Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
              04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
              25. Kansallinen genomikeskus ja kansallinen syöpäkeskus
              31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
              50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin
              63. Eräät erityishankkeet
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 48 541 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen

4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin

7) sosiaali- ja terveydenhuollon uutta palvelujärjestelmää (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa annetun tehtävän hoitamiseksi) varten perustettavan ohjauksen ja arvioinnin tietopohjatoiminnon menoihin.

Selvitysosa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.

Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa. Määrärahasta on varattu 350 000 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiminnan perusta on laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Laitoksen strategisissa päälinjauksissa tavoitteina ovat uudistuminen, tietoaineiston tehokas käyttöönotto, ennakointi, priorisointi ja työyhteisöön panostaminen.

Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen tavoite tietovarantojen kehittämisestä ja niiden käytön helpottamisesta.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Voimavarojen supistuessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkistaa toimintaansa siten, että hallitusohjelman toimeenpanoon ja asiantuntija- ja viranomaistehtävien hoitoon liittyvät riskit minimoidaan. Leikkaukset kohdistetaan strategian mukaisesti. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus ja palvelevat asiakkaiden tietotarpeita. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistumista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtaminen on korkeatasoista ja kannustavaa. Henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa edelleen ja työnantajakuva paranee. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot, kuten rojaltit ja vastaavat sekä tekijänoikeustulot ja saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot.

Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän avustuksiin (euroa)

  
Alkoholitutkimussäätiölle350 000
Käypä hoito -suositusten laadintaan756 000
Suomen Syöpäyhdistykselle926 000
Näkövammaisten keskusliitolle140 000
Hoitotyön tutkimussäätiölle200 000
Yhteensä2 372 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot85 97180 50279 841
Bruttotulot30 92431 00031 300
Nettomenot55 04749 50248 541
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta6 849  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle8 107  

THL:n maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot7 8987 7008 000
Tuotot yhteensä7 8987 7008 000
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot-2020
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset4 9505 3355 490
— osuus yhteiskustannuksista1 8381 9942 016
Kustannukset yhteensä6 7887 3297 506
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)1 110371494
Kustannusvastaavuus, %116105107

THL:n yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot   
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus11 42112 70012 700
— EU:lta saatava rahoitus3 8673 9003 900
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus1 2531 2001 200
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot5 6525 5005 500
Tuotot yhteensä22 19323 30023 300
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset32 87734 50034 500
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)-10 684-11 200-11 200
Omarahoitusosuus, %686868

THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja htv:t osastoittain

 2016
toteutuma
htv2017
arvio
htv2018
tavoite
htv
       
Hyvinvointi14 23915113 17514413 400143
Terveys20 35319418 88518618 635184
Infektiotaudit8 768948 024907 92089
Terveydensuojelu10 7211249 8541199 725118
Järjestelmät10 5011009 671969 54295
Valtionpalvelut9 69013310 36512810 230146
Tietopalvelut11 69915110 52814410 389143
Yhteensä85 97194780 50290779 841918

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hoitotyön tutkimussäätiön tehokkaan toiminnan varmistamiseksi200
Lähisuhdeväkivallan uhreille suunnattu tukipuhelintoiminta (siirto momentilta 25.01.50)78
Oikeushammaslääkärin viran perustaminen120
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-151
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-60
Lomarahojen alentaminen (Kiky)29
Palkkaliukumasäästö-283
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-6
Toimintamenojen tuottavuussäästö-245
Toimintamenosäästö (HO 2015)-430
Työajan pidentäminen (Kiky)-20
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)68
Vuokrien indeksikorotus14
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-16
Tasomuutos-259
Yhteensä-961

2018 talousarvio48 541 000
2017 I lisätalousarvio120 000
2017 talousarvio49 502 000
2016 tilinpäätös56 305 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 50 779 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 2 238 000 euroa talousarvioesityksen 48 541 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 33.02.20 oikeuslääketieteen toimintojen siirtämiseksi Turun ja Tampereen yliopistoilta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoidettavaksi.


2018 talousarvio50 779 000
2017 I lisätalousarvio120 000
2017 talousarvio49 502 000
2016 tilinpäätös56 305 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Terveydenhuollon laaturekisteri

Suomi ei ole lähtenyt kehittämään ja rahoittamaan kansallisia laaturekistereitä systemaattisesti muiden Pohjoismaiden tavoin, mutta Suomessa monet sairaalat ovat hankkineet laaturekistereitä. Käytössä olevat tai kehitystyön alla olevat laaturekisterit kattavat jo 79 tautiryhmää, mikä on merkittävä määrä myös kansainvälisessä vertailussa.

Kansallisella tasolla rekisteritiedon saaminen on kuitenkin vielä vajavaista eikä yksiköiden keskinäinen vertailu ja parhaiden käytäntöjen selvittäminen toistaiseksi onnistu. Toiminnan koordinoimiseksi on perustettu kansallinen kliinisten laaturekistereiden ohjausryhmä, joka on valinnut piloteiksi muutamia rekistereitä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös Suomessa kehitetään kansalliset laaturekisterit. Niiden tietoja on mahdollista käyttää eri tavoin eri käyttötarkoituksissa, jotka kaikki voivat osaltaan parantaa terveyspalvelujen laatua. Niistä on suuri hyöty esim. hoitomuotojen valinnassa, jolloin voimavarat osataan kohdistaa vaikuttaviin hoitoihin. Esimerkiksi diabetes aiheuttaa suuria kustannuksia yhteiskunnalle, mutta saadun selvityksen mukaan Suomessa ei ole systemaattisia tapoja arvioida 2-tyypin diabeteksen ehkäisyyn ja seulontaan liittyviä toimia eikä mahdollisuutta johtaa toimintaa hoidon tuloksellisuutta ja kustannusvaikuttavuutta koskevien tietojen pohjalta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kansallisen laaturekisterien järjestelmän suunnittelua ja pilotointia voidaan vauhdittaa käynnistämällä pilottiprojekti, jossa suunnitellaan toimintamallin peruskonseptointi ja pilotoidaan sitä valituilla kliinisillä alueilla. Tällöin selvitetään mm., millä keinoin ja minkälaisin resurssein laadun seurantajärjestelmä voidaan saada käyttöön ja miten saatuja hyötyjä arvioidaan.

Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa terveydenhuollon laaturekistereiden pilottihankkeen valmisteluun ja käynnistämiseen. Valiokunta korostaa, että pilotoinnin kohteiden valinnassa on erityisesti otettava huomioon laajat kansansairaudet.

Hoitotyön tutkimus

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että talousarvioesitykseen sisältyy nyt ensimmäistä kertaa määräraha hoitotyön tutkimukseen, sillä Hoitotyön tutkimussäätiölle ehdotetaan 200 000 euron määrärahaa. Hoitotyön tutkimuksen tavoitteena on karsia tutkimusnäytöllä todennetut virheelliset, kustannustehottomat ja potilaan kannalta merkityksettömät käytännöt ja näin parantaa hoidon vaikuttavuutta.

Valiokunta pitää esitettyä rahoitusta tutkimustarpeisiin nähden riittämättömänä ja lisää momentille 200 000 euroa hoitotyön tutkimuksen vahvistamiseen, mm. hoitotyön laadun ja yhtenäisten käytänteiden kehittämiseen ja tehottomien hoitotoimenpiteiden karsimiseen.

Momentille lisätään yhteensä 1 700 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 52 479 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen

4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin

7) sosiaali- ja terveydenhuollon uutta palvelujärjestelmää (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa annetun tehtävän hoitamiseksi) varten perustettavan ohjauksen ja arvioinnin tietopohjatoiminnon menoihin.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 773 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 350 000 euroa aiheutuu Arviointitoiminnon palvelujärjestelmän kokonaisuuden hallinnasta ja ohjauksesta sekä 423 000 euroa palkkausten tarkistuksista.


2018 I lisätalousarvio773 000
2018 talousarvio52 479 000
2017 tilinpäätös49 622 000
2016 tilinpäätös56 305 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 773 000 euroa.