Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
         20. Ammatillinen koulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Kansainvälisen keskinäisriippuvuuden lisääntyminen ja kansainvälisessä työnjaossa ja työn sisällöissä tapahtuneet muutokset, digitalisaatio ja muu nopeasti kehittyvä teknologia, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos sekä Eurooppaan suuntautunut muuttoliike ovat tehneet toimintaympäristöstä epävarman ja muutosherkän. Epävarmuutta lisäävät meneillään olevat arvojen ja asenteiden muutokset. Yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys korostuu.

Maailmanlaajuisesti arvoketjuihin kytkeytyvä tuotanto on mennyt yhä enemmän osaamisintensiiviseen suuntaan. Aiempaa merkittävämpi osuus lisäarvosta ja taloudellisesta kasvusta muodostuu aineettomasta pääomasta ja arvonluonnista. Tämä pätee erityisesti Suomeen. Suomen työmarkkinoilla on kysyntää korkeaa koulutusta ja monipuolista osaamista vaativalle työlle. Työmarkkinoilla on samaan aikaan työvoiman puutetta ja työttömyyttä. Talouden kestävä kasvu ja tuottavuuden paraneminen edellyttävät tiedon, osaamisen ja luovuuden tehokkaampaa hyödyntämistä yrityksissä, palvelujärjestelmissä ja julkisessa hallinnossa.

Talouskasvun näkymät ovat Suomessa pitkästä aikaa varovaisen myönteiset. Talouden rakennemuutos, velkaantuminen ja julkisen sektorin sopeuttamistoimet asettavat ministeriön toiminnalle tiukat reunaehdot. Samaan aikaan kotimaiset ja kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt. Koulutustason nousu on pysähtynyt. Nuorten osaamistaso on laskussa ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Maahanmuuttajien kotoutuminen edellyttää uusia toimia koulutuksessa, kulttuurissa sekä liikunta- ja nuorisotyössä.

Koulutusjärjestelmän laadun ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttävät uudenlaisia, avoimia ja kokeilevia toimintatapoja sekä aiempaa aktiivisempaa kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön kehityksen seurantaa ja siihen vaikuttamista.

Kasvualoina luovat alat ovat voimakkaasti digitaalisuutta hyödyntäviä, joten digitaalinen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia näiden alojen liiketoiminnan ja palvelujen kehittämiselle.

Osaamista ja koulutusta koskevilla kärkihankkeilla kehitetään ministeriön toimialojen rakenteita, ohjausta, sisältöjä ja toimintatapoja niin, että suomalaisten koulutus- ja osaamistaso nousevat. Kärkihankkeilla modernisoidaan oppimisympäristöjä, hyödynnetään digitalisaatiota osaamisessa ja oppimisessa, nopeutetaan siirtymistä työelämään, parannetaan liikunnan, taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta, vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä, toteutetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus sekä vähennetään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää.

Tulevina vuosina panostetaan osaamiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Huippututkimuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden panostuksia lisätään. Luovaa taloutta vahvistetaan. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan. Peruskouluille suunnattu tasa-arvorahoitus kaksinkertaistetaan. Ammatillisen koulutuksen uudistusta tuetaan. Panostuksia tulee myös nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Koulutus- ja tiedepolitiikka

Korkea sivistystaso, toimivat varhaiskasvatuspalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään. Suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen ja 42 prosenttia korkeakoulututkinnon.

Osaavan työvoiman saatavuudesta tulee pulaa tietyillä aloilla jo lähitulevaisuudessa. Erityisen suuria työvoiman saatavuusongelmia tulee olemaan sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja että he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti.

Koulutus- ja tiedepolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat

  • — Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä kasvaa nykyisestä
  • — Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot
  • — Suurempi osuus uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna
  • — Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä laskee
  • — Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee
  • — Koulutuksen läpäisyä ja sujuvia siirtymiä parannetaan kaikilla koulutusasteilla
  • — Tieteen taso sekä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden aste nousee.

Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)

 2013201420152016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
       
Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 43,244,444,044,044,544,5
— perustutkintoon johtava koulutus1)40,342,141,842,042,542,5
— valmentavat koulutukset2)2,92,32,22,02,02,0
Lukiokoulutukseen sijoittuneet1)50,851,652,553,053,053,0
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet3)3,12,11,73,02,51,5
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä91,193,794,395,095,595,5
Lisäopetus ja valmentavat koulutukset yhteensä6,04,43,95,04,53,5
Yhteensä97,198,198,2100,0100,099,0

1) Lähde: Tilastokeskus.

2) Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2016 luku on toteutumatieto).

3) Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)1)

 
2013
2014 20152016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
       
Ammattikorkeakoulututkinto26,026,125,925,925,825,8
Ylempi korkeakoulututkinto27,828,028,128,128,027,9

1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta amk-tutkinto (päivä- ja monimuotototeutus).

Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista1)

 2013201420152016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
       
Lukiokoulutus (3—3,5 vuotta)79,680,680,584,084,084,0
Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta)62,163,664,065,066,0..
Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta)55,152,855,057,060,060,0
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta)48,248,550,051,052,052,0

1) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta eikä oppisopimuskoulutusta. Vuoden 2015 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta arvio ja vuodesta 2018 ei enää ole saatavilla tässä vertailukelpoista lukua. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden.

Opiskelijat ja tutkinnot1)

 20132014 2015 2016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
       
Varhaiskasvatus      
— lapset 211 550211 190211 400213 050213 550215 000
Esiopetus      
— oppilasmäärä59 80060 42062 50062 00062 00062 000
Perusopetus, oppivelvolliset      
— uudet oppilaat (1. luokka)60 18059 97060 74061 50061 50061 500
— päättötodistuksen saaneet59 58057 85058 22061 00061 00060 000
— oppilasmäärä526 850529 880531 465536 000536 000536 000
Perusopetus, oppivelvollisuusiän ylittäneet      
— laskennallinen oppilasmäärä1 8581 8271 9772 8633 0403 990
Lukiokoulutus      
— uudet opiskelijat35 82034 74035 26038 00035 00035 000
— suoritetut ylioppilastutkinnot2)31 54031 62031 08033 00033 00031 000
— opiskelijamäärä 3)105 120102 840103 120107 000103 000103 000
Ammatillinen peruskoulutus4)      
— uudet opiskelijat69 39069 35071 62071 70070 00070 500
— suoritetut tutkinnot46 21048 75050 49051 50052 50054 000
— opiskelijamäärä182 410183 060183 170183 000183 000183 500
Ammatillinen lisäkoulutus5)      
— uudet opiskelijat26 74030 93031 52031 00031 00031 000
— suoritetut tutkinnot15 94015 91016 70018 50019 00020 000
— opiskelijamäärä 63 29064 89067 51068 00068 00068 000
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot      
— aloittaneet6)29 91730 31530 30030 00030 00030 000
— suoritetut tutkinnot22 80022 77823 71623 04022 70022 400
— opiskelijamäärä 129 636128 751128 545128 884129 300129 600
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot      
— aloittaneet7)3 2853 4533 6004 2744 3004 300
— suoritetut tutkinnot1 9482 1152 3662 5172 7002 800
— opiskelijamäärä 8 5669 21810 13310 99711 00011 000
Yliopiston perustutkinnot8)      
— uudet opiskelijat20 23320 88020 60020 96021 00021 000
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot13 01713 49915 03914 28814 40014 500
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot14 44414 85515 31615 32115 30015 300
— opiskelijamäärä141 756138 664136 912134 888135 000135 000
Yliopiston tohtorintutkinnot1 7241 8651 8811 8871 8001 750

1) Lähde: Tilastokeskus. Opetushallinnon alainen koulutus. Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. Päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen luvut eivät sisällä Ahvenanmaata.

2) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.

3) Lähde: Opetushallituksen tiedonkeruu 20.9. opiskelijamäärä

4) Sisältää valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen kalenterivuoden aikana osallistuvien henkilöiden lukumääriä.

5) Sisältää valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen kalenterivuoden aikana osallistuvien henkilöiden lukumääriä.

6) AMK-tutkinnon aloittaneilla tarkoitetaan v. 2010 lähtien opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjautuneet amk-tutkintoon johtavan koulutuksen läsnä oleviksi ko. ammattikorkeakouluun.

7) Ensimmäistä kertaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen läsnä oleviksi ko. ammattikorkeakouluun kirjoittautuneet.

8) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.

Taide- ja kulttuuripolitiikka

Kulttuuripolitiikan tavoitteet ja tehtävät liittyvät luovuuden, kulttuurisen moninaisuuden ja osallisuuden edistämiseen. Taiteellinen ja kulttuurinen tuotanto ja sen käyttö, kulttuuriperinnöstä huolehtiminen ja monipuolinen kulttuurielämä takaavat kulttuurin kehittymisen ja lisäävät sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia sekä vahvistavat demokratiaa. Kulttuuripolitiikan tavoitteita toteutetaan erityisesti taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalisen politiikan keinoin. Kulttuuripolitiikka kytkeytyy myös moniin hallinnonalat ylittäviin politiikan teemoihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön strategiset tavoitealueet sekä tavoitteet kulttuuripolitiikalle vuoteen 2025 ovat:

Luova työ ja tuotanto

  • — Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset ovat parantuneet ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuneet.

Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin

  • — Osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet.

Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus

  • — Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.

Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja

 2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
     
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden    
— laskennalliset henkilötyövuodet2 4742 4692 4692 469
— esitysten määrä12 70412 40912 40012 400
— kävijät, 1 000 henk.2 2232 1132 1202 120
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden    
— laskennalliset henkilötyövuodet1 0371 0331 0331 033
— konserttien määrä2 4802 5792 5802 580
— kuulijat, 1 000 henk.899906910910
Suomen kansallisoopperan ja -baletin    
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä543538556552
— esitysten määrä562643650650
— yleisökontaktit, 1 000 henk.298317320320
Suomen Kansallisteatterin    
— henkilöstön määrä388318320320
— esitysten määrä760709700700
— yleisökontaktit, 1 000 henk.251176170175
Kansallisgallerian    
— henkilöstön määrä (htv)237255255255
— kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä20261822
— kokonaiskävijämäärä, 1 000 henk.533773650650
Museoiden (valtionosuuden piirissä olevat) laskennalliset henkilötyövuodet 1 1831 1831 1831 183
— museoiden kävijät (valtionosuuden piirissä olevissa ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa), 1 000 henk.5 6056 6556 7006 700
Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat37343030
— kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk.2 5942 4752 2002 200
Yleiset kirjastot    
— pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl738719717717
— yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl89 24487 36988 00088 000
— fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl49 36949 02350 00050 000
— kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl38 86141 96842 00042 100
— kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk.863952960965
Taiteilijat    
— vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä299/2 414305/2 560
(alustava)
302/2 530300/2 500
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus Taiteen edistämiskeskuksen
— valtakunnallisten apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), %
52/5752/57
(arvio)
52/5752/57
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), %45/4745/47
(arvio)
45/4745/47
— taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.)1 0641 0711 0701 070
— uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, %11,6111,7111,8011,50
— taidealan ammattien työttömät työnhakijat8 0828 4128 4008 300
Kulttuurin toimiala    
— kulttuuriammateissa päätyössään toimivat (työvoimatutkimus)131 600126 300126 000126 000
— kulttuurialan yritysten toimipaikat21 424 21 00021 000
— kulttuurialan yritysten henkilöstö56 838 55 50055 000
— kulttuurialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa)13-13,113,2
— pelialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa)2,42,52,62,7
Liikuntapolitiikka

Liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia ja liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikunnalla ja huippu-urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.

Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan tasa-arvoinen ja yhdenvertainen edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnallisen elämäntavan perusta luodaan varhaiskasvatuksessa, koulussa, perheissä ja liikuntaharrastuksissa. Hallituksen kärkihankkeen ”Tunti lisää liikuntaa/Liikkuva koulu” avulla lisätään tunti liikuntaa jokaisen peruskouluikäisen päivään sekä käynnistetään kokeilutoiminta toisen asteen oppilaitosten toimintakulttuurin liikunnallistamiseksi. Yhdistetään varhaisvuosien liikunnan edistäminen osaksi Liikkuva koulu -ohjelmaa.

Huippu-urheilun tukemisen tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestystä sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Aktiivisella kansainvälisellä toiminnalla edesautetaan liikunnan ja urheilun eettisen perustan vahvistamista.

Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden päätavoitteet ovat seuraavat:

  • — Liikunnallinen elämäntapa yleistyy
  • — Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa
  • — Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista.

Liikuntapolitiikan tunnuslukuja

 2015
toteutuma
2016
toteutuma
2018
arvio
    
Vapaa-ajan liikuntaa harrastavat (vähintään 4 tuntia viikossa siten, että hengästyy tai hikoilee), %1)   
8—9 -luokkalaiset   
— pojat535355
— tytöt505052
Lukion 1—2 -luokkalaiset    
— pojat555557
— tytöt474749
Ammattiin opiskelevat 1—2 -luokkalaiset    
— pojat404042
— tytöt333335
    
Vakituisesti useita tunteja viikossa kuntoliikuntaa tai urheilua, kuten juoksua, hiihtoa, uintia, tai pallopelejä harrastavien osuus, %2)   
20—54 -vuotiaat30,625,427,0
55—74 -vuotiaat15,711,913,0
Miehet (20—74 -vuotiaat)25,321,523,0
Naiset (20—74 -vuotiaat)19,915,718,0
    
Liikuntaa tai urheilua liikunta- ja urheiluseuroissa harrastavien osuus, % 3)   
Alle 9-vuotiaat   
— tytöt666769
— pojat616970
11-vuotiaat   
— tytöt686366
— pojat676869
13-vuotiaat   
— tytöt536263
— pojat526263
15-vuotiaat   
— tytöt394445
— pojat474747
15—19 -vuotiaat   
— tytöt282829
— pojat262627
20—24 -vuotiaat   
— naiset262627
— miehet212122
25—29 -vuotiaat   
— naiset121213
— miehet252526
Liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan aktiivisesti (vähintään 1 krt/vko) osallistuvien osuus, %4)   
20—54 -vuotiaat35,035,736,0
55—74 -vuotiaat24,827,028,0
75+ -vuotiaat14,917,618,0
Miehet (20—74 -vuotiaat)26,931,533,0
Naiset (20—74 -vuotiaat)30,930,132,0
    
Liikuntasuosituksen mukaisesti liikkuvien osuudet, %5)   
11-vuotiaat   
— tytöt263335
— pojat364648
13-vuotiaat   
— tytöt152123
— pojat223133
15-vuotiaat   
— tytöt91315
— pojat112124
20—54 -vuotiaat   
— miehet15,418,020,0
— naiset19,617,619,0
    
Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvo (metriä)6)2 4232 4072 400
    
Arvokisamitalit, lkm   
Olympiakisat-15
Paralympiakisat 3 
MM-kisat   
— olympialajit8710
— ei-olympialajit15790120
— paralympialajit19310
EM-kisat (olympia- ja ei-olympialajit)143130130

1) Kouluterveyskysely, (THL). Perustuu kysymykseen: "Kuinka monta tuntia viikossa tavallisesti harrastat liikuntaa vapaa-aikanasi niin, että hengästyt ja hikoilet?" Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Vuoden 2016 luvut perustuvat vuoden 2015 tuloksiin.

2) Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH, (THL). "Kuinka paljon liikutte ja rasitatte itseänne ruumiillisesti vapaa-aikana? Harrastan varsinaista kuntoliikuntaa tai urheilua kuten juoksua, hiihtoa, uintia tai pallopelejä useita tunteja viikossa” -vastanneiden osuus.

3) Yhteenvetoarvio seuraavien tutkimusten pohjalta: Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2014 ja 2016 sekä Nuorten vapaa-aikatutkimus 2012 ja 2015.

4) Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, (THL). "Kuinka usein olette osallistunut seuraavien järjestöjen, yhdistysten, seurojen yms. toimintaan 12 viime kuukauden aikana?" Kysymyspatterissa esitettiin mm. "liikunta- tai urheiluseura". Tarkastelussa on kysymyspatterin kohtaan "liikunta- tai urheiluseura" arvolla 1 tai 2 vastanneiden osuus. Luku saattaa sisältää seuroissa tapahtuvan liikkumisen lisäksi myös vapaaehtoistoimintaa liikunta- ja urheiluseuroissa.

5) Lasten ja nuorten liikuntasuositus: Kaikkien 7—18 -vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1—2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Luvut perustuvat Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimukseen. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Vuoden 2015 luvut perustuvat vuoden 2014 tuloksiin. Aikuisväestön osalta suositusten mukaan liikkuvien määrän tulkinnassa on käytetty UKK-instituutin liikuntapiirakan (www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka) mukaista liikunnan määrää. Luvut perustuvat Alueelliseen terveys- ja hyvinvointitutkimukseen ATH, (THL).

6) Varusmiesten juoksutestitilastot, 12 minuutin Cooper-testi.

Nuorisotyö ja -politiikka

Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on nuorisolain mukaan edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista, tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista, sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Edellä mainitut tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa olevia alle 29-vuotiaita.

Nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat viime vuosien aikana kehittyneet. Osallistumis- ja vaikuttamismuodot sekä harrastustoiminta ovat monipuolistuneet erityisesti tieto- ja viestintäteknologian kehityksen myötä. Heikko taloustilanne kasvattaa kuilua parempi- ja heikompiosaisten nuorten välillä. Erot elämänhallinnan ja yhteiskunnassa toimimisen kannalta keskeisissä kyvyissä voivat olla merkittäviä. Asuinalue ja -kunta sekä sosioekonominen tausta vaikuttavat nuorten toimintamahdollisuuksiin. Ikä, etninen alkuperä, vammaisuus tai muu henkilöön liittyvä syy voi lisätä syrjintää. Nuoret eivät aina ole tietoisia oikeuksistaan. Heikko taloustilanne varjostaa länsimaissa asuvien nuorten tulevaisuutta. Nuoremman sukupolven tulotaso uhkaa jäädä pysyvästi vanhempien sukupolvien tulotasoa matalammaksi ja nuorten luottamus oman ikäluokkansa taloudellisen tilan parantamiseen on heikentynyt selvästi. Toisaalta suomalaisten nuorten usko omaan tulevaisuuteensa on vahvistunut.

Nuorisotyön ja -politiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

  • — Nuorten osallisuus lisääntyy ja vaikuttamismahdollisuudet monipuolistuvat
  • — Nuorten elämänhallintataidot ja kokemus yhteisöllisyydestä vahvistuvat
  • — Nuorten harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat tasavertaisesti saavutettavissa
  • — Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja oikeuksiensa toteutumisesta vahvistuvat ja nuorten kasvu- ja elinolot paranevat.

Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja

 2015
toteutuma
2016
toteutuma
2018
arvio
    
Vaikuttavuustavoite 1: Nuorten osallisuus lisääntyy ja vaikuttamismahdollisuudet monipuolistuvat   
— 10—29 -vuotiaat, jotka kuuluvat/ovat mukana järjestötoiminnassa tai vastaavassa (Vapaa-aikatutkimus), %575757
—15—29 -vuotiaat, jotka kokevat kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan (Nuorisobarometri), %565656
Vaikuttavuustavoite 2: Nuorten elämänhallintataidot ja kokemus yhteisöllisyydestä vahvistuvat   
— 15—29 -vuotiaat, jotka kokevat elämän olevan hyvin hallinnassaan (Nuorisobarometri), %909090
— Peruskouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveystutkimus/THL), %998
Vaikuttavuustavoite 3: Nuorten harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat tasavertaisesti saavutettavissa   
— 15—29 -vuotiaat, jotka ovat jättäneet harrastuksen aloittamatta rahan puutteen vuoksi (Nuorisobarometri), %353530
Vaikuttavuustavoite 4: Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja oikeuksiensa toteutumisesta vahvistuvat ja nuorten kasvu- ja elinolot paranevat   
— 15—29 -vuotiaat, jotka ovat kokeneet syrjintää viimeisen 12 kk aikana (Nuorisobarometri), %1398
— 15—29 -vuotiaat, jotka suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa optimistisesti (Nuorisobarometri), %798385
— Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä (TEM)52 30048 10047 000
Kirkollisasiat

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom.Toimintamuoto2016
TP
2017
TA
2018
TAE
2017/2018
muutos
      
29.10.30Yleissivistävä koulutus707 830711 542703 168-8 374
29.10.31Vapaa sivistystyö157 611146 270152 8336 563
29.20.30Ammatillinen koulutus1)717 763721 415768 27146 856
29.20.33Nuorten aikuisten osaamisohjelma33 33125 1415 048-20 093
29.80.30Kirjastot3 9003 7003 700-
29.80.31 ja 52Teatterit, orkesterit ja museot106 166103 386105 0971 711
29.90.50 ja 52Liikunnan koulutuskeskukset18 15018 26717 935-332
29.90.50Kuntien liikuntatoimi19 39819 45419 51056
29.91.50Kuntien nuorisotyö8 0478 0308 020-12
Yhteensä 1 772 1961 757 2051 783 58026 375
      
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta   
Kunnat ja kuntayhtymät 897 121926 814940 72513 911
— Kunnat -211 755-74 400-75 516-1 117
— Kuntayhtymät 1 108 8751 001 2141 016 24215 028
Yksityiset 875 075830 391842 85512 464

1) Työvoimakoulutuksen hankintaan liittyvät määrärahat ehdotetaan siirrettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle asteittain vuodesta 2018 lukien.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin on 58,11 % lisättynä 14,69 eurolla kunnan asukasta kohti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamiseksi siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla kustannustason arvioidusta muutoksesta aiheutuva tarkistus valtionosuuksiin jätetään säästösyistä tekemättä vuonna 2018.

Rahapelitoiminnan voittovarat

Rahapelitoiminnan voittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain (1047/2001) 17 §:n mukaisesti Veikkaus Oy:n tuotosta 53 % käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Lain 18 §:n mukaan Veikkaus Oy:n asianomaisen tilikauden voittoa ja uudelleen jaettaviksi palautuvia varoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta vuodelle 2018 on 537,200 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 27,3 milj. euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä vuonna 2018 yhteensä 564,500 milj. euroa eli noin 18,8 milj. euroa enemmän vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain 17 a §:n mukaisesti.

Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 106,5 milj. euroa, momenteilta 29.80.52 ja 29.80.96 taiteen tukemiseen 244,3 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 158,9 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 54,8 milj. euroa.

Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 ehdotetaan 1 196,2 milj. euroa, josta 564,5 milj. euroa eli 47,2 % myönnetään rahapelitoiminnan voittovaroista.

Rahapelitoiminnan voittovarat1) ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

 2011
TP
2012
TP
2013
TP
2014
TP
2015
TP
2016
TP
2017
TA
2018
TAE
         
Tiede388,3409,9398,8308,6258,3424,9450,7497,3
— voittovarat100,3101,2102,2102,4102,2103,2104,4106,5
— budj.varat2)288,0308,7296,6205,4156,1321,7346,3390,8
         
Taide425,1432,6451,8458,3470,3458,6463,3456,6
— voittovarat220,3222,4224,6237,0236,9233,3233,6244,3
— budj.varat204,8210,2227,2221,3233,4225,4229,7212,3
         
Liikunta142,5153,6151,7187,4188,5154,9162,9166,5
— voittovarat141,9150,9151,6147,3148,0147,1154,1158,9
— budj.varat0,62,70,140,140,57,88,87,5
         
Nuoriso65,271,873,974,374,473,177,875,8
— voittovarat51,551,952,452,853,052,753,654,8
— budj.varat13,719,921,521,521,420,424,221,0
Voittovarat yhteensä514,0526,4530,8539,5540,1536,3545,7564,5

1) Rahapelitoiminnan voittovarat ovat vuoteen 2017 saakka veikkausvoittovaroja.

2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat rahapelitoiminnan voittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa)

 Rahapelitoiminnan
voittovarat
Yleiset
budjettivarat
Yhteensä
    
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot3 627 0001 113 0004 740 000
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat70 673 000276 665 000347 338 000
Valtionosuus ja -avustus teattereille, orkestereille ja museoille58 482 00046 615 000105 097 000
Liikunnan koulutuskeskukset (valtakunnalliset)16 914 000529 00017 443 000
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö7 127 00019 523 00026 650 000
Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta200 000700 000900 000
Talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on lakisääteisiä siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituspäätöksistä.

Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen sekä ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen arvioidaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.

Tyttöjen ja poikien opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti tasa-arvoisesti. Liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Tasa-arvo sisältyy myös nuorisolain arvoihin. Nuorisotyössä avustusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on kasvanut. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia.

Kestävä kehitys

Osana kestävän kehityksen globaalia toimintaohjelmaa yhdenvertaisen, tasa-arvoisen ja osaavan Suomen painopistealueella yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen määrärahoista vuonna 2018 kohdistetaan 30 milj. euroa esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen. Valtionavustuksella pyritään vahvistamaan kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.

Ammatillisen koulutuksen reformin toimenpiteillä edistetään osaltaan toimintaohjelman tavoitteiden toteutumista yhdenvertaisen, tasa-arvoisen ja osaavan Suomen kehittämisessä. Reformin toimeenpanoa tuetaan lisärahoituksella, jolla mm. rakennetaan koulutus- ja työelämäpolkuja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille ja aikuisille.

Osana yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan korkeakoulut edistävät perusrahoituksellaan kestävää kehitystä opetus- ja tutkimustoiminnassaan. Kestävä kehitys on huomioitu myös opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen välisissä vuosien 2017—2020 sopimustavoitteissa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
29.10.01Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)  
 — vuokrasopimusvaltuus1,12,7
29.40Korkeakouluopetus ja tutkimus  
 — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus348,3343,3
29.40.20Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)  
 — tutkimushankevaltuus-33,0
29.40.54Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)  
 — tutkimushankevaltuus55,655,6
29.80.75Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)  
 — perusparannus- ja pienhankevaltuus2,31,3

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot244 40810 4442 463257 315
01.Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
17 672142-3717 777
02.Opetushallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
58 45810 26668 724
03.Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
7 453367 489
21.Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
3 0583003 358
29.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
28 60128 601
50.Eräät avustukset
(kiinteä määräraha)
1 5371 537
51.Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 3133 313
52.Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin
(arviomääräraha)
114 000114 000
53.Eräät turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista aiheutuvat avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
8 090-3002 50010 290
66.Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
2 2262 226
10.Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus945 89511 3072 000959 202
01.Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
41 25430741 561
20.Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
39 5572 00041 557
30.Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
704 808704 808
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
152 4339 0002 000163 433
51.Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
7 8437 843
20.Ammatillinen koulutus813 78616 04210 000839 828
01.Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
7 930427 972
21.Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
26 73726 737
30.Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen
(arviomääräraha)
774 07116 00010 000800 071
33.Nuorten aikuisten osaamisohjelma
(kiinteä määräraha)
5 0485 048
40.Korkeakouluopetus ja tutkimus3 303 78245025 5003 329 732
01.Suomen Akatemian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
11 6058411 689
02.Kansallisarkiston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
17 031792017 823
03.Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 11351 118
04.Varastokirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 64881 656
20.Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
142 821-44627 000169 375
22.Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus
(siirtomääräraha 3 v)
8 5008 500
50.Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
1 767 4281 767 428
51.Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
(arviomääräraha)
276 6657276 672
53.Rahapelitoiminnan voittovarat tieteen edistämiseen
(arviomääräraha)
106 497106 497
54.Strateginen tutkimusrahoitus
(arviomääräraha)
54 37954 379
55.Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
826 250826 250
66.Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
19 845-1 50018 345
86.Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan
(siirtomääräraha 2 v)
24 00024 000
89.Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin
(kiinteä määräraha)
46 00046 000
70.Opintotuki588 8953060589 201
01.Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6136619
52.Opintolainojen valtiontakaus
(arviomääräraha)
54 20054 200
55.Opintoraha ja asumislisä
(arviomääräraha)
449 326300449 626
57.Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
(arviomääräraha)
31 45631 456
59.Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki
(arviomääräraha)
53 30053 300
80.Taide ja kulttuuri458 8022 3431 500462 645
01.Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 966293 995
03.Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 277132 290
04.Museoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 316636019 952
05.Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 866234 889
06.Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 969426 011
16.Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
(arviomääräraha)
18 96018 960
20.Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset
(siirtomääräraha 2 v)
15 68615 686
30.Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 7003 700
31.Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
48 56571749 282
35.Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
8 0008 000
40.Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
(arviomääräraha)
252252
41.Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
26 64826 648
50.Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
7 88001 5009 380
51.Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
(arviomääräraha)
14 61514 615
52.Rahapelitoiminnan voittovarat taiteen edistämiseen
(arviomääräraha)
238 2946000238 894
53.Valtionavustus tilakustannuksiin
(kiinteä määräraha)
27 381-71726 664
55.Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 9501 950
72.Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen
(siirtomääräraha 3 v)
739739
75.Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
(siirtomääräraha 3 v)
3 6883 688
95.Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
5050
96.Lahjoitus Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomaan
(siirtomääräraha 2 v)
6 0001 0007 000
90.Liikuntatoimi173 43300173 433
30.Avustus Liikkuva koulu -ohjelmaan
(siirtomääräraha 3 v)
7 0007 000
50.Rahapelitoiminnan voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
(arviomääräraha)
164 9390164 939
52.Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin
(kiinteä määräraha)
1 4941 494
91.Nuorisotyö76 4930076 493
50.Rahapelitoiminnan voittovarat nuorisotyön edistämiseen
(arviomääräraha)
54 77054 770
51.Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
(siirtomääräraha 2 v)
19 92319 923
52.Eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
1 8001 800
 Yhteensä6 605 49440 89241 4636 687 849

 Henkilöstön kokonaismäärä 2 6062 4652 431  

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahat ensi vuoden talousarviossa ovat 6,6 mrd. euroa. Tämä on jonkin verran (164 milj. euroa) vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa, mutta vähennykset aiheutuvat lähinnä korkeakoulujen kertaluonteisten pääomasijoitusten vähenemisestä sekä opiskelijoiden siirtymisestä yleisen asumistuen piiriin.

Hallitusohjelman mukaisesti valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia ensi vuodelle, minkä lisäksi esitykseen sisältyy myös kilpailukykysopimuksesta sekä aiemmin tehdyistä säästöpäätöksistä aiheutuvia vähennyksiä. Toisaalta esitykseen sisältyy useita tärkeitä lisäpanostuksia koulutukseen ja tutkimukseen. Samalla hallituksen toimeenpanemilla kärkihankkeilla pyritään kohdistamaan määrärahoja sellaisiin kohteisiin, jotka edistävät toimintatapojen uudistamista sekä koulutuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Kulttuurin ja taiteen perusrahoitus säilyy pääosin ennallaan, mutta rahapelitoiminnan jakamattomien voittovarojen rahastosta irrotetuilla varoilla on tehty eräitä kertaluonteisia lisäpanostuksia, kuten Suomen ja Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi tehty lahjoitus Suomalais-virolaiselle kulttuurisäätiölle sekä Tampereen monitoimiareenan rakentamiseen osoitettu rahoitus.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 8/2018 vp (19.6.2018)

Hallitus ehdottaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle yhteensä 35 milj. euron lisäystä osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseen. Keskeisiä määrärahalisäyksiä ovat mm. korkeakouluille muuntokoulutuksiin esitetty 10 milj. euron lisäys (29.40.20) sekä ammatilliseen koulutukseen (29.20.30) esitetty 16 milj. euron lisäys, joka käytetään alan vaihdon täsmäkoulutusta koskevan pilotin kehittämiseen. On myös tärkeää, että Uusi peruskoulu -ohjelman toteuttaminen jatkuu ja tasa-arvoisen peruskoulun tavoitteiden ja toimeenpanon tukeen kohdennetaan Opetushallitukselle määrärahasiirtona 10 milj. euroa (momentilta 29.40.20 momentille 29.01.02). Koulunsa aloittavien lasten lähtökohdat ovat entistä moninaisemmat, jolloin oppimisen ja koulutuksellisen tasa-arvon vaatimukset korostavat myös Uusi peruskoulu -ohjelman merkitystä ja ajankohtaisuutta.

Valiokunta pitää osaavan työvoiman saatavuutta edistäviä toimia ajankohtaisina ja tärkeinä, sillä niillä puututaan nimenomaan akuuttiin osaajapulaan ja helpotetaan näin osaamisen kohtaanto-ongelmaa. Saadun selvityksen mukaan eri puolilla maata on pulaa osaavasta työvoimasta kasvun kannalta keskeisillä aloilla, mikä hidastaa yritysten ja talouden kasvua. Osaajapulaa on mm. ICT-alalla, esim. koodaajista, minkä lisäksi on tarvetta kehittää alan vaihtoon liittyvää ammatillista koulutusta niin, että se vastaa nopeasti työmarkkinoiden tarpeisiin.

Valiokunta korostaa, että osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttää näiden kertaluonteisten toimien rinnalle myös monitahoisia poikkihallinnollisia ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä. Onkin tärkeää, että kehysriihessä on jo tehty linjaukset jatkuvan oppimisen uudistuksen (Osaava Suomi -hankkeen) käynnistämisestä sekä oppimista tukevan digitaalisen palvelukokonaisuuden kehittämisestä. Valiokunta nostaa erityisesti esille pelkän perusasteen varassa olevien koulutustarpeet, sillä toisen asteen tutkinto puuttuu noin 600 000 suomalaiselta.

Valiokunta pitää myönteisenä, että opintotukioikeutta on laajennettu oppivelvollisuusiän ylittäneisiin muissa kuin kansanopistoissa opiskeleviin opiskelijoihin (29.70.55), mikä antaa mahdollisuuden nopeuttaa maahanmuuttajien koulutuspolkuja ja työllistymistä. Myös vapaan sivistystyön oppilaitoksille (29.10.31) esitetty 2 milj. euron lisärahoitus on tarpeellinen riittävän luku- ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen koulutuksen lisäämiseksi, sillä kasvaneen maahanmuuton myötä luku- ja kirjoitustaidon opetusta tarvitsevien aikuisten määrä on lisääntynyt. Valiokunta painottaa muutoinkin toimia, joilla maahanmuuttajien osaamista parannetaan, sillä ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa selvästi heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa ja etenkin maahanmuuttajanaisten työllistyminen on vaikeaa.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että digitaitojen parantamiseksi käynnistetään Digiaikakauden taidot -ohjelma, johon osoitetaan 7 milj. euron lisäys (29.10.31); siitä 5 milj. euroa käytetään digitaitojen vahvistamiseen ja 2 milj. euroa heikkojen perustaitojen varassa olevien koulutukseen. Lisäpanostukset ovat perusteltuja, sillä peräti miljoonalla suomalaisella arvioidaan olevan vaikeuksia tietotekniikan taidoissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahan riittävyyttä seurataan, sillä digitaalisilla taidoilla on yhä suurempi merkitys työllistymisessä ja työssä menestymisessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle osoitetaan myös monia muita pienehköjä, mutta tärkeitä lisäyksiä. Tällainen on mm. Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomaan esitetty 1 milj. euron lisäys, joka nostaa Suomen lahjoituksen kulttuurisäätiölle yhteensä 7 milj. euroon.