Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
         01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
         10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
         20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
              01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
              (02.) Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio
              30. Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen
              52. Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen
              55. Avustukset korjaustoimintaan
              60. Siirto valtion asuntorahastoon
              64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:

Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi

Edistetään kaupunkiseutujen eheää ja vähähiiliseen liikkumiseen kannustavaa yhdyskuntarakennetta sekä luodaan edellytyksiä elinympäristön laatua parantavalle täydennysrakentamiselle. Täydennysrakentamisella hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria, vähennetään liikennetarvetta ja tuetaan joukkoliikenteen ja palvelujen järjestämistä. Kirkonkylien, kylien ja maaseudun maankäytön ohjausta kehitetään huomioiden niiden ominaispiirteet, luonnonvaratalouden uudet kehityssuunnat ja pyrkimys paikalliseen energiantuotantoon.

Maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistuksella vastataan toimintaympäristön muutoksiin, joita ovat muun muassa ilmasto- ja energiakysymykset, aluerakenteen erilaistuminen ja väestömuutokset, kaupunkiseutujen kasvu ja kaupungistuminen, liikkumisen murros sekä digitalisaatio ja muutokset hallintorakenteissa. Kulttuuriympäristön suunnitelmallisen hoidon ja käytön mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa tunnistetaan ja tuetaan tähän liittyviä toimenpiteitä.

Edistetään lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymisen soveltamista uudisrakentamisessa. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja energiatehokkuusdirektiivin (EED) uudistamisesta aiheutuva kansallinen täytäntöönpano käynnistetään. Edistetään vähimmäisvaatimuksia energiatehokkaampaa uudis- ja korjausrakentamista.

Osallistutaan EU:n rakennustuoteryhmien ekosuunnittelun ja energiamerkinnän säädösvalmisteluun. Huolehditaan rakennustuotteita koskevien säädösten toimeenpanosta, ohjauksesta ja markkinavalvonnasta. Edistetään puurakentamista osana hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta. Teollisen puurakentamisen ohjelmaa toteutetaan. Vuonna 2018 toteutetaan suunnitellusti mm. kehitystyötä liittyen puun käytön erityiskysymyksiin tiivistyvien kaupunkien rakentamisessa, alueellisten osaamiskeskittymien muodostumisen edistämistä sekä muuttuviin rakennusmääräyksiin liittyvää viestintä- ja koulutustyötä.

Edistetään suunnitelmallista kiinteistönpitoa ja korjausrakentamisen hyviä käytäntöjä tehostamalla kiinteistönpidon välineistön käyttöä, hyödyntämällä verkkoviestintää ja korjausneuvontaverkkoa.

Energiatehokkuutta parantavissa korjausrakentamistoimissa huomioidaan rakennuksen ominaispiirteitä säilyttäviä ja turvaavia ratkaisuja, jotka samalla tukevat elinympäristön laadun parantamista ja myös kulttuuriympäristön ja perinteisen rakennuskannan erityisvaatimuksien huomioon ottamista.

Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiva kiertotalous

Valmistellaan toimia ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä materiaali- ja resurssitehokkuuden parantamiseksi uudisrakentamisessa ja korjaamisessa. Viedään loppuun tiekartan laadinta rakennusmateriaalien ja -tuotteiden ympäristövaikutusten huomioimiseksi rakentamisen ohjauksessa ja toteutetaan siihen liittyvät päätökset ja käynnistetään jatkotoimenpiteet. Jatketaan toimia rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisasteen nostamiseksi sekä rakentamisen kiertotalouden vahvistamiseksi. Huolehditaan julkisten vihreiden hankintojen -oppaan jatkokehityksestä ja neuvonnan tuesta. Ohjeilla edistetään vähähiilisyyttä, materiaalitehokkuutta ja rakentamisen laatua julkisessa rakentamisessa ja korjaamisessa.

Hyvä ympäristön tila

Hyvän elinympäristön turvaamiseksi kehitetään keinoja sekä kasvavien kaupunkiseutujen että väestöltään vähenevien alueiden suunnittelun parantamiseen.

Maakuntakaavoituksessa painotetaan uudistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edistämistä ja sitä tukevaa maakuntien liittojen ja eri viranomaistahojen vuorovaikutteista yhteistyötä kaavaprosesseissa. Kehitetään alueiden käytön suunnittelujärjestelmää kytkemällä siihen liittyvä työ maakuntauudistukseen ja prosessien digitalisointiin.

Kulttuuriympäristöjen arvot ja myönteiset vaikutukset ihmisten hyvinvoinnissa sekä yhdyskuntien ja elinkeinoelämän kehittämisessä tunnistetaan ja niitä osataan hyödyntää hyvän elinympäristön luomisessa ja vahvistamisessa. Alueiden käytössä ja rakentamisessa otetaan huomioon tunnistetut kulttuuriympäristöt ja turvataan niiden arvojen säilyminen. Tuetaan taantuvien alueiden elinvoimaisuutta muun muassa edistämällä vajaakäytössä olevien tilojen ja kulttuuriympäristöjen käyttöä.

Melulle altistuneiden määrää arvioidaan ympäristömeludirektiivin melukartoitusten ja valtioneuvoston meluntorjunnasta tekemän periaatepäätökseen perusteella ja kehitetään mahdollisimman kustannustehokkaita meluntorjuntaratkaisuja.

Merialuesuunnittelulla vaikutetaan merialueen taloudellisen kasvun kestävyyteen ja meriympäristön suojeluun. EU:n merialuedirektiivin edellyttämä merialuesuunnittelu on pantu täytäntöön maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella, jonka mukaan maakuntien liitot huolehtivat merialuesuunnittelun käynnistämisestä.

Toteutetaan eduskunnan kirjelmän ”Rakennusten kosteus- ja homeongelmat, EK 5/2013 vp” edellyttämiä toimenpiteitä rakennusten kosteus- ja homeongelmien poistamiseksi.

Jatketaan rakentamisen ohjauksen kehittämistä uudistamalla rakentamismääräyskokoelman ohjeita. Tyyppihyväksyntäasetukset kumoutuvat vuoden 2017 lopussa niiltä osin, kuin ne ovat annettu aikaisemman maankäyttö ja rakennuslain nojalla. Tämän vuoksi tyyppihyväksyntäasetukset tulee uusia samalla peilaten niitä uusiin olennaisiin teknisiin vaatimuksiin.

EU:n rakennustuoteasetuksen (EU) N:o 305/2011 ongelmien ratkaisemiseen vaikutetaan proaktiivisesti, jotta rakennustuotteiden sisämarkkinat toimisivat paremmin. Rakennustuoteasetuksen osittainen toimimattomuus vaikeuttaa tällä hetkellä rakennusalan yritysten ja viranomaisten toimintaa. Suomi on väkilukuun suhteutettuna EU:n suurin rakennustuotteiden viejä, joten rakennustuoteasetuksella on suuri merkitys Suomen rakennustuoteteollisuudelle.

Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut

Alueiden käytön suunnittelu tukee vihreän infrastruktuurin ylläpitämistä ja vahvistamista. Viherrakennetta tarkastellaan kokonaisuutena. Luonnossa liikkumismahdollisuuksia ja lähivirkistysmahdollisuuksia parannetaan niin, että luonto on kaikenikäisten saavutettavissa.

Hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot

Talouden pitkään jatkunut yleinen epävarmuus ja heikko talouskehitys vaikuttavat saavuttaneensa pohjan. Talous on kääntynyt maltilliseen nousuun ja kehityksen odotetaan jatkuvan edelleen maltillisena. Rakentamisen osalta tilanne ja näkymät ovat olleet yleistä taloustilannetta selvästi paremmat. Tilanne on ollut erityisen hyvä asuinrakennusten osalta.

Vuonna 2016 uusia asuntoaloituksia oli yhteensä yli 37 000 ja vuonna 2017 asuntorakentamisen arvioidaan edelleen pysyvän varsin korkealla tasolla, noin 32 000—34 000 asunnossa. Asuntorakentaminen on painottunut etenkin kerrostaloihin ja siten kohdentunut erityisesti suurimpiin keskuksiin. Viime vuosina voimakkaasti laskenut omakotitalojen rakentaminen on pysynyt varsin matalalla tasolla. Myös valtion tukema asuntotuotanto on pysynyt kohtuullisella tasolla. Vuonna 2016 tuettuja asuntoja aloitettiin yhteensä noin 8 000 asuntoa, joista noin 7 000 korkotuettuja asuntoja. Omistusasuntojen kysynnän elpymisestä on olemassa merkkejä. Matalan korkotason jatkuminen sekä talouskasvun piristyminen vahvistaisivat edelleen omistusasuntojen kysyntää.

Asuntopoliittisten toimenpiteiden tavoitteena on vahvistaa talouden kasvua ja työllisyyttä, uudistaa asuntokantaa, vastata asuntojen kysyntään, edistää rakennusalan kilpailua, lisätä valinnanvapautta sekä vastata asuntotarpeen rakenteen muutokseen.

Toimivat asuntomarkkinat edistävät kasvuseutujen hallitun yhdyskuntarakenteen syntymistä ja luovat edellytyksiä seutujen yleiselle taloudelliselle toimintakyvylle ja erilaisten palvelujen tehokkaalle järjestämiselle. Kysyntään nähden riittävä asuntotarjonta on avainasemassa kasvavien kasvukeskusten asumisen kohtuuhintaisuuden toteutumisessa ja seudun kilpailukyvyn parantumisessa. Väestöltään vähenevillä alueilla etsitään ratkaisuja tyhjien asuntojen ongelmaan erityisesti tuetun asuntokannan osalta.

Kaupunkiseutujen eheytyminen vähentää autoilun tarvetta, lisää arjen sujuvuutta ja parantaa palvelujen tehokasta tarjontaa ja saavutettavuutta. Alueita kehitetään kokonaisvaltaisesti siten, että maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnitelmat sekä toteutus sovitetaan yhteen seuduittain yli kuntarajojen.

Kohtuuhintaisia asumisratkaisuja tarvitaan varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa asuntomarkkinatilanne on koko maassa selvästi haastavin. Kaupungistumisen lisäksi väestön ikääntyminen, palvelusektorin kasvava työvoimatarve ja lisääntynyt maahanmuutto nostavat asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa myös jatkossa.

Asuntomarkkinoiden toimivuuden ja kohtuuhintaisen asumisen ensisijainen edellytys on riittävä, nopeasti käyttöön saatavissa oleva tonttivaranto. Kaavoitettua tonttivarantoa on tarve lisätä tukeutuen jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, jolloin joukkoliikenteen ja palveluiden tehokkaan järjestämisen edellytykset voivat toteutua.

Suurimpien kaupunkiseutujen (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu) maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevalla sopimusmenettelyllä (MAL) tiivistetään sekä kuntien keskinäistä että kuntien ja valtion eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä seutujen toiminnallisuuden parantamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ympäristöministeriö koordinoi metropolipolitiikkaa, jolla kehitetään metropolialuetta kokonaisuutena painottamalla eri toimijoiden yhteistyömuotoja ja kansallisten politiikkatoimenpiteiden aluelähtöistä räätälöintiä. Tuetaan MAL- ja kasvusopimusten toteuttamista ja jatketaan valmistelutyötä erityisesti segregaatio- ja maahanmuuttokysymyksiin liittyen, ottaen huomioon sote- ja aluehallintouudistuksen linjaukset.

Ikääntyneen väestön asuinoloja edistetään päättyneen kehittämisohjelman tuloksia hyödyntämällä. Erityistä tukea asumisessaan tarvitsevien väestöryhmien asuntojen määrää kasvatetaan mm. muistisairaiden vanhusten määrän nousun ja laitospaikkojen vähentämistavoitteen vuoksi. Erityisryhmien avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuinolojen parantamiseen. Asunnottomuustyötä jatketaan. Sen keskiössä ovat hajautettuihin asumisratkaisuihin sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseen panostaminen. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE 2016—2019) päämääränä on liittää asunnottomuustyö tiiviimmin osaksi syrjäytymisen torjuntaa ja sosiaalisen vahvistamisen politiikkaa. Asumisneuvontaa laajennetaan ja vakiinnutetaan. Asumisen tukitoimissa korostuu monialainen liikkuva, kotiin vietävä tuki. Kehitysvammaisten asumistilannetta parannetaan tavoitteena vähentää kehitysvammaisten laitospaikkojen määrää. Myös mielenterveyskuntoutujien asumista parannetaan.

Valtion tuotantotuen perusteena ovat asuntojen pitkäaikainen käyttötarve sekä hankkeiden taloudellinen kestävyys. Tuettu asuntotuotanto kohdistetaan pääasiallisesti suurille kaupunkiseuduille, etenkin Helsingin seudulle, joilla tarve kohtuuhintaisista asumisratkaisuista on suurin. Helsingin seudun asuntotuotannossa valtion tukemaa normaalia vuokra-asuntotuotantoa tuetaan käynnistysavustuksin.

Asuntotuotannon alue- ja tyyppijakauma

 201520162017
arvio
2018
arvio
     
ARA-tuotanto (osapäätökset)    
Kasvukeskukset6 4006 0008 0008 000
Muu maa1 3001 0001 0001 000
Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa 2 9002 6003 0003 000
Pienten asuntojen osuus ARA-tuotannossa (normaalit vuokra- ja asumisoikeustalot), %65676565
Asuntojen hintojen muutos, %-0,80,912
Vapaarahoitteisten vuokrien muutos, %3,6333
Aravavuokrien muutos, %2,82,433

Helsingin seudun MAL-sopimuksen toteutuminen sopimuskunnissa

TavoitePitkän
aikavälin
tavoite/v
2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
      
Uudet kaavat (asuntoa)13 00014 30014 30014 50016 000
Koko asuntotuotanto (alkava)15 00015 30016 30016 90016 500
Valtion tukema asuntotuotanto (alkava)4 1503 8203 4305 1604 550

Asunnottomien määrä

 201520162017
arvio
2018
arvio
     
Yhden hengen taloudet yhteensä6 8006 7006 5006 500
Perheet yhteensä424185200200
Pitkäaikaisesti asunnottomat yhteensä2 2502 0502 0002 000

Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2016 ja arvio vuosista 2017—2018

 2016
toteutuma
asuntoa
2017
arvio
asuntoa
2018
arvio ja valtuudet
asuntoa
    
Aloitetut uudet asunnot yhteensä37 400 33 000 34 000
— asuntolainojen korkotuki7 0009 000 9 000
— täytetakauksellinen välimalli1 0002 0002 000
— vapaarahoitteiset ym. asunnot29 40022 00023 000
Korjaustoiminnan korkotukilainoitus2 0004 5004 500
Perusparannuksen takauslainoitus-8 0008 000
Asuntojen hankinta   
— asuntosäästöpalkkiojärjestelmä 6 5005 5005 500
— korkotukilainoitus, sosiaaliset vuokra-asunnot70500500
Kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus1)17 30015 00015 000

1) Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen.

Valtion asuntorahaston riskien hallinta

Valtion tukema asuntotuotanto lisää valtion takausvastuiden määrää. Uuden tuetun tuotannon kohdentaminen pääosin suurille kaupunkiseuduille pienentää kuitenkin merkittävästi uusiin lainoihin liittyviä takausriskejä. Aravalainojen ylimääräiset lyhennykset ovat olleet edelleen varsin korkealla tasolla ja aravalainakanta on supistunut. Tämä on johtunut pääosin hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevien yhtiöiden aravalainojen konvertoinneista pankkilainoiksi.

Vanhojen aravalainojen maksuviiveiden määrä on lisääntynyt hieman viimeisten tietojen mukaan. Ongelmissa olevilla kohteilla ja yhtiöillä ongelmat ovat pitkäkestoisempia ja syvempiä, mikä saattaa johtaa aiempaa suurempiin luottotappioihin. Valtiokonttorin riskimallin mukaan aravalainapääomista noin 75 % kohdistuu pienen tai erittäin pienen riskin kuntiin. Maksuongelmat keskittyvät pääosin väestöltään väheneville alueille ja johtuvat lähinnä tyhjilleen jääneiden asuntojen aiheuttamista taloudellisista rasitteista yhteisöille.

Ongelmiin ajautuneiden yhteisöjen taloudellista tilannetta helpotetaan lainoihin liittyvien erilaisten tervehdyttämistoimenpiteiden ja rahoitusjärjestelyiden avulla sekä yksittäisten kohteiden vapauttamisella niihin kohdistuvista rajoituksista. Toimenpiteissä painotetaan kustannustehokkuutta. Asuinrakennusten perusparantamisen tukemisessa tuki kohdennetaan kohteisiin, joiden käyttö on jatkossakin pitkäaikaista.

Valtion takaamien omistusasuntolainojen maksuviiveet ovat suhteessa lainakantaan vähäisiä. Takauskorvausten määrä, joka on ollut vuodesta 2009 lähtien noin 500 000—800 000 euroa vuodessa, oli 875 000 euroa vuonna 2016.

 201520162017
arvio
2018
arvio
     
Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.12.)5 9005 2004 9004 600
Vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen takaukset (milj. euroa, tilanne 31.12.)10 20010 900 12 00013 000
Omistusasuntolainojen valtiontakausten vastuu (milj. euroa, tilanne 31.12.)2 0502 0702 1002 100
Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3.), %0,90,91,01,0
Arava-rajoituksista vapauttamispäätökset (asuntoja)3 7003 7004 6005 000

Asumisen tuen kehitys vuosina 2016—2018 (milj. euroa)

 2016
toteutunut
2017
talousarvio
2018
esitys
    
Talousarviosta maksettavat tuet   
— Asuntojen korjaus- ja energia-avustukset 35.20.55202015,5
— Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen 35.20.30--1,0
    
Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki (arvio)170140120
Yleinen asumistuki1 0751 2561 479
Eläkkeensaajan asumistuki558592618
Opiskelijoiden asumislisä26515218
    
Valtion asuntorahastosta maksettavat tuet   
Korkotuet   
— asuntolainojen korkotuki4,46,67,3
Avustusten myöntämisvaltuudet   
— korkotukilainoituksen käynnistysavustus20,020,020,0
— takauslainojen käynnistysavustus---
— avustukset erityisryhmille109,6130,0105,0
— tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille0,22,62,6
— purkuavustukset0,52,02,0
— avustus kunnallistekniikan rakentamiseen15,015,015,0
— asuinaluekohtainen avustus kasvukeskusten kunnille8,04,0-
— aravatalojen purkuakordit0,53,03,0
— aravatalojen rajoitusakordit 0,62,02,0
— asumisneuvontatoiminta0,90,90,9
— korjausavustukset15,015,020,0
    
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisrahoitus 0,70,70,7
    
Asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuus1 0381 4101 410
Valtion takausvaltuus täytetakauksellisen välimallin vuokratalojen rakentamislainoille155285285
Valtion takausvaltuus asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauslainoille-100100
Kokonaistakausvaltuuden muutos omistusasuntolainoille200100-

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Asuntotuotanto on ollut usean vuoden ajan kasvussa. Vuonna 2017 arvioidaan aloitettavan noin 43 000 uuden asunnon rakentaminen. Tuotanto keskittyy valtaosin suurimpiin kaupunkeihin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella oleviin kerrostaloasuntoihin. Myös omakotitalorakentaminen on virkistymässä. Merkittävä havainto viime vuosina on ollut asuntojen keskimääräisen pinta-alan lasku kaikissa asumisen talotyypeissä.

Valiokunta toteaa, että vain kysyntää vastaavalla asuntotuotannolla voidaan pitkäjänteisesti hillitä asumisen hintatason nousua. Keskeinen rooli riittävän asuntotuotannon varmistamisessa on kaavoituksella ja tonttitarjonnalla. Valtion ja kuntien väliset Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset neljällä suurimmalla kaupunkialueella ovat osoittaneet toimivuutensa, ja niiden kaavoitus- ja tonttitarjontatavoitteiden toteutuminen täysimääräisenä on jatkossakin tärkeää. Saavutettua myönteistä asuntotarjonnan kehitystä tulee pyrkiä määrätietoisesti ylläpitämään ja edelleen kehittää tuloksia tuottavaa MAL-yhteistyötä. Myönteistä on myös, että rakennuskustannusten kehitys on ollut maltillista rakentamisen noususuhdanteesta huolimatta.

Asuntokaupan kaksijakoisuus on edelleen voimistunut. Pääkaupunkiseudulla vanhojen osakehuoneistojen hinnat ovat nousseet, ja muualla Suomessa ne ovat pysyneet ennallaan tai jopa laskeneet. Myös vuokra-asuntomarkkinoilla alueelliset erot ovat suuret, ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat ovat kohonneet pääkaupunkiseudulla muuta maata nopeammin. Uusissa vuokrasuhteissa on kuitenkin nähtävissä tasaantumista, jopa vuokran alentumista kalleimmilla alueilla. Valiokunta kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että uusien asuntojen myyntiä on vauhditettu yhtiölainojen osuutta kasvattamalla, ja on huolissaan kotitalouksien velkaantumisesta sekä samalla riskien lisääntymisestä korkotason noustessa.

Väestöään menettävillä alueilla asuntojen tarjonta ylittää kysynnän ja asuntojen arvot alenevat. Tyhjät asunnot ja vajaakäytössä olevat talot ovat ongelmallisia omistajille, asukkaille ja vuokrataloyhteisöille. Valiokunta pitää erittäin tarpeellisena jatkaa ympäristöministeriössä aloitettua työtä edesauttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokrataloyhteisöjen elinkelpoisuutta ja parantaa asukkaiden asuinoloja kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla. Valiokunta toteaa kuitenkin, että pelkällä asuntopolitiikalla ei voida ratkaista väestöään menettävien alueiden ongelmia, vaan sen lisäksi tarvitaan myös laajempia ratkaisuja, joilla alueiden elinvoimaa ja houkuttelevuutta voidaan parantaa ja edistää asuntokannan sopeuttamista kysyntää vastaavaksi.

Valiokunta nostaa esiin myös tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen Asuntopolitiikan kehittämiskohteita (Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2017 vp). Se sisältää ajankohtaisen katsauksen asuntomarkkinatilanteeseen ja näkemyksiä asuntopolitiikan keinoista. Tutkimusta tullaan käsittelemään laajasti eduskunnassa. Asuntopolitiikka on tärkeä osa yhteiskuntapolitiikkaa. Valiokunta toteaa, että hallittu erityisesti liikkumisen kannalta kestävä kaupunkirakenne ja kestävien rakennusmateriaalien käyttö ovat myös ilmastopolitiikan keskiössä (kts. puurakentamisen toimenpideohjelma mom. 35.10.61).

Valtion asuntorahaston valtuuksia ja avustuksia valiokunta käsittelee tarkemmin momentin 35.20.60 kohdalla.

01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 741 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus edistää kestävää ja kohtuuhintaista asumista tukien toimeenpanolla, ohjauksella ja valvonnalla sekä niihin kytkeytyvällä kehittämistoiminnalla. Virasto hoitaa valtion asuntorahastosta ja valtion talousarviosta rahoitettavia asuntojen korkotukilainoitukseen sekä valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä sekä rahoittaa asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeita. Lisäksi se ohjaa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa ja valvoo ARA-vuokra-asuntojen vuokrien määritystä, hoitaa lainoihin ja takauksiin liittyvää riskienhallintaa sekä vastaa asumisen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijapalveluista.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnassa korostuvat kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa, erityisryhmien asumista ja asuntokannan kehittämistä koskevat tehtävät. Erityisesti se ottaa huomioon vanhenevan väestön asumistarpeet, energiatehokkuuden parantamisen, ja asuinalueiden kehittämisen. Virasto vastaa energiatodistusmenettelyn valvonnasta ja huolehtii energiatodistustietojärjestelmän ylläpidosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi asumisoikeusasunnoista. Uudistuksessa siirretään asumisoikeusasukkaiden järjestysnumerorekisteri ja asumisoikeusasuntojen asukasvalintaan, enimmäishintoihin ja asukashallintoon liittyvät valvontatehtävät Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle.

Ympäristöministeriö asettaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2018:

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
  • — painottaa toiminnassaan korkotuetun normaalin vuokra-asuntotuotannon edistämistä erityisesti Helsingin seudun ja muiden MAL-sopimusseutujen osalta ja kehittää tukien toimeenpanoa
  • — painottaa hankkeiden toteutumista kilpailumenettelyin siten, ettei hankkeiden kustannusten nousu ylitä kohtuullista tasoa
  • — kohdentaa erityisryhmien investointiavustukset kaikkein heikoimmille ryhmille kohteiden pitkäaikaisen tarpeen perusteella. Tukee toiminnallaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman, asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseen keskittyvän ohjelman ja kehitysvammaisten asumista koskevien linjausten toteuttamista. Vastaa ARA-asuntokannan ohjauksesta ja valvonnasta sekä varmistaa ohjaus- ja valvontatoiminnalla asuntotuotannon tukien kohdentumisen asukkaille
  • — etsii keinoja asuntomarkkinoiden jakautumisen seurauksena syntyvien vuokrataloyhtiöiden taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja edistää asuntokannan sopeuttamista kysyntää vastaavaksi yhdessä kiinteistönomistajien ja kuntien kanssa kehittämällä kokonaisvaltaista ja ennakoivaa asuntokannan suunnittelua
  • — edistää eheää yhdyskuntarakennetta ja rakennusten energiatehokkuuden parantamista ja painottaa kehittämistoiminnassa erityisesti tulosten vaikuttavuutta käytännössä. Etsii tutkimus- ja kehittämistoiminnassa vaikuttavia keinoja ja menetelmiä kohtuuhintaisen asumisen ja elinkaaritehokkaan rakentamisen, peruskorjaamisen ja täydennysrakentamisen kehittämiseen
  • — kehittää asuntolainoista aiheutuvien takausvastuiden riskien hallintaa yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa.

Keskeisten suoritteiden kehitys

ARAn tekemiä päätöksiä ja muita suoritteita (kpl)2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
     
Korkotukilainaksi hyväksyminen227179220220
Myönnetyt korjausavustukset4164173 5003 500
Avustusten maksatukset 4 6563 2553 7003 700
Luovutuksensaajan nimeämiset73916060
Rajoituksista vapauttamiset210180180180
Kehittämisrahalla tehdyt hankintapäätökset32383030
Ohjaus- tai valvontakäynnit 32353535

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot5 5975 5435 018
Bruttotulot376362277
Nettomenot5 2215 1814 741
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 595  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle1 305  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Uuden asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuslain mukainen tehtävien hoitaminen-340
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-19
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-7
Lomarahojen alentaminen (Kiky)1
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-1
Toimintamenojen tuottavuussäästö-25
Toimintamenosäästö (HO 2015)-25
Työajan pidentäminen (Kiky)-3
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-6
Vuokrien indeksikorotus1
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-2
Tasomuutos-14
Yhteensä-440

2018 talousarvio4 741 000
2017 talousarvio5 181 000
2016 tilinpäätös4 931 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on saanut viime vuosina useita uusia tehtäviä, joihin ei ole osoitettu resursseja. Näistä viimeisimpänä kunnissa aiemmin myönnettyjen ikääntyneiden ja vammaisten asuntojen korjausavustusten myöntämiseen liittyvät tehtävät. Eduskunta lisäsi tehtävän hoitamiseen 200 000 euroa vuoden 2017 talousarviossa. ARA:lla on ollut siten käytössään yhteensä 340 000 euroa tietojärjestelmäinvestointeihin sekä käsittelyn vaatimiin henkilöresursseihin (3,5 htv). Avustuksen volyymi on ollut arvioiden mukainen (yli 4 000 hakemusta). Hakijoista suurin osa on iäkkäitä kotitalouksia, joten paperilla toimitettujen hakemusten osuus on suuri. Viraston arvion mukaan korjausavustusten käsittelyyn tarvitaan 245 000 euron vuosittainen lisäresurssi. Valiokunta pitää ARA:n toimintaa kustannustehokkaana, sillä Kuntaliiton arvio aiemmin kunnille aiheutuneista vuosittaisista kustannuksista on 3,5—4 milj. euroa.

Valiokunta lisää momentille 145 000 euroa ja korostaa, että hallituksen tulee huolehtia ARA:n riittävistä resursseista sille jo annettujen tehtävien, kuten myös tulevien esitysten, osalta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 886 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 40 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2018 I lisätalousarvio40 000
2018 talousarvio4 886 000
2017 tilinpäätös5 181 000
2016 tilinpäätös4 931 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 40 000 euroa.

(02.) Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa: Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
KiraDigi-hanke (siirto momentille 28.70.22)-4 000
Yhteensä-4 000

2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio4 000 000
2016 tilinpäätös250 000

30. Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustuslain nojalla kokeiluhankkeeseen talousongelmaisten vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäisemiseen

2) kulutusmenojen maksamiseen

3) yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Avustuksen määrä on enintään 50 % hankkeen talous- ja asumisneuvonnan aiheuttamista kustannuksista. Takuusäätiön projektipäälliköstä aiheutuvien menojen osalta avustus on 100 %.

Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Talousongelmaisten vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen -kokeiluhankkeen tavoitteena on yksityisissä ja ARA:n vuokra-asunnoissa asuvien talouden hallinnan ongelmista kärsivien asukkaiden vuokravelkojen sekä häätöjen vähentäminen, luotto- ja vakuutuskelpoisuuden palauttaminen sekä kotitalouksien kannustaminen muuttamaan pysyvämmin talouden- ja elämänhallintaa. Hankkeessa asumis- ja talousneuvonta, jalkautuva talousohjaus, maksuohjelmat, vakuutusturva, pienlainoitus ja kuntoutus organisoidaan yhtenäisesti ja joustavasti toimivaksi asiakastyön kokonaisuudeksi. Tuki suunnataan talous- ja asumisneuvonnan antamiseen tarvittaviin resursseihin, talouden hallinnan työkalujen kehittämiseen sekä hankekokonaisuuden hallinnointiin.


2018 talousarvio1 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Valiokunta pitää uutta momenttia ja sille esitettävää 1 milj. euron määrärahaa tarpeellisena. Momentilta rahoitettavan kolmevuotisen kokeiluhankkeen tavoitteena on talouden hallinnan ongelmista kärsivien vuokralaisten (yksityiset ja ARA-vuokra) vuokravelkojen ja häätöjen vähentäminen, luotto- ja vakuutuskelpoisuuden palauttaminen sekä kotitalouksien kannustaminen muuttamaan pysyvästi talouden- ja elämänhallintaa. Hanke pyrkii osaltaan asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn.

Valiokunta pitää myös perusteltuna valtion asuntorahaston varoista osoitettua 900 000 euron avustusta asumisneuvojatoiminnan jatkamiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustuslain nojalla kokeiluhankkeeseen talousongelmaisten vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäisemiseen

2) kulutusmenojen maksamiseen

3) yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Avustuksen määrä on enintään 50 % hankkeen talous- ja asumisneuvonnan aiheuttamista kustannuksista. Takuusäätiön projektipäälliköstä aiheutuvien menojen osalta avustus on 100 %.

Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

52. Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustuslain nojalla asuinrakennuksen omistaville yhteisöille sähköisen liikenteen latausinfran rakentamiseen

2) kulutusmenojen maksamiseen

3) yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseksi rahoituksella edistetään vähäpäästöistä liikennettä kuten sähkö- ja kaasuautoilua, uusiutuvan energian tuotantoa, puurakentamista ja strategian tavoitteita edistäviä kokeiluja. Liikenteen toimenpiteisiin kuuluu sähköisen liikenteen latausinfran rakentamisavustusten myöntäminen asuinrakennuksen omistaville yhteisöille. Avustusta myönnetään asuinrakennuksen omistaville yhteisöille sähköautojen latauspisteiden edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmiin kohdistuviin muutoksiin. Asiasta tehdään selvitys, jonka tulosten perusteella momentin käyttötarkoituksia täsmennetään tarvittaessa.


2018 talousarvio1 500 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Momentti on uusi, ja sille esitetään 1,5 milj. euron määrärahaa. Valiokunta pitää tarpeellisena, että ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden toteutumiseksi edistetään vähäpäästöistä liikennettä, kuten sähkö- ja kaasuautoilua. Uuden latausinfra-avustuksen tarkoitus on vauhdittaa sähköautojen latauspisteiden edellyttämiä kiinteistöjen sähköjärjestelmien muutostöitä yhteisöjen omistamissa asuinrakennuksissa. Asiasta on tarkoitus tehdä vielä selvitys, jonka tulosten perusteella momentin käyttötarkoitusta tarvittaessa täsmennetään.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustuslain nojalla asuinrakennuksen omistaville yhteisöille sähköisen liikenteen latausinfran rakentamiseen

2) kulutusmenojen maksamiseen

3) yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain nojalla asuinrakennuksen omistaville yhteisöille sähköisen liikenteen latausinfran rakentamiseen. Sähköisen liikenteen latausinfran rakentamisella tarkoitetaan asuinkiinteistön sähköjärjestelmiin kohdistuvia muutostöitä, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sähköauton latausmahdollisuus vähintään viidellä autopaikalla.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös latauslaitteeseen liittyviin kustannuksiin, mikäli latauslaitteet ovat avustusta hakevan yhteisön omistuksessa.

Avustusta myönnetään 35 % toteutuneesta arvonlisäverollisesta kokonaiskustannuksesta, kuitenkin enintään 90 000 euroa hakijaa kohti. Avustuksen perusteena oleviin kustannuksiin hyväksytään sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamisen edellyttämät kiinteistön sähköliittymään, sähkönousuihin, sähköpääkeskukseen sekä putkitukseen ja kaapelointeihin kohdistuvat muutostyöt ja näihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt. Tarvekartoituksen ja suunnittelun kohtuulliset kustannukset ovat avustettavia, jos itse latausinfrastruktuurin parantamistoimenpide toteutetaan. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus tekee avustuspäätökset suunnitelmaan perustuvan kustannusarvion mukaisesti. Mak­satus tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan.

Selvitysosa: Sähköautojen lataukseen myönnettävä tuki kohdistuu asuinkiinteistön sähköverkon kapasiteettia parantaviin muutostöihin. Varsinainen latauspiste, kuten lämmitystolppa tai Type 2 -standardin mukainen latauspiste on rajattu tuen ulkopuolelle, ellei se kuulu avustusta saavan yhteisön omistukseen. Tämä johtuu latauspisteiden omistuksen ja hallinnan erilaisista ratkaisuista. Sähköisen liikenteen latausinfran rakentamisella tarkoitetaan asuinkiinteistön sähköjärjestelmiin kohdistuvia muutostöitä, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sähköauton latausmahdollisuus vähintään viidellä autopaikalla. Avustuksen perusteena oleviin kustannuksiin hyväksytään sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamisen edellyttämät kiinteistön sähköliittymään, sähkönousuihin, sähköpääkeskukseen sekä putkitukseen ja kaapelointeihin kohdistuvat muutostyöt ja näihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt.

Karkea arvio muutostöiden keskimääräisistä kustannuksista on noin 2 000 euroa autopaikkaa tai latauspistettä kohden. Tukiprosentilla 35 avustetaan sähköauton latausmahdollisuuden toteuttamista noin 2 000 autopaikalla vuosittain.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio1 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain nojalla asuinrakennuksen omistaville yhteisöille sähköisen liikenteen latausinfran rakentamiseen. Sähköisen liikenteen latausinfran rakentamisella tarkoitetaan asuinkiinteistön sähköjärjestelmiin kohdistuvia muutostöitä, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sähköauton latausmahdollisuus vähintään viidellä autopaikalla.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös latauslaitteeseen liittyviin kustannuksiin, mikäli latauslaitteet ovat avustusta hakevan yhteisön omistuksessa.

Avustusta myönnetään 35 % toteutuneesta arvonlisäverollisesta kokonaiskustannuksesta, kuitenkin enintään 90 000 euroa hakijaa kohti. Avustuksen perusteena oleviin kustannuksiin hyväksytään sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamisen edellyttämät kiinteistön sähköliittymään, sähkönousuihin, sähköpääkeskukseen sekä putkitukseen ja kaapelointeihin kohdistuvat muutostyöt ja näihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt. Tarvekartoituksen ja suunnittelun kohtuulliset kustannukset ovat avustettavia, jos itse latausinfrastruktuurin parantamistoimenpide toteutetaan. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus tekee avustuspäätökset suunnitelmaan perustuvan kustannusarvion mukaisesti. Mak­satus tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan.

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 15 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisiin avustuksiin.

Selvitysosa: Avustuksia myönnetään iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen, hissien jälkiasentamiseen ja liikkumisesteiden poistamiseen asuinrakennuksissa. Asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain mukaisiin avustuksiin kohdennetaan varoja myös Valtion asuntorahaston varoista. Momentilta kohdennetaan uudelleen 5 000 000 euroa momentille 35.10.63 METSO-ohjelman toteuttamiseen. Vastaava määräraha kohdennetaan korjausavustuksiin Valtion asuntorahastossa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman koordinointi (siirto momentilta 35.01.01)500
METSO-ohjelma (siirto momentille 35.10.63)-5 000
Yhteensä-4 500

2018 talousarvio15 500 000
2017 talousarvio20 000 000
2016 tilinpäätös20 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia voidaan myöntää yhteensä 35,5 milj. euroa. Tästä 20 milj. euroa maksetaan valtion asuntorahastosta. Vastaavat avustukset olivat yhteensä 46 milj. euroa vuonna 2017.

Valiokunta toteaa, että korjausavustuksille on suuri tarve. Avustuksilla tuetaan ensinnäkin hissien jälkiasentamista kerrostaloihin ja liikkumaesteiden poistamista asuinrakennuksista ja toiseksi iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden asunnon korjaamista kotona asumisen edistämiseksi. Määrärahojen vähentyessä olemassa olevien hissien korjaamisesta tai korvaamisesta esteettömällä hissillä luovuttiin vuoden 2012 talousarviossa. Hissien jälkirakentamisen on sen jälkeen katsottu olevan kustannustehokkain keino muuttaa asuntokantaa laajasti esteettömäksi ja siten samalla tukea talojen käyttöasteen pysymistä korkealla tasolla. Hissittömissä kolme- tai yli kolmekerroksisissa kerrostaloissa asui 104 000 yli 65-vuotiasta vuonna 2015.

Määräraha on edelleen niukka, mutta valiokunta pitää siitä huolimatta tarpeellisena, että avustuksia maksetaan tapauskohtaisesti myös olemassa olevien hissien esteettömyyden parantamiseen. Menettelyn muuttaminen on valiokunnan saaman selvityksen mukaan mahdollista nykyisen lain puitteissa.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa uusien hissien rakentamiseen ja jo olemassa olevien hissien korjaamiseen esteettömäksi.

Home- ja kosteusvauriot

Rakennusten kosteus- ja homevauriot on arvioitu merkittäväksi syyksi huonoon sisäilman laatuun, joka on yksi suurimmista ympäristöterveysongelmista Suomessa. Sisäilmaongelmat muodostavat laajan poikkihallinnollisen ongelman, mikä on osaltaan vaikeuttanut tilanteen kokonaisvaltaista ratkaisua. Myös eduskunta on hyväksynyt tarkastusvaliokunnan mietinnön (TrVM 1/2013 vp — EK 5/2013 vp) pohjalta 14 home- ja kosteusvaurioihin liittyvää lausumaa, joiden toteuttaminen on edelleen käynnissä.

Valiokunta pitää erittäin myönteisenä, että hallitus on käynnistänyt Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelman suunnittelun. Ohjelman tarkoituksena on edistää julkisten rakennusten kosteus- ja homevaurioiden korjaamista sekä sisäilmaongelmien vähentämistä. Ohjelmalla on selkeä tavoite, jonka mukaan vuoteen 2028 mennessä koulut, päiväkodit, hoitolaitokset ja muut julkiset tilat ovat terveelliset käyttää ja ongelmien tunnistaminen, selvittäminen sekä niihin puuttuminen kuuluvat hyvän kiinteistönhoidon arkeen. Uudessa ohjelmassa hyödynnetään aiempia hankkeita ja ohjelmia, kuten ympäristöministeriön koordinoimaa vuosina 2010—2015 toteutettua Kosteus- ja hometalkoot -toimintaohjelmaa. Uuden ohjelman toteutus on tarkoitus aloittaa keväällä 2018, jolloin siihen on osoitettava myös riittävä rahoitus.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 16 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisiin avustuksiin.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentilta vähennetään 12 330 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu arvion tarkentumisesta, mistä 8 270 000 euroa on siirtoa momenteille 35.01.01, 35.01.04, 35.10.22, 35.10.52, 35.10.61 ja 35.10.63.

Korjausavustusten tarvearvion aleneminen aiheutuu erityisesti hissiavustusten tukiprosentin alentamisesta kesällä 2017, mikä viivästytti taloyhtiöiden päätöksiä ja avustusten käyttöä kyseisenä vuonna. Vuonna 2018 myönnetään edelleen vuodelta 2017 siirtyneitä korjausavustuksia sekä Valtion asuntorahastosta myönnettäviä korjausavustuksia.


2018 II lisätalousarvio-12 330 000
2018 talousarvio16 500 000
2017 tilinpäätös20 000 000
2016 tilinpäätös20 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentilta vähennetään 12 330 000 euroa.

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 410 000 000 euroa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Vuonna 2018 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.

Vuonna 2018 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain (941/2014) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.

Vuonna 2018 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 600 000 000 euroa vuoden 2018 lopussa.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2018 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 10 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2018 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 5 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.

Avustukset

Vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 105 000 000 euroa.

Vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 20 000 000 euroa.

Vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 20 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2016—2019 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (267/2016) tarkemmin on säädetty. Lisäksi saa tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuonna 2019 myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta 2016 lukien avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään 60 000 000 euroa.

Vuonna 2018 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 900 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 35 % kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Vuonna 2018 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.

Selvitysosa: Työvoiman saatavuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi korkotuettua normaalia vuokra-asuntotarjontaa edistetään korkotukilainotukseen liittyvällä vuokra-asuntojen käynnistysavustuksella. Avustus kohdennetaan Helsingin seudulle ottaen huomioon seudun muusta maasta poikkeava kustannus- ja kysyntätilanne. Helsingin seudun asuntomarkkinat eivät tarjoa tyydyttävässä määrin pieni- ja keskituloisille kotitalouksille kohtuuhintaisia asuntoja, mikä osaltaan uhkaa seudun talouden kasvua sekä yhteiskunnan yleistä etua. Käynnistysavustuksella voidaan parantaa pienten ja keskisuurten toimijoiden edellytyksiä rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja vähentämällä kohteen oman pääoman tarvetta. Tuki on osa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen uutta sopimusta.

Valtion ja suurten kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksien kaavoitustavoitteiden saavuttamista tuetaan 30 prosentin suuruisilla kunnallistekniikka-avustuksilla, joihin varataan vuosittain 15 milj. euroa. Avustukset sidotaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Painopiste on täydennysrakentamisessa. Avustuksen painopisteenä on erityisesti Helsingin seutu.

Korjausavustuksilla tuetaan erityisesti hissien jälkiasennuksia vanhoihin asuinkerrostaloihin. Korjausavustuksia myönnetään sekä asuntorahastosta että talousarvion puolelta.

Asumisneuvojatoiminnan avustamista jatketaan erityistä tukea asumisessaan tarvitsevien tukemiseksi. Toiminnalla voidaan vähentää vuokraveloista ja häädöistä aiheutuvia kustannuksia. Asumisneuvonta on yhä enemmän vaikeiden sosiaalisten ongelmien parissa työskentelemistä. Toimintaa on tarpeellista kehittää yhtäältä ympäristöministeriön hallinnonalalla liittyen kiinteistötalouden ylläpitoon ja toisaalta kokonaisvaltaisesti, laajempana asuinaluekohtaisesti vaikuttavampana sosiaalipalveluna, joka kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Avustuksen määrää on enintään 35 %.

Valtion asuntorahasto on velaton eikä asuntorahastolla ole tarvetta uuteen varainhankintaan asuntorahastosta maksettavien velvoitteiden kattamiseksi.


2018 talousarvio
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio
2016 tilinpäätös

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 700 000 000 euroa vuoden 2018 lopussa.

Vuonna 2018 Valtiokonttori saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 300 000 euroa valtion asuntorahaston saatavien turvaamiseen kuten saatavien perintään ja vakuusomaisuuden hoitoon, takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen, kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai ulosottohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on rahaston laina-, takaus- tai muiden sellaisten saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan luvun Korkotukilainat ja valtiontakaukset viidennen kappaleen ja päätösosan toinen kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan luvun Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit neljänneksi kappaleeksi.


2018 talousarvio
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio
2016 tilinpäätös

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen korkotukilainoituksen hyväksymisvaltuudeksi esitetään yhteensä enintään 1,41 mrd. euroa, joka vastaa vuoden 2017 tasoa. Se mahdollistaa 9 000 tuetun asunnon rakentamisen. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitettyä valtuutta riittävänä.

Talousarvioesityksessä on varauduttu myös 2 000 takauslainoitetun vuokra-asunnon rakentamiseen 285 milj. euron takausvastuulla. Malli ei kuitenkaan ole ollut kovin houkutteleva, sillä kaikkia valtuuksia ei ole käytetty kertaakaan tukimuodon olemassa olon aikana. Lisäksi momentilta voidaan osoittaa mm. 100 milj. euroa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen takaukseen.

Valiokunta toteaa, että tarve kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille kasvaa koko ajan. Kaupungistuminen, kotitalouksien koon pienentyminen ja maahanmuutto lisäävät kaikki kysyntää. Käynnistysavustuksen jatkamista Helsingin seudun MAL-alueella (yhteensä 20 milj. euroa) valiokunta pitää näin ollen edelleen tarpeellisena, kuten myös harkintaa sen käytön laajentamisesta puolitetulla tuella muihin kasvukeskuksiin. Samoin toimivaksi tukimuodoksi on osoittautunut MAL-alueille myönnettävät infra-avustukset. Niiden määrä esitetään pidettäväksi vuoden 2017 tasolla (15 milj. euroa).

Entistä suurempi tarve on myös väestöltään vähenevien alueiden vuokra-asuntokannan sopeuttamiseen. Alueen asuntomarkkinatilanne tulee ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti ja ennakollisesti taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokrataloyhtiöiden tukitoimia suunniteltaessa. Myös purkuakordien riittävyydestä tulee huolehtia.

Valiokunta korostaa, että monipuolinen ja eri hallintamuotoja sisältävä riittävä asuntotarjonta edesauttaa parhaiten asuntomarkkinoiden toimivuutta, segregaation ennaltaehkäisyä ja asumisen kohtuuhintaisuutta. Asetettujen tulorajojen vaikutusta on edelleen seurattava tarkasti, ettei tapahdu valtion tukeman asuntokannan leimaantumista.

Valiokunta nostaa lisäksi esiin ympäristöministeriössä käynnissä olevaan pitkän korkotukimallin kehittämisen, jossa tarkoituksena on mm. alentaa omavastuukorkoa pysyvästi ja muuttaa lainan lyhennysohjelmaa nykyistä etupainotteisemmaksi. Valiokunta pitää mallin kehittämistä tarpeellisena. Monet yhtiöt ovat vaikeuksissa takapainotteisen lainajärjestelmän ongelmien vuoksi. Tarvetta lienee myös pitkällä aikavälillä toteuttaa valtion lainajärjestelmien kokonaisvaltaisempikin uudistaminen.

Erityisryhmien investointiavustus

Erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista esitetään tuettavaksi 105 milj. euron investointiavustuksella. Valtuus on 14 milj. euroa pienempi kuin vuonna 2017. Vuoden 2017 valtuudesta oli syyskuun loppuun mennessä sidottu noin 81 milj. euroa ja ilman avustuspäätöstä olevia varauksia on voimassa noin 112 milj. euroa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan avustuksen suuruuden pitäisi riittää vuoden 2018 tarpeeseen. Riittävyyteen vaikuttaa kuitenkin oleellisesti se, mikä tulee olemaan korkeampaan tukiluokkaan kuuluvien asuntojen rahoitusosuus.

Avustuksia myönnettäessä etusijalla ovat kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille tarkoitetut asuntohankkeet, joissa korostuu asumiseen liittyvän tuen ja palveluiden tarve. Näitä ryhmiä ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistisairaat ikääntyvät. Hankehakemusten määrä on kaiken kaikkiaan vähentynyt vuodesta 2015 alkaen. Monissa kunnissa on jo valtion tuella saatu rakennettua riittävästi tehostettua palveluasumista. Esimerkiksi asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) painopiste on nyt hajautetussa asumisessa ja tavallisen asuntokannan käyttämisessä asunnottomien asumiseen.

Vuoden 2016 lopussa Suomessa oli 6 664 yksinäistä asunnotonta, joista pitkäaikaisasunnottomia oli 2 045. Asunnottomia perheitä oli 325. Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa asunnottomuutta on pystytty vähentämään, joten määrätietoista ja tuloksekasta työtä on syytä jatkaa. Pitkäaikaisasunnottomuus on pienentynyt lähes puoleen vuoteen 2008 verrattuna.

Kehitysvammaisten osalta tavoitteena on, ettei vuoden 2020 jälkeen kukaan vammainen henkilö asu laitoksessa (valtioneuvoston periaatepäätös 2012). Vuoden 2017 lopussa pitkäaikaishoidossa arvioidaan olevan vielä noin 700 kehitysvammaista. Kehitysvammaisia henkilöitä on kuitenkin myös muuttanut takaisin laitoksiin, koska he eivät ole saaneet riittäviä palveluita ja tukea muualla. Erityisesti laitoshoidossa olevien lasten määrä on huolestuttavasti kasvanut parin viime vuoden aikana. Esiin on tullut myös yksinäisyyden yleistyminen. Valiokunta toteaa, että erityisryhmien tarvitsema tuki on varmistettava laitoksen ulkopuolella. Hyvänä vaihtoehtona on koettu erilaiset ryhmäkotiratkaisut, joilla pystytään parantamaan sosiaalista yhteydenpitoa ja turvallisuuden tunnetta.

Valiokunta pitää myönteisenä, että ympäristöministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat käynnistämässä selvitystä, jossa arvioidaan opiskelija-asuntojen uudistuotannon ja perusparantamisen tarve sekä asuntotyyppien muutostarve seuraavalle 10 vuodelle. Samalla on erittäin oleellista arvioida myös poistuvien asuntojen lukumäärä, jotta purkuavustusten ja -akordien määrä on riittävä tältäkin osin.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yksityisellä rahoituksella toteutettu hoiva-alan rakentaminen on erittäin kiivasta valmistelussa olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen myötä, ja on huolestunut siitä, että asuntojen kokonaistarpeet saattavat ylittyä. Vapaarahoitteiset toimijat ovat rakentamassa enemmän ikääntyneiden tehostettua palveluasumista ja kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asuntoja kuin ARA:n rahoitusta hakeneet toimijat (ARA:n Erityisryhmien asuntomarkkinakatsaus 2017). Valiokunta pitää välttämättömänä tilanteen tiedostamista ja kuntien tiedon lisäämistä alueensa hoiva-alan asuntotarpeesta, jotta tonttikaavoitus vastaa pitkän tähtäimen tarvetta. Tyhjilleen jäävän asuntokannan rakentaminen ei ole kenenkään etu.

Valiokunta korostaa, että valtion rooli erityisryhmien asuntojen rakentamisen ohjaamisessa on keskeinen. Investointiavustusten myöntämisessä otetaan huomioon kunkin erityisryhmän paikkakuntakohtainen tarve ja tulevat palvelurakenteen muutokset sekä mahdollisuudet tavallisten asuin- ja muiden rakennusten hyödyntämiseen ja peruskorjaamiseen erityisryhmien käyttöön.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 410 000 000 euroa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Vuonna 2018 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.

Vuonna 2018 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain (941/2014) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.

Vuonna 2018 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 700 000 000 euroa vuoden 2018 lopussa.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2018 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 10 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.

Vuonna 2018 Valtiokonttori saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 300 000 euroa valtion asuntorahaston saatavien turvaamiseen kuten saatavien perintään ja vakuusomaisuuden hoitoon, takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen, kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai ulosottohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on rahaston laina-, takaus- tai muiden sellaisten saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuviin kustannuksiin.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2018 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 5 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.

Avustukset

Vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 105 000 000 euroa.

Vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 20 000 000 euroa.

Vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 20 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2016—2019 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (267/2016) tarkemmin on säädetty. Lisäksi saa tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuonna 2019 myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta 2016 lukien avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään 60 000 000 euroa.

Vuonna 2018 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 900 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 35 % kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Vuonna 2018 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Avustukset

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2018 saa valtion asuntorahastosta varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 3 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty ja vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 104 000 000 euroa.

Selvitysosa: Kasvukeskusten ulkopuolella väestöä menettävillä alueilla valtion tukemien vuokra-asuntojen vajaakäyttö on lisääntynyt. Purkuavustusten tarve on kasvanut eikä 2 000 000 euron valtuus enää riitä. Purkuavustukset parantavat osaltaan väestötappioalueilla sijaitsevien vuokrataloyhteisöjen mahdollisuuksia kehittää kiinteistökantaansa ja jatkaa toimintaansa.

Erityisryhmien investointiavustuksista voidaan vähentää 1 000 000 euroa. Tarkentuneen arvion perusteella investointiavustuksista jäisi käyttämättä 10  000 000 euroa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2018 II lisätalousarvio
2018 talousarvio
2017 tilinpäätös
2016 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Avustukset

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2018 saa valtion asuntorahastosta varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 3 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty ja vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 104 000 000 euroa.

64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 850 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin yksityisille omistajille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen

2) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin

3) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille.

Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla.


2018 talousarvio850 000
2017 talousarvio850 000
2016 tilinpäätös850 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 850 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin yksityisille omistajille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen

2) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin

3) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille.

Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista.