Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
              04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
              25. Kansallinen genomikeskus ja kansallinen syöpäkeskus
              31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
              50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin
              63. Eräät erityishankkeet
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

03. Tutkimus- ja kehittämistoimintaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa: Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista, valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin sekä hallitusohjelman strategisen tavoitteen hyvinvointi ja terveys toimeenpanoa tukevien kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanosta.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hallinnonalansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua ja niiden toimeenpanoa sekä informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyviä tehtäviä.

Vaikuttavuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan pohjana on ministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 -asiakirja sekä hallitusohjelman painotukset. Hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta, tietotuotanto sekä tiedonvälitys kohdistuvat hallituskauden strategisista tavoitteista seuraaviin:

  • — terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla, terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet
  • — eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu, julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa ja ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän
  • — lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet
  • — ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu ja omaishoitoa on vahvistettu
  • — sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä
  • — sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi.

Lisäksi painotetaan terveyden edistämistä, varhaista tukea ja ennaltaehkäisevää työotetta.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Terveyden edistämisen osa-alueella kiinnitetään huomiota kansantautien vaaratekijöiden vähentämiseen, tapaturmien ehkäisemiseen ja terveyttä tukevien olosuhteiden luomiseen. Erityisesti tavoitteena on tupakoinnin, alkoholin käytön ja ylipainoisuuden hallinta (momentti 33.03.04 ja momentti 33.03.50).

Varmistaen työelämän hyvinvointia sekä fyysistä ja psyykkistä terveyttä, pyritään lisäämään työn mielekkyyttä. Myös työelämän tasa-arvon varmistaminen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kohteita (momentti 33.03.50).

Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ehkäisevä näkökulma on ensisijainen toimintamalli. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puututaan uusilla malleilla, pitkäaikaistyöttömyys torjutaan ja suurimmassa köyhyysriskissä olevien toimeentulo turvataan (momentti 33.03.04 ja momentti 33.03.50).

Toimiva palvelujärjestelmä ja osaava ja riittävä työvoima luovat pohjan laadukkaille palveluille. Erityisenä haasteena on peruspalvelujen ja ikääntyvän väestön palvelujen turvaaminen. Apuna tulee olla uuden teknologian laajamittainen hyväksikäyttö ja kehittäminen (momentti 33.03.04).

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteitä kohdistetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Sisäilmaongelmiin liittyvä tutkimus. Ympäristövaliokunta on talousarviosta antamassaan lausunnossa (YmVL 25/2017 vp) esittänyt, että Turun yliopiston yhteyteen perustettaisiin kliininen yksikkö sisäilmasta sairastuneiden tutkimusta ja hoitoa varten.

Valtiovarainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan kuluvan vuoden aikana on käynnistetty kaksi sisäilmaongelmiin paneutuvaa ohjelmaa. Pääministeri Sipilä käynnisti kesäkuussa ”Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelman”, joka on tarkoitus siirtää toimeenpano-organisaatiolle helmikuussa 2018. Myös THL käynnisti viime kesänä kansallisen sisäilmaohjelman valmistelun, millä tuetaan edellä mainittua Terveiden tilojen vuosikymmen -ohjelmaa. Ohjelmien valmistelu tehdään yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja seuraavan vuosikymmenen aikana sisäilmaongelmiin liittyvää työtä tullaan tekemään nimenomaan näiden ohjelmien puitteissa.

Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä mainittujen ohjelmien etenemistä ja toimeenpanoa, sillä sisäilman huono laatu on jo pitkään arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Ympäristövaliokunnan lausunnon mukaan terveysriskejä aiheuttavia kosteus- ja homevaurioita ilmenee kaikissa rakennustyypeissä käyttötarkoituksesta ja omistuspohjasta riippumatta. Suhteellisesti eniten vaurioita on kuitenkin kuntien omistamissa rakennuksissa, sillä sisäilmaongelmia on jo yli puolessa kouluista ja päiväkodeista.

Valiokunta katsoo, että tässä vaiheessa on syytä odottaa em. ohjelmien etenemistä ja esityksiä niistä toimista, joihin sisäilmakysymysten ratkomiseksi tulisi ryhtyä. Samalla on myös arvioitava tarvetta ja mahdollisuuksia em. kliinisen tutkimusyksikön perustamiseen ja toiminnan jatkuvuuteen. Valiokunta korostaa, että ohjelmien toimeenpanoon on varattava riittävät resurssit, mitä on arvioitava keväällä laadittavassa julkisen talouden suunnitelmassa.

04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 48 541 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen

4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin

7) sosiaali- ja terveydenhuollon uutta palvelujärjestelmää (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa annetun tehtävän hoitamiseksi) varten perustettavan ohjauksen ja arvioinnin tietopohjatoiminnon menoihin.

Selvitysosa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.

Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa. Määrärahasta on varattu 350 000 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiminnan perusta on laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Laitoksen strategisissa päälinjauksissa tavoitteina ovat uudistuminen, tietoaineiston tehokas käyttöönotto, ennakointi, priorisointi ja työyhteisöön panostaminen.

Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen tavoite tietovarantojen kehittämisestä ja niiden käytön helpottamisesta.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Voimavarojen supistuessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkistaa toimintaansa siten, että hallitusohjelman toimeenpanoon ja asiantuntija- ja viranomaistehtävien hoitoon liittyvät riskit minimoidaan. Leikkaukset kohdistetaan strategian mukaisesti. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus ja palvelevat asiakkaiden tietotarpeita. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistumista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtaminen on korkeatasoista ja kannustavaa. Henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa edelleen ja työnantajakuva paranee. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot, kuten rojaltit ja vastaavat sekä tekijänoikeustulot ja saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot.

Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän avustuksiin (euroa)

  
Alkoholitutkimussäätiölle350 000
Käypä hoito -suositusten laadintaan756 000
Suomen Syöpäyhdistykselle926 000
Näkövammaisten keskusliitolle140 000
Hoitotyön tutkimussäätiölle200 000
Yhteensä2 372 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot85 97180 50279 841
Bruttotulot30 92431 00031 300
Nettomenot55 04749 50248 541
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta6 849  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle8 107  

THL:n maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot7 8987 7008 000
Tuotot yhteensä7 8987 7008 000
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot-2020
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset4 9505 3355 490
— osuus yhteiskustannuksista1 8381 9942 016
Kustannukset yhteensä6 7887 3297 506
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)1 110371494
Kustannusvastaavuus, %116105107

THL:n yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot   
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus11 42112 70012 700
— EU:lta saatava rahoitus3 8673 9003 900
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus1 2531 2001 200
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot5 6525 5005 500
Tuotot yhteensä22 19323 30023 300
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset32 87734 50034 500
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)-10 684-11 200-11 200
Omarahoitusosuus, %686868

THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja htv:t osastoittain

 2016
toteutuma
htv2017
arvio
htv2018
tavoite
htv
       
Hyvinvointi14 23915113 17514413 400143
Terveys20 35319418 88518618 635184
Infektiotaudit8 768948 024907 92089
Terveydensuojelu10 7211249 8541199 725118
Järjestelmät10 5011009 671969 54295
Valtionpalvelut9 69013310 36512810 230146
Tietopalvelut11 69915110 52814410 389143
Yhteensä85 97194780 50290779 841918

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hoitotyön tutkimussäätiön tehokkaan toiminnan varmistamiseksi200
Lähisuhdeväkivallan uhreille suunnattu tukipuhelintoiminta (siirto momentilta 25.01.50)78
Oikeushammaslääkärin viran perustaminen120
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-151
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-60
Lomarahojen alentaminen (Kiky)29
Palkkaliukumasäästö-283
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-6
Toimintamenojen tuottavuussäästö-245
Toimintamenosäästö (HO 2015)-430
Työajan pidentäminen (Kiky)-20
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)68
Vuokrien indeksikorotus14
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-16
Tasomuutos-259
Yhteensä-961

2018 talousarvio48 541 000
2017 I lisätalousarvio120 000
2017 talousarvio49 502 000
2016 tilinpäätös56 305 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 50 779 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 2 238 000 euroa talousarvioesityksen 48 541 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 33.02.20 oikeuslääketieteen toimintojen siirtämiseksi Turun ja Tampereen yliopistoilta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoidettavaksi.


2018 talousarvio50 779 000
2017 I lisätalousarvio120 000
2017 talousarvio49 502 000
2016 tilinpäätös56 305 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Terveydenhuollon laaturekisteri

Suomi ei ole lähtenyt kehittämään ja rahoittamaan kansallisia laaturekistereitä systemaattisesti muiden Pohjoismaiden tavoin, mutta Suomessa monet sairaalat ovat hankkineet laaturekistereitä. Käytössä olevat tai kehitystyön alla olevat laaturekisterit kattavat jo 79 tautiryhmää, mikä on merkittävä määrä myös kansainvälisessä vertailussa.

Kansallisella tasolla rekisteritiedon saaminen on kuitenkin vielä vajavaista eikä yksiköiden keskinäinen vertailu ja parhaiden käytäntöjen selvittäminen toistaiseksi onnistu. Toiminnan koordinoimiseksi on perustettu kansallinen kliinisten laaturekistereiden ohjausryhmä, joka on valinnut piloteiksi muutamia rekistereitä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös Suomessa kehitetään kansalliset laaturekisterit. Niiden tietoja on mahdollista käyttää eri tavoin eri käyttötarkoituksissa, jotka kaikki voivat osaltaan parantaa terveyspalvelujen laatua. Niistä on suuri hyöty esim. hoitomuotojen valinnassa, jolloin voimavarat osataan kohdistaa vaikuttaviin hoitoihin. Esimerkiksi diabetes aiheuttaa suuria kustannuksia yhteiskunnalle, mutta saadun selvityksen mukaan Suomessa ei ole systemaattisia tapoja arvioida 2-tyypin diabeteksen ehkäisyyn ja seulontaan liittyviä toimia eikä mahdollisuutta johtaa toimintaa hoidon tuloksellisuutta ja kustannusvaikuttavuutta koskevien tietojen pohjalta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kansallisen laaturekisterien järjestelmän suunnittelua ja pilotointia voidaan vauhdittaa käynnistämällä pilottiprojekti, jossa suunnitellaan toimintamallin peruskonseptointi ja pilotoidaan sitä valituilla kliinisillä alueilla. Tällöin selvitetään mm., millä keinoin ja minkälaisin resurssein laadun seurantajärjestelmä voidaan saada käyttöön ja miten saatuja hyötyjä arvioidaan.

Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa terveydenhuollon laaturekistereiden pilottihankkeen valmisteluun ja käynnistämiseen. Valiokunta korostaa, että pilotoinnin kohteiden valinnassa on erityisesti otettava huomioon laajat kansansairaudet.

Hoitotyön tutkimus

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että talousarvioesitykseen sisältyy nyt ensimmäistä kertaa määräraha hoitotyön tutkimukseen, sillä Hoitotyön tutkimussäätiölle ehdotetaan 200 000 euron määrärahaa. Hoitotyön tutkimuksen tavoitteena on karsia tutkimusnäytöllä todennetut virheelliset, kustannustehottomat ja potilaan kannalta merkityksettömät käytännöt ja näin parantaa hoidon vaikuttavuutta.

Valiokunta pitää esitettyä rahoitusta tutkimustarpeisiin nähden riittämättömänä ja lisää momentille 200 000 euroa hoitotyön tutkimuksen vahvistamiseen, mm. hoitotyön laadun ja yhtenäisten käytänteiden kehittämiseen ja tehottomien hoitotoimenpiteiden karsimiseen.

Momentille lisätään yhteensä 1 700 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 52 479 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen

4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin

7) sosiaali- ja terveydenhuollon uutta palvelujärjestelmää (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa annetun tehtävän hoitamiseksi) varten perustettavan ohjauksen ja arvioinnin tietopohjatoiminnon menoihin.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 773 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 350 000 euroa aiheutuu Arviointitoiminnon palvelujärjestelmän kokonaisuuden hallinnasta ja ohjauksesta sekä 423 000 euroa palkkausten tarkistuksista.


2018 I lisätalousarvio773 000
2018 talousarvio52 479 000
2017 tilinpäätös49 622 000
2016 tilinpäätös56 305 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 773 000 euroa.

25. Kansallinen genomikeskus ja kansallinen syöpäkeskus (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 7 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansallisen genomikeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) julkisten biopankkien toimintojen yhtenäistämisestä ja yhteisen toimijan valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansallisen syöpäkeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) hankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, korkeakouluille ja yleishyödyllisille yhteisöille

5) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman työllisyyttä ja kilpailukykyä koskevaa strategista tavoitetta vuosina 2016—2018 tukevan kärkihankkeen 1 (Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla) yhteydessä on päätetty toteuttaa toimenpide: Tehdään Suomesta genomitiedon hyödyntämisen edelläkävijämaa. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toimenpiteen valmistelusta ja toimeenpanosta yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden toimijoiden (sairaanhoitopiirit, korkeakoulut, asiantuntijalaitokset) kanssa.

Toimenpiteen tavoitteet ovat seuraavat:

  • — Suomeen perustetaan genomikeskus, jolla tavoitellaan Suomen kehittymistä edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi genomitietoa hyödyntävälle terveydenhuollolle, huippututkimukselle ja globaalille liiketoiminnalle
  • — tehostetaan julkisten biopankkien toimintoja yhtenäistämällä toimintatavat ja varmistetaan tehokas yhteistyö genomikeskuksen kanssa
  • — perustetaan kansallinen syöpäkeskus.

Toimenpiteen toteuttamiseen kohdennetaan yhteensä 17 milj. euroa vuosina 2017—2020.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Genomikeskuksen perustamiskustannukset200
Julkisten biopankkien toimintojen yhtenäistäminen ja yhteisen toimijan perustamisen arvioidut kustannukset700
Tasomuutos700
Yhteensä1 600

2018 talousarvio7 400 000
2017 talousarvio5 800 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Määrärahaa saa käyttää:

4) kansallisen neurokeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kliinisen tutkimuksen ja hoidon pilottihankkeisiin

5) hankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, korkeakouluille, yleishyödyllisille yhteisöille ja biopankkien muodostamalle osuuskunnalle

6) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Päätösosan kohdat 4), 5) ja 6) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdat 4) ja 5).

Talousarvioesitykseen nähden momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2018 talousarvio7 400 000
2017 talousarvio5 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 7 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansallisen genomikeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) julkisten biopankkien toimintojen yhtenäistämisestä ja yhteisen toimijan valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansallisen syöpäkeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) kansallisen neurokeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kliinisen tutkimuksen ja hoidon pilottihankkeisiin

5) hankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, korkeakouluille, yleishyödyllisille yhteisöille ja biopankkien muodostamalle osuuskunnalle

6) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisen valmistelusta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio7 400 000
2017 tilinpäätös5 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisen valmistelusta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 50 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti mm. palvelusetelikokeilulla ja perustulokokeilulla sekä asiakkaan osallistumista tukevilla toimenpiteillä

2) selvityksen tekemiseen asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisesta kotimaisissa ja kansainvälisissä tilanteissa sekä tästä aiheutuviin toimenpiteisiin

3) terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen muuttamalla arkiympäristöjä hyvinvointia ja terveyttä tukevia elämäntapoja mahdollistaviksi

4) lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteuttamiseen mm. luomalla alueelliset osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille

5) ikäihmisten hoidon ja kaiken ikäisten omaishoidon uuden toimintamallin kehittämiseen mm. kuntakokeiluilla ja avustuksilla

6) osatyökykyisten henkilöiden työelämään pääsyn tukemiseen

7) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, kansaneläkelaitokselle, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille

8) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

9) enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin

10) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen.

Selvitysosa: Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman strategisen tavoitteen hyvinvointi ja terveys toimeenpanoa tuetaan viidellä kärkihankkeella vuosina 2016—2018. Hyvinvointi ja terveys -kärkihankkeiden toteuttamiseen osoitetaan yhteensä 130 milj. euroa, josta 50,5 milj. euroa kohdistuu vuodelle 2018. Kärkihankkeet sisältävät muun muassa palveluseteli- ja perustulokokeilut sekä asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisen arvioinnin.

Kärkihankkeiden tavoitteet
  • — palvelut asiakaslähtöisiksi: asiakaslähtöiset, omatoimisuutta tukevat toimintaprosessit sosiaali- ja terveydenhuollossa ja tarkoituksenmukainen sosiaaliturva
  • — edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta: lisätään terveitä elämäntapoja, kuten liikuntaa, ja vahvistetaan mielenterveyttä jokaisen suomalaisen arjessa sekä loivennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja
  • — lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma: nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut
  • — kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa: iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannuksia alentavat palvelut
  • — osatyökykyisille väyliä työhön: lisätään merkittävästi osatyökykyisten työssä pysymistä ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Palvelut asiakaslähtöisiksi16 500
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta3 000
Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma16 000
Kehitetään ikäihmisten hoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa9 000
Osatyökykyisille väyliä työhön6 000
Yhteensä50 500

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta-300
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa450
Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma1 500
Osatyökykyisille väyliä työhön -790
Palvelut asiakaslähtöisiksi-50
Yhteensä810

2018 talousarvio50 500 000
2017 talousarvio49 690 000
2016 tilinpäätös36 300 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Hallitusohjelman strategisen tavoitteen Hyvinvointi ja terveys toimeenpanoa tuetaan viidellä kärkihankkeella, joiden tavoitteena on parantaa iäkkäille, omais- ja perhehoitajille, lapsille ja perheille sekä osatyökykyisille tarkoitettuja palveluja, yhdistää palvelut asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi ja edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää eriarvoisuutta.

Hankkeiden keskeinen tavoite on hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua, kun palveluiden painopistettä siirretään ennaltaehkäiseviin ja terveyttä edistäviin toimiin, jolloin terveyspalveluiden tarve vähenee. Valiokunta painottaa tässä yhteydessä erityisesti liikunnan merkitystä, jolla on tutkimusten perusteella selkeä terveyttä edistävä vaikutus. Liikunta edistää kaiken ikäisten toimintakykyä parantamalla mm. lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja kävelykykyä. Liikkumattomuuden hinnan on arvioitu olevan Suomessa 1—2 mrd. euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista. WHO on puolestaan arvioinut, että diabeteksestä jopa 27 prosenttia aiheutuu liikkumattomuudesta. Liikunnan edistäminen edellyttää, että asiaa edistetään laajalla rintamalla mm. päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa, terveydenhuollossa, työpaikoilla ja ikäihmisten arjessa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kärkihankkeiden etenemistä seurataan mm. aikataulun, kustannusten ja laadun osalta. Soten voimaantulon siirtymisen vuoksi on myös tärkeää selvittää mahdollisuudet jatkaa hankkeita vielä vuoden 2018 jälkeen, jottei kehittämistyöhön tule katkoksia. On myös tärkeää, että hyviä käytäntöjä hyödynnetään valtakunnallisesti ja että uudet toimintamallit juurtuvat hankkeiden päätyttyä pysyviksi toimintamalleiksi.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 50 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti mm. palvelusetelikokeilulla ja perustulokokeilulla sekä asiakkaan osallistumista tukevilla toimenpiteillä

2) selvityksen tekemiseen asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisesta kotimaisissa ja kansainvälisissä tilanteissa sekä tästä aiheutuviin toimenpiteisiin

3) terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen muuttamalla arkiympäristöjä hyvinvointia ja terveyttä tukevia elämäntapoja mahdollistaviksi

4) lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteuttamiseen mm. luomalla alueelliset osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille

5) ikäihmisten hoidon ja kaiken ikäisten omaishoidon uuden toimintamallin kehittämiseen mm. kuntakokeiluilla ja avustuksilla

6) osatyökykyisten henkilöiden työelämään pääsyn tukemiseen

7) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, kansaneläkelaitokselle, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille

8) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

9) enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin

10) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 13 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnontitehtäviin.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 1 000 000 euroa Perhevapaalta työmarkkinoille -pilotin toimeenpanoon.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu hankkeesta, jossa tuetaan pitkään perhevapailla olleiden henkilöiden paluuta takaisin työelämään. Pilotissa on tarkoitus tarjota ura- ja työnhakuvalmennusta perhekeskuksien yhteydessä.


2018 I lisätalousarvio1 000 000
2018 talousarvio50 500 000
2017 tilinpäätös49 690 000
2016 tilinpäätös36 300 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 13 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnontitehtäviin.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 1 000 000 euroa Perhevapaalta työmarkkinoille -pilotin toimeenpanoon.

50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 23 222 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.

Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 14 750 000 euroa ja muihin menoihin 8 122 000 euroa ja työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 350 000 euroa.

Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut alustavasti Työterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018. Vastuualuekohtaiset tulostavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Hallituksen kärkihankkeiden mukaisesti Työterveyslaitos toteuttaa seuraavia sisältöjä:

Hallitusohjelman strateginen painopistealue: Hyvinvointi ja terveys

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta; Työterveyslaitos tukee työterveyshuoltoja palvelujen räätälöinnissä, kehittää Laatuportaalia, PIRAa ja eSYTYä ja työterveysyhteistyötä, tukee kohderyhmittäin räätälöidyn työterveyshuollon kehittämistä PK-työpaikkojen tarpeet huomioiden, kehittää työterveyshuollon osaamista, kokoaa työelämän tietovarantoja, tukee rakennusterveysohjelmaa, työoloja ja työsuojelua, tarjoaa välineitä psykososiaalisen kuormituksen hallintaan sekä tukee Työterveys 2025 -linjausten toimeenpanoa.

Osatyökykyisille tie työelämään; Työterveyslaitos edistää osapuolten osaamista osatyökykyisten työllistymisen tukemisessa, kehittää palvelujärjestelmää ja tukitoimia osatyökykyisten ja työttömien työllistymisen tukemiseksi.

Rakennepoliittiset uudistukset: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus; Työterveyslaitos osallistuu työterveyshuollon roolin ja tehtävän määrittelyyn, tukee alueellisia toimijoita yhteistyökäytännöissä ja seuraa sote-henkilöstön hyvinvoinnin tilaa sote-uudistuksen aikana.

Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen, otetaan käyttöön kokeilukulttuuri; Työterveyslaitos kehittää työterveyshuollon vaikuttavuutta työpaikoilla, toimeenpanee Työelämä 2020 -hanketta ja tiivistää verkostoyhteistyötä, kehittää johtamista ja osallistuu nk. yhden luukun toimintamallin toteuttamiseen.

Hallitusohjelman strateginen painopistealue: Osaaminen ja koulutus

Osaaminen ja koulutus, nopeutetaan siirtymistä työelämään, nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan; Työterveyslaitos osallistuu nuorten työelämään kiinnittämiseen tarjoamalla vaikuttaviksi osoitettuja malleja.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukaisesti Työterveyslaitos toteuttaa seuraavia sisältöjä:

Hyvinvoinnille vahva perusta - pidempiä uria työhyvinvoinnilla -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja työurien pidentämiseen ja työelämän laadun kehittämiseen:

  • — työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen vähentäminen erityisesti mielenterveyshäiriöihin ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyen
  • — työurien pidentäminen, työosallisuuden lisääminen ja eriarvoisuuden vähentäminen työelämässä
  • — työelämän laadun edistämiseen (verkostoituminen ja pientyöpaikkojen tarpeiden huomioiminen)
  • — työhyvinvoinnin kehittämiseen muuttuvassa työelämässä.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin - uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamiseen:

  • — työterveysyhteistyön edistämiseen
  • — työterveyshuollon henkilöstön osaamisen kehittämiseen
  • — yksilöllisen työkyvyn tukeen työterveyshuollossa
  • — työterveyshuollon laatujärjestelmien kehittämiseen
  • — työterveyshuollon toiminnan kehittämiseen osana sote-uudistusta.

Elinympäristö tukemaan hyvinvointia - varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja työympäristöjen turvallisuuden varmistamiseen:

  • — kemiallisten riskien hallintaan kriisitilanteissa
  • — ympäristöherkkyysverkoston toimintaan
  • — hyvinvointia ja tuottavuutta edistävän sisäympäristön varmistamiseen toimitilojen rakentamisessa
  • — uusien teknologioiden mm. nanoteknologian turvallisuuden edistämiseen työympäristössä.
Henkisten voimavarojen hallinta

Työterveyslaitos sopeuttaa henkilövoimavarojaan ottaen huomioon toiminnan rahoitusmahdollisuudet.

Tuotokset ja laadunhallinta

Työterveyslaitoksen määrälliset suoritteet

 2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
    
Tieteelliset julkaisut2371)200250
Yleistajuiset julkaisut1421)350200
Verkkosivuilla kävijöiden lkm/kk175 000250 000267 000
    
Työympäristön mittaukset ja analyysit65 05060 00063 350
Ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimukset2 0291 8002 000
Koulutettavapäivät24 40030 00032 000

1) Laskentatapamuutos, valtakunnalliseen VIRTA-järjestelmään siirtymisen myötä

Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 51 522 000 euroa, myönnetään valtionapua 23 222 000 euroa. Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 2018 seuraavaksi:

Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2016—2018 (1 000 euroa)

  Menot Oma rahoitus Valtionapu
 2016
tot.
2017
arvio
2018
arvio
2016
tot.
2017
arvio
2018
arvio
2016
tot.
2017
arvio
2018
arvio
          
Tutkimus & kehittäminen18 27417 74117 1228 6009 0009 0009 6748 7418 122
Asiantuntijatyö5 3195 3106 300500-5004 8195 3105 800
Sisäinen toiminta11 2018 1678 2001 20030030010 0017 8677 900
Koulutus ja palvelu19 40319 80419 90018 61718 50018 5007861 3041 400
Yhteensä54 19751 02251 52228 91727 80028 30025 28023 22223 222
          
Rahoitusosuus, %   535455474645

2018 talousarvio23 222 000
2017 talousarvio23 222 000
2016 tilinpäätös25 280 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 23 222 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 6 302 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti

9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin kolme viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi noin kaksi viidesosaa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta, sekä niille asetetuista tavoitteista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto-4 500
Osaaminen ja koulutus: Nuorisotakuu-500
Päihteitä käyttävien äitien hoito3 000
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittäminen1 000
Toimintamenosäästö (HO 2015)-270
Yhteensä-1 270

2018 talousarvio6 302 000
2017 talousarvio7 572 000
2016 tilinpäätös5 507 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Itsemurhien ehkäisyohjelma

Itsemurhien määrä on vähentynyt, mutta laskevasta suunnasta huolimatta niiden määrä suhteessa väestöön on Suomessa edelleen korkeampi kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Vuosittain itsemurhan tekee yli 700 ihmistä, ja jokaista itsemurhaan kuollutta aikuista kohti arvioidaan olevan 10—20 itsemurhayritystä. Itsemurhat ovat merkittävä työikäisen väestön kuolinsyy, joten niillä on inhimillisten menetysten lisäksi myös huomattavia kansantaloudellisia vaikutuksia. Myös nuorten itsemurhakuolleisuus on vähentynyt, mutta itsemurha on kuitenkin yksi yleisimpiä 15—19-vuotiaiden kuolinsyitä.

Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa ei ole erillistä itsemurhien ehkäisyohjelmaa eikä sellaista ole myöskään valmisteilla. Itsemurhien ehkäisemiseksi on sen sijaan menossa tai valmisteilla useita toimia. Tällainen on mm. hallituksen kärkihanke Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projekti, joka sisältää toimivia käytäntöjä ja toimenpiteitä itsemurhien ehkäisemiseksi. Käynnissä on myös sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n yhteinen hanke, jolla vahvistetaan perusterveydenhuollon henkilökunnan osaamista tunnistaa itsemurhavaara, sekä Käypä Hoito -suosituksen valmistelu, mikä tähtää itsemurhaa yrittäneen tai sen tehneen omaisten tukemiseen ja hoitamiseen terveydenhuollossa. Itsemurhien ehkäisy sisältyy myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien pitkän aikavälin linjausten valmisteluun.

Valiokunta pitää kuitenkin perusteltuna erillisen itsemurhien ehkäisyohjelman käynnistämistä, minkä avulla voidaan varmistaa koordinoitu ja eri hallinnonalojen yhteinen järjestelmällinen toiminta itsemurhien ehkäisemiseksi. Myös Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta siihen kuuluvine mielenterveysjärjestöineen on ehdottanut kansallista itsemurhien ehkäisyohjelmaa, jota myös WHO on suosittanut. Kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma olisi tärkeä jatko aiemmin toimeenpannulle itsemurhien ehkäisyohjelmalle (1986—1996) sekä kansalliselle mielenterveys- ja päihdesuunnitelmalle (2009—2015).

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa itsemurhien ehkäisyohjelman käynnistämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että ohjelmassa otetaan huomioon myös itsemurhan tehneiden tai sitä yrittäneiden läheiset.

Päihdeäitien hoito

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että päihteitä käyttävien äitien hoitoon osoitetaan 3 milj. euron määräraha, sillä päihdeäitien hoidon rahoitus on ollut jo useiden vuosien ajan eduskunnan myöntämän erillisrahoituksen varassa. Myös vuodelle 2019 on varattu vastaava 3 milj. euron lisärahoitus, jolla turvataan päihteitä käyttävien äitien hoito ja kuntoutus siirtymäkauden ajaksi ennen sote-uudistuksen voimaantuloa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että päihteitä käyttävien äitien palvelut vakiintuvat osaksi maakuntien palvelujärjestelmää.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 6 602 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti

9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.