Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
              02. Yhteisövero
              03. Korkotulojen lähdevero
              04. Perintö- ja lahjavero
         08. Valmisteverot
         10. Muut verot
         19. Muut veronluonteiset tulot
       12. Sekalaiset tulot
       15. Lainat
     Määrärahat

Talousarvioesitys 2018

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verotPDF-versio

01. Ansio- ja pääomatuloverot

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille arvioidaan kertyvän 9 511 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta 2012 lähtien ollut kaksiportainen veroasteikko. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.

Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2015 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2018 verokertymästä perustuu vuosien 2016 ja 2017 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2016—2018. Ennusteessa huomioidaan veroperusteisiin vuosina 2016 ja 2017 tehdyt ja vuodelle 2018 esitetyt muutokset sekä ennakkotiedot verovuoden 2016 verotuksen valmistumisesta.

Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.

Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys

Veronalaiset tulot, taso ja muutos 2016
ennuste
milj. €
% 2017
ennuste
milj. €
% 2018
ennuste
milj. €
%
             
Ansiotulot, mistä 126 717 1,7 128 990 1,8 131 862 2,2
— palkkatulot 83 567 1,5 85 071 1,8 86 943 2,2
— eläketulot 30 202 2,9 31 197 3,3 32 251 3,4
Pääomatulot, mistä 11 583 1,5 12 459 7,6 12 967 4,1
— luovutusvoitot 4 602 -1,2 5 169 12,3 5 361 3,7
— osinkotulot 3 612 4,2 3 710 2,7 3 877 4,5

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi vuoden 2018 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi vuonna 2018 kuluttajahintaindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Työn verotusta ehdotetaan kevennettäväksi yhteensä 300 milj. eurolla, mistä valtion osuus on 190 milj. euroa. Solidaarisuusveron alarajan määräaikaisen alentamisen voimassaoloa ehdotetaan jatkettavaksi. Tuloverolakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan työntekijälle ei synny veronalaista tuloa työnantajan kustantamasta koulutuksesta, joka tapahtuu työnantajan intressissä. Toimenpiteellä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta ansio- ja pääomatuloveromomentin kertymään. Verovapaiden matkakustannusten korvausten maksamisessa sovellettavaa kahden vuoden tilapäisyyden aikarajaa pidennettäisiin kolmeen vuoteen. Toimenpiteellä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta ansio- ja pääomatuloveromomentin kertymään.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Henkilön yleisradioveron rakennetta ehdotetaan muutettavaksi parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaisesti siten, että kaikkein pienituloisimpia vapautetaan verosta. Samalla veroa kevennettäisiin siten, että yleisradioveron kertymä vastaa Yleisradio Oy:n määrärahaa. Hallitus antaa eduskunnalle myös talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta. Hallitusohjelman mukaisesti varainsiirtovero ehdotetaan poistettavaksi tietyissä yhtiömuodon muutoksissa.

Asuntolainan korkovähennysoikeuden supistamista jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti vähennysoikeutta rajataan vuosina 2016—2019 10 prosenttiyksikköä vuodessa niin, että vuonna 2019 asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 25 %. Vuonna 2018 asuntolainan koroista vähennyskelpoista osuutta alennetaan 45 prosentista 35 prosenttiin. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti määräaikaisen lapsivähennyksen voimassaolo päättyy vuoden 2017 lopussa. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa.

Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2018 ja vuositasolla (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2018
Vaikutus vuositasolla
     
Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -113 -123
Työn verotuksen keventäminen -174 -190
Solidaarisuusveron alarajan määräaikaisen alentamisen jatko 28 30
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 16 17
Määräaikaisen lapsivähennyksen voimassaolon päättyminen 18 20
Yleisradioveron muutos -4 -7
Varainsiirtoveron poisto tietyissä yhtiömuodon muutoksissa -3 -14
Yhteensä -232 -267
— josta verotuottoa lisäävät 62 67
— josta verotuottoa vähentävät -294 -334

Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloennusteessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön 28.9.2015 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Verovuosina 2015—2018 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa)

  2015
toteutuma
2016
ennuste
2017
ennuste
2018
ennuste
         
Progressiivinen tulovero 5 874 5 767 5 454 5 402
Pääomatulovero 2 648 2 856 3 088 3 232
Yleisradiovero 503 485 487 486

Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2018 (milj. euroa)

   
Ansio- ja pääomatulovero 8 609
Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 416
Yleisradiovero 486
Yhteensä 9 511

Ansio- ja pääomaverotuloennusteeseen liittyvät riskit aiheutuvat suurelta osin pääomatuloennusteen epävarmuudesta sekä mahdollisista jako-osuuksien oikaisuista. Myös lähdeveron tuotto on vaihdellut arvaamattomasti, pääasiassa johtuen aikaisempina vuosina maksettujen lähdeverojen palautuksista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2018 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat valmistuneen verotuksen mukaiset tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2015. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida.

Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 53 verotukea, joista 41:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä, kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus.

Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 17,3 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, n. 3,6 mrd. euroa) v. 2018. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 9,1 mrd. euroa.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien lukumäärää kasvattaa vuonna 2018 työnantajan tarjoaman koulutuksen verovapaus. Tälle verotuelle ei pystytä laskemaan euromääräistä arviota. Työtulovähennyksen korottaminen ansiotuloverokevennyksen yhteydessä kasvattaa verotukien euromäärää. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Määräaikaisen lapsivähennyksen voimassaolo päättyy vuoden 2017 lopussa.

Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina 2016—2018 (milj. euroa, kaikki veronsaajat yhteensä)

  2016 2017 2018
       
Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus 2 805 3 245 3 540
Työtulovähennys 2 570 2 885 3 095
Kotitalousvähennys 365 395 395
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus 195 195 200
Valtionverotuksen eläketulovähennys 270 290 300
Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus 85 90 90
Lapsilisien verovapaus 500 485 486
Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus 990 990 1 010
Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus 170 140 120
Laskennallisen asuntotulon verovapaus 3 450 3 500 3 600
Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (suuruusluokka-arvio) 1 300 1 300 1 300
Muut 3 414 3 490 3 405
Yhteensä 16 114 17 005 17 540

2018 talousarvio 9 511 000 000
2017 talousarvio 9 029 000 000
2016 tilinpäätös 9 382 215 786

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille arvioidaan kertyvän 9 511 000 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 98 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Lisäys johtuu ennusteen päivittämisestä vuoden 2017 verotuksen valmistumista koskevien ennakkotietojen perusteella.


2018 II lisätalousarvio 98 000 000
2018 talousarvio 9 511 000 000
2017 tilinpäätös 9 053 746 530
2016 tilinpäätös 9 382 215 786

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 98 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

02. Yhteisövero

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille arvioidaan kertyvän 4 194 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Vero on 20 % yhteisön verotettavasta tuloksesta. Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron saajia ovat valtio ja kunnat.

Yhteisöveroennusteen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden 2018 yhteisöveron määrää ennustetaan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2016 vuoteen 2018. Arvio verovuoden 2018 lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verovuoden 2016 verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja verovuoden 2017 toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvuennusteeseen. Yhteisöveroennustetta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon.

Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys

  2015 2016
ennuste
2017
ennuste
2018
ennuste
         
Toimintaylijäämän muutos, % 6,5 5,3 10,7 9,1
Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa 4 477 5 699 5 454 5 917
— valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 60,35 69,08 69,66 68,63

Kuntien järjestämän varhaiskasvatusmaksujen alentamisen vaikutusten kompensointi kunnille toteutetaan osin korottamalla kuntien yhteisövero-osuutta 60 milj. eurolla ja alentamalla valtion osuutta vastaavasti. Vuonna 2018 muutoksen arvioidaan kuitenkin alentavan valtion yhteisöveron tuottoa noin 53 milj. euroa yhteisöveron kertymiseen liittyvien ajoitustekijöiden takia. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta, jossa ehdotetaan tehtäväksi edellä mainitusta veroperustemuutoksesta johtuva yhteisöveron jako-osuusmuutos. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta. Hallitusohjelman mukaisesti varainsiirtovero ehdotetaan poistettavaksi tietyissä yhtiömuodon muutoksissa. Tämän arvioidaan kasvattavan valtion yhteisöveron tuottoa vuonna 2018 noin 3 milj. eurolla ja pidemmällä aikavälillä noin 8 milj. eurolla vuodessa.

Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioverolla on tarkoitus kerätä n. 20 milj. euroa vuositasolla.

Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsaat 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna 2018 kertyy vielä veroja verovuosilta 2017 ja 2016.

Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna 2018

   
Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa  
— verovuodelta 2019 480
— verovuodelta 2018 4 990
— verovuodelta 2017 597
— aikaisemmilta verovuosilta 35
Yhteensä 6 102
— josta valtion osuus 4 194

Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, n. 610 milj. euroa, ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, n. 290 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä.


2018 talousarvio 4 194 000 000
2017 talousarvio 3 567 000 000
2016 tilinpäätös 3 267 837 072

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille arvioidaan kertyvän 4 194 000 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta arvioida kertyvän lisäystä.


2018 II lisätalousarvio
2018 talousarvio 4 194 000 000
2017 tilinpäätös 4 237 946 869
2016 tilinpäätös 3 267 837 072

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

03. Korkotulojen lähdevero

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille arvioidaan kertyvän 73 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt.

Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden 2016 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli n. 80 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli n. 0,23 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti:

  2016
toteutuma
2017
ennuste
2018
ennuste
       
Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % 2,70 3,50 2,70
Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,23 0,19 0,23

2018 talousarvio 73 000 000
2017 I lisätalousarvio 31 000 000
2017 talousarvio 43 000 000
2016 tilinpäätös 89 095 547

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille arvioidaan kertyvän 73 000 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentilta vähennetään 23 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu alkuvuoden ennakoitua pienemmistä kertymätiedoista.


2018 II lisätalousarvio -23 000 000
2018 talousarvio 73 000 000
2017 tilinpäätös 65 542 587
2016 tilinpäätös 89 095 547

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentilta vähennetään 23 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

04. Perintö- ja lahjavero

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille arvioidaan kertyvän 720 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan n. 20 %.

Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan n. 141 milj. euroa vuonna 2018.


2018 talousarvio 720 000 000
2017 I lisätalousarvio 220 000 000
2017 talousarvio 510 000 000
2016 tilinpäätös 522 259 779

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille arvioidaan kertyvän 720 000 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta arvioida kertyvän lisäystä.


2018 II lisätalousarvio
2018 talousarvio 720 000 000
2017 tilinpäätös 909 081 702
2016 tilinpäätös 522 259 779

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.