Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
              20. Kalakannan hoitovelvoitteet
              21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot
              22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen
              31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen
              40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset
              41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
              42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
              44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
              45. Metsäluonnon hoidon edistäminen
              46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle
              50. Riistatalouden edistäminen
              51. Kalatalouden edistäminen
              53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut
              62. Elinkeinokalatalouden edistäminen
              83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
         64. Metsähallitus
         70. Maanmittaus ja tietovarannot
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

40. LuonnonvaratalousPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Valtuus

Suomeen tulevien pandojen mahdollisen kuoleman varalta myönnetään valtuus sitoutua enintään 2 000 000 euron suuruiseen Kiinan kansantasavallalle maksettavaan uusien pandojen toimittamisesta aiheutuvaan korvaukseen.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomen monipuoliset luonnonvarat — tuottavat metsät, elinvoimaiset kala- ja riistakannat sekä puhtaat ja runsaat vesivarat tarjoavat hyvät kasvuedellytykset uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle ja luonnon virkistyskäytölle.

Maailmanlaajuiset ja kansalliset muutokset taloudessa, väestössä, ilmastossa, ekosysteemeissä, teknologioissa, sosiaalisissa suhteissa ja arvoissa heijastuvat luonnonvarojen käyttöön: luonnonvarojen käyttö lisääntyy, monipuolistuu ja tehostuu. Teknologian kehitys mahdollistaa aikaisemmin käyttämättömien luonnonvarojen hyödyntämisen. Myös luonnon aineettomien hyödykkeiden kuten virkistyspalvelujen merkitys kasvaa.

Luonnonvarojen käyttöön ja suojeluun liittyvät erilaiset arvostukset johtavat myös ristiriitoihin. Luonnonvarojen käytössä yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja erilaisten arvostusten huomioon ottaminen ovat tärkeitä.

Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan liiketoiminnan kilpailukyvyn tulee parantua ja rakenteiden uudistua, jotta syntyy uusia investointeja, tuotantoa ja palveluja. Uudistumisen tueksi panostetaan uusia innovaatioita luovaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Näin turvataan myös kotimaisen raaka-aineen kysyntä ja tarjonta sekä luonnonvaroihin perustuvien elinkeinojen kannattavuus. Luonnonvara-alan uudet investoinnit ovat positiivinen merkki uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan talouden kasvusta.

Luonnonvaratalouden toimialaan kuuluvat metsätalous, elinkeinokalatalous, vapaa-ajankalastus ja riistatalous sekä vesitalous ja yleiset luonnonvara-asiat. Pääosa näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavista määrärahoista, n. 198 milj. euroa, on budjetoitu tähän lukuun. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa luonnonvaratalouden tehtävissä ja Suomen ympäristökeskuksessa vesitaloustehtävissä työskentelee vakinaista henkilöstöä n. 200 henkilötyövuoden verran. Näistä aiheutuvat palkkaus- ja yleishallintomenot, yhteensä n. 14 milj. euroa, on otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan momentilla 32.01.02 sekä ympäristöministeriön momentilla 35.01.04. Luonnonvaratalouden tehtäviin kuuluu myös sisäministeriön hallinnonalalla Rajavartiolaitoksen suorittama riista- ja kalatalouden valvonta.

Keskeisten toimenpiteiden tavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2018 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti luonnonvaratalouden politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat toimenpiteiden tavoitteet:

  • — Luonnonvaratieto on ajantasaista ja yhteiskäyttöistä ja sitä hyödynnetään tehokkaasti luonnonvaratalouden ohjauksessa
  • — Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille
  • — Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat
  • — Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä
  • — Kalakantojen elinvoimaisuus, monimuotoisuus sekä niiden käytön kestävyys turvataan tietoon perustuvalla kalastuksen säätelyllä ja valvonnalla sekä muilla kalavarojen tilaa parantavilla hoitotoimenpiteillä
  • — Kalatalouselinkeinot ja kalatalousyritykset uudistuvat, kasvavat ja niiden kilpailukyky paranee
  • — Vapaa-ajankalastukselle ja siihen liittyville hyvinvointipalveluille on hyvät edellytykset
  • — Alueellisella yhteistyöllä edistetään rakennetuissa vesistöissä vaelluskalojen elinkierron, tulva- ja kuivuusriskien hallinnan, virkistyskäytön, elinympäristöjen hyvän tilan ja uusiutuvat energian tuotannon edellytyksiä
  • — Vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön ja suomalaiseen vesiosaamiseen perustuva kansainvälinen yhteistyö ja liiketoiminta lisääntyvät
  • — Sopeudutaan ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ja hallitaan sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöihin liittyvät riskit
  • — Vesitilannepalveluja tuotetaan hyödyntäen uusia toimintatapoja ja teknisiä ratkaisuja
  • — Riistatalous vahvistuu ja sen hyvinvointivaikutukset lisääntyvät
  • — Alueellinen ja paikallinen osallistaminen lisääntyy suurpetopolitiikan suunnittelussa ja valmistelussa
  • — Suurpetojen aiheuttamat vahingot vähenevät.

Tunnusluvut

 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
2018
tavoite
     
— Metsätalouden arvonlisäys, milj. euroa3 1843 248nousee nousee
— Yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta)4,34,4nouseenousee
— Runkopuun hakkuukertymä, milj. m365,369,3nouseenousee
— Metso-toimenpiteet yksityismetsissä, ha38 37041 13644 13647 336
— Kaupallisen kalastuksen tuotannon arvo, milj. euroa45,350,0nouseenousee
— Vesiviljelyn tuotannon arvo, milj. euroa81,485,0nouseenousee
— Kalanjalostuksen ja kalakaupan liikevaihto, milj. euroa732,5900,0nouseenousee
— Vapaa-ajankalastuksen saaliin arvo, milj. euroa51,051,0ennallaannousee
— Vapaa-ajankalastajien kalastuspäivien lukumäärä, milj. kpl16,016,0ennallaanennallaan
— Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla5 9435 9755 900laskee
— Vesihuoltopalvelujen järjestämisen rakennemuutos, vesihuoltolaitosten määrä, kpl1 2001 1501 100laskee
— Riistasaaliin arvo, milj. euroa65,6nouseenouseenousee
— Metsästyspäivien lukumäärä, milj. kpl5,2nouseenouseenousee
— Suurpetojen aiheuttamat vahingot, milj. euroa7,610,5ennallaanlaskee1)

1) Komission täytäntöönpanopäätöksessä suurpetojen porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisen maksuvaltuus on enintään 10 milj. euroa.

Kiinan kansantasavallan presidentin valtiovierailun yhteydessä 5.4.2017 allekirjoitettiin asiakirja pandojen suojeluyhteistyöstä. Samassa yhteydessä varmistui myös pandojen tulo Kiinasta Suomeen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Valtuus

Suomeen tulevien pandojen mahdollisen kuoleman varalta myönnetään valtuus sitoutua enintään 2 000 000 euron suuruiseen Kiinan kansantasavallalle maksettavaan uusien pandojen toimittamisesta aiheutuvaan korvaukseen.

20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen sekä näihin liittyvien siirtomenojen maksamiseen

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään vesistön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. luvanvaraisen toiminnan kalakannoille aiheuttamien vahinkojen kompensoimisen ja estämisen sekä kalataloudellisen tarkkailun menoihin. Vuonna 2018 kertyväksi arvioidut vesioikeudelliset kalatalousmaksut on merkitty tuloina momentille 12.30.40.


2018 talousarvio3 000 000
2017 talousarvio3 000 000
2016 tilinpäätös3 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen sekä näihin liittyvien siirtomenojen maksamiseen

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 520 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon ja muun vesitalouden kehittämiseen, vaikutusten seurantaan sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella sekä valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön.

Määrärahaa saa käyttää enintään 167 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen.

Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Tulvariskien hallinta, patoturvallisuus ja vesistöjen säännöstely ja hydrologinen seuranta2 800 000
Vesitalouden kehittäminen, rahoitusosuudet ja jäsenmaksut2 276 000
Valtion vesistörakenteiden peruskorjaukset ja muut vesistötoimenpiteet5 000 000
Valtion vesitalousluvista aiheutuvat velvoitteet2 200 000
Valtiosopimuksiin perustuva rajavesistöyhteistyö260 000
Useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden suunnittelu 84 000
Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta900 000
Yhteensä13 520 000

Palkkauksiin käytettävää määrärahaa on tarkoitus käyttää 151 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla ja 16 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.


2018 talousarvio13 520 000
2017 talousarvio13 520 000
2016 tilinpäätös13 519 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 520 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon ja muun vesitalouden kehittämiseen, vaikutusten seurantaan sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella sekä valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön.

Määrärahaa saa käyttää enintään 167 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen.

Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 45 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2018 I lisätalousarvio45 000
2018 talousarvio13 520 000
2017 tilinpäätös13 520 000
2016 tilinpäätös13 519 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 45 000 euroa.

22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 14 880 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen

2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen

3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 35 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä lisääviin ja biotaloutta edistäviin kokeilu-, kehittämis-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin. Tavoitteena on parantaa edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle. Momentin määrärahalla toteutetaan kansallista biotalousstrategiaa.

Momentin määrärahasta on varattu 10 000 000 euroa Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvien kärkihankkeiden toteuttamiseen: puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä; kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon; suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun. Painopisteitä ovat seuraavan sukupolven metsätietojärjestelmä ja siihen liittyvät sähköiset palvelut, ravinteiden kierrätys, talteenotto ja hyödyntäminen, uudet vesiviljelyteknologiat ja vesiosaamisen vienti.

Lisäksi määrärahaa kohdennetaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja suojeluun liittyvien tietojärjestelmien ja -varantojen yhteiskäyttöisyyden parantamiseen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, haitallisista vieraslajeista aiheutuvien riskien torjumiseen, geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön sekä luonnon virkistys- ja matkailukäytön edistämiseen. Määrärahalla voidaan myös toteuttaa selvityksiä, joiden avulla pyritään parantamaan luonnonvarojen tilaa ja käyttöä sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2017 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon tällä momentilla 135 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Metsätiedon ja sähköisten palveluiden kehittäminen4 000 000
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Veteen perustuvien liiketoimintojen (sininen biotalous) kehittäminen1 000 000
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Ravinteiden kierrätys sekä Itämeren ja vesien suojelu5 000 000
Luonnonvara- ja biotalouden muut kokeilu- ja kehittämishankkeet4 430 000
Tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito300 000
Kalastusta koskevien sopimusten valvonta150 000
Yhteensä14 880 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Biotalous- ja puhtaat ratkaisut: Metsätiedon ja sähköisten palveluiden kehittäminen-1 000
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Veteen perustuvien liiketoimintojen (sininen biotalous) kehittäminen-1 000
Yhteensä-2 000

2018 talousarvio14 880 000
2017 talousarvio16 880 000
2016 tilinpäätös14 780 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että momentin määrärahasta käytetään 10 milj. euroa Biotalous- ja puhtaat ratkaisut -kärkihankerahoitukseen. Tästä 4 milj. euroa on tarkoitus osoittaa Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeeseen, jolla tehostetaan metsävaratiedon hyödyntämistä. Tavoitteena on lisätä puun tarjontaa parantamalla tiedon laatua ja liikkuvuutta sähköisten palvelujen avulla. Veteen perustuvien liiketoimintojen (sininen biotalous) kehittämiseen kohdistetaan 1 milj. euroa sekä ravinteiden kierrätykseen ja Itämeren ja vesien suojeluun 5 milj. euroa.

Valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että kärkihankerahoitus suunnataan aidosti uuteen, innovatiiviseen kehittämiseen ja samalla parannetaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle. Erityisen kiinnostavana valiokunta pitää vesialan kansainvälistymisen vauhdittamista ja toteaa, että alalla on suuria mahdollisuuksia. Esimerkiksi Suomen vesifoorumin hankkeessa on tarkoituksena kokeilla uusia toimintamalleja vesialan kansainvälistymisen tehostamiseksi ja tiivistää yhteistyötä Finpro/Business Finlandin kanssa.

Momentin määrärahasta on lisäksi tarkoitus osoittaa 4,4 milj. euroa kärkihankkeita tukeviin kehittämishankkeisiin, jotka ovat biotalousstrategian toimeenpanon kannalta keskeisiä. Tällaisia ovat mm. kiertotalouden kehittäminen ja uusien biotalouteen pohjautuvien yritysten toiminnan edistäminen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 14 880 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen

2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen

3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 35 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 8 486 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien sekä tulva- tai kuivuusriskiä vähentävien toimenpiteiden avustamisesta ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeiden avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisten lainojen korkohyvitysten maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea myönnetään vesistötoimenpiteille tulvariskien hallintaan ja muiden erilaisten riskien ja haittojen vähentämiseen, vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen. Kalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseksi määrärahaa käytetään kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Avustusten perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (714/2015).

Momentin määrärahasta on varattu 3 000 000 euroa Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvän Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin -kärkihankkeen toimenpiteen 3 (Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen) toteuttamiseen kalatiestrategian merkittävimmissä kärkikohteissa.

Korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuoteen 2019 asti yhteensä noin 10 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Vesitaloudelliset riskinhallinta-, kunnostus-, kehittämis- ja kokeilu­hankkeet 3 879 000
Kalataloudelliset kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeet (sis. Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihankerahoitusta 3 000 000 euroa)4 607 000
Yhteensä8 486 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Biotalous- ja puhtaat ratkaisut: Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen500
Kalatiet850
Yhteensä1 350

2018 talousarvio8 486 000
2017 talousarvio7 136 000
2016 tilinpäätös7 136 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 8 486 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien sekä tulva- tai kuivuusriskiä vähentävien toimenpiteiden avustamisesta ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeiden avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisten lainojen korkohyvitysten maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 1 745 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen

2) saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesiasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten sekä päätösmaksujen maksamiseen

4) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) sekä metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen

5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista

7) Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen

8) kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) mukaisten avustusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Tenojoen kalastuslupatuloista palautetaan vuonna 2018 vesialueiden omistajille vuonna 2017 kertyneiden kalastuslupatulojen palautettava osuus. Vuoden 2017 talousarviossa kertymäksi on arvioitu 500 000 euroa. Kun yksityisille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettava osuus on noin 73 %, on palautettava määräraha 365 000 euroa. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista valtiolle kuuluva osuus on otettu huomioon momentin 30.40.22 määrärahassa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2018 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.

Saimaannorpan suojeluun liittyvillä sopimuspalkkioilla korvataan sopimuksista aiheutuvia haittoja vesialueiden omistajille. Tavoitteena on, että vuonna 2018 kalastuksen rajoitussopimuksia olisi voimassa noin 2 600 km2 alueella. Momentille 30.40.62 on varattu varoja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen kaupallisille kalastajille.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kaupallisen kalastuksen vakuutustuki (siirto momentilta 30.40.62)500
Yhteensä500

2018 talousarvio1 745 000
2017 talousarvio1 245 000
2016 tilinpäätös701 925

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 1 745 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen

2) saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesiasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten sekä päätösmaksujen maksamiseen

4) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) sekä metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen

5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista

7) Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen

8) kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) mukaisten avustusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 4 575 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:n mukaisia menoja ovat riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuvat menot sekä riistavahinkorekisteristä ja muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä aiheutuvat menot. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin. Vastaavat tulot on merkitty momentille 12.30.42.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Vahinkojen korvaukset1 600 000
Vahinkojen estämistoimenpiteet400 000
Hirvieläinkantojen seuranta ja tutkimus1 050 000
Riistavahinkorekisteri150 000
Hirvieläinkantojen hoito 1 375 000
Yhteensä4 575 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hirvieläinten pyyntilupamaksujen kertymän kasvu1 175
Yhteensä1 175

2018 talousarvio4 575 000
2017 talousarvio3 400 000
2016 tilinpäätös3 400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 4 575 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 8 450 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, ehkäisemisestä, valvonnasta ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Määräraha käytetään vuonna 2017 tapahtuneiden petovahinkojen korvaamiseen. Korvattavien vahinkojen arvioidaan säilyvän vuoden 2016 tasolla. Vuonna 2016 vahinkojen määrä oli 10,9 milj. euroa, josta porovahinkojen osuus oli 10,4 milj. euroa ja kotieläinvahinkojen osuus 0,5 milj. euroa. Komission porovahinkojen korvausjärjestelmän notifioinnissa Suomelle myöntämä maksuvaltuus on enintään 10 milj. euroa, joten porovahinkoja ei korvata maksuvaltuutta enempää. Kun käytettävissä on lisäksi vajaa 1 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa, joudutaan maksettavia vahinkojen korvauksia leikkaamaan noin 2 milj. eurolla.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korvaaminen7 450 000
Suurpetojen aiheuttamien kotieläin-, viljelys- ja mehiläisvahinkojen korvaaminen500 000
Vahinkojen ehkäiseminen ja valvonta500 000
Yhteensä8 450 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos550
Yhteensä550

2018 talousarvio8 450 000
2017 talousarvio7 900 000
2016 tilinpäätös8 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Vuoden 2017 petoeläinvahingot tulevat olemaan vuoden 2016 tasolla, jolloin porovahinkoja oli 10,4 milj. euroa ja kotieläinvahinkoja 0,5 milj. euroa.

Suomi saa korvata porovahinkoja enintään 10 milj. euroa, joka on komission Suomelle korvausjärjestelmän notifioinnin yhteydessä asettama maksuvaltuus. Vuonna 2016 aiheutuneita porovahinkoja leikattiin siten 4 prosentilla ja sama joudutaan tekemään myös vuoden 2017 vahinkojen osalta. Leikkaukset eivät kuitenkaan koske kotieläinvahinkoja. Lisäksi momentilta on maksettu 0,5 milj. euroa vahinkoja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että momentin määräraha riittää komission asettamien rajojen mukaisiin korvauksiin. Myös ennaltaehkäisevät toimenpiteet tulee toteuttaa niin laajasti kuin mahdollista, jotta vahinkoja voidaan vähentää. Kustannukset eivät saa jäädä yksittäisen henkilön tai kunnan kannettaviksi. Valiokunta kiirehtii myös muiden suojeltujen eläinten, kuten valkoposkihanhien ja naakkojen, aiheuttamien vahinkojen korvaamista ja ennaltaehkäisemistä. Suuret parvet aiheuttavat laskeutuessaan viljelyspelloille merkittäviä taloudellisia tappioita. Asia on valmistelussa ympäristöministeriössä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 8 450 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, ehkäisemisestä, valvonnasta ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 56 230 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2018 saa tehdä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) mukaisia tukipäätöksiä enintään 59 000 000 eurolla. Valtuutta voidaan käyttää myös kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla tehtyjen tukipäätösten virheiden korjauksiin. Mikäli vuoden 2017 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä tukipäätöksiä vuonna 2018.

Selvitysosa: Määrärahalla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä myöntämällä tukea yksityismetsissä tehtäviin metsänhoito- ja perusparannustöihin.

Määrärahalla toteutettavien töiden suora työllisyysvaikutus on n. 2 500 henkilötyövuotta.

Määrärahan jakautuminen ja myöntämisvaltuudesta valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)

 20182019202020212022Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
       
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset36,9624,42 8,005,001,5575,93
Vuoden 2018 sitoumukset 19,2720,0010,005,004,7359,00
Yhteensä56,2344,4218,0010,006,28134,93

2018 talousarvio56 230 000
2017 I lisätalousarvio11 020 000
2017 talousarvio56 230 000
2016 tilinpäätös52 653 036

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Kestävän metsätalouden rahoitukseen (Kemera) esitetään 56,23 milj. euron määrärahaa ja 59 milj. euron myöntämisvaltuutta.

Kansallisen metsästrategian 2025 tavoitteena on kotimaisen puun käytön lisääminen. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä vuotuista puun käyttöä 15 milj. kuutiometrillä hallituskauden aikana. Metsäteollisuus on käynnistänyt useita investointiprojekteja, joista osa on jo tuotantokäytössä. Niiden myötä vuotuisen puun tarpeen arvioidaan kasvavan yhteensä lähes 10 milj. kuutiometrillä. Puun tarve kasvaa edelleen, jos julkisuudessa esillä olleet metsä- ja energiateollisuuden aiesuunnitelmat toteutuvat.

Valiokunta toteaa, että puun käytön kasvu edellyttää panostuksia puuntuotantoon, jotta kestävien hakkuiden tasoa voidaan edelleen nostaa. Kemera-tuki suunnataan näin ollen alueellisissa metsäohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi metsien hoidon ja puun saatavuuden kannalta vaikuttavimmalla tavalla. Eniten tukea myönnetään taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon. Myös metsäteiden perusparannuksen rahoitus on tärkeää biotalouden edistämisen kannalta. Kunnossa oleva tieverkosto on metsänhoidon ja -käytön edellytys. Lisäksi määrärahaa osoitetaan suometsien hoitohankkeisiin liittyvien vesiensuojelutoimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että vuoden 2017 tuesta on Suomen metsäkeskuksen arvion mukaan jäämässä käyttämättä noin 9 milj. euroa. Syynä on ainakin osittain se, että tilojen yhdessä toteuttamien suometsänhoito- ja metsäteiden perusparannushankkeiden kysyntä ei vastaa näiden toimenpiteiden arvioitua tarvetta. Valiokunta pitää erittäin tarpeellisena, että vielä kuluvan vuoden aikana maa- ja metsätalousministeriö kartoittaa yhteishankkeiden suunnittelun pullonkauloja. Havaitut esteet tulee poistaa ja vuonna 2017 käyttämättä jäänyt rahoitus tulee olla käytettävissä hankkeiden toteutukseen vuonna 2018.

Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus X

Eduskunta edellyttää, että vuoden 2018 lisätalousarvioesityksessä momentille 30.40.44 lisätään vastaava summa kuin vuodelle 2017 osoitetusta tuesta puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen jää käyttämättä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 56 230 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2018 saa tehdä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) mukaisia tukipäätöksiä enintään 59 000 000 eurolla. Valtuutta voidaan käyttää myös kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla tehtyjen tukipäätösten virheiden korjauksiin. Mikäli vuoden 2017 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä tukipäätöksiä vuonna 2018.

45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 5 027 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2018 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • —  metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella ja metsäluonnon hoitohankkeilla 3 200 hehtaarin alueella (vuoden 2017 tavoite 3 000 hehtaaria).

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Ympäristötuki3 370 000
Metsäluonnon hoitohankkeet1 657 000
Yhteensä5 027 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Metso-ohjelman toimeenpanon tehostaminen2 000
Yhteensä2 000

2018 talousarvio5 027 000
2017 talousarvio3 027 000
2016 tilinpäätös3 027 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Valiokunta pitää myönteisenä, että momentin määrärahaa esitetään lisättäväksi 2 milj. eurolla vuoteen 2017 verrattuna. Metsäluonnon monimuotoisuuden hoitoon ja sen parantamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, kun puun käyttö kasvaa. Määrärahasta on tarkoitus osoittaa ympäristötukeen 3,37 milj. euroa ja luonnonhoitohankkeisiin 1,657 milj. euroa. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteuttaminen pystytään siten turvaamaan 3 200 hehtaarin alueella. Samoin myönteistä on, että momentin 30.40.22 määrärahasta käytetään noin 0,5 milj. euroa METSOn valtakunnallisten kehittämishankkeiden sekä verkostohankkeiden rahoittamiseen, ja myös ympäristöministeriön hallinnonalalla ohjelman rahoitusta on lisätty.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 5 027 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 39 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa

3) Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Suomen metsäkeskus on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä koskevia tehtäviä hoitava koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo Suomen metsäkeskusta.

Suomen metsäkeskuksen toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä (12,1 milj. hehtaaria, noin 60 % Suomen metsämaa-alasta). Suomen metsäkeskus valvoo metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitaa muut sille säädetyt viranomaistehtävät, kuten vuosittain n. 110 000 metsänkäyttöilmoituksen ja n. 114 000 Kemera-hakemuksen ja toteutusilmoituksen käsittelyn. Metsäkeskus kerää alueellista metsävaratietoa n. 1,7 milj. hehtaaria sekä neuvoo ja kouluttaa n. 30 000 metsänomistajaa ja metsäalan toimijaa vuosittain.

Metsäkeskuksen toiminnan tuottavuutta parantavia toimenpiteitä ovat toimipaikkaverkoston, sähköisen asioinnin, tietojärjestelmäarkkitehtuurin, metsätiedon hyödyntämisen sekä metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden neuvontapalveluiden kehittäminen.

Pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2018 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Suomen metsäkeskuksen toiminnalle seuraavat tavoitteet:

Suomen metsäkeskuksen tulostavoitteet

 2016
toteutuma
2017
tulostavoite
2018
tulostavoite
    
1. Taloudellisuustavoitteet   
Metsälain mukaisten ilmoitusten käsittelyn ja päätöksenteon kokonaiskustannukset ilmoitusta kohden, €25alle 13alle 20
Rahoituslain mukaisten hakemusten käsittelyn kokonaiskustannukset hakemusta kohden, €226alle 200alle 190
Maastotarkastusten yksikkökustannukset €/ha160alle 165alle 160
Alueellisen metsävaratiedon keruukustannukset €/ha7alle 5alle 5
2. Suoritetavoitteet   
Alueellisen metsävaratiedon keruutavoite, ha1 727 0001 700 0001 600 000
Metsään.fi-käyttäjämäärä, metsänomistajat, kpl73 00075 00085 000
Metsään.fi käyttäjämäärä, yritykset382500650
3. Laatutavoitteet   
Ajantasaisen metsävaratiedon kattavuus yksityismetsien pinta-alasta, %828787
Otantatarkastuksessa rahoituksellisesti hyvien nuoren metsän hoidon hankkeiden osuus suoritepinta-alasta  %81vähintään 90vähintään 90
Päätös nuoren metsän hoitohankkeista, viikkoa vireille tulosta19enintään 9enintään 9
Sähköisten ilmoitusten ja hakemusten osuus saapuneista, %60kasvaa edelleenkasvaa edelleen

Momentin määrärahalla toteutettavan toiminnan kustannusten (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) arvioitu jakautuminen prosesseille

 2016 toteutuma2017 arvio2018 arvio
 kustannukset htvkustannuksethtvkustannuksethtv
       
Metsätieto- ja tarkastuspalvelut21,331222,531021,4297
Elinkeinopalvelut10,214210,41539,9146
Hallintopalvelut9,3558,350 8,148
Yhteensä40,850941,251339,4491

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallinto/Maa- ja metsätalous (HO 2015)-1 400
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK)-400
Yhteensä-1 800

2018 talousarvio39 400 000
2017 talousarvio41 200 000
2016 tilinpäätös40 800 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Momentille esitetään 39,4 milj. euroa, joka on 1,8 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2017. Vähennyksestä 1,4 milj. euroa on linjattu hallitusohjelmassa. Lisäksi määrärahasta on poistunut eduskunnan myöntämä 0,4 milj. euron lisäys Kemera-ruuhkan purkamiseen ja hakemusten sähköisen käsittelyjärjestelmän kehittämiseen.

Valiokunta pitää hyvänä, että sähköinen Metsään.fi-asiointijärjestelmä on saatu käyttöön. Se on helpottanut Kemera-rahoitushakemusten ja toteutusilmoitusten toimittamista Suomen metsäkeskukselle, jossa päätöksenteko on muutenkin sujuvoitunut. Järjestelmän jatkokehittäminen on kuitenkin tarpeen käsittelyn edelleen nopeuttamiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen metsäkeskus käsittelee noin 120 000 metsänkäyttöilmoitusta vuonna 2017. Samalla uuden Kemera-lain asiakirjojen määrä on kasvanut yli 50 prosenttia. Puun käytön lisääntyessä metsänkäyttöilmoitusten ja maastotarkastusten määrän arvioidaan kasvavan myös vuonna 2018. Sähköisellä järjestelmällä ja käsittelyn keventämisellä saavutettu työn tuottavuuden nousu ei riitä kattamaan kasvavaa työmäärää.

Valiokunta toteaa, että Suomen metsäkeskus on keskeinen organisaatio, joka huolehtii puuntuotannon kestävyydestä ja kannustaa metsänomistajia hyvään metsänhoitoon sekä puun myyntiin. Sillä on myös keskeinen rooli metsävaratiedon tuottamisessa ja sen hyödyntämisen tehostamisessa. Koko metsäsektorin kilpailukyvyn näkökulmasta on olennaista, että Suomen metsäkeskuksella on käytössään tehokkaat järjestelmät ja riittävät resurssit sille osoitettujen tehtävien hoitamiseen.

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa Kemera-tukihakemusten käsittelyn nopeuttamiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 39 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa

3) Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 283 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2018 I lisätalousarvio283 000
2018 talousarvio39 900 000
2017 tilinpäätös41 200 000
2016 tilinpäätös40 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 283 000 euroa.

50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 11 920 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain muuttamisesta. Muutoksella selkeytetään Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten toimintaan osoitetun määrärahan suhde valtionavustuslakiin ja muutetaan riistanhoitoyhdistysten valtionavustusten jakoperusteita niin, että avustus määräytyy vaikuttavuustavoitteita toteuttavien tehtävien perusteella. Riistanhoitoyhdistysten valtionavustusten myöntäminen siirretään maa- ja metsätalousministeriöltä riistakeskuksen tehtäväksi. Riistanhoitomaksua korotetaan 33 eurosta 39 euroon.

Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 §:n nojalla valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella (305 700) arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Riistanhoitomaksun suuruus on 39 euroa. Vuonna 2018 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksutulot on merkitty momentille 12.30.45.

Momentin määräraha nousee 1 790 000 euroa. Merkittävin lisäys varojen arvioidussa käytössä suuntautuu riistakonsernin strategian mukaisesti riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittämiseen ja toiminnanohjauksen vahvistamiseen. Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjausta vahvistetaan erityisesti suurpetokonfliktien ja -vahinkojen estämiseksi ja kannustetaan riistanhoitoyhdistyksiä vapaaehtoisiin yhdistymisiin riistanhoitoyhdistyksien lakisääteisten tehtävien turvaamiseksi ja hallinnon tehostamiseksi. Suomen riistakeskukselle osoitetaan määrärahaa riistanhoitoyhdistyksien tukemisesta aiheutuviin uusiin tehtäviin kuten riistanhoitoyhdistysten valtionavun maksatuksesta ja varojen käytön valvonnasta aiheutuviin menoihin sekä Oma riista -palvelun ylläpitämisestä ja lisäeläkevakuutuksesta aiheutuviin menoihin. Lisäksi varoja ohjataan suurpetokantojen hallinnan sekä riistakonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehittämiseen sekä muihin riistankonsernin strategian mukaisiin toimenpiteisiin. Osa riistanhoitomaksun korotuksen johdosta kertyvistä varoista ohjattaisiin jatkossa maanomistajien suorittamien riistan elinympäristöä merkittävästi parantavien hankkeiden toteuttamiseen.

Suomen riistakeskuksen toiminnallinen tuloksellisuus

Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimialueena on koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.

Suomen riistakeskus tukee pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita seuraavasti:

  • — vastaa riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien ja niiden päivitysten osallistavasta valmistelusta ja ottaa toiminnassaan, ml. julkiset hallintotehtävät, huomioon vahvistettujen hoitosuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian toimenpiteet
  • — huolehtii kattavasta sidosryhmien kuulemisesta ja osallistamisesta alueellisissa riistaneuvostoissa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa, kehittää ja tukee suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimintaa yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa sekä edistää vapaaehtoisuuteen perustuvien muiden riistakantaseurantojen toteuttamista ja havaintojen ja terveysnäytteiden toimittamista tutkimuslaitoksille ja kehittää yhteistyössä julkisen riistakonsernin toimijoiden kanssa saalistilastointia sekä muita riistatietovarantoja riistahallinnon suunnittelutoiminnan perustaksi
  • — huolehtii, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä vähenee mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin
  • — pyrkii aktiivisin toimenpitein vähentämään riistaeläimiin kohdistuvaa laitonta tappamista
  • — huolehtii valtionavustusten ohjaamisesta riistanhoitoyhdistysten toimintaan valtionavustuslain 7 §:n 2 momentin mukaisella menettelyllä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Suomen riistakeskus7 270 000
Riistanhoitoyhdistykset2 340 000
Metsästysmuseotoiminnan tukeminen415 000
Riistakonsernin strategian mukaiset kehittämishankkeet: 
— riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittäminen1 000 000
— suurpetokantojen hallinta ja riistakonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen sekä riistan elinympäristöä parantavat hankkeet895 000
Yhteensä11 920 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Riistanhoitomaksun korottaminen1 790
Yhteensä1 790

2018 talousarvio11 920 000
2017 talousarvio10 130 000
2016 tilinpäätös10 130 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 11 920 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 10 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kalastuslain muuttamisesta. Muutoksella kalastonhoitomaksuja korotetaan siten, että vuosilupa nousee 39 eurosta 45 euroon, viikkolupa 12 eurosta 15 euroon ja vuorokausilupa 5 eurosta 6 euroon. Lisäksi määrärahan budjetointia muutetaan siten, että talousarvioon varataan määräraha talousarviovuonna kertyviksi arvioiduista maksuista.

Maksujen korotuksen arvioidaan kasvattavan vuotuista kalastonhoitomaksukertymää noin 1 400 000 eurolla. Vuonna 2018 kalastonhoitomaksujen kertymäksi arvioidaan 10 100 000 euroa. Lisäys käytetään kalavesien hoidon vahvistamiseen.

Kertyvät tulot on merkitty momentille 12.30.44.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Kalastuslain 82 §:n 1—3 kohtien mukaiset käyttötarkoitukset 5 400 000
Kalastuslain 82 §:n 5 kohdan mukaisesta kalastonhoitomaksukannosta aiheutuvat menot700 000
Kalastuslain 82 §:n 4 kohdan mukaiset korvaukset vesialueiden omistajille4 000 000
Yhteensä10 100 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto-150
Tulokertymän kasvu1 400
Yhteensä1 250

2018 talousarvio10 100 000
2017 talousarvio8 850 000
2016 tilinpäätös10 550 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Valiokunta pitää tärkeänä kotimaisen kalan kulutuksen lisäämistä. Kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan osuus on vain 6 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Ammattikalastajien määrän arvioidaan edelleen vähenevän lähivuosina. Kotimaisen kalan markkinoilla ongelmana ei pääsääntöisesti ole kalan kysyntä, vaan kotimainen kala käy hyvin kaupaksi. Ongelmana on ennen kaikkea tarjonnan vähäisyys.

Valiokunta pitää myönteisenä, että Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) toimintaohjelman rahoituksella voidaan tukea mm. kalatalouden investointi- ja kehittämishankkeita ja kalastuksen ympäristöhankkeita. Näin voidaan lisätä kotimaisen kalan tarjontaa erityisesti vesiviljelyn keinoin. Ammattikalastuksen osalta erityistä huomiota on kiinnitettävä kalakantojen elinvoimaisuuteen, hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen sekä kalan arvon lisäämiseen, jotta elinkeino olisi kannattava ja houkutteleva myös nuorille. Samoin tärkeää on edistää uusia kalastukseen liittyviä elinkeinomahdollisuuksia, kuten kalastusmatkailun kehittymistä. Keskeistä on myös edelleen tukea kalastuselinkeinon itsensä harjoittamaa elinkeinokalastuksen edistämistoimintaa.

Valiokunta nostaa esiin myös uhanalaisten kalakantojen elvyttämisen ja pitää tärkeänä hallituksen kärkihanketta, jonka avulla vaelluskalojen luontainen lisääntymiskierto pyritään palauttamaan kalataloudellisesti merkittävimmissä kalatiestrategian kohteissa. Erityisesti valiokunta kiinnittää huomiota järvilohikannan elvyttämiseen ja korostaa, että samalla tulee huolehtia myös riittävästä kalastuksen valvonnasta.

Valiokunta toteaa lisäksi, kuten usein aiemminkin budjettimietinnöissään, että särkikalojen tehostetun pyynnin avulla ja kalakantojen kannanhoitosuunnittelulla on mahdollista tehokkaasti poistaa fosforia rehevöityneistä vesistöistä. Merialueen ja tiettyjen rehevöityneiden sisävesialueiden kestävää poistokalastusta tulee pyrkiä laajentamaan ja edistää särkikalojen jatkojalostusta elintarvikkeiksi.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa, josta 50 000 euroa osoitetaan avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle ja 100 000 euroa Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry:lle kalastuksen valvontatoimenpiteisiin. Lisäksi valiokunta palauttaa momentin päätösosaan maininnan, että määrärahaa saa käyttää Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n avustukseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 10 250 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin.

Määrärahasta käytetään 50 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 1 132 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista varten myönnettävien valtionavustusten ja metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen liittyvien kulutusmenojen maksamiseen

2) avustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen myönnettävillä avustuksilla varmistetaan, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa. Määrärahaa saa käyttää myös metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen.

Luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhdistyksille myönnettävät avustukset kohdennetaan luonnonvaratalouden kasvua ja kilpailukykyä edistävään kehittämistoimintaan ja viestintään.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Avustukset metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen440 000
Avustukset luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhdistyksille692 000
Yhteensä1 132 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallinto/maa- ja metsätalous (HO 2015)-200
Yhteensä-200

2018 talousarvio1 132 000
2017 talousarvio1 332 000
2016 tilinpäätös1 279 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Momentille esitetään 1,132 milj. euroa, joka on 200 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2017. Määrärahasta 440 000 euroa käytetään metsäpuiden siemenviljelysten perustamisavustuksiin ja 692 000 euroa yleishyödyllisille yhteisöille myönnettäviin hankeavustuksiin.

Valiokunta toteaa, että hankerahoituksen väheneminen ei saa heikentää luonnonvaratalouden kasvua ja kilpailukykyä edistävää kehittämistoimintaa. Esimerkiksi Työtehoseura ry on rahoituksen avulla pystynyt panostamaan mm. metsäalan kehittämistyöhön. Vuonna 2017 Työtehoseuralle osoitettiin momentilta 201 300 euroa, ja valiokunta pitää hanketoiminnan jatkamista tarpeellisena myös vuonna 2018.

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa, josta 200 000 euroa osoitetaan Työtehoseura ry:lle metsätalouden kehittämishankkeisiin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 1 432 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista varten myönnettävien valtionavustusten ja metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen liittyvien kulutusmenojen maksamiseen

2) avustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 20 362 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta sekä kaupallisille kalastajille myönnettävistä saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvauksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 9 150 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan mukaisina menoina 19 987 000 euroa, joka on vuosille 2014—2020 Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) osaksi rahoitettavan toimintaohjelman rahoitusosuutta. EU:n osuus tästä on 10 837 000 euroa. EU:n ja kansalliset rahoitusosuudet on vahvistettu Euroopan komission hyväksymässä toimintaohjelmassa. Varoja voidaan käyttää toimintaohjelman mukaisesti mm. kalatalouselinkeinojen investointi- ja kehittämishankkeiden, kalatalouden ympäristöhankkeiden ja meripolitiikan toteuttamiseen liittyvien hankkeiden rahoittamiseen sekä kaupallisen kalastuksen valvonnan ja tiedonkeruun toimenpiteiden rahoittamiseen.

Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden omassa talousarviossaan.

Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän yhteensä 10 000 000 euroa ohjelmakauden 2014—2020 EMKR:n rahoitusosuutena.

Määrärahassa on otettu huomioon kokonaan kansallisesti rahoitettavina elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteinä kaupallisen kalastuksen valvonnasta aiheutuvat menot, siltä osin kuin valvontatoimenpiteet eivät sisälly Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelmaan. Määrärahaa voidaan käyttää maa- ja metsätalousministeriön hyväksymillä perusteilla myös muuhun elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseen tai kalatalousalan valtiontukena EU:n säädösten mukaisesti. Lisäksi määrärahaa on tarkoitus käyttää saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen kaupallisille kalastajille arviolta 80 000 euroa. Vuonna 2018 kokonaan kansallisesti rahoitettaviin menoihin arvioidaan tarvittavan 375 000 euroa. Kaupallisen kalastuksen vakuutustukeen liittyvät avustukset siirretään momentille 30.40.40.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

 Kansallinen osuusEU:n osuus (EMKR)Yhteensä
    
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma, yhteensä9 150 00010 837 00019 987 000
Kansalliset toimenpiteet375 000-375 000
Yhteensä9 525 00010 837 00020 362 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
EMKR toimintaohjelman rahoituksen muutos381
Hallinto/Maa- ja metsätalous (HO 2015)-400
Kaupallisen kalastuksen vakuutustuki (siirto momentille 30.40.40)-500
Yhteensä-519

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio20 362 000
2017 talousarvio20 881 000
2016 tilinpäätös20 837 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 20 362 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta sekä kaupallisille kalastajille myönnettävistä saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvauksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 9 150 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 6 414 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 14 732 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelmassa peruuntuneen määrärahan uudelleen budjetoinnista, jotta toimintaohjelmassa osoitettu EU:n ja kansallinen rahoitusosuus saataisiin täysimääräisesti käytettyä. Vuoden 2015 talousarviossa budjetoidusta 36 384 000 euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta on jäänyt käyttämättä ja peruuntunut 6 414 000 euroa. Tästä on EU:n osuutta 832 000 euroa ja kansallista osuutta 5 582 000 euroa. Toimintaohjelman toimenpiteet ovat aluksi painottuneet sellaisiin toimenpiteisiin, joissa EU:n osuus hankkeen rahoituksesta on suuri.


2018 I lisätalousarvio6 414 000
2018 talousarvio20 362 000
2017 tilinpäätös20 881 000
2016 tilinpäätös20 837 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 6 414 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 14 732 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisten lainojen maksamiseen.

Selvitysosa: Määrärahan tarpeeksi arvioidaan 100 000 euroa. Kun aiemmilta vuosilta siirtyväksi eräksi arvioidaan 50 000 euroa, vuoden 2018 määrärahan tarve on 50 000 euroa.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio50 000
2017 talousarvio50 000
2016 tilinpäätös50 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisten lainojen maksamiseen.