Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Asiakirjayhdistelmä vuoden 2005 talousarviosta
      Esipuhe
      Yhteenvetotaulukot
      Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvosto
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetusministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Liikenne- ja viestintäministeriö
         20. Ajoneuvohallintokeskus
         24. Tiehallinto
         25. Tienpidon valtionavut
            26. Tieliikelaitos
         30. Merenkulkulaitos
              21. Merenkulkulaitoksen toimintamenot
              76. Maa- ja vesialueiden hankinta
              77. Väyläverkon kehittäminen
              78. Eräät vesiväylähankkeet
         32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen
            33. Varustamoliikelaitos
            34. Luotsausliikelaitos
         40. Ratahallintokeskus
            50. Ilmailulaitos
         52. Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut
         60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet
         70. Viestintävirasto
         72. Viestinnän korvaukset ja avustukset
         80. Ilmatieteen laitos
         81. Merentutkimuslaitos
         99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot
       32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       34. Työministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

30. MerenkulkulaitosPDF-versio

Selvitysosa: Merenkulkulaitos vastaa kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen toimintaedellytysten ylläpidosta ja kehittämisestä taloudellisesti, turvallisesti ja ympäristöä säästäen. Sen toiminnassa painottuvat viranomaisen ja palvelujen tilaajan tehtävät. Merenkulkulaitos vastaa valtion vastuulla olevien vesiväylien hoidosta ja kehittämisestä, merikartoituksesta sekä jäänmurtoon, väyläaluspalveluihin ja saariston yhteysalusliikenteeseen kuuluvista viranomais- ja tilaajatehtävistä sekä alusturvallisuuteen ja luotsaukseen liittyvistä viranomaistehtävistä.

Liikenteen ja vastaavan tulokertymän ennakoitu kehitys
 20032004Muutos %2005Muutos %
      
Väylämaksuilla katettava toiminta     
Ulkomaan tavaraliikenne, milj. tonnia91,390,0-1,491,82,0
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa15,615,5-0,615,50,0
Väylämaksut, milj. euroa72,573,00,773,71,0

Merenkulkulaitos edistää liikenteen toimivuutta ylläpitämällä ja kehittämällä vesiväylien palvelutasoa siihen liittyvine toimintoineen, parantaa merenkulun turvallisuutta sekä vähentää ja ehkäisee ympäristöhaittoja. Näiden tavoitteiden edistämiseksi liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Merenkulkulaitokselle pääluokkaperusteluja tukevat seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle 2005. (Taulukoissa esitetyt tiedot ovat vuoden 2003 osalta ennen organisaation muutosta.)

Tulostavoite/tunnusluku   
 2003
toteutuma
2004
ennuste
2005
ennuste/
tulostavoite
    
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA    
Palvelutaso   
Kauppamerenkulun väyläkilometrit 4 108 4 108 4 108
Muun vesiliikenteen väyläkilometrit11 56411 56411 564
Talvisatamien määrä1)232323
Väylänpito   
— Väylien kunto   
      — huonokuntoisten kauppamerenkulun väylien            määrä, km825725625
Navi-kriteerit täyttävien väylien osuus, %   
      — kauppamerenkulun väylät556777
      — matalaväylät172230
Merikartoitus   
HELCOM-mittausten toteutusaste, %14,51822
Talvimerenkulun avustaminen   
Jäänmurtopalvelujen odotusaika, tuntia6enint. 4enint. 4
Ilman odotusta läpipäässeiden alusten osuus, %84,290—9590—95
— Asiakastyytyväisyys (1—5)3,74,04,0
Turvallisuus, ympäristö   
Alusturvallisuus   
Suomen sijoittuminen 5:n parhaimman maan joukkoon555
Paris MOU-jäsenvaltioiden satamavaltiotarkastus-      ten yhteydessä vähiten pysäytettyjen alusten listalla   
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS   
Rannikon kauppamerenkulun palvelut   
Kustannukset euroa/kuljetettu tonni (ei sis. luotsausta)0,870,740,71
Väylien ylläpidon kustannukset keskimäärin euroa/väyläkilometri2)3 6023 4703 340
Sisävesien kauppamerenkulun palvelut   
Kustannukset euroa/kuljetettu tonni (ei sis luotsausta)4,34,24,1
Väylien ylläpidon kustannukset keskimäärin euroa/väyläkilometri2)8 6628 3808 340
Muun vesiliikenteen palvelut   
Väylien ylläpidon kustannukset keskimäärin euroa/väyläkilometri2)735749711
Kustannusvastaavuus   
Väylämaksu (sis. VTS), %88105107
Liiketaloudellisin perustein hinnoitellut suoritteet, %116100102
HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA   
Henkilötyövuodet1 800807813
Henkilöstön työtyytyväisyys3,13,23,3
Tutkimus- ja kehitystoiminnan osuus toimintamenoista, %0,61,01,2

1) Saimaan syväväylät pidetään auki talvikaudella.

2) Kilometrimäärä tarkistettu vuonna 2003.

Merenkulkulaitoksen tuotot ja kustannukset tehtävittäin vuonna 2005
 Tuotot Toiminta-kustannukset Poistot1)Laskennalliset korot1)Kustannukset yhteensä Ylijäämä/Alijäämä Kustannusvastaavuus
 1 000 €1 000 €1 000 €1 000 €1 000 €1 000 €%
        
Meriväylät       
  Väylämaksulla katettavat tehtävät yhteensä74 20455 7629 6363 99469 3924 812107
— väylänpito 25 0569 6363 99438 686  
— jäänmurto 30 706  30 706  
Muut väylät826 2251 1293827 736-7 6541
Sisävesien väylät21114 4044 6202 52921 553-21 3421
Luotsausviranomainen1011 0862282351 549-1 4487
Liiketaloudellisin perustein hinnoitellut palvelut2 5732 232209762 51756102
Alusturvallisuus1 4706 7706476  841-5 37121
Muut viranomaistehtävien kaltaiset tehtävät9286 402 8242887 514 -6 586 12
Yhteensä79 569 92 881 16 7107 511117 102 -37 53368

1) Poistot laskettu kirjanpidon arvoista. Käytetty korko 3,0 %.

Pääosa tuotoista muodostuu kauppamerenkululta perittävistä väylämaksuista. Muut tuotot ovat lähinnä maksullisesta palvelutoiminnasta. Toimintakustannukset muodostuvat pääosin palveluostoista, henkilöstökustannuksista ja muista lyhytvaikutteisista juoksevista kustannuksista. Poistot ja laskennalliset korot muodostuvat Merenkulkulaitoksen käyttöomaisuudesta, lähinnä väylistä.

Merenkulkulaitoksen tulot ja menot (milj. euroa)
 2003

tilinpäätös
2004
varsinainen
talousarvio
2005
varsinainen
talousarvio
    
Merenkulkulaitoksen toimintamenot, netto (21)17,816,8 17,1
     Tulot toiminnasta138,779,080,8
     Toimintamenot156,495,897,9
Liikelaitosten perustamismenot (22)0,5--
Alusten hankinta (70)7,5--
Maa- ja vesialueiden hankinta (76)0,050,050,05
Väyläverkon kehittäminen (77)5,56,8-
Eräät vesiväylähankkeet (78)--5,0
Luvun 31.30 nettomenot31,423,722,2
    
Luvun 31.30 bruttomenot 170,0 102,7103,0

21. Merenkulkulaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 070 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n TEN-hankkeiden tutkimus- ja selvitysmenoihin sekä rakennusten, rakenteiden ja kiinteistöjen perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen silloin, kun hankkeen hankintameno tai kustannusarvio on alle 1 000 000 euroa.

Merenkulkulaitos oikeutetaan solmimaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa monivuotinen sopimus jäänmurto- ja ympäristönsuojelutehtävistä enintään 134 milj. euron kokonaiskustannusten määrästä, josta Merenkulkulaitoksen osuus on enintään 90 milj. euroa.

Selvitysosa: Toiminnan tuloja ovat väylämaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot, karttatuotannon tulot, merenkulun tarkastustoiminnan tulot, vuokratulot sekä Saimaan kanavan lupamaksut. Momentilta maksetaan myös Saimaan kanavan hoitokunnan menot.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 200 000 euroa laiva- ja uittojohteiden ylläpitoon siirtona momentilta 31.24.21 sekä vähennyksenä 28 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 29.10.21. Lakisääteisten meri- ja satamaturvallisuustoiminnan uusien tehtävien kustannukset 698 000 euroa ja kansainväliseen sopimukseen perustuvan Suomenlahden kansainvälisen vesialueen liikenteen pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän (GOFREP) ylläpidon kustannukset 495 000 euroa on otettu huomioon määrärahan mitoituksessa.

Rannikon jäänmurtotoiminnan menot on mitoitettu 650 toimintapäivän mukaisesti eli nk. leudon talven mukaan, jolloin jääpeitettä on Perämerellä sekä rannikkoseuduilla. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Merenkulkulaitoksen Varustamoliikelaitokselta ostamat palvelut ottaen huomioon jäänmurtajakapasiteetin ylläpitäminen myös kovan talven varalle. Jäänmurtajien valmiudesta avustustehtäviin Merenkulkulaitos maksaa noin 23 milj. euroa, josta 14 milj. euroa on varsinaisesta varallaolosta aiheutuvaa varautumiskustannusta ja 9 milj. euroa toimintapäivien kiinteää kustannusta.

Merenkulkulaitokselle esitetään valtuutta tehdä jäänmurto- sekä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntatehtävien suorittamista koskeva pitkäaikainen palvelusopimus. Tarkoituksena on, että laitos ja Suomen ympäristökeskus tekevät yhteisen tarjouspyynnön. Sopimuksesta arvioidaan aiheutuvan yhteensä 20 vuoden sopimusaikana kiinteäluontoisista palvelumaksuista menoja noin 134 milj. euroa. Merenkulkulaitoksen osuuden arvioidaan olevan noin 90 milj. euroa ja Suomen ympäristökeskuksen 44 milj. euroa. Palvelusopimuksella parannetaan jäänmurtoa erityisesti Suomenlahdella. Samalla parannetaan valmiutta torjua ympäristövahinkoja kansainvälisen liikenteen kasvaessa ja ympäristövahinkoriskien lisääntyessä. Sopimuksen arvioidaan aiheuttavan valtiolle menoja vuosittain vuodesta 2007 lähtien, Merenkulkulaitokselle 3,7 milj. euroa ja Suomen ympäristökeskukselle 2,2 milj. euroa. Lisäksi kummankin laitoksen maksettavaksi tulevat todellisten toimintapäivien mukaiset kustannukset. Väylämaksut kattavat Merenkulkulaitoksen kustannukset.

Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)
 2003
TP
2004
budjetoitu
2005
TA
    
Tulot138 65979 01580 830
— maksullinen toiminta130 69778 34079 504
— yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta5 695-50
— yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus)72-70
— muut tulot2 1956751 206
Menot156 42196 53097 900
— henkilöstömenot88 84730 79135 636
— toimitilavuokrat3 4523 5003 500
— palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta)25 86245 51651 016
— muut toiminnan menot38 26116 7237 748
    
Toiminnan rahoitus   
— toimintamenomomentille budjetoidut tulot138 65979 01580 830
— toimintamenomomentille budjetoidut menot156 42196 530 97 900
— toimintamenorahoitus, netto17 76217 51517 070
— 34.06.29 Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet444310310
    
Momentin käyttö   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta9 890  
— myönnetty19 396  
— käytetty17 762  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle11 524  


2005 talousarvio17 070 000
2004 III lisätalousarvio700 000
2004 talousarvio16 815 000
2003 tilinpäätös19 396 000

76. Maa- ja vesialueiden hankinta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen sekä vesilain (246/1961) mukaisten korvausten maksamiseen.


2005 talousarvio50 000
2004 talousarvio50 000
2003 tilinpäätös47 539

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Merenkulkulaitos oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen Naantalin väylän 6,5 milj. euron ja Loviisan väylän 3,3 milj. euron valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin näitä valtuuksia ei ole käytetty.


2005 talousarvio
2004 talousarvio6 800 000
2003 tilinpäätös5 523 000

78. Eräät vesiväylähankkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää meriväylien syventämiseen. Merenkulkulaitos oikeutetaan solmimaan sopimus Tornion väylän syventämisestä enintään 11 000 000 euron kokonaiskustannusten määrästä.

Selvitysosa: Tornion väylän kokonaiskustannusarvio on 11 000 000 euroa. Hanke valmistuu vuonna 2006.

Hankkeesta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2005 noin 5 milj. euroa ja vuonna 2006 noin 6 milj. euroa.

Tornion sataman tuloväylän syventämishanke mahdollistaa suuremman aluskoon ja tehokkaammat kuljetukset. Väylä syvennetään 8,0 metristä 9,0 metriin. Hankkeen avulla voidaan lisäksi varmistaa jäänmurtoavustus ja turvata alusten liikennöinti Perämeren voimakkaasti vaihtelevilla vedenkorkeuksilla.

Tornion väylän kuljetustaloudelliset hyödyt ovat nykyarvion perusteella noin 56 milj. euroa ja hyötykustannussuhde 4,4. Investointi 30 vuoden taloudelliselle pitoajalle jaksotettuna merkitsee kustannuksina noin 0,6 milj. euroa vuodessa käytettäessä 3,0 prosentin korkoa.

Valtiovarainvaliokunta:

Ensi vuonna käynnistetään Tornion meriväylän syventäminen, joka on erittäin tärkeä muun muassa teollisuuden kilpailukyvyn kannalta. Ministerityöryhmän linjauksen mukaan vuosina 2004—2007 aloitettaviin suuriin kehittämishankkeisiin sisältyy myös Raahen meriväylän kunnostaminen. Seuraavaan hankekoriin eli vuosina 2008—2013 aloitettaviin hankkeisiin sisältyy yksi meriväylähanke, joka olisi Haminan meriväylän kunnostaminen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Raahen väylän syventäminen aloitetaan viimeistään vuoden 2006 talousarviossa. Väylän syventäminen on välttämätöntä teollisuuden kuljetusten sekä talvimerenkulun turvaamiseksi.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Haminan väylän syventämistä tulisi kiirehtiä sataman kilpailukyvyn turvaamiseksi. Hankkeen aikaistamiseksi Haminan kaupunki on sitoutunut osallistumaan tuntuvalla panostuksella väylän kunnostuskustannuksiin. Valiokunnan mielestä tällaisessa tilanteessa olisi perusteltua, että myös valtiolla olisi mahdollisuudet osallistua hankkeen kustannuksiin.

Valiokunta korostaa meriväylien ohella myös sisävesiväylien kehittämistä logistiikan ja matkailun tarpeet huomioon ottaen.


2005 talousarvio5 000 000