jotka sitovat merkittävän määrän henkilötyövuosia ja vaikuttavat juttujen keskimääräisiin käsittelyaikoihin. Työn kuormitus heijastuu myös henkilöstöön ja työssä jaksamiseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että menossa olevat uudistukset etenevät, jotta tuomioistuinten työmäärä vähenee ja jotta resurssit ja tehtävät saadaan tasapainoon siten, että perusrahoitus riittää ydintoimintojen hoitamiseen. On myös ensiarvoisen tärkeää, että suunniteltuja muutoksia koskevat kustannusvaikutukset arvioidaan huolellisesti, sillä saadun selvityksen mukaan uudistukset ovat usein tuottaneet pienempiä säästöjä kuin mitä etukäteen on arvioitu. Ensi vuonna lisähaastetta aiheutuu myös siitä, että rangaistusmääräysmenettelyn laajentamiseen liittyvä säästövaikutus (-1,75 milj. euroa) otetaan huomioon jo ensi vuoden talousarviossa, vaikka lainmuutos toteutuu vasta vuonna 2019.

Valiokunta painottaa myös tuomioistuinten sähköisten palveluiden kehittämistä sekä tietojärjestelmähankkeisiin tarvittavien resurssien varmistamista. Järjestelmien on tuettava tuomioistuinten ydintoimintoja, ja niiden on oltava helppokäyttöisiä ja käyttäjän työtä tukevia. Sähköiset työmenetelmät ovat rakenteilla, ja esim. vuonna 2010 asetettu aineistopankkihanke (AIPA) on etenemässä vaiheittain. Sen tavoitteena on siirtyä sähköisiin työtapoihin lainkäytössä ja luoda järjestelmä, jossa syyttäjänvirastot ja yleiset tuomioistuimet käsittelevät sähköisesti kaikki lainkäyttöasioita koskevat toimintonsa asian vireille tulosta sen ratkaisemiseen ja arkistointiin saakka. On kuitenkin valitettavaa, että AIPAn arvioidaan olevan kokonaisuudessaan valmis vasta vuoden 2021 loppupuolella, kun aiemmin tavoitteena oli vuoden 2018 loppu.

Valiokunta toteaa, että käräjäoikeuksien rakenneuudistus on merkittävä muutos, jota koskevan lainsäädännön eduskunta hyväksyi 22.11.2017 (LaVM 11/2017 vp — HE 270/2016 vp). Vuoden 2019 alusta voimaan tulevan uudistuksen myötä käräjäoikeuksien määrä vähenee 27:stä 20:een, minkä lisäksi käräjäoikeuksien tuomiopiirejä laajennetaan ja toimipaikkojen määrää vähennetään. Rakenneuudistuksen tavoitteena on turvata lainkäytön laatu ja tuomioistuinten toimintakyky käräjäoikeuksien toimintaympäristön muuttuessa ja taloudellisten reunaehtojen tiukentuessa.

Uudistuksen astuessa voimaan käräjäoikeusverkko supistuu, jolloin sähköisten järjestelmien toimivuus korostuu entisestään. Valiokunta korostaa oikeusturvan alueellisen saatavuuden turvaamista sekä oikeudellisten palvelujen tarjonnan riittävyyttä, mitä on painotettu myös eduskunnan hyväksymässä lausumassa, joka sisältyy em. lakivaliokunnan mietintöön.

01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 544 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2016—2018 (1558/2015) mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

Selvitysosa:Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tehtävänä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita sekä antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä.

Tietyissä oikeudellisissa asioissa on tarpeen saada nopeasti ennakkoratkaisu, jolla on alemmissa asteissa ratkaisuja yhtenäistävä ja muutoksenhakua vähentävä vaikutus. Tavoitteena on, että vuoden 2018 lopussa vireillä olevista valitusasioista (valitusluvan saaneet ja suorat valitukset) enintään 70 % on ollut vireillä yli 12 kuukautta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että vireillä olevista valitusasioista vähintään 33 % on ollut vireillä alle 9 kuukautta, noin 33 % 9—12 kuukautta ja enintään 33 % yli 12 kuukautta.

Tunnuslukutaulukko

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite/arvio
       
Ratkaistut asiat, kpl 2 563 2 550 2 500
— annetut asiaratkaisut valitusasioissa 144 130 130
— julkaistut ratkaisut 100 100 100
Keskimääräinen käsittelyaika (kk)      
— kaikki asiat 6,8 7,5 7,5
— valituslupa-asiat 5,4 6,5 6,5
— asiaratkaisut 21,5 21,1 19,9
Toiminnallinen tehokkuus      
— taloudellisuus (€/asia) 3 335 3 500 3 500
— tuottavuus (asia/htv) 34 33 33

Korkeimman oikeuden suoritteista tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2016—2018 (1558/2015) perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 320 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 8 557 8 638 8 554
Bruttotulot 10 11 10
Nettomenot 8 547 8 627 8 544
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 832    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 253    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -5
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 2
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -2
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015) 1
Toimintamenojen tuottavuussäästö -44
Toimintamenosäästö (HO 2015) -20
Työajan pidentäminen (Kiky) -5
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -11
Vuokrien indeksikorotus 4
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -3
Yhteensä -83

2018 talousarvio 8 544 000
2017 talousarvio 8 627 000
2016 tilinpäätös 8 968 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 544 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2016—2018 (1558/2015) mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 123 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 73 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista ja 50 000 euroa on siirtoa momentilta 25.10.03 aineistopankkihankkeen (AIPA) istuntosali-infrasta aiheutuviin menoihin.


2018 I lisätalousarvio 123 000
2018 talousarvio 8 544 000
2017 tilinpäätös 8 627 000
2016 tilinpäätös 8 968 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 123 000 euroa.

02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 447 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2016—2018 (1558/2015) mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

Selvitysosa:Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintopäätöksistä tehdyt valitukset ylimpänä oikeusasteena. Korkein hallinto-oikeus myös valvoo hallintolainkäyttöä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista lähes 90 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehtyjä valituksia. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvista asioista suurimpia asiaryhmiä ovat ulkomaalaisasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, rakentaminen ja ympäristö, verotus, valtio-oikeus ja yleishallinto sekä taloudellinen toiminta kuten kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Ulkomaalaisasioista suurin osa koskee hallinto-oikeuden kielteistä ratkaisua turvapaikkaa koskevissa asioissa. Vuonna 2015 kansainvälistä suojelua hakevien määrä kasvoi huomattavasti. Turvapaikkaa koskevien valitusten määrän oletetaan kasvavan merkittävästi v. 2017 ja valitusmäärän ennakoidaan olevan edelleen korkealla tasolla v. 2018. Ulkomaalaisasiat, joissa valituslupaa ei myönnetä, pyritään ratkaisemaan alle 3 kuukaudessa. Valitusluvan saavien ulkomaalaisasioiden osalta tavoitteena on, että käsittelyaika on enintään 10 kuukautta.

Tavoitteena on, että asioista 30 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja 20 % 6—9 kuukaudessa. Yli 24 kuukauden käsittelyaikoja voi olla vain poikkeuksellisesti, lähinnä Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua odottavissa asioissa.

Tunnuslukutaulukko

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite/arvio
       
Ratkaistut asiat, kpl 5 382 6 000 7 200
— Ulkomaalaisasiat 1 672 3 000 4 200
— Muut asiat 3 710 3 000 3 000
Keskimääräinen käsittelyaika (kk) 9,7 7,5 7,0
— Ulkomaalaisasiat 4,5 4,0 3,5
— Muut asiat 12,0 11,0 11,0
Toiminnallinen tehokkuus      
— taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 2 327 2 350 2 350
— tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 45 49 49

Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2016—2018 (1558/2015) perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 600 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 12 523 12 706 13 452
Bruttotulot 9 -3 5
Nettomenot 12 514 12 709 13 447
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 368    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 173    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva 890
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -7
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -21
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -15
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015) -2
Toimintamenojen tuottavuussäästö -53
Toimintamenosäästö (HO 2015) -10
Työajan pidentäminen (Kiky) -24
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -20
Vuokrien indeksikorotus 4
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -4
Yhteensä 738

2018 talousarvio 13 447 000
2017 talousarvio 12 709 000
2016 tilinpäätös 15 319 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 447 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2016—2018 (1558/2015) mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 115 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2018 I lisätalousarvio 115 000
2018 talousarvio 13 447 000
2017 tilinpäätös 12 709 000
2016 tilinpäätös 15 319 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 115 000 euroa.

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 250 147 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin ja siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle lain 24 §:n 2 momentin mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2016—2018 (1558/2015) mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain (754/2010) ja ajokorttilain muuttamisesta.

Hovioikeuksien osalta alueellisia käsittelyaikaeroja koskevana tavoitteena on, ettei yksittäisen hovioikeuden käsittelyaika ole yli 2 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Tavoitteena on myös, että yli vuoden vireillä olleiden asioiden osuus vireillä olevista asioista on alle 6 %.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee ottaa huomioon. Hovioikeudet pyrkivät siihen, että aiemmissa vaiheissa yli kolme vuotta kestäneiden asioiden käsittelyaika hovioikeusvaiheessa on enintään 12 kuukautta.

Käräjäoikeuksien pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja enintään 35 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden.

Rikosasioiden osalta tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 45 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään 2 kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää 9 kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista. Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa ja syyteharkinnassa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee rikosasioissa ottaa huomioon.

Hallinto-oikeuksien osalta alueellisia käsittelyaikaeroja koskevana tavoitteena on, että kunkin hallinto-oikeuden käsittelyaika on enintään 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi.

Ulkomaalaisasiat muodostavat merkittävän osan hallinto-oikeuksiin saapuvista asioista. Turvapaikka-asiat kuuluvat ulkomaalaisasioiden ryhmään. Tavoitteena on, että turvapaikka-asiat käsitellään joutuisasti siten, että keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa on alle 6 kuukautta. Käsittelyaikatavoitteisiin pääsemiseksi vuonna 2018 turvapaikka-asioihin on kohdennettu 10,1 milj. euroa, joka on 1 580 000 euroa enemmän kuin vuonna 2017.

Tunnuslukutaulukko

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite/arvio
       
Hovioikeudet      
Ratkaistut asiat, kpl 9 552 9 500 9 500
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 6,0 6,0 6,0
Taloudellisuus (€/työmäärä) 1 644 1 600 1 600
Tuottavuus (työmäärä/htv) 52 55 55
       
Käräjäoikeudet      
Ratkaistut asiat yhteensä, kpl 485 730 480 000 460 000
— Rikosasiat 51 311 52 000 52 000
— Laajat riita-asiat 10 523 9 500 9 500
— Summaariset asiat 345 708 340 000 320 000
       
Keskimääräinen käsittelyaika, kk      
— Rikosasiat 4,0 4,0 4,0
— Laajat riita-asiat 12,3 9,5 9,5
— Summaariset asiat 2,8 2,8 2,8
— Velkajärjestelyasiat 6,1 6,0 6,0
Taloudellisuus (€/työmäärä) 589 600 600
Tuottavuus (työmäärä/htv) 121 120 120
       
Hallinto-oikeudet      
Ratkaistut asiat, kpl 23 635 25 000 27 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 8,0 7,5 7,0
Taloudellisuus (€/työmäärä) 1 041 1 000 1 000
Tuottavuus (työmäärä/htv) 76 75 75
       
Vakuutusoikeus      
Ratkaistut asiat, kpl 6 445 7 500 7 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 12,7 12,0 11,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 1 179 1 100 1 100
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 63 68 68
       
Markkinaoikeus      
Ratkaistut asiat, kpl 735 900 900
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 6,6 6,0 6,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 4 522 4 500 4 500
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 18 20 20
       
Työtuomioistuin      
Ratkaistut asiat, kpl 135 150 150
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 5,7 6,0 6,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 6 597 6 400 6 400
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 16 20 20

Tuomioistuinten suoritteista tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2016—2018 (1558/2015) perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 45,19 milj. euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 247 066 256 947 250 647
Bruttotulot 843 450 500
Nettomenot 246 223 256 497 250 147
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 34 018    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 48 933    

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yleiset tuomioistuimet 171 625
Hallintotuomioistuimet 53 902
Tietohallinto- ja muut menot 24 620
Yhteensä 250 147

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aineistopankkihankkeen (AIPA) istuntosali-infra 1 000
Eurooppalaisen patenttijärjestelmän jäsenmaksu 200
Hallintotuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentaationhallintajärjestelmähanke (HAIPA) (v. 2017 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -5 680
Hallintotuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentaationhallintajärjestelmähanke (HAIPA) (v. 2018 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 3 713
Maksukyvyttömyysrekisterin kehittäminen (siirto momentille 25.01.05) -70
Rangaistusmääräysten käyttöalan laajentaminen -1 750
Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten aineistopankki (AIPA) (v. 2017 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -3 100
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva 1 580
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -143
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -74
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -49
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -114
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015) -9
Toimintamenojen tuottavuussäästö -1 183
Toimintamenosäästö (HO 2015) -180
Työajan pidentäminen (Kiky) -208
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -306
Vuokrien indeksikorotus 104
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -81
Yhteensä -6 350

2018 talousarvio 250 147 000
2017 talousarvio 256 497 000
2016 tilinpäätös 261 138 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 250 075 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 72 000 euroa talousarvioesityksen 250 147 000 euroon nähden on siirtoa momentille 25.01.05 Oikeusrekisterikeskuksen tietojärjestelmien ylläpito- ja pienkehittämismenoihin.


2018 talousarvio 250 075 000
2017 talousarvio 256 497 000
2016 tilinpäätös 261 138 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 250 075 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin ja siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle lain 24 §:n 2 momentin mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista vuosina 2016—2018 (1558/2015) mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 940 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 990 000 euroa palkkausten tarkistuksista ja vähennyksenä 50 000 euroa siirtona momentille 25.10.01 aineistopankkihankkeen (AIPA) istuntosali-infrasta korkeimmalle oikeudelle aiheutuviin menoihin.


2018 I lisätalousarvio 1 940 000
2018 talousarvio 250 075 000
2017 tilinpäätös 256 497 000
2016 tilinpäätös 261 138 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 940 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 8 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 25.01.01 ja aiheutuu viran siirrosta oikeusministeriöstä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.


2018 II lisätalousarvio 8 000
2018 I lisätalousarvio 1 940 000
2018 talousarvio 250 075 000
2017 tilinpäätös 256 497 000
2016 tilinpäätös 261 138 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 8 000 euroa.

04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 65 071 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetussa laissa (477/2016) tarkoitettujen oikeusapu- ja edunvalvontapalveluiden ostamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen ja kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa (8/2007) tarkoitettujen menojen maksamiseen sekä kunnilta valtion oikeusaputoimistoihin siirtyvien talous- ja velkaneuvonnan tehtävien valmisteluun liittyvien menojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia.

Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi talous- ja velkaneuvonnasta.

Oikeusaputoimistoihin arvioidaan saapuvan 56 000 asiaa (v. 2016 50 369 asiaa ja v. 2017 arvio 53 000 asiaa). Oikeusaputoimistojen jonotusajan tavoite on keskimäärin 11 päivää v. 2018 (v. 2016 11 päivää ja v. 2017 11 päivää).

Oikeusaputoimistoihin v. 2016 saapuneista asioista 87 % oli siviili- ja hallinto-oikeudellisia asioita ja 13 % rikosasioita. Kansainvälistä suojelua hakeneiden turvapaikanhakijoiden turvapaikka-asioiden ja perheenyhdistämisasioiden määrän arvioidaan pysyvän korkeana. Oikeusaputoimistojen käsiteltävänä olevia turvapaikka-asioita on noin 6 000 v. 2018 (v. 2016 3 970 asiaa ja v. 2017 tavoite 6 000 asiaa).

Yleisen edunvalvonnan palveluja ostetaan kunnilta ja yksityiseltä palveluntuottajalta silloin, kun se on tarpeen palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi. Ostopalvelun osuus on noin 12 % v. 2018.

Kuluttajariitalautakuntaan arvioidaan saapuvan 7 900 asiaa (v. 2016 6 500 ja v. 2017 arvio 7 100 asiaa). Tavoitteena on, että valitusten kokonaiskäsittelyaika on alle 9 kuukautta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen oikeusministeriö on alustavasti asettanut oikeusapu- ja edunvalvontapiireille ja kuluttajariitalautakunnalle seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018:

Oikeusapu

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Käsitellyt asiat, kpl 47 985 53 000 53 000
Oikeusapuohjaus, kpl 7 155 8 000 9 000
Oikeusapupäätökset yksityisille asiamiehille, kpl 35 412 33 000 33 000
Taloudellisuus (euroa/painotettu työmäärä) 120 123 125
Tuottavuus (painotettu työmäärä/htv) 445 455 460

Yleinen edunvalvonta

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Päämiesten määrä, kpl 38 445 39 400 40 100
— oikeusaputoimisto edunvalvojana 34 387 35 300 36 000
— edunvalvonta ostopalveluna 4 058 4 100 4 100
Taloudellisuus (bruttomeno/päämies) 797 800 803
Tuottavuus (päämiesmäärä/htv) 62 63 63

Kuluttajariitalautakunta

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Käsitellyt valitukset, kpl 6 039 7 000 7 000
Taloudellisuus (€/käsitelty asia) 406 408 408
Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv) 183 198 198
Kokonaiskäsittelyaika, kk 9,9 9,5 8,7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 67 218 66 352 70 271
Bruttotulot 5 138 5 200 5 200
Nettomenot 62 080 61 152 65 071
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 22 297    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 22 066    

Oikeusavun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Julkisoikeudellinen toiminta, 1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 3 560 3 800 3 700
— muut tuotot 62 - -
Tuotot yhteensä 3 622 3 800 3 700
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 7 489 6 600 7 600
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -3 867 -2 800 -3 900
Kustannusvastaavuus, % 48 58 49

Oikeusavun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Liiketaloudellinen toiminta, 1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 1 500 1 620 1 500
— muut tuotot 20 - -
Tuotot yhteensä 1 520 1 620 1 500
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 1 525 1 800 1 500
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -5 -180 -
Kustannusvastaavuus, % 100 90 100

Oikeusavun palkkioista säädetään valtioneuvoston asetuksessa oikeusavun palkkioperusteista (290/2008).

Valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain (477/2016) mukaisesti perittävinä palkkioina arvioidaan kertyvän noin 25 000 000 euroa momentille 12.25.15. Edunvalvontapalkkioiden määrä vastaa noin 70 % yleisen edunvalvonnan kokonaismenoista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maksukyvyyttömyysrekisterin kehittäminen (siirto momentille 25.01.05) -18
Talous- ja velkaneuvonta 4 000
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva 432
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto; maastapoistamisen täytäntöönpanon valvonta (siirto momentille 25.01.03) -60
Yleisen edunvalvonnan bruttobudjetointi 312
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -111
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -20
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -18
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -34
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015) -19
Toimintamenojen tuottavuussäästö -298
Toimintamenosäästö (HO 2015) -90
Työajan pidentäminen (Kiky) -64
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -88
Vuokrien indeksikorotus 16
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -21
Yhteensä 3 919

Momentin nimike on muutettu.


2018 talousarvio 65 071 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio 61 152 000
2016 tilinpäätös 61 849 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 65 052 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 19 000 euroa talousarvioesityksen 65 071 000 euroon nähden on siirtoa momentille 25.01.05 Oikeusrekisterikeskuksen tietojärjestelmien ylläpito- ja pienkehittämismenoihin.


2018 talousarvio 65 052 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio 61 152 000
2016 tilinpäätös 61 849 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Momentin määrärahaan sisältyy 4 milj. euron lisäys, jolla on tarkoitus valmistella talous- ja velkaneuvonnan siirtymistä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle vuonna 2019. Tavoitteena on, että sähköisen asiaportaalin ja asianhallintajärjestelmän kehittäminen tehtäisiin pääasiallisesti ensi vuoden aikana (LaVM 12/2017 vp — HE 102/2017 vp).

Valiokunta pitää määrärahanlisäystä hyvänä, mutta korostaa samalla talous- ja velkaneuvonnan riittävää resursointia. Kustannusten säästämiseksi etenkin ennaltaehkäisevän työn eli talousneuvonnan resursseja tulisi vahvistaa, sillä talous- ja velkaneuvontatyössä on keskitytty lähinnä neuvomaan velallisia ongelmatilanteissa sekä avustettu velkajärjestelyasioissa. Myös talous- ja velkaneuvonnan etäpalveluyksikön perustamiseen ja sen toimintaan tarvittavista resursseista on huolehdittava.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 65 052 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetussa laissa (477/2016) tarkoitettujen oikeusapu- ja edunvalvontapalveluiden ostamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen ja kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa (8/2007) tarkoitettujen menojen maksamiseen sekä kunnilta valtion oikeusaputoimistoihin siirtyvien talous- ja velkaneuvonnan tehtävien valmisteluun liittyvien menojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia.

Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 557 000 euroa.

Lisäksi vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 291 049,19 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.

Määrärahan peruuttaminen aiheutuu siitä, että momentille 25.10.04 kirjattavaksi kuuluvia edunvalvonnan ostopalvelumenoja kirjattiin v. 2017 virheellisesti 291 049,19 euron määrä momentille 25.01.20.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2018 I lisätalousarvio 557 000
2018 talousarvio 65 052 000
2017 tilinpäätös 61 152 000
2016 tilinpäätös 61 849 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 557 000 euroa.

Lisäksi vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 291 049,19 euroa.

50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 76 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 1 400 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Oikeusapu ja puolustus 69 000 000
Asianomistajan avustaminen 200 000
Yksityishenkilön velkajärjestely 2 100 000
Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaus 3 500 000
Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkiot sekä julkisselvityksestä aiheutuvat muut konkurssimenettelyn menot (enintään) 1 400 000
Yhteensä 76 200 000

Vuonna 2016 yksityiset oikeusavustajat hoitivat noin 41 3151) oikeusapuasiaa. Oikeusavun tuomioistuinasioista rikosasiat ovat määrällisesti (54 %) ja kustannuksiltaan suurin asiaryhmä. Yksityiset oikeusavustajat hoitavat noin 3 000 turvapaikka-asiaa v. 2018 (v. 2016 11 413 asiaa, v. 2017 tavoite 4 000 asiaa). Yksityishenkilön velkajärjestelylain mukaiset korvaukset olivat noin 2,5 milj. euroa v. 2016. Syytteestä vapautettujen oikeudenkäyntikulujen korvaukset olivat noin 5,0 milj. euroa v. 2016. Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien palkkiot olivat noin 0,6 milj. euroa v. 2016.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva -1 000
Yhteensä -1 000

2018 talousarvio 76 200 000
2017 talousarvio 77 200 000
2016 tilinpäätös 75 320 580

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 76 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 1 400 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 3 500 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 1 800 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Lisäyksestä 500 000 euroa aiheutuu yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa säädettyjen korvausten kasvusta, 2 600 000 euroa syytteestä vapautettujen oikeudenkäyntikulujen korvausten kasvusta ja 400 000 euroa konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioiden sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen kasvusta.


2018 II lisätalousarvio 3 500 000
2018 talousarvio 76 200 000
2017 tilinpäätös 79 098 060
2016 tilinpäätös 75 320 580

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 3 500 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 1 800 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.