Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
              20. Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen
              22. Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen
              30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen
              31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

90. Kuntien tukeminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa: Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.

Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat.

Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalvelujen tuottamista taloudellisemmin.

Keskeiset uudistukset

Hallitusohjelman mukaisesti perhehoidon kehittämiseen osoitetaan lisärahoitusta. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta tarkistetaan tavoitteena kuntien kustannusten vähentäminen. Erikoissairaanhoidon järjestämistä tehostetaan muun muassa uudistamalla terveydenhuollon päivystystoimintaa, keskittämällä perustason kiireellistä ilta- ja viikonloppuvastaanottoa, vähentämällä erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitoa ja uudistamalla ensihoitoa. Osana ammatillisen koulutuksen uudistusta oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut laajenevat koskemaan aiempaa laajempaa opiskelijajoukkoa.

Maakuntien perustamisen valmistelu on käynnistetty.

Vaikuttavuustavoitteet

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan, ikäihmisille turvataan ihmisarvoinen vanhuus sekä panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.

Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.

Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja

 2017
arvio
2018
arvio
   
Laskennalliset kustannukset  
0—5-vuotiaat euroa/asukas8 346,368 198,50
6-vuotiaat euroa/asukas8 867,408 699,48
7—12-vuotiaat euroa/asukas7 430,667 291,01
13—15-vuotiaat euroa/asukas12 756,3212 522,23
16—18-vuotiaat euroa/asukas4 066,314 010,92
19—64-vuotiaat euroa/asukas1 046,621 009,22
65—74-vuotiaat euroa/asukas2 117,972 029,43
75—84-vuotiaat euroa/asukas5 735,985 563,64
85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas19 301,2918 910,55
Sairastavuuden mukaan1 159,261 135,88
Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas90,0988,27
Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas277,75272,15
Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas1 950,951 911,59
Asukastiheyden mukaan euroa/asukas39,2438,45
Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas382,29374,58
Koulutustaustan mukaan euroa/asukas422,20390,78
   
Lisäosat  
Syrjäisyys euroa/asukas206,15207,94
Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas2 625,332 641,08
Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas62,7363,11

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Vuoden 2018 talousarvio. Talousarvioesityksen mukaan valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat ensi vuonna 10,6 mrd. euroa, josta suurin osa (8,6 mrd. euroa) osoitetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön laskennallisten valtionosuuksien määrä on 933 milj. euroa, ja muiden hallinnonalojen valtionavut ovat yhteensä 1,2 mrd. euroa.

Peruspalvelujen valtionosuus vastaa suunnilleen tämän vuoden tasoa, sillä se on vain noin 21 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Hallitusohjelman mukaisesti peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä indeksikorotusta, mutta valtionosuutta lisäävät mm. varhaiskasvatusmaksujen alentamisen ja verotulomenetysten kompensaatiot sekä opiskelijahuollon piirissä olevien opiskelijoiden määrä. Valtionosuutta puolestaan vähentävät mm. kilpailukykysopimus, perustoimeentulon maksamiseen liittyvien hallinnollisten menojen väheneminen sekä alueellisen erikoissairaanhoidon tehostaminen.

Vuoden 2018 talousarvioesityksessä arvioitiin, että valtion toimenpiteet heikentäisivät kuntataloutta noin 129 milj. euroa, mikä aiheutui pääosin valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Tämä tieto pohjautui vuoden 2015 toteumatietoihin, joiden mukaan kunnat olisivat saaneet tuolloin lähes 177 milj. euroa liikaa valtionosuuksia. Sittemmin on käynyt ilmi, että tarkistuslaskelmasta puuttui siihen kuuluvia kustannuksia noin 430 milj. euroa. Kun nämä kustannukset otetaan huomioon, kustannustenjaon tarkistukseen liittyvä valtionosuuden vähennys (177 milj. euroa) pienenee noin 68 milj. euroon. Talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä momentille lisättiin 119 milj. euroa, minkä jälkeen talousarvion heikentävä vaikutus kuntatalouteen on noin 70 milj. euroa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamiseen liittyvän kompensaation riittävyys selvitetään ja asia otetaan tarvittaessa huomioon kevään julkisen talouden suunnitelmassa. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen oli tarkoitus kompensoida kunnille osin kiinteistöveron alarajaa nostamalla, mutta eduskunta päätti pitää veron alarajan ennallaan (VaVM 9/2017 vp — HE 133/2017 vp). Yhteensä 110 milj. euron kompensaatiosta oli tarkoitus kattaa 25 milj. euroa kiinteistöveron alarajan korottamisella.

Kuntatalouden tila. Kuntatalouden tila oli viime vuonna varsin hyvä, sillä kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos oli 1,1 mrd. euroa ja yhteenlaskettu vuosikate 3,4 mrd. euroa, mikä on yli 700 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Myönteinen kehitys johtuu ensisijaisesti kuntien toimintamenojen historiallisen maltillisesta (0,5 prosentin) kasvusta, johon vaikuttivat erityisesti kuntien omat sopeuttamistoimenpiteet, mutta myös mm. kilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt.

Kuntien verorahoitus kehittyi niin ikään kohtuullisesti, ja tuloveroprosenttiaan vuodelle 2016 korotti vain 45 kuntaa. Kuntien lainakanta jatkoi edelleen kasvuaan, mutta edeltäviä vuosia hitaammin. Myös kuntatalouden nettoinvestoinnit kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna varsin maltillisesti, vain 20 milj. euroa eli 0,7 prosenttia, mikä selittyy ennen muuta peruskuntien investointien laskusta. Kuntayhtymien investoinnit sen sijaan kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna yli 90 milj. eurolla.

Kuntatalouden tulos vahvistuu vielä vuonna 2017, ja maltillisen kulukehityksen vuoksi kuntatalouden yhteenlaskettu tulos ja rahoitusasema kuluvalle vuodelle ovat muodostumassa ennätyksellisen vahvoiksi. Kuntatalous onkin nykyisellä urallaan saavuttamassa hallituksen sille julkisen talouden suunnitelmassa asettaman rahoitusasematavoitteen, jonka mukaan paikallishallinnon nettoluotonanto saa olla korkeintaan -0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Saadun selvityksen mukaan tämä tavoite täyttyi jo viime vuonna, jolloin nettoluotonanto oli -0,4 prosenttia BKT:sta.

Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että kuntatalouden ennusteeseen liittyy myös riskejä. Työttömyysasteen arvioidaan pysyvän rakenteellisten tekijöiden takia melko korkeana, minkä vuoksi kuntien osaltaan rahoittamat työmarkkinatukimenot laskevat hyvin hitaasti. Lisäksi väestön ikärakenteen muutos lisää hoito- ja hoivapalveluiden tarvetta ja siten kuntatalouden menopaineita. Kuntatalouden menopaineen arvioidaan helpottuvan kuitenkin sote-uudistuksen myötä vuodesta 2020 alkaen ja velkaantumisen arvioidaan hidastuvan.

Myös kuntakentän erilaisuus on huolestuttavaa, sillä samalla kun talouskehitys oli useimmissa kunnissa suotuisaa, tilikauden tulos oli viime vuonna negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa.

Etenkin väestöltään vähenevien kuntien taloustilanne on usein vaikea. Esimerkiksi Savonlinnassa yliopiston toimintojen siirto vaikuttaa merkittävästi kaupungin ja koko alueen talouteen. Opettajankoulutuksen päättyminen Savonlinnasta vaikuttaa erityisesti asuntomarkkinoihin, sillä saadun selvityksen mukaan asuntojen tarve vähenee merkittävästi, ja vuokra-asuntokantaa tulisi vähentää yhteensä 500 asunnolla. Vuokra-asuntokannan sopeuttaminen joudutaan toteuttamaan pääosin purkamalla vuokratalokiinteistöjä, mistä aiheutuu mittavat kustannukset. Arvioiden mukaan pelkästään purkukustannukset olisivat 14,5 milj. euroa ja vuokra-asuntoyhtiön mahdollisessa konkurssitilanteessa valtio ja kaupunki menettäisivät lainatappioina yhteensä noin 17 milj. euroa.

Vastaavanlaisia tilanteita on myös muilla paikkakunnilla ja alueilla, joissa väestö vähenee. Ympäristöministeriön asettama työryhmä on aivan vastikään (30.10.2017) valmistuneessa raportissaan esittänyt toimia, joilla parannettaisiin valtion tukemien vuokrataloyhteisöjen taloudellista asemaa ja asukkaiden asumisoloja sekä kehitettäisiin asuntokantaa vastaamaan kysyntää. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös Savonlinnan kaltainen tilanne otetaan jatkotyössä huomioon.

Kuntien tehtävien vähentäminen. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan tavoitteena on vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita noin 700 milj. eurolla vuoden 2019 tasolla ja yhdellä miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Miljardin euron tavoitteen saavuttamiseksi hallitus on uudistanut ja laajentanut reformin kattamaan koko julkisen talouden toimintaa, jolloin mukana ovat mm. kuntien ja valtion digitalisaatio, valtion tuottavuussäästöt ja julkisen sektorin tilaohjelmat. Toimenpiteiden yhteenlaskettu säästöpotentiaali on miljardi euroa, mutta yksittäisiin toimenpiteisiin sisältyy huomattavaa epävarmuutta.

Suomen Kuntaliiton viime kesäkuussa toteuttaman kuntakyselyn mukaan hallituksen kaavailemat säästöt eivät ole toteutuneet kunnissa täysimääräisesti. Sen sijaan kunnat arvioivat, että säästöjä tai tulojen lisäyksiä saadaan kuntatalouteen vuoden 2019 tasossa vain noin 220 milj. euroa tavoitellun 700 milj. euron sijaan.

Valiokunta toteaa, että hallituksen kuntataloutta vahvistavien toimien vaikutus riippuu myös siitä, miten kunnat ja kuntayhtymät käyttävät mahdollisuutta säästöihin ja millä aikataululla valtion päättämien toimien vaikutukset realisoituvat. Kuntatalouden kestävyyden kannalta on tärkeää, että kunnat toteuttavat rakenteellisia uudistuksia, parantavat tuottavuuttaan ja elinvoimaisuuttaan ja huolehtivat investointien taloudellisesta toteuttamisesta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kunnat valmistautuvat huolella maakunta- ja sote-uudistukseen, joka vaikuttaa merkittävästi kuntien rooliin, tehtäviin, toimintaan ja talouteen. Valiokunta painottaa myös Tulevaisuuden kunta -hankkeen etenemistä, minkä yhteydessä määritellään kuntien rooli ja tehtävät suhteessa maakuntaan ja visio tulevaisuuden kunnasta 2030. Painopisteenä on kunnan rooli hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjänä sekä kuntademokratian näkökulma.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluresurssit. Valtiovarainministeriön pääluokassa uudistuksen valmistelulle ja toimeenpanolle ehdotetaan 180,1 milj. euroa (mom. 28.70.05), josta suurin osa (130 milj. euroa) osoitetaan erilaisiin maakuntien ja soten ICT-hankkeita tukeviin toimiin.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uudistuksen valmistelulle ja toimeenpanolle osoitettu rahoitus on niukka, mutta kuitenkin riittävä valmistelun jatkumiseen. Valiokunta korostaa, että rahoituksen riittävyyttä on seurattava tarkkaan ja arvioitava maakuntien vuosina 2019 ja 2020 tarvitseman valmistelu- ja toimeenpanorahoituksen tarvetta kevään julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.

Valiokunta toteaa, että maakunta- ja sote-uudistuksen onnistuminen riippuu aivan keskeisesti siitä, miten tietojärjestelmähankkeet onnistuvat ja miten niillä onnistutaan saamaan kustannussäästöjä ja parantamaan palvelujen laatua ja saatavuutta. Valiokunta viittaa momentin 33.01.25 kohdalla lausuttuun ja toteaa, että tavoitteena tulee olla asiakaslähtöiset, yhteen toimivat, kustannustehokkaat ja tietoturvalliset palvelut. Valiokunta korostaa myös valtion vahvaa roolia ja johtajuutta digihankkeiden ohjauksessa ja toimeenpanossa.

20. Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palvelujen järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen

2) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen

3) muuhun yhteiseen julkiseen tietohallinnon kehittämiseen

4) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaan, kuntien tehtävien digitalisoinnin edistämiseen sekä hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin

5) käyttöönottoihin ja palvelujen kehittämisen aikaiseen ylläpitoon.

Selvitysosa: Määrärahalla tuetaan ja nopeutetaan kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa tuottavuutta sekä edistää kuntien ja julkishallinnon yhteisiä informaatioteknologian kehittämishankkeita sekä sähköisten toimintatapojen käyttöönottoa. Määrärahaa käytetään Julkisen hallinnon suositusten ja lakiin julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) perustuvien standardien laadintaan sekä muuhun yhteiseen julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämistoimintaan. Määrärahalla voidaan tukea ja edistää julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain mukaisen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön käynnistystä, arkkitehtuurikuvausten toteutusta, työvälineiden käyttöönottoa sekä toteutettujen tulosten julkaisua arkkitehtuurityölle asetettujen tavoitteiden ja hyötyjen aikaansaamiseksi.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos1 600
Yhteensä1 600

2018 talousarvio3 000 000
2017 talousarvio1 400 000
2016 tilinpäätös7 000 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään 2 475 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 525 000 euroa talousarvioesityksen 3 000 000 euroon nähden on siirtoa momentille 28.30.03 eräiden julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten tehtävien siirrosta Väestörekisterikeskukseen.


2018 talousarvio2 475 000
2017 talousarvio1 400 000
2016 tilinpäätös7 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 2 475 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palvelujen järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen

2) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen

3) muuhun yhteiseen julkiseen tietohallinnon kehittämiseen

4) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaan, kuntien tehtävien digitalisoinnin edistämiseen sekä hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin

5) käyttöönottoihin ja palvelujen kehittämisen aikaiseen ylläpitoon.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 3 600 000 euroa.

Vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 600 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu aiemmin budjetoidun määrärahan uudelleenbudjetoinnista. Määrärahan uudelleenbudjetoinnilla mahdollistetaan mm. kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelman tuotosten käyttöönotto ja kehittämisohjelman aikainen ylläpito.

Määrärahan peruuttaminen on huomioitu momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2018 I lisätalousarvio3 600 000
2018 talousarvio2 475 000
2017 tilinpäätös1 400 000
2016 tilinpäätös7 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 3 600 000 euroa.

Vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 600 000 euroa.

22. Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisen hallinnon toimintatapojen ja johtamisen sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen ja niihin liittyviin hankkeisiin

2) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin.

Selvitysosa: Määrärahalla toteutetaan hallitusohjelman perusteella valmisteltavien uusien maakuntien sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämistyötä. Määrärahaa voidaan käyttää myös kunnille jäävien tehtävien osalta hallinnon ja talouden uudistamiseen liittyviin hankkeisiin.


2018 talousarvio200 000
2017 talousarvio200 000
2016 tilinpäätös800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisen hallinnon toimintatapojen ja johtamisen sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen ja niihin liittyviin hankkeisiin

2) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin.

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 8 457 931 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen

3) enintään 19 600 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

4) enintään 3 500 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Laskennalliset kustannukset25 946 076
— ikärakenne18 144 443
— sairastavuus6 205 986
— työttömyys485 002
— kaksikielisyys97 100
— vieraskielisyys630 853
— asukastiheys190 898
— saaristoisuus14 243
— saaristo-osakunta9 798
— koulutustausta167 753
  
Kuntien rahoitusosuus19 371 356
Valtionosuus6 574 720
  
Lisäosat318 886
  
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus731 895
  
V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus7 806
  
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely361
  
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa)3 109
  
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero5 765
  
Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset815 389
Yhteensä8 457 931

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,34. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2016/2017 asukasluku on 5 474 083.

Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset ja muut muutokset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 25,23 prosentista 25,34 prosenttiin vuonna 2018. Valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,09 prosenttiyksikköä liittyen varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensointiin 25 000 000 eurolla sekä 0,03 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100. Muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon 0,01 prosenttiyksikköä liittyen kuntien hallintomenojen vähenemiseen, kun perustoimeentulotuen maksatus ja laskenta on siirretty Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Hallitusohjelman mukaisesti peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä indeksikorotusta. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus alentaa peruspalvelujen valtionosuutta 176 875 000 eurolla.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta. Muutos liittyy ammatillisen koulutuksen uudistamiseen. Toisen asteen oppilaitoksissa opiskelijahuollon piiriin tulee uusia opiskelijoita, joille järjestetään lainmukaiset psykologi- ja kuraattoripalvelut. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 5 633 000 euroa lain muutoksen johdosta. Valtionosuusprosentti on 100, koska kyse on laajenevasta tehtävästä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetusta lääkkeen määräämisestä (1088/2010) on muutettu 1.1.2017 alkaen siten, että lääkemääräys on voimassa kaksi vuotta määräämis- tai uudistamispäivästä lukien, aiemman yhden vuoden sijasta. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 757 000 euroa asetuksen muutoksen johdosta.

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)

  
PerushintaLaskennallinen kustannus
Ikärakenteen mukaan 
— 0—5-vuotiaat (8 198,50 euroa/as)2 845 314
— 6-vuotiaat (8 699,48 euroa/as)542 134
— 7—12-vuotiaat (7 291,01 euroa/as)2 653 666
— 13—15-vuotiaat (12 522,23 euroa/as)2 179 757
— 16—18-vuotiaat (4 010,92 euroa/as)713 286
— 19—64-vuotiaat (1 009,22 euroa/as)3 234 585
— 65—74-vuotiaat (2 029,43 euroa/as)1 312 130
— 75—84-vuotiaat (5 563,64 euroa/as)1 975 777
— 85-vuotiaat ja vanhemmat (18 910,55 euroa/as)2 687 794
Sairastavuuden mukaan (1 135,88 euroa/as)6 205 986
Työttömyyden mukaan (88,27 euroa/as)485 002
Kaksikielisyyden mukaan (272,15 euroa/as)97 100
Vieraskielisyyden mukaan (1 911,59 euroa/as)630 853
Asukastiheyden mukaan (38,45 euroa/as)190 898
Saaristoisuuden mukaan (374,58 euroa/as)14 243
Saaristo-osakunta aseman mukaan (274,01 euroa/as)9 798
Koulutustaustan mukaan (390,78 euroa/as)167 753
Yhteensä25 946 076

Kuntien rahoitusosuus

  
Asukasluku5 474 083
Rahoitusosuus, euroa/as3 538,74
Rahoitusosuus, 1 000 euroa19 371 356

Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)

  
Perushinta 
Syrjäisyyden mukaan (207,94 euroa/as)119 596
Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (63,11 euroa/as)195 740
Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 641,08 euroa/as)3 550
Yhteensä318 886

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)

LisäyksetVähennyksetNetto
   
1 364 092-632 197731 895

V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (1 000 euroa)

LisäyksetVähennyksetNetto
   
8 097-2917 806
   
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvauksen siirtymäjärjestely 361

Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)

  
Valtionosuuden vähennykset 
— vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos-1 314
— verotulotasauksen muutoksen neutralisointi-47 898
— aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys-164
— siirto momentille 29.01.02 todennetun osaamisen rekisterin ylläpitoon-150
— siirto momentille 29.01.02 opiskelijavalintapalveluihin-1 547
— järjestelmämuutoksen kustannusneutraalisuuteen liittyvä vähennys-7 828
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2016-34 596
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2018-42 280
— kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta -330 847
— valtionosuusuudistukseen liittyvä yksityisten opetuksenjärjestäjien kotikuntakorvausten tasausjärjestelmän rahoitus-219
— kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys-467 870
— lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus-22 444
— eläketukeen liittyvä vähennys-24 100
Vähennykset yhteensä-981 257
  
Valtionosuuden lisäykset 
— työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä29 549
— v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus497
— v. 2010 verotulomenetysten kompensaatio375 000
— v. 2011 verotulomenetysten kompensaatio129 000
— v. 2012 verotulomenetysten kompensaatio299 000
— v. 2013 verotulomenetysten kompensaatio11 500
— v. 2014 verotulomenetysten kompensaatio9 500
— v. 2015 verotulomenetysten kompensaatio131 000
— v. 2016 verotulomenetysten kompensaatio262 000
— v. 2017 verotulomenetysten kompensaatio395 000
— v. 2018 verotulomenetysten kompensointi131 000
— maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys500
— oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto19 600
— kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto3 500
Lisäykset yhteensä1 796 646

Muu rahoitus (1 000 euroa)

  
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset 3 109
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 5 765

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys-164
Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen-31 675
Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos45 389
Kiinteistöveron kehittämishanke (siirto momentilta 28.01.01)600
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen (Kiky)-118 578
Kotikuntakorvausten muutos-2 645
Muut muutokset1 336
Opetushallituksen Oppilas-, opiskelija- ja tutkintotietojen sähköinen käsittelyjärjestelmä (ent. Todennetun osaamisen rekisteri) (siirto momentille 29.01.02)-150
Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momentilta 29.01.02)171
Oppilaitosten perustamishankkeet-5 700
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutos5 633
Perhehoidon kehittäminen5 000
Perustoimeentulotuen Kela-siirtoon liittyvä kuntien hallintomenojen vähennys-3 800
Pitkäaikaistyöttömien eläketuki-9 000
Reseptien voimassaolon pidentäminen-757
Säästö omais- ja perhehoidon kehittämisen johdosta-8 869
Syrjäisyyden laskentatekijöiden muutos 9 200
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus-176 875
Vanhuspalvelujen laatusuositusten tarkistaminen-4 181
Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaatio25 000
Verotulomenetysten kompensaatio131 000
Yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteen muutos varhaiskasvatuksessa-506
Ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmän kehittämishankkeeseen (VATI-hanke) liittyvä säästö-252
Yhteensä-139 823

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio8 457 931 000
2017 I lisätalousarvio9 200 000
2017 talousarvio8 597 754 000
2016 tilinpäätös9 024 697 225

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään 8 576 670 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 8 457 931 000 euroon nähden on 118 739 000 euroa, mistä 108 739 000 euroa aiheutuu valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen korjauksesta, 8 800 000 euroa laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden muutoksesta ja 1 200 000 euroa kotikuntakorvausten muutoksesta.

Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen korjaus johtuu siitä, että Tilastokeskuksen tekemästä valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuslaskelmasta puuttui vuodelta 2015 tarkistukseen kuuluvia kustannuksia 428 918 000 euroa. Kun nämä kustannukset on lisätty tarkistukseen, muuttuu vuoden 2018 talousarvioesityksessä oleva kustannustenjaon tarkistukseen liittyvä valtionosuuden vähennys 176 875 000 eurosta 68 136 000 euroon.


2018 talousarvio8 576 670 000
2017 I lisätalousarvio9 200 000
2017 talousarvio8 597 754 000
2016 tilinpäätös9 024 697 225

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 8 576 670 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen

3) enintään 19 600 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

4) enintään 3 500 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 7 990 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin

2) kuntarakennelain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen

3) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin.

Selvitysosa: Kunnille maksetaan kuntarakennelain (1698/2009) 42 §:ssä säädettyä yhdistymisavustusta sekä lain 44 §:ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota. Yhdistymisavustus tulee käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Valtionosuuden vähenemisen korvaamisen avulla pyritään puolestaan kompensoimaan yhdistymishankkeessa mukana olevien erilaisten kuntien valtionosuusmenetyksiä, joten kyse ei ole luonteeltaan ylimääräisestä kuntien avustamisesta, vaan vastaava summa tulee valtion hyväksi pienenevinä valtionosuuksina. Yhdistymisavustusta ja valtionosuusmenetysten kompensaatiota maksetaan viimeistään vuonna 2017 voimaan tuleviin yhdistymisiin.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Yhdistymisavustus 
— vuoden 2017 kuntien yhdistymiset, 2 liitosta1 800
— vuoden 2016 kuntien yhdistymiset, 4 liitosta3 900
Yhteensä, 6 liitosta5 700
Valtionosuusmenetysten kompensaatio 
— vuoden 2017 yhdistymiset1 051
— vuoden 2016 yhdistymiset-
— vuoden 2015 yhdistymiset839
— vuoden 2014 yhdistymiset-
Yhteensä1 890
Kuntarakennelain mukaiset selvityskustannukset ja yhdistymisiin liittyviin esiselvityksiin myönnettävä avustus (enintään)400
Kaikki yhteensä7 990
 2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
arvio
    
Kuntien yhdistymisiä420
Kuntien määrän vähennys420
Määräraha, milj. €25,227,18,0
— josta ko. vuoden yhdistymisten osuus, milj. €5,23,00

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos-19 135
Yhteensä-19 135

2018 talousarvio7 990 000
2017 talousarvio27 125 000
2016 tilinpäätös25 246 664

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 7 990 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin

2) kuntarakennelain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen

3) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin.