Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
         01. Puolustuspolitiikka ja hallinto
         10. Sotilaallinen maanpuolustus
              01. Puolustusvoimien toimintamenot
              18. Puolustusmateriaalihankinnat
              19. Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi
              50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen
         30. Sotilaallinen kriisinhallinta
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 478 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 131 993 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2018 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2018—2027 enintään 1 597 110 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus).

PVKEH 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2018 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Vuonna 2018 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20182019202020212022—Yhteensä
vuodesta 2018
lähtien
       
Vanhat tilausvaltuudet      
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus19 100    19 100
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus6 0575 000   11 057
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus49 95051 00022 000  122 950
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus19 02512 500   31 525
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus54 90012 00012 355  79 255
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus85 635116 31395 72327 29999 130424 100
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä234 667196 813130 07827 29999 130687 987
       
Uusi tilausvaltuus      
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus111 440370 750272 520249 900592 5001 597 110
Uusi tilausvaltuus yhteensä111 440370 750272 520249 900592 5001 597 110
       
Valtuudet yhteensä346 107567 563402 598277 199691 6302 285 097

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:

Kehittämisohjelma / Suorituskyky / Tavoite
Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma

Rakennetaan Puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.

  • — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
  • — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
  • — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
  • — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
  • — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
  • — jatketaan Puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
  • — kehitetään kyberpuolustuskykyä.
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma

Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.

  • — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
  • — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
  • — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
  • — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
  • — kehitetään Puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
  • — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista.
Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin.

  • — hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita
  • — jatketaan Puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän rakentamista
  • — aloitetaan korvaavan meritorjuntaohjuksen hankinnat.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelma

Ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla varmistetaan joukkojen toimintakyky.

  • — jatketaan logistiikan joukkojen varustamista ja aloitetaan aselajijoukkojen huollon varustaminen
  • — kehitetään ja ylläpidetään ilmakuljetuskykyä
  • — jatketaan alueellisten joukkojen materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
  • — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään alueellisten ja operatiivisten joukkojen tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta sekä ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyä.

  • — ylläpidetään ja kehitetään maavoimien taktista ja operatiivista liikkuvuutta
  • — kehitetään kohtaamistaistelukykyä
  • — ylläpidetään alueellista ja kehitetään operatiivista tykistöä mukaan lukien raskas raketinheittimistö
  • — kehitetään taistelijan varustusta
  • — ylläpidetään pioneeri- ja suojeluvälineitä.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.

  • — otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset
  • — ylläpidetään taistelualuskaluston suorituskyky
  • — ylläpidetään ja kehitetään miinoittamis- ja raivauskykyä
  • — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa
  • — kehitetään vedenalaista vaikuttamiskykyä
  • — valmistellaan Laivue 2020 hankintaa.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.

  • — jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
  • — jatketaan ilmasta maahan -suorituskyvyn rakentamista
  • — kehitetään taistelutukikohtia
  • — jatketaan poistuvan alkeislentokoulutuskaluston korvaamista
  • — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.
Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmän kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.

  • — jatketaan taistelukoulutuksen oppimisympäristön kehittämistä.
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.

  • — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti Puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin
  • — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa sekä ylläpidetään ja kehitetään yhteisiä oppimisympäristöjä.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2018 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuus

Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelmassa toteutetaan merivoimien passiivisen omasuojan suorituskyvyn käyttöiän jatkaminen sekä sotilastiedustelun maalittamistuen kehittäminen.

Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelman Maapuolustuksen infrastruktuuri -hankkeella rakennetaan liityntäverkkoa sekä taistelunjohtoverkkoa osana verkostoavusteista puolustusta varustettaville taisteluosastoille ja yhtymille. Kyseisten joukkojen esikunnat, komento- ja johtamispaikat varustellaan viestijärjestelmiin liittymiskykyisiksi. Varustelulla mahdollistetaan johtaminen maavoimien kaikilla tasoilla osana verkostoavusteista puolustusta. Osa varusteluista toteutetaan modernisoimalla nykyistä johtamisajoneuvokalustoa.

Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelmassa luodaan Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamiskyvyn perusta rakentamalla tärkeimmät vaikuttamisen asejärjestelmät sekä laatimalla ja testaamalla Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen operatiivinen konsepti osana tutkimus- ja operatiivista toimintaa. Kehittämisohjelmassa korvataan Hamina- ja Rauma-luokan aluksilla sekä meritorjuntaohjuspattereilla nykyisin käytössä oleva vanheneva meritorjuntaohjusjärjestelmä. Lisäksi hankitaan ilmasta maahan suorituskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen ampumatarvikkeita.

Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa ylläpidetään joukkojen liikkuvuutta modifioimalla nykyistä ajoneuvokalustoa. Vanhenevia ajoneuvoja korvataan uusilla tai lisähankinnoilla. Joukkojen torjuntakyvyn ja paikallispuolustuksen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi kehitetään kranaatinheitinkomppanioiden johtamista, joukkojen panssarintorjuntakykyä ja taistelijan vaikuttamiskykyä. Lisäksi kehittämisohjelmassa ylläpidetään maapuolustuksen tulenkäyttöjärjestelmää, kehitetään maavoimien joukkojen suojaa maastouttamisen ja suojelun osalta sekä rakennetaan kansainvälistä yhteensopivuutta sekä muuta materiaalia kansainvälisen toimintaympäristön ja olosuhteet huomioon ottaen.

Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa kehitetään ja täydennetään ilmavoimien tukikohtajoukkojen materiaalista valmiutta.

Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa korvataan poistuvat suorituskyvyt uudella taistelualuslaivueella 2025 mennessä. Laivue 2020 koostuu Taistelualus 2020 -luokan aluksista, joilla kaikilla on kyky valvoa ja vaikuttaa ilmaan, pintaan ja veden alle. Laivue 2000 MLU -hankkeessa toteutetaan Hamina- ja Hämeenmaa-luokan taistelujärjestelmän elinkaaripäivitys ja Hamina-luokan ohjusveneiden laivatekninen peruskorjaus sekä merivoimien sukellusveneentorjuntakyvyn kehittäminen. Lisäksi kehittämisohjelmassa toteutetaan rannikon välittömän valmiuden joukkojen ja valmiusjoukkojen toisen vaiheen hankinnat.

Momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 346 107 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen ja 131 993 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aiemmista päätöksistä aiheutuva siirto momentilta 27.10.0113 585
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2018)7 066
Menoajoitusmuutokset-42 505
Pansio-luokan miinalauttojen peruskorjaus (LTA1 2015)-2 000
Puolustusbudjetin tasomuutos (HO 2015)30 000
Toteutunut kustannustasotarkistus (2016)-3 219
Yhteensä2 927

2018 talousarvio478 100 000
2017 I lisätalousarvio16 753 000
2017 talousarvio475 173 000
2016 tilinpäätös559 617 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 128 243 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2018 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2018—2027 enintään 1 608 060 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus).

PVKEH 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2018 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1).

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen on talousarvioesityksen 131 993 000 euroon nähden vähennetty 3 750 000 euroa johtuen hankintojen budjetoimisesta tilausvaltuudeksi.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärän lisääminen 10 950 000 eurolla talousarvioesityksen 1 597 110 000 euroon nähden aiheutuu tilausvaltuuteen suunniteltujen hankintojen tarkentumisesta. Tilausvaltuuteen on lisätty mm. sukellusveneentorjuntakyvyn kehittämiseen liittyviä hankintoja ja vähennetty pintatorjuntaohjuksen hankintaan suunniteltua rahoitusta.

Tilausvaltuuteen ehdotettava muutos toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Edellä mainitun tilausvaltuuden muutoksen johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20182019202020212022—Yhteensä
vuodesta 2018
lähtien
       
Vanhat tilausvaltuudet      
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus19 100    19 100
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus6 0575 000   11 057
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus49 95051 00022 000  122 950
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus19 02512 500   31 525
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus54 90012 00012 355  79 255
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus85 635116 31395 72327 29999 130424 100
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä234 667196 813130 07827 29999 130687 987
       
Uusi tilausvaltuus      
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus115 190370 080270 210249 490603 0901 608 060
Uusi tilausvaltuus yhteensä115 190370 080270 210249 490603 0901 608 060
       
Valtuudet yhteensä349 857566 893400 288276 789702 2202 296 047

2018 talousarvio478 100 000
2017 III lisätalousarvio7 429 000
2017 I lisätalousarvio16 753 000
2017 talousarvio475 173 000
2016 tilinpäätös559 617 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Momentille esitetään noin 478 milj. euroa. Puolustusmateriaalihankintoihin luetaan mukaan myös Hawk Mk 51 -modifiointiin (mom. 27.10.19) esitetty 4,6 milj. euroa. Varsinaisten puolustusmateriaalihankintojen osuus on noin 20 prosenttia sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahasta (ilman alv:tä), mikä on edelleen alhaisempi kuin ennen puolustusvoimauudistusta. Lisäksi toimintamenomomentilta rahoitetaan joukkojen varustamista (78 milj. euroa) ja materiaalin kunnossapitomenoja (380 milj. euroa). Materiaalisen valmiuden menojen osuus on nämä mukaan lukien yhteensä 38,8 prosenttia (941 milj. euroa) sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista.

Valiokunta pitää hyvänä, että esitys sisältää hallitusohjelmassa linjatun määrärahalisäyksen suorituskykypuutteiden korjaamiseen. Määräraha kasvaa kuluvan vuoden 80 milj. eurosta 110 milj. euroon vuonna 2018. Puolustusmateriaalihankintojen asteittaisilla korotuksilla määrärahat nousevat vuonna 2020 sille tasolle, jolla ne olivat ennen puolustusvoimauudistusta.

Momentin tilausvaltuuksiin sisältyy lähes kokonaan merivoimien strateginen suorituskykyhanke, Laivue 2020 (arvo 1,01 mrd. euroa). Valiokunta pitää hyvänä, että hanketta koskevissa tieto- ja tarjouspyynnöissä on mukana teollisen yhteistyön vaatimus. On välttämätöntä, että Suomi pystyy varmistamaan riittävän osaamisen kotimaassa, jotta hankittua järjestelmää pystytään käyttämään, ylläpitämään sekä tarvittaessa muokkaamaan koko sen elinkaaren ajan kaikissa olosuhteissa.

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota yhteispohjoismaisilla hankinnoilla tavoiteltaviin kustannussäästöihin ja pitää hyvänä, että ensimmäiset askeleet konkreettiseen yhteistyöhön on otettu. Tällä hetkellä on käynnissä neljän maan taistelijan varustusta koskeva yhteishankinta. Suomi on myös tehnyt esityksen Leopard2-taistelupanssarivaunujen ammusten yhteispohjoismaisesta hankinnasta, johon odotetaan vastauksia vuoden loppuun mennessä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 478 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 128 243 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2018 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2018—2027 enintään 1 608 060 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus).

PVKEH 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2018 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Vuonna 2018 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 19 999 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 129 433 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 30 790 000 eurolla 1 638 850 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2017 (PVKEH 2017) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 6 000 000 eurolla 507 000 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 2 762 000 euroa vuoden 2017 toteutuneen indeksikehityksen mukaista kustannustasotarkistusta ja lisäyksenä 13 681 000 euroa vuoden 2017 valuuttakurssien muutoksista, 2 000 000 euroa Jurmo -veneluokan korjaamisesta sekä 7 080 000 euroa siirrosta momentilta 27.10.01.

Vuoden 2014 alusta on siirrytty järjestelmään, jossa vuosittain kevään lisätalousarvioesityksen yhteydessä selvitetään valuuttakurssimuutosten nettomääräinen vaikutus edellisen vuoden määrärahatarpeeseen. Vaikutusta vastaava tarkistus ehdotetaan lisätalousarvioesityksissä ao. momenttien määrärahoihin lisäyksenä tai vähennyksenä.

PVKEH 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän lisääminen aiheutuu ajoneuvohankinnan siirtämisestä momentilta 27.10.01 momentille 27.10.18.

Jurmo -veneluokkaan liittyvä PVKEH 2017 -tilausvaltuuden enimmäismäärän ja määrärahan 2 000 000 euron lisääminen aiheutuu peruskorjauksen yhteydessä ilmenneestä yllättävästä ja vakavasta tyyppikohtaisesta runkovauriosta.

Tehtyjen muutosten jälkeen momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 357 747 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 10 919 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 129 433 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Päätösosaan tehtyjen muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavanlaiseksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20182019202020212022—Yhteensä
vuodesta 2018
lähtien
       
Vanhat tilausvaltuudet      
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus19 100    19 100
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus3 37125 000   28 371
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus58 45025 18622 000  105 636
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus19 02512 500   31 525
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus54 90012 00012 355  79 255
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus81 821124 12797 72327 29999 130430 100
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä236 667198 813132 07827 29999 130693 987
       
Uusi tilausvaltuus      
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus121 080381 980283 210249 490603 0901 638 850
Uusi tilausvaltuus yhteensä121 080381 980283 210249 490603 0901 638 850
       
Valtuudet yhteensä357 747580 793415 288276 789702 2202 332 837

2018 I lisätalousarvio19 999 000
2018 talousarvio478 100 000
2017 tilinpäätös499 355 000
2016 tilinpäätös559 617 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 19 999 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 129 433 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 30 790 000 eurolla 1 638 850 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2017 (PVKEH 2017) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 6 000 000 eurolla 507 000 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 27 743 000 euroa.

Vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 20 143 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 200 553 000 eurolla 1 839 403 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

Selvitysosa: Lisäyksestä 600 000 euroa aiheutuu jalkaväkimiinojen pelotevaikutuksen korvaamisesta, 7 000 000 euroa koulutuksen ja valmiuden kannalta tärkeistä tarvikehankinnoista ja 20 143 000 euroa peruutetun määrärahan uudelleen budjetoinnista.

Uudelleen budjetointia vastaava määräraha peruutetaan, koska Foreign Military Sales (FMS) sopimusten maksut eivät ole toteutuneet suunnitellussa aikataulussa.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

PVKEH 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän yhteensä 200 553 000 euron suuruisesta lisäyksestä 158 410 000 euron lisäämisellä mahdollistetaan Laivue 2020 -hankkeen ja tähän kiinteästi liittyvien muiden hankintojen sopimuksien laatiminen vuoden 2018 aikana. Vastaavasti vuoden 2019 talousarvioesityksessä on tilausvaltuuden enimmäismäärää alennettu 149 000 000 eurolla. Tilausvaltuuden vuoden 2020 määrärahan 22 000 000 euron lisäys aiheutuu varautumisesta hankkeen rakentamissopimuksessa erikseen määriteltyjen alihankintojen hintariskiin.

Tehtyjen muutosten jälkeen momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 377 890 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 10 919 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 137 033 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Päätösosaan tehtyjen muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavanlaiseksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20182019202020212022—Yhteensä
vuodesta 2018
lähtien
       
Vanhat tilausvaltuudet      
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus19 100    19 100
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus3 37125 000   28 371
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus58 45025 18622 000  105 636
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus17 76113 764   31 525
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus47 90019 00012 355  79 255
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus75 635122 123105 91327 29999 130430 100
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä222 217205 073140 26827 29999 130693 987
       
Uusi tilausvaltuus      
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus155 673377 960323 510272 860709 4001 839 403
Uusi tilausvaltuus yhteensä155 673377 960323 510272 860709 4001 839 403
       
Valtuudet yhteensä377 890583 033463 778300 159808 5302 533 390

2018 II lisätalousarvio27 743 000
2018 I lisätalousarvio19 999 000
2018 talousarvio478 100 000
2017 tilinpäätös499 355 000
2016 tilinpäätös559 617 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 27 743 000 euroa.

Vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 20 143 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 200 553 000 eurolla 1 839 403 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.