Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
              01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot
              21. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
              29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
              88. Osakehankinnat
         10. Liikenneverkko
         20. Liikenteen viranomaispalvelut
         30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
         40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
         50. Sää-, meri- ja ilmastopalvelut
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

01. Hallinto ja toimialan yhteiset menotPDF-versio

01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 281 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti toiminnalleen vuodelle 2018 seuraavat keskeiset toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja muita tavoitteita.

Tuotokset ja laadunhallinta
Liikenteen ja viestinnän palvelut ja palvelumarkkinat
  • — Henkilö-, tavara- ja postikuljetusten toimiville markkinoille on luotu edellytykset poistamalla markkinoille tulon esteitä ja mahdollistamalla fyysisen liikkumisen ja digitaaliset ratkaisut yhdistävien ovelta ovelle -palveluiden syntyminen
  • — Käyttäjien tarpeisiin vastaavien liikenteen ja viestinnän palveluiden saatavuus on varmistettu ja yleispalvelu sekä palveluvelvoitteet on sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön.
Liikenteen energiareformi
  • — Uuden teknologian hyödyntämistä, biotaloutta, puhtaita ratkaisuja ja liikenteen energiatehokkuutta on edistetty.
Elinvoimainen media-ala
  • — Edellytykset media-alan uudistumiselle on luotu.
Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet
  • — Digitalisaatiota, automatisaatiota sekä suuria tietoaineistoja laajasti hyödyntävien uusien liikkumisen palvelujen ja uuden liiketoiminnan synty on mahdollistettu.
Luottamus digitaalisiin palveluihin
  • — Liikenteen ja viestinnän palvelumuodot sekä liiketoimintamallit ovat kehittyneet. Käyttäjien turvallisuuteen kohdistuvat riskit ovat hallittavissa.
Liikenne- ja viestintäverkot
  • — Verkot ovat mahdollistaneet tietoon perustuvien liikenne- ja viestintäpalveluiden kehittämisen
  • — Liikenne- ja viestintäyhteyksien saatavuus ja toimintavarmuus on turvattu
  • — Kaupunkiseuduilla on edistetty sopimuspohjaista yhteistyötä.
Liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus
  • — Edellytykset liikenteen infrastruktuurin ja ylläpidon kestävälle rahoitukselle on luotu.
Toiminnallinen tehokkuus
  • — Kokonaistuottavuus on parantunut 2 % ja työn tuottavuus 1 % suhteessa edelliseen vuoteen.

Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat tavoitteet:

  • — Konserniyhtenäisyys on varmistettu ja virastojen roolit ovat selkeät
  • — Hallinnonalan strategiset osaamisalueet ja -tarpeet on tunnistettu ja ministeriön osaamisen kehittämissuunnitelma laadittu ja osaamista on kehitetty strategisilla alueilla
  • — Lainsäädäntötyö on edennyt monivuotisen suunnitelman mukaan
  • — Ministeriön viestintä ja sidosryhmätoiminta on avointa, suunnitelmallista ja vaikuttavaa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot13 64215 19214 291
Bruttotulot1141010
Nettomenot13 52815 18214 281
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta9 961  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle11 967  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistus (siirto momentille 23.01.01)-4
Säästöjen VNHY-osuuden palautus momentilta 23.01.0127
Valtioneuvoston lehtihankintojen keskittäminen lopuilta osin (siirto momentille 23.01.01)-11
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-15
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-6
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-3
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-7
Toimintamenojen tuottavuussäästö-100
Toimintamenosäästö (HO 2015)-750
Työajan pidentäminen (Kiky)-13
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-19
Yhteensä-901

2018 talousarvio14 281 000
2017 I lisätalousarvio-11 000
2017 talousarvio15 182 000
2016 tilinpäätös15 534 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 281 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 80 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 125 000 euroa palkkausten tarkistuksiin ja vähennyksenä 45 000 euroa siirtona momentille 23.01.01 ministeriöiden arkistojen järjestämiseen.


2018 I lisätalousarvio80 000
2018 talousarvio14 281 000
2017 tilinpäätös15 171 000
2016 tilinpäätös15 534 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 80 000 euroa.

21. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 1 660 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan.

Selvitysosa: Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat siltä osin kuin niitä ei ole käytetty muiden määrärahojen lisäyksinä.


2018 talousarvio1 660 000
2017 talousarvio1 660 000
2016 tilinpäätös1 660 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 1 660 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan.

29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 479 280 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valtori (siirto momentilta 28.01.29)280
Tasomuutos10 606
Yhteensä10 886

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio479 280 000
2017 talousarvio468 394 000
2016 tilinpäätös410 789 741

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 479 280 000 euroa.

88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v)

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Liikenneviraston liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämiseen ja rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle avaamiseen sekä liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden omistajaohjaukseen liittyen:

1) niiden osakkeiden merkintähinnan maksamiseen, joita valtio merkitsee valtioenemmistöisten yhtiöiden tai valtion osakkuusyhtiöiden osakeannissa taikka uusia valtio-omisteisia yhtiöitä perustettaessa

2) muiden omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä valtion osakemyynteihin ja omistajaohjaukseen liittyvien, muiden kuin toimintamenomomentille kuuluvien menojen maksamiseen

3) osakeyhtiölain (624/2006) 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien, kuten vaihtovelkakirjalainojen, merkitsemiseen tai johdannaissopimuksista aiheutuvien välittömien menojen maksamiseen. Jos merkintä perustuu lainaan, osakkeiksi muutettavissa oleva laina saa olla vakuudeton.

Selvitysosa: Momentti lisätään talousarvioesitykseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevia yhtiöitä ovat Finrail Oy, Air Navigation Services Oy ja Cinia Group Oy. Lisäksi ministeriön toimialaan kuuluu Yleisradio Oy, jonka ohjauksesta vastaa eduskunnan valitsema hallintoneuvosto. Liikenne- ja viestintäministeriössä on vuonna 2017 alkanut kaksi merkittävää hanketta, jotka lisäisivät ministeriön toimialaan kuuluvien yhtiöiden määrää. Toisessa hankkeessa Liikenneviraston nykyiset tie-, meri- ja rautatieliikenteen liikenteenohjaustoiminnot on tarkoitus yhtiöittää valtion kokonaan omistamaksi erityistehtäväyhtiöksi 1.1.2019 alkaen. Uusi liikenteenohjausyhtiö ja valtion nykyiset liikenteenohjausyhtiöt Air Navigation Services Finland Oy ja Finrail Oy muodostaisivat vuoden 2019 alussa konsernin, jossa tytäryhtiöt vastaisivat liikennemuotokohtaisesti liikenteenohjauspalveluista. Konsernin omistajaohjaus tulisi liikenne- ja viestintäministeriön vastuulle. Toisessa hankkeessa rautateiden henkilöliikenne on tarkoitus avata kilpailulle. Kilpailun avaaminen edellyttää kilpailuneutraalien olosuhteiden luomista rautatiemarkkinoille, minkä toteuttamiseksi VR-Yhtymä Oy:stä eriytettäisiin kolme erillistä valtionyhtiötä: kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö sekä kiinteistöyhtiö. Perustettavien erityistehtäväyhtiöiden omistajaohjaus tulisi liikenne- ja viestintäministeriön vastuulle.

Omistus- ja yritysjärjestelyistä ja osakemyynneistä aiheutuvia tai niihin liittyviä menoja ovat järjestelyistä ja toimenpiteistä sekä niiden valmistelusta aiheutuvien kustannusten lisäksi sellaiset kauppahinnan osittaiset palautukset, jotka perustuvat kauppakirjassa oleviin hinnantarkistusta tai myyjän maksettavaksi tulevia korvauksia koskeviin sopimusehtoihin. Omistajaohjaukseen liittyviä menoja ovat osakkeiden ja arvo-osuuksien hallinnointikustannukset, ministeriön tarvitsemien neuvonantaja- ja koulutuspalvelujen kustannukset, omistajaohjauksen toimiala- ja yritysjärjestelyosaamisen ylläpitämiseen liittyvät kustannukset sekä omistajien keskinäiseen yhteistyöhön liittyvät ja muut vastaavat kustannukset.


2018 talousarvio2 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan perustettavaksi uusi osakehankintamomentti, jolle ehdotetaan 2 milj. euron määrärahaa. Esitys liittyy kahteen hankkeeseen, jotka lisäävät ministeriön toimialaan kuuluvien yhtiöiden määrää. Toisessa hankkeessa Liikenneviraston nykyiset tie-, meri- ja rautatieliikenteen liikenteenohjaustoiminnot on tarkoitus yhtiöittää valtion kokonaan omistamaksi erityistehtäväyhtiöksi 1.1.2019 alkaen, ja toisessa hankkeessa rautateiden henkilöliikenne on tarkoitus avata kilpailulle. Kilpailun avaaminen edellyttää kilpailuneutraalien olosuhteiden luomista rautatiemarkkinoille, minkä toteuttamiseksi VR-Yhtymä Oy:stä eriytettäisiin kolme erillistä valtionyhtiötä: kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö sekä kiinteistöyhtiö.

Momentin päätösosa vastaa muotoiluiltaan valtioneuvoston kanslian vastaavaa momenttia (23.10.88) ja se mahdollistaa määrärahojen käyttämisen myös osakkeiden hankintaan tai siihen verrattaviin kuluihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tässä vaiheessa rahoitus on kuitenkin tarkoitus käyttää erilaisiin kuluihin ja selvityksiin, joita ovat esimerkiksi osakkeiden hallinnointikustannukset, ministeriön tarvitsemien neuvonantajapalvelujen kustannukset sekä omistajaohjaukseen liittyvän osaamisen ylläpitämiseen liittyvät koulutuskustannukset. Ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden käyttäminen on olennainen osa järjestelyiden huolellista valmistelua ja toteuttamista.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Liikenneviraston liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämiseen ja rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle avaamiseen sekä liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden omistajaohjaukseen liittyen:

1) niiden osakkeiden merkintähinnan maksamiseen, joita valtio merkitsee valtioenemmistöisten yhtiöiden tai valtion osakkuusyhtiöiden osakeannissa taikka uusia valtio-omisteisia yhtiöitä perustettaessa

2) muiden omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä valtion osakemyynteihin ja omistajaohjaukseen liittyvien, muiden kuin toimintamenomomentille kuuluvien menojen maksamiseen

3) osakeyhtiölain (624/2006) 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien, kuten vaihtovelkakirjalainojen, merkitsemiseen tai johdannaissopimuksista aiheutuvien välittömien menojen maksamiseen. Jos merkintä perustuu lainaan, osakkeiksi muutettavissa oleva laina saa olla vakuudeton.