Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
              02. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot
              03. Maaseutuviraston toimintamenot
              20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta
              40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
              41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki
              43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit
              44. Luonnonhaittakorvaukset
              46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen
              47. Ruokaketjun kehittäminen
              60. Siirto interventiorahastoon
              61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon
              62. Eräät valtionavut
         40. Luonnonvaratalous
         64. Metsähallitus
         70. Maanmittaus ja tietovarannot
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 49 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) 2 §:ssä tarkoitetun siirron maksamiseen.

Selvitysosa: Budjettisiirrolla on tarkoitus rahoittaa hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvän kärkihankkeen 4 (Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun) toimenpiteitä.

Määrärahaa käytetään maatalouden kokonaan kansallisesti rahoitettavien investointiavustusten rahoittamiseen. Tämän lisäksi rahoitusta on mahdollista käyttää myös muihin hallitusohjelmaan sisältyvää ruoantuotannon kannattavuuden turvaamista koskevaa tavoitetta edistäviin toimenpiteisiin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Suomalainen ruoantuotanto 11 000
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Suomalainen ruoantuotanto (kärkihankerahoituksen ajoituksen muutos)8 000
Yhteensä19 000

2018 talousarvio49 000 000
2017 I lisätalousarvio3 000 000
2017 talousarvio30 000 000
2016 tilinpäätös11 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makeran) varojen lisääminen on osa hallituksen kärkihanketta, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisen ruuantuotannon kannattavuutta mm. edistämällä maatalouden rakennekehitystä. Vuosille 2016—2018 ajoittuvan rahoituksen suuruus on yhteensä 90 milj. euroa. Makeran merkitys on korostunut entisestään maatalouden kannattavuuskriisin myötä.

Suurin yksittäinen kohde Makeran avustusvarojen käytössä ovat maatalouden rakennetukia koskevan lain (1476/2007) mukaiset investointiavustukset. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen (Maatalouden rakennekehitys ja investointitarve vuoteen 2030, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 19/2017) mukaan maatalouden investoinnit ovat moottori, joka pitää tuottavuuskasvun, elinkelpoisuuden ja tuotannon kokonaismäärän käynnissä. Investointien hiipuessa nämä tekijät kääntyvät vähitellen laskuun ja vaikuttavat viimeistään muutaman vuoden viiveellä myös elintarviketeollisuuden kotimaisen raaka-aineen saantiin. Arvioiden mukaan jopa kaksi kolmasosaa investoinneista jäisi tekemättä ilman tukea.

Makerasta rahoitetaan myös soveltavia tutkimus-, kehittämis- ja selvityshankkeita, jotka kohdistuvat elinkeinon kannattavuuteen ja kilpailukyvyn kehittämiseen kestävällä tavalla tai tuottavat hallinnonalan päätöksentekoon tarvittavaa tietoa. Lisäksi rahaston avulla on voitu reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja rahoitustarpeisiin. Esimerkiksi myönnettyjen valtiontakauksien avulla on voitu helpottaa maatilojen maksuvalmiutta (laki 922/2016).

Valiokunta painottaa, että Makeran varat on tärkeää varmistaa myös jatkossa ja ottaa samalla huomioon mahdollinen investointien vilkastuminen maatalouden kannattavuuskriisin helpottaessa. Makeran käytettävissä olevien tulojen arvioidaan vuonna 2017 olevan yhteensä 125 milj. euroa ja vähenevän siten, että vuonna 2020 käytettävissä olisi enää noin 17,4 milj. euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 49 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) 2 §:ssä tarkoitetun siirron maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Vuoden 2017 kolmannessa lisätalousarviossa myönnetty 15 000 000 euron kolmevuotinen siirtomääräraha peruutetaan.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 10 000 000 euroa siirtona momentille 28.91.41 ja lisäyksenä 10 000 000 euroa käytettäväksi siirtoon Maatilatalouden kehittämisrahastoon.

Ehdotetun lisäyksen jälkeen Maatilatalouden kehittämisrahastoon voitaisiin aiemmat siirrot huomioon ottaen siirtää vuonna 2018 hallitusohjelman mukainen 49 000 000 euron määräraha käytettäväksi Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvän kärkihankkeen 4 (Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun) toimenpiteisiin.

Muutos perustuu hallituksen päätökseen tukea syksyn 2017 vaikeista korjuuolosuhteista kärsiviä maatalousyrittäjiä siten, että maatalouden energiaveron palautusta korotettaisiin EU-lainsäädännön sallimin tavoin.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio49 000 000
2017 tilinpäätös48 000 000
2016 tilinpäätös11 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Vuoden 2017 kolmannessa lisätalousarviossa myönnetty 15 000 000 euron kolmevuotinen siirtomääräraha peruutetaan.