Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
         20. Ammatillinen koulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
              30. Avustus Liikkuva koulu -ohjelmaan
              50. Rahapelitoiminnan voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
              52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

90. LiikuntatoimiPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa: Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Liikunnan toimialan strateginen johtaminen ja ohjausjärjestelmät perustuvat tiedolla johtamisen periaatteelle sekä liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten jatkuvalle arvioinnille.

Liikuntaa edistetään ja liikunnan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita pyritään saavuttamaan toimenpiteillä, joille on yhteistä tietopohjan ja osaamisen kehittäminen sekä yhdenvertaisuuden, eettisyyden ja rehellisyyden toteutuminen.

Liikuntatoimen toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet ovat:

Toiminnalliset tavoitteetKeskeisimmät toimenpiteet
  
Valtakunnallisia ja paikallisia liikuntaolosuhteita kehitetään systemaattisesti — Liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa painotetaan ensisijaisesti laadukkaiden ja laajoille käyttäjäryhmille suunnattujen liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista.
Liikunnan kansalaistoiminta on aktiivista ja osallistavaa— Tuetaan liikunnan kansalaisjärjestötoimintaa
— Tuetaan paikallista seuratoimintaa ja matalan kynnyksen liikuntatoimintaa
—Tuetaan liikunnan koulutuskeskusten vapaatavoitteista koulutustoimintaa ja sen laadun kehittämistä
— Vahvistetaan järjestöjen edellytyksiä hakea ja järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia
— Tuetaan liikuntajärjestöjen kansainvälisiä yhteistyö- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Liikunnan harrastaminen eri väestöryhmissä lisääntyy— Laajennetaan Liikkuva koulu -ohjelmaa kaikki perusasteen koulut kattavaksi, käynnistetään kokeiluhankkeet toisen asteen oppilaitoksissa. Yhdistetään varhaisvuosien liikunnan edistäminen osaksi Liikkuva koulu -ohjelmaa
— Tuetaan Kunnossa kaiken Ikää -ohjelmaa
— Tuetaan liikunnan edistämishankkeita koko elämänkaarella
— Avustetaan liikunnan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa lisääviä hankkeita
— Tuetaan maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla
— Parannetaan eri väestöryhmien osallistumismahdollisuuksia liikunta-alan vapaatavoitteiseen koulutukseen.
Huippu-urheilua kehitetään tuloksellisesti ja vastuullisesti kansainvälisen menestyksen, korkeatasoisen osaamisen ja urheilun arvostuksen vahvistamiseksi— Tuetaan lahjakkaiden urheilijoiden laadukkaan valmentautumisen edellytyksiä ja vahvistetaan urheilu-uran ja opiskelun yhdistämisen toimenpiteitä
— Tuetaan ammattivalmennusta ja laadukkaan valmentautumisen toimintaympäristöjen syntymistä
— Tuetaan huippu-urheilua edistävän verkoston johtamista, lajien välisen yhteistyön vahvistumista ja kansainvälisen huippu-urheilumenestyksen kasvua, sekä lajiliittojen mahdollisuuksia edistää oman lajinsa huippu-urheilumenestystä
— Tuetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisiä toimenpiteitä avustamalla Suomen Urheilun Eettisen Keskuksen (SUEK) toimintaa.
Toimialan osaaminen ja tietopohja vahvistuvat ja tietoa hyödynnetään päätöksenteossa tehokkaasti— Tuetaan ja kehitetään liikunta-alan tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa liikuntapoliittisen päätöksenteon tarpeiden suunnassa
— Vahvistetaan tiedonhankintaa ja hyödyntämistä toimialan avustusvalmisteluissa
— Tuetaan tiedon tuotantoa liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseksi
— Kehitetään valtion liikuntaneuvoston liikuntapolitiikan vaikutusten arviointijärjestelmää
— Tuetaan Suomessa järjestettäviä liikunnan toimialan kansainvälisiä tieteellisiä kongresseja.
Liikunnan asema eri hallinnonalojen päätöksenteossa vahvistuu— Varmistetaan informaatio-ohjauksella ja vuorovaikutuksen lisäämisellä, että liikunnan edistäminen huomioidaan paremmin kuntien strategioissa ja liikuntapoliittisissa toimenpiteissä
— Toimeenpannaan OKM:n ja STM:n koordinoima valtakunnallinen terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan strategia ja lisätään vuorovaikutusta eri hallinnonalojen kanssa
— Valtion liikuntaneuvosto arvioi valtionhallinnon eri ministeriöiden toimenpiteitten vaikutuksia liikunnan edistämisessä.

Eräitä liikuntatoimen tunnuslukuja

 2015
toteutuma
2016
toteutuma
2018
arvio
    
Kuntien liikunnan edistämisaktiivisuus, kuvaa toiminnan suunnittelua ja johtamista/Tea-viisari1)   
— koko maan väestöpainotettu keskiarvo,687172
josta niiden osuus, jotka ovat saaneet koettuun tarpeeseensa nähden riittävästi liikuntapalveluita (%)2)87,689,790,5
    
OKM:n ja aluehallinnon myöntämät valtionavustukset liikuntapaikkarakentamiseen (peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeet)   
— myöntöjä yhteensä (kpl)159176180
— uimahallit (kpl)7610
— liikuntahallit tai -salit (kpl)162215
— palloilu- ja urheilukentät (kpl)343640
— jäähallit (kpl)385
— lähiliikuntapaikat (kpl)615965
— muut liikuntapaikat384545
    
Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma   
Hankkeet222214215
Kunnat104120120
Liikkujat   
— naiset (%)636060
— miehet (%)374040
Liikkujat140 000130 000130 000
    
Liikuntajärjestöjen toiminta   
— Valtionavustusta saavien liikuntajärjestöjen lukumäärä122125130
— Urheilun lajiliittoihin kuuluvien jäsenseurojen lukumäärä10 9669 2649 400
— Urheiluseurojen yhteenlaskettujen jäsenten lukumäärä1 542 8271 300 9251 350 000
— Kilpailulisenssiurheilijoiden lukumäärä560 000610 000680 000
    
Maahanmuuttajien kotouttamishankkeet kunnissa   
— kotouttaminen liikunnan avulla -tukea saavien kuntien lkm354848
— kotouttamishankkeiden määrä354949
    
Kehittämistuki liikunta- ja urheiluseuroille   
Myönnetyt409398400
Hakemukset981848800
    
Liikkuva koulu -ohjelma   
Koulut1 2121 8472 204 (90 %)
Oppilaat318 037445 563522 690 (95 %)
Toisen asteen opiskelijoita  100 000
Alle kouluikäisiä lapsia  118 000
    
Urheiluakatemiat   
Avustetut urheiluakatemiat, kpl192023
Akatemioihin kiinnittyneiden urheilijoiden määrä, I ja II-taso2 3362 4682 600
    
Dopingtestit (ADT ry)   
Kansallisen testausohjelman testit, yht.2 4662 7743 000
— kilpailun ulkopuoliset1 4181 6221 650
— kilpailutestit1 0481 1521 350
— joista veritestejä264282330
Urheilijaprofiilit, verinäytteet264285330
    
Vapaan sivistystyön toteutuneet suoritteet liikunnan koulutuskeskuksissa   
Valtakunnalliset387 847426 134400 000
Valtionosuudella rahoitetut vuorokaudet/%279 900/72,2279 900/65,7279 900/70,0
    
Alueelliset86 03389 22485 000
Valtionosuudella rahoitetut päivät/%53 000/61,653 000/59,453 000/62,4

1) Tea-viisarijärjestelmän tunnusluku kertoo kahden vuoden välein kunnan liikunnan edistämisestä 6 eri näkökulmasta (mm. johtaminen, seuranta ja voimavarat). Koko maan luku on kaikkien vastanneiden keskiarvo, joka on painotettu vastanneen yksikön väestöpohjalla. Vuoden 2018 luku on arvio vuoden 2016 tulosten perusteella.

2) Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH (THL)

30. Avustus Liikkuva koulu -ohjelmaan (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Liikkuva koulu -ohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Selvitysosa: Määräraha on tarkoitus käyttää Tunti liikuntaa päivässä -hankkeen toteuttamiseen. Tavoitteena laajentaa ohjelma valtakunnalliseksi koskemaan kaikkia perusopetusikäisiä lapsia ja nuoria sekä käynnistää kokeilut toisen asteen oppilaitoksissa.


2018 talousarvio7 000 000
2017 talousarvio7 000 000
2016 tilinpäätös7 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Liikkuva koulu -hankkeelle osoitetaan yleisistä budjettivaroista 7 milj. euron määräraha. Liikkuva koulu -hanke käynnistyi vuoden 2016 alussa, ja ohjelman rahoitus päättyy ensi vuonna. Hanke on onnistunut hyvin, ja se on laajenemassa myös varhaiskasvatukseen ja toiselle asteelle.

Valiokunta korostaa, että ohjelman päätyttyä ensi vuonna on oltava valmius jatkaa parhaiksi arvioitujen käytäntöjen toimeenpanoa normaalirahoituksen puitteissa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Liikkuva koulu -ohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

50. Rahapelitoiminnan voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 158 939 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin

3) enintään 1 700 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen

4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen

5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle

6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin

7) enintään 260 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin

8) enintään 40 000 euroa Pro Urheilu ja Piikkarit -tunnustusten maksamiseen

9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin

10) Olympiastadionin perusparannushankkeeseen

11) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, joista aluehallinnon liikuntatoimet voivat käyttää enintään kaksi henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin valtionavustus- ja informaatio-ohjauksen tehtäviin.

Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.

Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen.

Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen38 800 000
Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen37 300 000
Liikunnan yhdenvertaisuuteen1 500 000
  
Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen63 950 000
Liikunnan kansalaistoimintaan45 100 000
Huippu-urheiluun12 870 000
Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin1 900 000
Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan3 600 000
Kansainväliseen yhteistyöhön480 000
  
Koko väestön liikunnan edistäminen28 615 000
Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan19 515 000
Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen9 100 000
  
Liikunnan osaaminen ja tietopohja27 574 000
Liikunnan koulutuskeskuksille 17 886 000
Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin3 730 000
Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan3 720 000
Liikunnan aluehallinnon toimintaan410 000
Valtion liikuntaneuvoston toimintaan480 000
Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi1 348 000
Yhteensä158 939 000

Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäverollinen keskimääräinen yksikköhinta on 95,90 euroa opiskelijavuorokautta kohden. Liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin myönnetään 449 000 euroa momentilta 29.90.52.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Avustus Olympiastadionin perusparannushankkeeseen jakamattomista voittovaroista (nettomuutos)1 800
Tuloutusarvion muutos3 042
Yhteensä4 842

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio158 939 000
2017 I lisätalousarvio6 000 000
2017 talousarvio154 097 000
2016 tilinpäätös147 120 326

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään 164 939 000 euroa.

Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukainen eläkkeen suuruus on 1 339,57 euroa kuukaudessa.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan seitsemännen kappaleen.

Lisäys 6 000 000 euroa talousarvioesityksen 158 939 000 euroon nähden aiheutuu valtion osallistumisesta Tampereen monitoimiareenan rakentamiskustannusten rahoittamiseen rahastovaroja purkamalla.


2018 talousarvio164 939 000
2017 III lisätalousarvio7 000 000
2017 I lisätalousarvio6 000 000
2017 talousarvio154 097 000
2016 tilinpäätös147 120 326

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Rahapelitoiminnan voittovaroista käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen 164,9 milj. euroa, jolla parannetaan liikunnan saavutettavuutta sekä liikuntaan ja urheiluun osallistumista, edistetään koko väestön liikkumista ja vahvistetaan liikunnan osaamista ja tietopohjaa. Suurimmat euromäärät osoitetaan liikunnan kansalaistoimintaan (45,1 milj. euroa) ja liikuntapaikkarakentamiseen (37,3 milj. euroa).

Valiokunta painottaa erityisesti toimia, joilla lisätään väestön liikkumista, sillä liikunnalla on todennettu olevan kiistaton yhteys terveyteen ja hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen, ikäihmisten toimintakyvyn turvaamiseen sekä pärjäämiseen kotioloissa. Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia myös kouluikäisten oppimiseen. WHO on arvioinut, että suuri osa tyypin 2 diabeteksesta ja sepelvaltimotaudista on ehkäistävissä yksinkertaisilla ravinto- ja liikuntamuutoksilla sekä tupakoinnin lopettamisella.

Kuitenkin vain pieni osa väestöstä liikkuu tarpeeksi; lapsista ja nuorista noin kolmannes, aikuisväestöstä viidennes ja ikäihmisistä vain muutama prosentti liikkuvat terveyden kannalta suotuisasti. Liikunnan puute näkyy suorina ja epäsuorina kansantaloudellisina kustannuksina. On arvioitu, että liikkumattomuuden hinta on Suomessa 1—2 mrd. euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista.

Myös eriarvoistumiskehitykseen tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota ja suunnata voimavaroja sellaisten ryhmien terveyden edistämiseen, joiden omat mahdollisuudet liikkumiseen ovat heikoimmat. Mm. vammaiset, pitkäaikaissairaat, toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset sekä vähävaraisten perheiden lapset ovat joukko ihmisiä, jotka eniten hyötyvät liikuntatoiminnasta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että liikunnan valtionohjausta selkeytetään. Tämä on tarpeen, koska liikkumista koskevia päätöksiä tehdään monella eri hallinnonalalla. Myös rahoituksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta on kehitettävä, jotta samalla rahalla voidaan aiempaa paremmin varmistaa liikuntatoimelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Valiokunta pitää tärkeänä, että näitä kysymyksiä käsitellään valmisteilla olevassa liikuntapoliittisessa selonteossa.

Nuorten urheilijoiden tuki

Huippu-urheilun tukemiseen esitetään ensi vuodelle 12,9 milj. euroa. Keskeisiä tukimuotoja ovat urheilija-apurahat, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten tuki sekä Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiölle (URA) osoitettu tuki.

Valiokunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 965 000 euroa, josta osoitettiin urheilija-apurahoihin 500 000 euroa, URA-säätiön avustukseen 165 000 euroa sekä urheiluakatemioiden asiantuntijatukeen 300 000 euroa. Määrärahat olivat kertaluonteisia, joten ne eivät sisälly ensi vuoden talousarvioesitykseen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisämäärärahat tulivat tarpeeseen ja niillä on mm. voitu lisätä urheiluapurahojen määrää, vahvistaa urheiluakatemioiden asiantuntijapalveluita, tukea urhelijoiden terveydenhuoltoa ja parantaa opiskelijaurheilijoiden sosioekonomista asemaa.

Valiokunta pitää perusteltuna, että menestyspotentiaalia omaavien nuorten urheilijoiden taloudellista tukea korotetaan myös ensi vuodelle, mikä lisää tukitoimintaan pitkäjänteisyyttä ja päätöksenteon ennakoitavuutta.

Valiokunta lisää momentille 965 000 euroa, josta osoitetaan 500 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen, 300 000 euroa urheilijoiden tukemiseen urheiluakatemioiden asiantuntijatoiminnan kautta ja 165 000 euroa Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön (URA) avustukseen.

Momentille lisätään yhteensä 965 000 euroa.

Momentilta vähennetään 965 000 euroa. Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 164 939 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin

3) enintään 2 200 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen

4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen

5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle

6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin

7) enintään 260 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin

8) enintään 40 000 euroa Pro Urheilu ja Piikkarit -tunnustusten maksamiseen

9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin

10) Olympiastadionin perusparannushankkeeseen

11) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, joista aluehallinnon liikuntatoimet voivat käyttää enintään kaksi henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin valtionavustus- ja informaatio-ohjauksen tehtäviin.

Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.

Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukainen eläkkeen suuruus on 1 339,57 euroa kuukaudessa.

Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, joista aluehallinnon liikuntatoimet voivat käyttää enintään kaksi henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin valtionavustus- ja informaatio-ohjauksen tehtäviin.

Selvitysosa: Henkilötyövuosien muutos aiheutuu momentilta rahoitettavista määräaikaisista liikuntatieteellisistä tutkimusprojekteista sekä liikuntahankkeista valtion virastojen ja laitosten toimesta.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2018 II lisätalousarvio
2018 talousarvio164 939 000
2017 tilinpäätös166 235 525
2016 tilinpäätös147 120 326

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, joista aluehallinnon liikuntatoimet voivat käyttää enintään kaksi henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin valtionavustus- ja informaatio-ohjauksen tehtäviin.

52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 529 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille

2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Momentin 29.90.50 määrärahasta osoitetaan valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin yhteensä 16 914 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertamenon poisto-965
Yksikköhintojen tason tarkistus-332
Yhteensä-1 297

2018 talousarvio529 000
2017 talousarvio1 826 000
2016 tilinpäätös824 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Valiokunta viittaa edellä momentin 29.90.50 kohdalla esitettyyn ja lisää momentille 965 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 1 494 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille

2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.