Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 57, 60 ja 33.20.51, 52, 56.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat kehittyneet hyvin kuluneen kymmenen vuoden aikana. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat kuitenkin kansainvälisesti verrattuna edelleen suuret. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on haaste sekä yksilöiden hyvinvoinnin että yhteiskunnan vakauden kannalta.

Toimintaympäristön muutos on monitasoista. Teknologian voimakas kehitys lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja antaa vaikuttavampaa hoitoa ja palveluja. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi ja niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta.

Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuudet hyödyntämällä toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työhyvinvoinnista ja työntekijöiden terveydestä ja työ- ja toimintakyvystä. Sosiaali- ja terveysala on myös itsessään kasvuala ja teknologian ja palvelujen kehittäjä.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille.

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työhyvinvoinnista ja työntekijöiden terveydestä ja työ- ja toimintakyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve vähenee.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi toteutetaan työn kannustavuutta ja työllistämisen houkuttelevuutta parantavat uudistukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvuudessa, henkilöstön hyvinvoinnissa ja toimivissa tietojärjestelmissä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palvelujen täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle

Hyvinvointi ja terveys -painopistealueen kymmenen vuoden tavoitteen mukaisesti suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat. Uudistuksen myötä yhteisillä varoilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia.

Tavoitteet 2017—2020 (suluissa viittaus seurantaindikaattoreihin):

  • — Terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet (Elintapojen kehitys)
  • — Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän (Elintapojen kehitys)
  • — Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet (Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut)
  • — Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu (Ikääntyneiden palvelujen rakenne)
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset, Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat)
  • — Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi (Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille)
  • — Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamalla (Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta).

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Valtavirtaistamista valtioneuvostossa vahvistetaan ministeriöittäin räätälöidyn tuen avulla. Sukupuolinäkökulma sisällytetään merkittäviin hankkeisiin kuten sote-uudistukseen. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toteutus työmarkkinaosapuolten kanssa jatkuu.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarat suunnataan Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 -ohjelman mukaisesti ja niiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Seurantaindikaattori 2013—2018

 2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
       
Elintapojen kehitys       
% ikäryhmästä      
— Aikuisten ylipaino555454545453
— Aikuisten humalajuominen121211131211
— Liikuntaa harrastamattomat aikuiset252326232323
— Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet aikuiset141313141313
— Ylipainoiset nuoret16,4..15,5..15,015,0
— Tosi humalaan vähintään kuukausittain juovat nuoret12,1..9,9..9,09,0
— Vähän liikuntaa harrastavat nuoret32,1..22,4..2222
Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut      
Perheitä/käyntejä vuoden aikana      
— Lastensuojelun tehostettu perhetyö (perheitä)....8 939 9 000*9 0009 000
— SHL:n mukainen perhetyö (perheitä)....10 70711 000*11 00011 000
— Lastensuojelun kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä)....2 5862 500*2 5002 500
— SHL:n mukaiset kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä)....9 64510 000*10 00010 000
— Erityisen tuen tarpeen mukaiset käynnit äitiys- tai lastenneuvolassa tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa....14 18325 8581)26 00026 000
Ikääntyneiden palvelujen rakenne      
% 80 vuotta täyttäneistä      
— Omaishoidon tuen 80 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana5,55,55,75,8*5,85,9
— Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 80 vuotta täyttäneet asiakkaat16,616,516,416,6*16,516,5
— Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 80 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12.9,39,810,310,2*10,210,2
— Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 80 vuotta täyttäneet 31.12.4,53,93,02,8*2,72,6
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset      
€/asukas      
— Käyttökustannukset (defl.)3 6013 6443 6173 700*3 7003 700
Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat      
% asiakkaista      
— Lastensuojelun selvitystä yli 3 kk odottaneet..10,15,75,65,55,4
— Perusterveydenhuollossa lääkärille yli 7 päivää odottaneet535652595550
— Perusterveydenhuollossa hoitajalle yli 3 päivää odottaneet444833403530
— Erikoissairaanhoidossa yli 90 vuorokautta odottaneet15,213,614,514,414,214,0
Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille      
Lkm      
— Kelan kuntoutusrahan saajat55 52156 73157 29249 18750 00050 000
— Työeläkekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa saaneet8 2408 4799 21010 17110 00010 000
— Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet5 1574 8424 8375 2455 0005 000
— Kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet17 80316 40516 36016 300*16 20016 100
Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta      
— Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, milj. euroa301,0308,0309,3315,3317,6358,0

1) Muutos 2015—2016 on suuri eikä sen syytä tarkkaan tiedetä. Taustalla voi olla palvelujen tarpeen kasvu tai kuntien halu panostaa näihin palveluihin, mutta myös uuteen tilastojärjestelmään tai kirjaamiseen liittyvät syyt.

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Hallinto91 1341 701-6092 775
01.Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
31 004-108-6030 836
04.Valtion mielisairaaloiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
550550
05.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 1061 106
06.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
16 8781 61318 491
07.Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
7 9921968 188
25.Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
11 00011 000
29.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
18 72918 729
66.Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
3 8753 875
02.Valvonta62 1794529062 721
03.Säteilyturvakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
12 2137512 288
05.Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
10 836959011 021
06.Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 811304 841
07.Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
24 07225224 324
20.Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot
(arviomääräraha)
10 247010 247
03.Tutkimus- ja kehittämistoiminta140 2031 7730141 976
04.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
52 47977353 252
25.Kansallinen genomikeskus ja kansallinen syöpäkeskus
(siirtomääräraha 3 v)
7 40007 400
31.Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
50 5001 00051 500
50.Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
23 22223 222
63.Eräät erityishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
6 6026 602
10.Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut4 297 3503 741-67 8004 233 291
50.Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon
(arviomääräraha)
11 75011 750
51.Lapsilisät
(arviomääräraha)
1 369 9001 369 900
52.Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet
(arviomääräraha)
3 8003 800
53.Sotilasavustus
(arviomääräraha)
17 60017 600
54.Asumistuki
(arviomääräraha)
1 486 50011 2001 497 700
55.Elatustuki
(arviomääräraha)
214 600214 600
56.Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut
(arviomääräraha)
49 40049 400
57.Perustoimeentulotuki
(arviomääräraha)
818 800-80 000738 800
60.Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut
(siirtomääräraha 2 v)
325 0003 7411 000329 741
20.Työttömyysturva2 667 5700-156 2002 511 370
31.Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
(arviomääräraha)
26 840026 840
50.Valtionosuus ansiopäivärahasta
(arviomääräraha)
1 005 200-96 000909 200
51.Valtionosuus peruspäivärahasta
(arviomääräraha)
42 400-11 90030 500
52.Valtionosuus työmarkkinatuesta
(arviomääräraha)
1 563 300-48 3001 515 000
55.Valtionosuudet Koulutusrahastolle
(arviomääräraha)
3 7303 730
56.Valtionosuus vuorottelukorvauksesta
(arviomääräraha)
26 10026 100
30.Sairausvakuutus2 119 990002 119 990
60.Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
2 119 99002 119 990
40.Eläkkeet4 590 800014 0004 604 800
50.Valtion osuus merimieseläkekassan menoista
(arviomääräraha)
61 00061 000
51.Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
685 300685 300
52.Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
239 00014 000253 000
53.Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä
(arviomääräraha)
10 00010 000
54.Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista
(arviomääräraha)
15 00015 000
60.Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
3 580 5003 580 500
50.Veteraanien tukeminen190 246019 282209 528
30.Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon
(arviomääräraha)
1 2501 250
50.Rintamalisät
(arviomääräraha)
12 60012 600
51.Sotilasvammakorvaukset
(arviomääräraha)
88 00088 000
52.Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
40 00040 000
53.Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
3 1003 100
54.Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille
(siirtomääräraha 2 v)
100100
55.Eräät kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
3 5003 500
56.Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
41 68819 28260 970
57.Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
88
60.Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto294 11600294 116
30.Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
500500
31.Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma ja eräät muut menot
(siirtomääräraha 3 v)
500500
32.Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen
(kiinteä määräraha)
21 00021 000
33.Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
94 70094 700
34.Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
15 20015 200
36.Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
(kiinteä määräraha)
480480
37.Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin
(arviomääräraha)
5 3465 346
38.Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
100 0000100 000
40.Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 3 v)
28 99028 990
52.Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
17 55017 550
63.Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 0003 000
64.Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
6 85006 850
70.Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen34 648-1 000033 648
20.Rokotteiden hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
27 390-1 00026 390
21.Terveysvalvonta
(siirtomääräraha 2 v)
680680
22.Tartuntatautien valvonta
(siirtomääräraha 2 v)
550550
50.Terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 2002 200
51.Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
2 9002 900
52.Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
928928
80.Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta162 97400162 974
40.Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin
(arviomääräraha)
144 534144 534
41.Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
2 0502 050
42.Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
250250
50.Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin
(siirtomääräraha 2 v)
16 14016 140
90.Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen357 97500357 975
50.Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
357 975357 975
 Yhteensä15 009 1856 667-190 68814 825 164

 Henkilöstön kokonaismäärä1)3 4133 4563 490  

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2018 maksullisen toiminnan osuus on 1 134 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 212 henkilötyövuotta.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Yleistä. Pääluokan loppusumma on 15 mrd. euroa, joka on noin 401 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason nousu aiheutuu mm. kilpailukykysopimuksen vaikutuksista, opiskelijoiden siirrosta yleisen asumistuen piiriin sekä valinnanvapauskokeilusta. Määrärahoista käytetään eläkemenoihin 31 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen 29 prosenttia sekä työttömyysturvaan 18 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 14 prosenttia.

Kansaneläke- tai kuluttajahintaindeksiin sidotuissa etuuksissa ei tehdä indeksitarkistuksia vuosina 2017—2020, minkä lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy myös aiempien kehyspäätösten mukaisia säästöjä. Esitykseen sisältyy toisaalta myös useita uudistuksia ja määrärahatarpeen tarkistuksia. Näitä ovat mm. eriarvoisuuden torjuntaan tähtäävät toimet, kuten vähimmäismääräisten päivärahojen, yksinhuoltajakorotuksen ja takuueläkkeen nostaminen. Kannustinloukkujen purkamiseksi ja osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärää korotetaan siten, että se säilyy takuueläkkeen tasoisena. Myös turvakotipaikkojen määrää lisätään, päihdeäitien hoitoa vahvistetaan ja saattohoitoa kehitetään. Hallinnonalan määrärahatarpeisiin vaikuttavat myös mm. asumistukeen ja työttömyysturvaan tehdyt uudistukset, joilla pyritään lisäämään työllisyyttä ja parantamaan työnteon kannusteita.

Sote-uudistukseen valmistaudutaan ensi vuoden budjetissa merkittävällä summalla, kun valinnanvapauspiloteille osoitetaan 100 milj. euroa, minkä lisäksi pääluokkaan 28 sisältyy 180,1 milj. euron määräraha julkisen hallinnon ja palveluiden digitalisointiin sekä maakuntien ja kansallisten palvelujen ICT-investointeihin. Tulevaisuuspanostuksia ovat myös terveysalan kasvustrategiaan osoitetut resurssit, jotka kohdennetaan kansallisen neurokeskuksen perustamiseen, minkä lisäksi tarkoituksena on perustaa sote-tiedon hyödyntämistä hallinnoiva lupaviranomainen. Tähän liittyvän hallituksen esityksen (HE 159/2017 vp) käsittely on vielä kesken eduskunnassa, joten lupaviranomaisen vaatima rahoitus tulee ottaa huomioon vuoden 2018 lisätalousarviossa. Näillä toimilla tavoitellaan Suomen kehittymistä edelläkävijämaaksi ja kansainväliseksi, halutuksi kumppaniksi neurotutkimusta ja sote-tietovarantoja hyödyntävälle terveydenhuollon huippututkimukselle.

Kelaa koskevan lainsäädännön uudistamistarpeet. Valiokunta pitää tärkeänä, että Kansaneläkelaitosta ja sen valvontaa sekä asemaa koskevan lainsäädännön kehittämistarpeet arvioidaan ja lainsäädäntö uudistetaan. Kelan rooli ja tehtävät ovat vuosien mittaan muuttuneet, ja sen hoitamat etuusmenot ovat nykyisin mittavat, vuonna 2016 noin 14 mrd. euroa. Myös sote-uudistus tuo Kelalle uusia tehtäviä ja vastuita.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 57, 60 ja 33.20.51, 52, 56.