Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
         30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
              01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot
              51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut
         40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa: Kasvupolitiikan toteuttamiseksi työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla on kiinteä yhteys elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan, jotka ovat kasvupolitiikan keskeisiä elementtejä. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Työvoimakoulutusta uudistetaan ja suunnataan entistä enemmän yrityslähtöiseksi. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin.

Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun toteutuksessa resurssien käyttöä kohdennetaan työnhakijoiden aktivointiin, mikä toteuttaa kasvupolitiikan tavoitteita tukemalla työvoiman saatavuutta yrityksissä. TE-toimistojen yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. Yksityisten työvoimapalveluiden roolia palvelujen tuottajana lisätään. Työttömien määräaikaishaastattelut toteutetaan aiempaa useammin kasvokkain, ja tehostettua palvelua tarvitsevia ohjataan ulkoisten palvelutuottajien tarjoamiin palveluihin. Työttömien alueellista liikkuvuutta tuetaan tekemällä työtarjouksia entistä laajemmalle alueelle ja tarjoamalla työnhakijoille tietoa liikkuvuuden taloudellisista tukimuodoista. Liikkuvuusavustuksen soveltamisalaa laajennetaan. Työnvälitys- ja yrityspalvelujen ostopalvelujen kokeiluhankkeet arvioidaan ja tulosten perusteella toimintamallia kehitetään ja laajennetaan siten, että se tukee maakunnallisen kasvupalvelun kehittämistä. Sähköiset työnvälityspalvelut uudistetaan maakunnan kasvupalveluun soveltuvaksi ja toiminta digitalisoidaan kattavasti. Kaikille työmarkkinoiden toimijoille avoin digitaalinen työmarkkinatori otetaan käyttöön ja työnvälityksessä hyödynnetään automaatiota. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin ja palkkatuen kohdentamisessa sovelletaan profilointimallia. Sanssi- ja duunikortit yhdistetään yhdeksi palkkatukikortiksi. Kasvuyritysten työllisyysohjelmalla tuetaan kasvuyritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä osaavan työvoiman tarjonnalla ja samalla vähennetään työttömyyttä.

Työnhakijan roolia työnhaussa aktivoidaan. Työttömät ja osa-aikatyössä olevat velvoitetaan hakemaan aikaisempaa tiiviimmän raportointivelvollisuuden velvoittamina omaehtoisesti työtä, minkä lisäksi nykyistä useammalle työttömälle ja osa-aikatyössä olevalle tehdään työtarjouksia. Omatoimisen työnhaun ja työtarjousten seurantaa kehitetään siten, että seuranta edistää työllistymistä, avoimien työpaikkojen täyttymistä ja korostaa työttömyysturvan vastikkeellisuutta. Omatoimisen työnhaun merkityksen korostamiseksi ja työnhaun aktivoimiseksi ja tueksi nykyistä useammalle työttömälle työnhakijalle järjestetään työnhakuvalmennusta. TE-toimistot arvioivat työttömien työnhakijoiden työttömyyden pitkittymisen riskin käyttäen profilointityökalua.

Hallitus valmistelee TE-palvelujen järjestämisvastuun siirron maakunnille vuoden 2020 alusta lähtien. Uudistuksessa nykyiset TE-palvelut ja ELY-keskusten yrityspalvelut yhdistetään asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi kasvupalveluksi. Kasvupalvelussa yhdistetään osaavan työvoiman, yrittäjyyden ja yritysten kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet asiakaslähtöiseksi palvelukokonaisuudeksi. Kasvupalvelun järjestämisessä on tarkoitus hyödyntää järjestäjä-tuottaja -mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopisivat kasvupalvelujen tuottamisesta ulkoisten palvelutuottajien kanssa.

Nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan laajapohjaisessa yhteistyössä toteutettavan nuorisotakuun avulla. Nuorisotakuussa luodaan ohjaamotoiminta vakinaistamalla ja toimintaa kehittämällä malli, jossa nuori saa tukea kynnyksettömällä periaatteella palvelutarpeensa mukaisesti. TE-toimistojen ja Ohjaamojen yhteistyötä tiivistetään edelleen. Ohjaamotoiminnan tavoitteellisuuden vahvistamiseksi lisätään yhteistyötä myös elinkeinoelämän edustajien ja kolmannen sektorin edustajien kanssa. Nuorten palveluprosessia tehostetaan TE-toimistoissa painottamalla TE-toimistojen määräaikaishaastatteluissa aikaisempaa enemmän kasvokkain tapahtuvaa haastattelua. Yksityistä pääomaa kanavoidaan NEET-nuorten määrän vähentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen yhteiskunnallisen vaikuttavuusinvestoinnin hankkeella. Nuorten yrittäjyyden tukemista jatketaan valtakunnalliseksi laajennetulla Nuorten yrittäjyyspaja -toimintamallilla.

Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä tuetaan työvoimakoulutuksena toteutettavalla kotoutumiskoulutuksella. Kotoutumiskoulutusta uudistetaan ja kieli- ja yhteiskuntatietouden opintojen rinnalla lisätään merkittävästi ammatillisesti suuntautuneita opetussisältöjä. Koulutuksen linkittymistä työelämään ja yrittäjyyteen kasvupolitiikan välineenä lisätään, samoin kuin maahanmuuttajien ammatillisiin tutkintoihin tai niiden osiin valmistavia koulutuksia.

Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä)

 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
    
Palkkatuettu työ1)   
— Valtionhallinto585500500
— Kunnat ja kuntayhtymät5 9508 6205 800
— Yksityinen sektori11 69017 25014 000
Starttiraha1)3 6403 8203 500
Työvoimakoulutuksen hankinta20 32018 99014 410
— Ammatillinen koulutus12 7009 6807 180
— Kotoutumiskoulutus7 6209 3107 230
Valmennukset2 1301 5601 200
Yhteensä44 31550 74039 410
Työkokeilut11 56013 65011 500
Yhteensä55 87564 39050 910

1) Vuoden 2018 palkkatuetun työn ja starttirahan volyymit sisältävät myös pelkästään työttömyysetuusmäärärahoilla (33.20.50, 51 ja 52) rahoitettuja.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa ja kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2018:

 2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
    
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee   
— Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%)28,1< 23< 23
Rakenteellinen työttömyys vähenee   
— Vaikeasti työllistyvien määrä (hlöä)213 866< 190 000< 186 550
Työttömyysjaksot lyhenevät   
— Virta yli 3 kk työttömyyteen (%)47,3< 35< 35
Nuorten osallisuus lisääntyy   
— Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla (%)37,2< 24< 24
Maahanmuuttajien osallisuus lisääntyy   
— Virta yli 3 kk työttömyyteen maahanmuuttajilla (kansalaisuus) (%)48,9< 43< 43
Yrittäjyys lisääntyy   
— Uusien yritysten määrä (lkm)7 61010 00010 000

01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 162 576 000 euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.

Selvitysosa: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018:

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
    
Palvelukyky ja laatu   
— työnantaja-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (asteikko 1—5)4,0-> 4,0
— työnhakija-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (asteikko 1—5)4,0-> 4,0

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys2 6592 7572 713
— henkilötyövuodet toimintamenomomentilla2 3202 5072 463
— henkilötyövuodet muilla momenteilla339250250
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)3,4> 3,4> 3,4

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio

2018
esitys
    
Bruttomenot154 767173 531162 976
Bruttotulot617400400
Nettomenot154 150173 131162 576
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta6 828  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle17 415  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Nuorisotyöttömyys: Psykososiaalisen tuen palvelupaketti (siirto momentilta 32.30.51)3 000
Ohjaamotoiminnan vakinaistaminen5 000
Opetushallituksen Oppilas-, opiskelija- ja tutkintotietojen sähköinen käsittelyjärjestelmä (ent. Todennetun osaamisen rekisteri) (siirto momentille 29.01.02)-150
Tuottavuushankkeet (siirto momentilta 32.01.21)200
Työllisyys- ja kilpailukyky: TE-palvelujen digitalisaatio -10 000
Työvoimapalvelukokonaisuuden tehostaminen (työllisyyspaketti)-7 000
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-135
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-119
Toimintamenojen tuottavuussäästö-723
Toimintamenosäästö (HO 2015)-220
Työajan pidentäminen (Kiky)-203
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-202
Vuokrien indeksikorotus48
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-51
Yhteensä-10 555

2018 talousarvio162 576 000
2017 talousarvio173 131 000
2016 tilinpäätös164 737 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 162 976 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 400 000 euroa talousarvioehdotuksen 162 576 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 32.70.03 maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen liittyviin tehtäviin.


2018 talousarvio162 976 000
2017 talousarvio173 131 000
2016 tilinpäätös164 737 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa TE-toimistoille yhteisen valtakunnallisen positiivisen rakennemuutoksen yksikön perustamiseen. Tavoitteena on tuottaa tehokasta ja asiantuntevaa asiakasohjausta työpaikkoihin, pilotteihin, koulutuksiin ja eri toimenpiteisiin maakuntarajojen yli.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 163 076 000 euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 258 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 338 000 euroa palkkausten tarkistuksiin ja vähennyksenä 80 000 euroa siirtona momentille 29.01.02 Euroguidance-toiminnan rahoitukseen.


2018 I lisätalousarvio1 258 000
2018 talousarvio163 076 000
2017 tilinpäätös173 131 000
2016 tilinpäätös164 737 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 258 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentilta vähennetään 810 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 1 330 000 euroa työvoima- ja kasvupalvelukoulutuksen hankinnan ja 180 000 euroa yrittäjien oleskelulupien käsittelyn siirrosta momentille 32.01.02 sekä 650 000 euroa Rakennusalan digitaalisen työllistymisen alusta -hankkeen siirrosta momentille 32.01.40.

Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 350 000 euroa kertamenona tietokantahallintajärjestelmän ylläpidosta aiheutuviin lisäkustannuksiin.


2018 II lisätalousarvio-810 000
2018 I lisätalousarvio1 258 000
2018 talousarvio163 076 000
2017 tilinpäätös173 131 000
2016 tilinpäätös164 737 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentilta vähennetään 810 000 euroa.

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 327 050 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:

1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen siten, että vuoden kuluessa on keskimäärin työllistettynä enintään 3 000 henkilöä. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta

5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille

6) vakuutusturvan kustannuksiin.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää:

1) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä

2) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin

3) hallitusohjelman mukaiseen uuteen kasvuyritysten työllisyysohjelman toteutukseen

4) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisiin alueellisiin kokeiluihin

5) palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) yksityisiltä järjestäjiltä ja muilta kumppaneilta hankittavista työnvälityksen ja yrityspalveluiden ostopalveluista sekä niihin liittyviin markkinoinnista aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2018 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2018 jälkeen enintään 70 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vuoden 2018 alusta lähtien opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa mm. aloitettavasta tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta, pl. kotoutumiskoulutus.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Asiantuntija-arvioinnit3 320 000
Kokeilut ja valmennukset26 890 000
  
Työvoimakoulutuksen hankinta 
— Ammatillinen koulutus106 470 000
— Kotoutumiskoulutus 72 670 000
Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus1 700 000
Yhteensä180 840 000
  
Starttiraha9 260 000
  
Palkkatuettu työ 
— Valtionhallinto11 420 000
— Kunnat ja kuntayhtymät15 010 000
— Yksityinen sektori41 370 000
Yhteensä67 800 000
  
Työllisyyspoliittinen avustus10 000 000
Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta10 000 000
Korvaukset1 690 000
Vakuutusturva950 000
Palvelujen kehittämis- ja kokeilumenot1 300 000
Nuorten palvelut, tulosperusteiset hankinnat15 000 000
Kaikki yhteensä327 050 000

Palkkatuettua työtä ja työttömien starttirahaa rahoitetaan vuosina 2017 ja 2018 sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta työttömyysetuusmäärärahoista momenteilta 33.20.50, 51 ja 52 peruspäivärahaa vastaavan määrän osalta ja ylittävä osa rahoitetaan momentilta 32.30.51. Työvoimakoulutukseen ja valmennukseen osallistuvien toimeentulo maksetaan myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan momenteilta.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
    
— TE-palvelun kokonaistehokkuus (indeksi 100 = tehokas)--82
— TE-palvelun kohtaantotehokkuus (indeksi 100 = tehokas)--82
— TE-palvelun kustannustehokkuus (indeksi 100 = tehokas)--82
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus1) (%)40,6< 37< 37
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%)50,5< 45< 43
— 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%)30,7< 34< 31

1) Sisältää vain momentilta 32.30.51 rahoitettavan ammatillisen työvoimakoulutuksen (v. 2018 tavoite ei ole suoraan vertailukelpoinen edellisen vuoden toteutumaan ja arvioon).

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2018201920202021Yhteensä
vuodesta
2018 lähtien
      
Työvoimakoulutus     
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset99 64728 000800-128 447
Vuoden 2018 sitoumukset-54 00015 50050070 000
Menot yhteensä99 64782 00016 300500198 447

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aktiivimallin käyttöönotto (työllisyyspaketti)25 000
Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015)-20 000
Kertaluonteisen EGR-rahoituserän poistuminen-2 253
Kotoutumiskoulutus-23 078
Nuorisotyöttömyys (siirto momenteille 29.20.30, 32.30.01 ja 33.30.60)-16 400
Perusopetukseen ja valmistavaan opetukseen siirtyvät-2 912
Työllisyys ja kilpailukyky: Yksityiset työnvälityspalvelut-5 000
Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus (siirto momentille 33.20.52)-1 160
Työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentaminen8 100
Työvoimakoulutuksen hankinta (siirto momenteille 29.10.30, 29.10.31, 29.20.30 ja 29.40.20)-59 000
Yhteensä-96 703

2018 talousarvio327 050 000
2017 I lisätalousarvio10 000 000
2017 talousarvio423 753 000
2016 tilinpäätös598 495 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Momentin määrärahaksi esitetään 327,1 milj. euroa, joka on 96,7 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Momentin määrärahaan vaikuttavat vähennyksinä toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvä 59 milj. euron määrärahasiirto opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan sekä nuorisotyöttömyyden vähentämiseen liittyvä 13,4 milj. euron määrärahasiirto opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkiin. Kotouttamiskoulutuksen määrärahojen 23 milj. euron lasku johtuu turvapaikanhakijoiden määrän vähenemisestä. Momentin määrärahoja lisätään 25 milj. eurolla aktiivimallin toimeenpanoon.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi on toteutettu tai vireillä useita kehittämistoimia, joiden tarkoituksena on edistää kasvua ja vahvistaa julkista taloutta. Tavoite työnhakijoiden aktivoimiseksi on kiitettävä, mutta asiantuntijat ovat erimielisiä parhaista malleista ja menetelmistä. Valiokunta kiinnittää huomiota huoleen, että toimeentulotuen varassa elävät tai korkean työttömyyden alueilla asuvat saattavat joutua sanktioiden kohteeksi ilman omaa syytään. Valiokunta pitää hyvänä, että yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin pyritään vastaamaan nykyistä paremmin. On tärkeää parantaa työmarkkinoiden toimintaa sekä tehdä työnteosta taloudellisesti houkuttelevampaa ja työllistämisestä kannattavampaa.

Valiokunta on tyytyväinen myös siihen, että työllisyystilanne on kehittynyt myönteisesti ja ennusteiden mukaan kehitys jatkuu hyvänä myös lähivuosina. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 272 500 työtöntä työnhakijaa, mikä on 56 400 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyys väheni kaikkien ELY-keskusten alueella sekä kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa ammattiryhmissä. Myös nuorten ja yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden tilanne parani merkittävästi. Huolestuttavaa on, että ennusteiden mukaan pitkäaikaistyöttömyys säilyy vakavana ongelmana vielä pitkään, samalla kun pitkäaikaistyöttömyyden kehityksessä tapahtuu selvää alueellista eriytymistä. Valiokunnan arvion mukaan hallitus ei tule myönteisestä kehityksestä huolimatta pääsemään asettamaansa työllisyysastetavoitteeseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus arvioi työvoimapoliittisten toimien ja niiden muutosten vaikutuksia sekä määrärahojen käytön tuloksellisuutta tarkasti ja reagoi tarvittaessa tilanteeseen nopeasti. Tämä edellyttää mm. sitä, että työllisyystilanteen seurantatietojen perusteella saadaan luotettava kuva tapahtuneesta kehityksestä. Nyt tietoihin sisältyy epävarmuutta eivätkä tilastotiedot työttömyyden merkittävästä vähenemisestä perustu todelliseen kehitykseen. Saadun selvityksen mukaan mm. vuoden 2017 alusta toteutettujen työttömien määräaikaishaastattelujen myönteiset vaikutukset voivat osaltaan selittää työttömyyden merkittävää tilastollista vähenemistä. Työvoimapoliittisten kokeilujen vaikutusten arvioinnissa ja tulosten hyödyntämisessä valiokunta näkee kehittämistarvetta.

Valiokunta on tyytyväinen, että hallitus on ryhtynyt toimiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmien ja osaavan työvoiman saantivaikeuksien vähentämiseksi. Tärkeää on nyt löytää tilanteeseen nopeita ja tuloksellisia ratkaisuja. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yritysten rekrytointiongelmat ovat lisääntyneet ja ne vaikeuttavat jo useilla toimialoilla ja mm. Varsinais-Suomessa merkittävästi yritysten kasvua ja lisäävät kustannusten nousupaineita. Valiokunta pitää huolestuttavina arvioita, joiden mukaan työvoiman saantivaikeudet lisääntyvät entisestään tulevaisuudessa.

Tällä hetkellä jo noin kolmasosalla työvoimaa hakeneista toimipaikoista on ollut vaikeuksia löytää sopivaa henkilöä avoimeen työpaikkaan. Heinäkuussa 2017 julkaistun suhdannebarometrin mukaan esimerkiksi rakennusalalla rekrytointivaikeuksia oli jo 37 prosentilla vastaajista ja ne olivat yleisin toiminnan kasvun este. Teknologiateollisuuden aloilla 18 prosenttia yrityksistä kertoi osaajavajeen rajoittavan kasvua (viime vuoden lopussa alle 10 prosenttia). Pk-yritysbarometrin mukaan noin 12 prosenttia pk-yrityksistä kokee työvoiman saatavuuden pahimmaksi kehittämisen esteeksi. Työvoiman saatavuus vaikeutti erityisesti voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten toimintaa. Matkailusektorin edistämisen yhdeksi merkittäväksi esteeksi on muodostunut työvoimapula.

Valiokunta näkee paljon mahdollisuuksia kehittää ulkomaisen osaavan työvoiman saantia Suomeen. Suunnitelmallinen ja hallittu työperäinen maahanmuutto on kansantaloudellisesti tärkeää, sillä ilman maahanmuuttoa työvoiman määrä supistuisi merkittävästi. Suomea on tehtävä kansainvälisten osaajien keskuudessa tunnetummaksi ja vetovoimaisemmaksi, missä Business Finland -toimijan vastuu on suuri. Myös ulkomailta rekrytointiin liittyviä prosesseja on nopeutettava ja tehostettava. Valiokunta pitää hyvänä äskettäin käynnistynyttä Talent Boost — Kasvua kansainvälisistä osaajista -toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on houkutella kansainvälisiä osaajia Suomeen sekä hyödyntää Suomessa asuvien osaajien asiantuntemusta yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja innovaatiotoiminnan tueksi. Ohjelman onnistuminen, kuten yleensä ulkomaisten osaajien houkuttelu, edellyttää useiden hallinnonalojen yhteistä tahtotilaa sekä valtion ja kuntien tuloksellista yhteistyötä. On esimerkiksi huolehdittava myös osaavien työntekijöiden perheiden elämänlaadusta uudessa ympäristössä.

Valiokunnan mielestä on tärkeää, että työelämässä tarvittavia osaamistarpeita kyetään nykyistä paremmin ennakoimaan, jotta työvoiman saantivaikeudet ehkäistään. Uusi teknologia ja digitalisaatio tulevat muuttamaan merkittävästi työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja, minkä seurauksena myös eri ammatteihin kohdistuva kysyntä muuttuu. Esimerkiksi tekoälyn uskotaan mullistavan seuraavien vuosien aikana työelämän, teollisuuden, liikenteen ja terveydenhuollon. Syksyllä 2017 julkaistun ammattibarometrin mukaan työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä on lisääntynyt. Valtakunnan tasolla työvoimapula-ammateiksi määriteltiin elo-syyskuussa 32 ammattia. Ylitarjontaa arvioitiin olevan noin 42 ammatissa. Valiokunta kiinnittää huomiota myös OECD:n Skills for Jobs Suomen maaraporttiin, jonka mukaan Suomessa alikoulutettuja tehtäväänsä on 21 prosenttia ja ylikoulutettuja 7 prosenttia. Raportissa tunnistetaan useita taitoja ja osaamisalueita, joiden osalta Suomessa on liian vähän osaamista. Toisaalta joillakin aloilla on kriittisen paljon liikaa työvoimatarjontaa. Valiokunta toteaa myös, että kaikissa tapauksissa korkea koulutustaso ja yleissivistävä koulutus tarjoavat parhaat edellytykset alanvaihtoon ja sen edellyttämään uudelleenoppimiseen.

Valiokunta pitää hyvänä hallituksen tavoitetta parantaa työvoimahallinnon tuloksellisuutta. Valiokunta nostaa esille työnvälityksen onnistumisen merkityksen ja kiinnittää huomiota siihen, että työnhakijan roolia työnhaussa on lisätty. Yhtenä kiireellisenä kehittämiskohteena on sähköisten TE-palveluiden ongelmien poistaminen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kaikki työnhakijat eivät välttämättä osaa käyttää näitä palveluita ilman riittävää neuvontaa ja ohjausta. Nyt työnhakijoiden työnhaku TE-toimistossa on voinut päättyä, koska he eivät osanneet käyttää palvelua oikein tai huomanneet sähköisiin palveluihin tehtyjä muutoksia ja niihin liittyviä määräaikoja.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 327 050 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:

1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen siten, että vuoden kuluessa on keskimäärin työllistettynä enintään 3 000 henkilöä. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta

5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille

6) vakuutusturvan kustannuksiin.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää:

1) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä

2) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin

3) hallitusohjelman mukaiseen uuteen kasvuyritysten työllisyysohjelman toteutukseen

4) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisiin alueellisiin kokeiluihin

5) palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) yksityisiltä järjestäjiltä ja muilta kumppaneilta hankittavista työnvälityksen ja yrityspalveluiden ostopalveluista sekä niihin liittyviin markkinoinnista aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2018 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2018 jälkeen enintään 70 000 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 29 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin tai näihin verrattavissa olevien palveluiden hankintaan sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös palveluntuottajalta hankittavaan kokonaisuuteen, johon sisältyy työnhakijan palveluprosessiin liittyviä toimia, työnvälityspalvelua tai työkokeiluun ohjaamista tai näihin verrattavissa olevia toimia sekä kohdassa 1 mainittua palvelua.

Edellä tehtyjen muutosten johdosta talousarvion momentin päätösosan kolmannen kappaleen kohta 6) ehdotetaan samalla poistettavaksi tarpeettomana.

Vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä 423 753 000 euron kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 800 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarpeesta 24 000 000 euroa aiheutuu yrityslähtöisten työvoimakoulutusten lisäämisestä ja 5 000 000 euroa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseksi käynnistettävistä kasvupalvelupiloteista.

Vuoden 2017 määrärahan peruutus aiheutuu kotouttamisen vaikuttavuusinvestointirahaston (SIB) kautta toteutuneista säästöistä kotouttamiskoulutusmenoissa.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2018 I lisätalousarvio29 000 000
2018 talousarvio327 050 000
2017 tilinpäätös433 753 000
2016 tilinpäätös598 495 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 29 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin tai näihin verrattavissa olevien palveluiden hankintaan sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös palveluntuottajalta hankittavaan kokonaisuuteen, johon sisältyy työnhakijan palveluprosessiin liittyviä toimia, työnvälityspalvelua tai työkokeiluun ohjaamista tai näihin verrattavissa olevia toimia sekä kohdassa 1 mainittua palvelua.

Edellä tehtyjen muutosten johdosta talousarvion momentin päätösosan kolmannen kappaleen kohta 6) ehdotetaan samalla poistettavaksi tarpeettomana.

Vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä 423 753 000 euron kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 800 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentilta vähennetään 35 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennyksestä 2 500 000 euroa aiheutuu siirrosta momentille 32.50.40 ja 2 500 000 euroa siirrosta momentille 32.20.06 Talent Boost — Kasvua kansainvälisistä osaajista -toimenpideohjelmaan, 10 000 000 euroa siirrosta momentille 29.20.30 ja 10 000 000 euroa siirrosta momentille 29.40.20 osaamisen kehittämisen täsmätoimiin sekä 2 000 000 euroa siirrosta momentille 29.10.31, 2 500 000 euroa siirrosta momentille 29.01.53, 2 500 000 euroa siirrosta momentille 32.70.03 ja 3 000 000 euroa siirrosta momentille 29.40.20 maahanmuuttajien osaamiseen.


2018 II lisätalousarvio-35 000 000
2018 I lisätalousarvio29 000 000
2018 talousarvio327 050 000
2017 tilinpäätös433 753 000
2016 tilinpäätös598 495 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentilta vähennetään 35 000 000 euroa.