Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
         64. Metsähallitus
         70. Maanmittaus ja tietovarannot
              01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot
              40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

70. Maanmittaus ja tietovarannotPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa: Tässä luvussa on budjetoitu Maanmittauslaitoksen toiminnasta aiheutuvat menot sekä kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot.

Toimintaympäristö

Yleiset talouden suhdanteet vaikuttavat erityisesti maanmittaustoimituksiin ja kirjaamisasioihin niin, että niiden kysyntä seuraa suhdannekehitystä pienellä viiveellä. Maanmittauslaitoksen tuottamien IT-palveluiden kysyntään vaikuttavat erityisesti hallinnonalan asiakasvirastojen tarpeet sekä teknologiakehitykseen vastaaminen.

Asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet ohjaavat yhä selvemmin palvelutuotantoa. Mobiiliteknologian käyttö yleistyy erilaisissa loppukäyttäjien sovelluksissa. Paikannusta, paikkatietoja ja navigointipalveluja käytetään yhä laajemmin elinkeinoelämän tarpeisiin, turvallisuutta lisäämässä, arkipäivän asiointitehtävissä sekä harrastustoiminnassa. Maasto- ja muiden paikkatietojen monipuolistuva käyttö esimerkiksi erilaisten analyysien lähtötietona lisää niihin kohdistuvia vaatimuksia. Vaatimukset liittyvät mm. tietojen kolmiulotteisuuteen, elinkaareen, metatietoihin ja yhtenäisyyteen.

Tietotekniikka ja sen hyödyntämiseen liittyvät prosessit ja yhteistyörakenteet ovat entistä näkyvämmin kriittinen menestystekijä. Sähköistä asiointia lisätään, siitä tulee vuorovaikutteista ja vahvaan tunnistamiseen perustuvaa ja näin pyritään kohti kansalaisen keskitettyjen palvelujen käyttöä. Tekniikan kehittyminen näkyy käytettävän teknologian jatkuvana uudistamistarpeena.

Aineistojen lisääntyvä kansainvälinen käyttö ja siihen liittyvät tekniset, sisällölliset ja juridiset vaatimukset edellyttävät osallistumista standardointiin, yhteisten tavoitteiden määrittelyyn ja muuhun yhteistyöhön.

Perustietovarantojen rooli hallinnon ja siihen liittyvien palveluiden järjestämisessä sekä tietojen yhteiskäyttö mm. tietojohtamisessa vahvistuu kansallisen palveluarkkitehtuurin (mm. palveluväylän) kehittyessä ja yhtenäistyessä. Kiinteistötietojärjestelmän ylläpidolla ja parantamisella luodaan edellytyksiä mm. toimivalle markkinataloudelle ja luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle. Maastotietojärjestelmällä on tärkeä rooli yhtenäisenä koko maan kattavana paikkatiedon pohja-aineistona.

Koko julkisen hallinnon kattava kokonaisarkkitehtuurityö edellyttää toimenpiteitä tietovarantojen sekä niihin liittyvien kuvaustietojen (metatietojen) ja tietopalveluiden kehittämisessä. Yhteistyö tietovarantojen tuottamisessa ja ylläpidossa tarvittavien muutos- ja seurantatietojen keruussa ja käytössä lisääntyy. Kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentaminen ja INSPIRE-direktiivin toimeenpano etenee, mikä edellyttää aineistojen saatavuuden ja yhteiskäyttöisyyden kehittämistä.

Maastotietojärjestelmästä pyritään kehittämään maasto- ja karttatiedon perustietovaranto, jonka ylläpito perustuu viranomaisten yhteistyöhön ja yhteisiin ylläpitoprosesseihin. Tavoitteena on päästä eroon päällekkäisestä työstä, kohottaa työn tuottavuutta ja parantaa maastotietoaineistojen käytettävyyttä lisäämällä niiden yhteentoimivuutta.

Maanmittauslaitoksen osaksi siirtyneen hallinnonalan tietotekniikan palvelukeskuksen toiminnan ja teknisen infrastruktuurin kehittämistä jatketaan asiakasvirastojen tarpeet ja toimintaympäristön muutokset huomioiden. Tavoitteena on, että hallinnonalan virastoilla on käytettävissään asiantuntija- ja kehittämispalveluita sähköisten palveluiden ja prosessien kehittämistä ja käyttöä varten. Valmistaudutaan palvelukeskuksen toimintojen uudelleen organisointiin osana hallinnonalan virastorakenneuudistusta.

Paikkatietokeskuksen toiminta muodostuu paikkatietojen yhteiskäytön ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisen edistämisestä sekä koko maanmittausalaa tukevasta tutkimuksesta. Metsähovin tutkimusaseman teknisen infrastruktuurin ajanmukaistamista jatketaan uudistamalla laitekantaa.

Paikkatietojen merkitys yhteiskunnassa on kasvanut ja paikkatietoja käytetään yhä laajemmin kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Käynnistyneen paikkatietopoliittinen selonteon tavoitteena on luoda tavoitekuva, miten paikkatiedon tuotantoa voidaan tehostaa ja miten eri sektorien toimintamahdollisuuksia voidaan parantaa paikkatietoja hyödyntäen.

Hallitusohjelmaan liittyvässä Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankkeessa on käynnistynyt paikkatietojen hallinnan ja käytön tehostamiseen tähtäävä hankekokonaisuus, jota kutsutaan nimellä Julkisen hallinnon yhteinen paikkatietoalusta. Yhteisellä paikkatietoalustalla tarkoitetaan uutta tieto- ja palvelukokonaisuutta, jonka avulla julkisen hallinnon toimijat voivat tuoda omat, yleensä jotakin organisaatiokohtaista tarkoitusta varten keräämänsä paikkatiedot osaksi yhteistä tietoaineistoa ja saattaa ne palvelualustan kautta tarjolle eri käyttötarkoituksiin.

Asunto-osakkeiden vaihdannan ja vakuushallinnan prosessien sähköistämisen mahdollistavan uuden asunto-osakkeiden rekisteri- ja palvelukokonaisuuden toteutus käynnistyy. Sähköisen asunto-osakerekisterin perustaminen on laaja poikkihallinnollinen yhteistyöhanke, joka toteuttaa hallitusohjelman linjausten mukaista julkisten palveluiden digitalisointia.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maanmittaus ja tietovarannot -politiikkasektorilla toimeenpannaan pääluokkaperusteluissa mainittujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden lisäksi seuraavia tavoitteita:

  • — kiinteistö- ja maastotietojärjestelmien hallinnoinnilla ja palveluilla turvataan kansallisen omistus- ja vakuusjärjestelmän toimivuus ja paikantamisen perusta sekä digitalisoituvan yhteiskunnan tietotarpeet
  • — hallinnonalan tietovarannot ovat monipuolisesti hyödynnettäviä ja yhteiskäyttöisiä sekä hyvin hallittuja ja turvallisia
  • — paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä on käytössään tutkimuksen innovoimia ja tukemia palveluita, jotka edistävät paikkatiedon yhteiskäyttöä ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä.

01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 137 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa: Maanmittauslaitoksen tehtävinä ovat:

  • — maanmittaustoimitukset, kiinteistöjä koskevat kirjaamisasiat, kiinteistörekisterin ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitäminen sekä kiinteistötietojärjestelmän hallinnosta ja kehittämisestä huolehtiminen, maastotietoja koskevien tietokantojen ylläpito ja ilmakuvapalvelut sekä maastotietojärjestelmän kehittäminen
  • — geodeettisten perusedellytyksien luominen maanmittaukselle ja paikkatietojen käytölle koko maassa, paikkatietojen yhteiskäytöstä huolehtiminen, tutkimukseen perustuvan tiedon tuottaminen kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuurien kehittämiseksi
  • — huolehtia rekisteri- ja tietohallintotehtävistä, tuottaa tietohallinnon asiantuntija- ja IT-palveluita hallinnonalan virastoille ja laitoksille sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt ja sopimuksissa on sovittu.

Maanmittauslaitos tukee pääluokkaperusteluissa sekä luvun 30.70 selvitysosassa esitettyjen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden saavuttamista.

Toiminnallinen tuloksellisuus ja voimavarojen hallinta

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Maanmittauslaitokselle vuoden 2018 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen luvun 30.01 selvitysosassa todettujen toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteiden lisäksi seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Maanmittauslaitos syventää tutkimus- infrayhteistyötä muiden tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yritysten kanssa LYNET-yhteenliittymää ja muita verkostoja hyödyntäen. Laitos ylläpitää ja kehittää Metsähovin ja Virolahden tutkimusasemia, joiden laitteistoilla ylläpidetään valtakunnallisia paikannus- ja referenssijärjestelmiä. Paikantamisen luotettavuuden parantamiseksi Metsähovin tutkimusaseman ja -laitteistojen sekä pysyvän satelliittipaikannusverkon (GNSS) uudistustyötä jatketaan vuosien 2016—2018 aikana.

Maanmittauslaitoksen päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet

 2016 tilinpäätös2017 arvio2018 arvio
 Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
HtvKust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
HtvKust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv
          
Kiinteistötoimitukset41 63342 08856538 92338 74452138 20438 204520
Tilusjärjestelytehtävät3 808-503 677-493 500-49
Kirjaamistehtävät17 91617 25725218 45218 59029018 20018 200286
Perustietovarantojen ylläpito33 6711 98951034 4281 81449134 7332 454476
Tietopalvelu12 64612 5945710 84511 2445411 66011 54059
Maanmittaus ja paikkatietosektorin tutkimus, kehittäminen ja asiantuntijapalvelut10 9425 20718311 6415 07822011 8174 250220
IT-palvelutuotanto14 45213 06714713 76212 65514014 10512 705147
Yhteensä135 06892 2021 764131 72888 1251 765132 21987 3531 757

Viraston tunnusluvut

 2016
toteutuma
2017
tavoite 1)
2018
tavoite
    
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus   
— maastotietojen vaikuttavuuden muutos, %1944
— KTJ-2021 perusparannusohjelman kattavuusindeksi273542
— tietovarastojen hyödyntäminen, kasvu edellisestä vuodesta, %332
— tutkimuksen tunnettuus- ja kiinnostavuusindeksi 100102
— tutkimuksen luottamus & maine 3,503,55
— VIP-tutkimuksen tulos/toimialan keskiarvo7,7/7,57,8/7,57,9/7,5
— tilusjärjestelytuotanto (Mha)6 2046 9006 500
    
Toiminnallinen tehokkuus   
— kokonaistuottavuus105,5102,0102,0
— työn tuottavuus102,1102,0102,0
— maastotietokannan ajantasaistus, euroa/km²124134129
Tuotokset ja laadunhallinta   
— toimitustuotanto, toimituksia, kpl17 99217 90018 500
— tilusjärjestelyt (uusjaot), kpl756
— kirjaamisratkaisujen määrä, kpl217 510230 000220 000
— maastotietotuotanto yhteensä, km²54 65254 00054 000
— peltotietojen perusparannus, km²54 13454 00054 000
— korkeusmallia 2 metrin ruutukokoon, km²40 01030 00021 000
— lohkomisen kestoaika, kk5,15,35,0
— lainhuutojen käsittelyaika, pv562320
— maastotietojen täydellisyys, % (jatkuva ajantasaistus)989595
— asiakkaiden kokonaistyytyväisyys, %898888
— referoidut tieteelliset julkaisut, kpl132110110
— IT-palvelusopimusten ja -suunnitelmien toteutuma, %1039898
— sähköisten palveluiden häiriöttömyys %99,599,599

1) Päivitetty tulossopimuksen mukaisiksi

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot136 668130 645130 490
Bruttotulot92 18585 29387 3531)
Nettomenot44 48345 35243 137
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta35 249  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle38 695  

1) Sisältää tietohallintopalveluihin budjetoituja menoja vastaavia tuloja yhteensä 6 630 000 euroa (sovitaan tarkemmin palvelusopimuksissa: maa- ja metsätalousministeriö 1 100 000 euroa, Maaseutuvirasto 3 600 000 euroa, Elintarviketurvallisuusvirasto 1 480 000 euroa, Luonnonvarakeskus 400 000 euroa ja muut hallinnonalan virastot ja laitokset 50 000 euroa).

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Julkisoikeudelliset suoritteet   
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot70 42066 99766 484
— muut tuotot---
Tuotot yhteensä70 42066 99766 484
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset48 05141 22440 908
— osuus yhteiskustannuksista29 08825 77325 576
Kustannukset yhteensä77 13966 99766 484
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-6 719--
Kustannusvastaavuus, %91100100
    
Muut suoritteet   
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot2 4202 4002 010
— muut tuotot---
Tuotot yhteensä2 4202 4002 010
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset1 7891 3401 486
— osuus yhteiskustannuksista875940424
Kustannukset yhteensä2 6642 2801 910
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-244120100
Kustannusvastaavuus, %91105105

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Metsähovin tutkimusaseman laiteinvestoinnit, lisäyksen poisto (siirto momentille 30.01.23)-520
Tilusjärjestelyiden tie- ja kuivatushankkeet (siirto momentille 30.70.40)-1 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-263
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-106
Lomarahojen alentaminen (Kiky)33
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-4
Toimintamenojen tuottavuussäästö-249
Toimintamenosäästö (HO 2015)-23
Työajan pidentäminen (Kiky)-16
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-62
Vuokrien indeksikorotus10
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-15
Yhteensä-2 215

2018 talousarvio43 137 000
2017 talousarvio45 352 000
2016 tilinpäätös47 929 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 50 237 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 7 100 000 euroa talousarvioesityksen 43 137 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 28.70.22 hallitusohjelman Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankkeeseen kuuluvan ”Sähköinen asunto-osakerekisteri (ASREK)” -hankkeen toteuttamiseen.

Hankkeesta aiheutuvien ylläpitokustannusten rahoitus ei edellytä lisämäärärahoja vaan se hoidetaan kehyksen puitteissa.


2018 talousarvio50 237 000
2017 III lisätalousarvio2 100 000
2017 talousarvio45 352 000
2016 tilinpäätös47 929 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 50 237 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 147 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 750 000 euroa aiheutuu digitalisuutta edistävän asunto-osakeyhtiörekisterihankkeen (ASREK) suunnittelun ja toteutuksen kuluista siirtona momentilta 28.70.22 ja 397 000 euroa palkkausten tarkistuksista.


2018 I lisätalousarvio1 147 000
2018 talousarvio50 237 000
2017 tilinpäätös47 452 000
2016 tilinpäätös47 929 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 147 000 euroa.

40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain (31/1980) 19 §:n mukaisista lunastuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen

3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta.

Määrärahaa saa käyttää enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa: Määräraha käytetään peltotilusjärjestelyjen tukemiseen ja pilottiluonteisiin metsätilusjärjestelyihin. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että asianosaisilta takaisinperittävä osuus määrärahasta on noin 2 100 000 euroa ja valtion lopulliseksi menoksi jää noin 1 900 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (kiinteistötoimitusten tukeminen) (EK)-400
Tilusjärjestelyiden tie- ja kuivatushankkeet (siirto momentilta 30.70.01)1 000
Yhteensä600

2018 talousarvio4 000 000
2017 talousarvio3 400 000
2016 tilinpäätös4 500 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Suomen pirstoutunut kiinteistörakenne heikentää maa- ja metsätalouselinkeinojen kannattavuutta. Tilusjärjestelyillä kasvatetaan lohko- tai palstakokoa ja lyhennetään kulkumatkoja. Vuodesta 2012 alkaen vuosittaisen järjestelyn kohteena ollut pinta-ala on vähentynyt aiemmasta 10 000 hehtaarista 6 000 hehtaariin johtuen määrärahatason alenemisesta. Pääpaino on ollut ennen vuotta 2015 käynnistyneissä peltoja koskevissa hankkeissa. Esitetyllä 4 milj. euron rahoituksella ei voida aloittaa yhtään uutta alueellista järjestelyä vuonna 2018.

Valiokunta pitää tilusjärjestelytoimintaa edelleen tarpeellisena ja toteaa, että hyvä kiinteistörakenne parantaa välittömästi tuotannon kannattavuutta. Uusien sekä pelto- että metsätilusjärjestelyiden aloituksia tarvitaan myös jatkossa. Syytä on lisäksi korostaa, että määrärahasta palautuu valtiolle noin puolet maanomistajien maksuosuuden myötä tilusjärjestelyiden valmistumisen jälkeen.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa tilusjärjestelyihin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 4 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain (31/1980) 19 §:n mukaisista lunastuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen

3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta.

Määrärahaa saa käyttää enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.