Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
         01. Puolustuspolitiikka ja hallinto
         10. Sotilaallinen maanpuolustus
              01. Puolustusvoimien toimintamenot
              18. Puolustusmateriaalihankinnat
              19. Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi
              50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen
         30. Sotilaallinen kriisinhallinta
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

10. Sotilaallinen maanpuolustusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet

Vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tärkein mittari on Puolustusvoimien kyky toteuttaa lakisääteiset tehtävänsä. Sen perustana on tarkoituksenmukainen rauhan ajan organisaatio ja toimintamalli (toiminnallinen tehokkuus) ja niillä tuotettu suorituskyky (tuotokset ja laadunhallinta sekä henkisten voimavarojen hallinta).

Puolustusvoimille asetetaan seuraavat, pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Puolustusvoimilla on riittävän ennakkovaroituksen mahdollistava sotilasstrateginen tilannekuva
  • — Puolustusvoimat valvoo alueellista koskemattomuutta sekä ennalta ehkäisee ja tarvittaessa torjuu alueloukkaukset
  • — Puolustusvoimilla on valmius torjua sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen koko maan alueella
  • — Puolustusvoimat kykenee muodostamaan painopisteen kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti torjuessaan sotilaallisen voiman käyttöä
  • — Puolustusvoimilla on valmius tukea muita viranomaisia
  • — Puolustusvoimilla on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen.
Tuotokset ja laadunhallinta

Puolustusvoimien tärkeimmät tuotokset ovat suorituskykyiset joukot ja järjestelmät, joilla toteutetaan lakiin perustuvia tehtäviä: Suomen sotilaallista puolustamista, muiden viranomaisten tukemista sekä osallistumista kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Nämä lakisääteiset tehtävät konkretisoituvat rauhan aikana mm. seuraavina Puolustusvoimien tuotoksina:

  • — Alueellista koskemattomuutta on valvottu
  • — Alueloukkauksiin on reagoitu tilanteen vaatimalla tavalla
  • — Alueellinen koskemattomuus on turvattu
  • — Joukkojen ja järjestelmien ylläpidon vaatimusten mukainen joukkotuotanto on toteutettu
  • — Pyydetyt virka-aputehtävät on toteutettu
  • — Uusien sotilaallisen kriisinhallintaoperaatioiden edellyttämät joukot on koulutettu ja varustettu.

Suorituskykyvaatimukset täyttävät, tuotetut sodan ajan joukot arvioidaan Puolustusvoimien sisäisessä prosessissa. Käytettävyyden, materiaalin kunnossapidon ja ampumatarvikkeiden sekä keskeisten hankkeiden kokonaiskuva käydään vuosittain läpi osana talousarvion toimeenpanoa ja tulosohjausta.

Tuotosten ja laadunhallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita:
Tuotokset2016
toteutuma
2017
ennakoitu
2018
arvio
    
Koulutetut varusmiehet (lkm)20 67120 90020 400
Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset ja muut maastovuorokaudet (lkm)353535
Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm)18 44318 00018 000
Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/
sodan ajan joukkoihin sijoitetut (%)
8,07,86,4
HN-lentotunnit (lkm)8 7978 8008 800
NH90-lentotunnit (lkm)1 6661 6501 650
Alusvuorokaudet (lkm)1 2151 2501 300
Laadunhallinta2016
toteutuma
2017
ennakoitu
2018
arvio
    
Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm)2,42,52,5
Koulutuksen laatu ("armeija-aika" 1—5, varusmiesten loppukysely)4,24,04,0
Reservin koulutuksen laatu (koulutuksen laatu ja vaikuttavuus, 1—5)4,13,63,8
Toiminnallinen tehokkuus

Toiminnallisen tehokkuuden tärkein mittari on tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimintamalli siten, että suorituskyky kyetään tuottamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti asetetuista suorituskykyvaatimuksista tinkimättä. Puolustusvoimien toimintatapoja kehitetään tähän liittyen mm. seuraavilla osa-alueilla:

  • — puolustusmateriaalin hankintaprosessin suunnittelun, toteutuksen ja seurannan tehostaminen
  • — kumppanuudet, joilla tavoitellaan palvelujen ja valmiuden varmistamista kaikissa oloissa kustannustehokkaasti
  • — puolustusyhteistyön syventäminen suorituskykyjen ylläpitoon ja rakentamiseen liittyen
  • — digitalisaation mahdollisuuksien kartoittaminen ja hyödyntäminen.
Toiminnallisen tehokkuuden tunnuslukuja/seurantakohteita:
Toiminnallinen tehokkuus2016
toteutuma
2017
ennakoitu
2018
arvio
    
Taloudellisuus   
Varusmiespäivän hinta (euroa)484748
Reserviläispäivän hinta (euroa)147166160
Henkilötyövuoden hinta (euroa)58 55956 98457 395
Tuottavuus   
Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%)848585
Pääesikunnan ja puolustushaarojen ja esikuntien henkilötyövuosimäärä/Puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%)121212
Kannattavuus   
Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään101105105
Henkisten voimavarojen hallinta

Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä keskitytään ydintoimintaan ja tavoitellaan kustannussäästöjä.

Puolustusvoimien henkilöstö
  • — Henkilöstövoimavaroja keskitetään ydintoimintoihin: toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten kouluttamiseen, uusien suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen tehtäviin
  • — Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä huomioidaan valmiuden ja kansainvälisen yhteistoiminnan ja kriisinhallinnan asettamat vaatimukset
  • — Henkilöstömäärä 12 000 on vähimmäismäärä nykyisten tehtävien toteuttamiselle.
Asevelvollisuus
  • — Sodan ajan joukkojen kokonaisvahvuutta kasvatetaan siten, että kokonaisvahvuus on 280 000
  • — Naisten asepalveluksen kehittämistä jatketaan
  • — Naisten hakeutumista kriisinhallintatehtäviin edistetään
  • — Kutsuntoja parannetaan kehittämällä digitaalisia informaatiopalveluita
  • — Varusmiespalveluksessa hyödynnetään yhä enemmän asevelvollisten erityisosaamista
  • — Varusmiespalveluksessa hyödynnetään verkko-, virtuaali- ja simulointijärjestelmiä entistä enemmän
  • — Reserviläisten osaamista hyödynnetään nykyistä paremmin sodan ajan joukoissa.
Maanpuolustustahto ja vapaaehtoinen maanpuolustustyö
  • — Maanpuolustustahtoa ylläpidetään asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella ja tukemalla vapaaehtoista maanpuolustustyötä
  • — Maanpuolustuskoulutusyhdistystä kehitetään strategisena kumppanina.
Henkisten voimavarojen hallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita:
Henkisten voimavarojen hallinta2016
toteutuma
2017
ennakoitu
2018
arvio
    
Henkilötyövuosimäärä (htv), mom. 27.10.0111 79111 92711 879
Sairauspoissaolot (työpäivää/henkilötyövuosi)7,6--
Kokonaistyötyytyväisyys (työilmapiiri, 1—5)4,1--

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 941 231 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 2 600 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen

8) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.

Valtuus

1) Vuonna 2018 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2018—2022 enintään 166 441 000 euroa (Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus).

2) Vuonna 2018 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa: Momentin bruttomenojen 1 973,3 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: palkkausmenot 769,9 milj. euroa, materiaalisen valmiuden menot (pl. palkat) 452,5 milj. euroa, kiinteistömenot 263,0 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 160,3 milj. euroa sekä muut toimintamenot 327,6 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20182019202020212022—Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
       
Vanhat tilausvaltuudet      
Peruslentokoulutus VN-kalustolla -tilausvaltuus 2 424    2 424
KASI-järjestelmän ylläpito -tilausvaltuus3 0003 0003 000  9 000
Vuoden 2015 toimintamenojen tilausvaltuus10 207    10 207
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus95 55995 13193 897  284 587
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän hankinta -tilausvaltuus15 000    15 000
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus41 8928 9866 3805 600 62 858
Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus111 34136 94526 3308 754 183 370
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus2 1574 5814 581  11 319
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä281 580148 643134 18814 354 578 765
       
Uudet tilausvaltuudet      
Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus14 588115 40127 4524 5004 500166 441
Uudet tilausvaltuudet yhteensä14 588115 40127 4524 5004 500166 441
       
Valtuudet yhteensä296 168264 044161 64018 8544 500745 206

Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 48 henkilötyövuotta vuoteen 2017 verrattuna. Vähennys aiheutuu pääosin henkilöstösuunnittelun perusteena käytetystä edellisvuotta alhaisemmasta tehtävien täyttöasteesta.

Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuudella kehitetään logistiikkajärjestelmän joukkojen suorituskykyä ja tuetaan aselajijoukkojen huoltoa sekä hankitaan varaosia ja materiaalin kunnossapitopalveluja.

Uusi tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot1 888 8001 949 4531 973 293
Bruttotulot29 33135 12232 062
Nettomenot1 859 4691 914 3311 941 231
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta109 483  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle149 724  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot1 8202 1131 960
— muut tuotot16 47717 08516 501
Tuotot yhteensä18 29719 19818 461
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset16 83616 46116 527
— osuus yhteiskustannuksista1 2081 8211 009
Kustannukset yhteensä18 04418 28217 536
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)253916925
Kustannusvastaavuus, %101105105
    
Hintatuki 175155155
    
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen4281 0711 080

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aiemmista päätöksistä aiheutuva siirto momentille 27.10.18-13 585
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2018)16 792
Puolustusvoimien ruokahuolto (HO 2015)-3 000
Sopimussotilaiden palkkaaminen2 000
Sopimussotilaiden palkkaaminen (v. 2017 myönnetyn kertaluonteisen lisäyksen poistuminen)-296
Toteutunut kustannustasotarkistus (2016)-11 992
Turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämä valmiuden parantaminen50 000
TUVE-menojen taso-1 000
TUVE-menot (siirto momentilta 27.01.01)400
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-908
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-363
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-36
Palkkaliukumasäästö-3 120
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-394
Toimintamenosäästö (HO 2015)-5 540
Työajan pidentäminen (Kiky)-696
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-1 258
Vuokrien indeksikorotus545
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-649
Yhteensä26 900

2018 talousarvio1 941 231 000
2017 I lisätalousarvio-10 270 000
2017 talousarvio1 914 331 000
2016 tilinpäätös1 899 710 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Määrärahaa saa käyttää myös:

2) enintään 1 600 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen.

Selvitysosa: Päätösosan kappaleen kohta 2) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 2).

Asuntosubventiomäärärahan vähentäminen 1 000 000 eurolla talousarvioesityksen 2 600 000 euroon nähden aiheutuu määrärahatarpeen tarkentumisesta.


2018 talousarvio1 941 231 000
2017 III lisätalousarvio-472 000
2017 I lisätalousarvio-10 270 000
2017 talousarvio1 914 331 000
2016 tilinpäätös1 899 710 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Sotilaalliseen maanpuolustukseen esitetään noin 2,426 mrd. euroa, josta 1,941 mrd. euroa kohdistetaan puolustusvoimien toimintamenoihin.

Valiokunta pitää perusteltuna, että esitys sisältää 50 milj. euron lisäyksen turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämään valmiuden parantamiseen puolustusselonteon (VNS 3/2017 vp) mukaisesti. Määrärahalla pystytään mm. nostamaan sotamateriaalin käyttövalmiutta ja parantamaan nopean toiminnan valmiutta. Myönteistä on myös, että toimintamenoihin sisältyy 2 milj. euron lisämääräraha sopimussotilaiden palkkaamiseen. Sopimussotilasjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa riittävä kouluttajamäärä varusmieskoulutusta antavissa joukoissa.

Valiokunta toteaa, että merkittävä osa uskottavaa puolustuspolitiikkaa on myös riittävä reservin kouluttaminen. Määrärahalla pystytään toteuttamaan 18 000 reserviläisen kertausharjoitukset, kuten tavoitteeksi on asetettu.

Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoimintaan on tarkoitus käyttää 46 milj. euroa vuonna 2018, mikä on 1,9 prosenttia sotilaallisen maanpuolustuksen menoista ja 1,6 prosenttia puolustusbudjetista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rahoituksella kyetään säilyttämään organisaation innovaatio- ja ennakointikyky, suorituskykyjen kehittämisen tuki, kansainvälisen tutkimusyhteistyön edellytykset sekä puolustukselle tärkeän kriittisen osaamisen volyymi.

Valiokunta pitää perusteltuna, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisrahoitusta nostetaan asetetun tavoitteen mukaisesti siten, että se saavuttaa 2 prosentin tason sotilaallisen maanpuolustuksen menoista vuonna 2021. Valiokunta pitää tarpeellisena harkita jopa oman tilausvaltuuden asettamista tutkimus- ja kehittämistoiminnalle ja toteaa, että tutkimus- ja kehittämistoiminta on keskeinen osa puolustusvoimien riskien hallintaa.

Valiokunta korostaa lisäksi momentilta maksettavien kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen edistämiseen liittyvien menojen tärkeää merkitystä. Kotimainen teollisuus on keskeinen osa huoltovarmuuttamme. Kotimainen kysyntä ei kuitenkaan yksin riitä ylläpitämään riittävää tilauskantaa. Viennin avulla voidaan turvata yritysten tasainen tilauskanta ja toiminnan jatkuvuus.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 941 231 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 1 600 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen

8) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.

Valtuus

1) Vuonna 2018 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2018—2022 enintään 166 441 000 euroa (Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus).

2) Vuonna 2018 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentilta vähennetään 3 527 000 euroa.

Vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 560 000 euroa.

Valtuus

Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 31 290 000 eurolla 165 860 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 9 160 000 euroa vuoden 2017 toteutuneen indeksikehityksen mukaista kustannustasotarkistusta, 1 072 000 euroa vuoden 2017 valuuttakurssien muutoksista ja 7 080 000 euroa siirrosta momentille 27.10.18 sekä lisäyksenä 8 825 000 euroa palkkausten tarkistuksista, 3 400 000 euroa sotilastiedustelulaista aiheutuvista menoista ja 1 560 000 euroa määrärahan uudelleenbudjetoinnista.

Vuoden 2014 alusta on siirrytty järjestelmään, jossa vuosittain kevään lisätalousarvioesityksen yhteydessä selvitetään valuuttakurssimuutosten nettomääräinen vaikutus edellisen vuoden määrärahatarpeeseen. Vaikutusta vastaava tarkistus ehdotetaan lisätalousarvioesityksissä ao. momenttien määrärahoihin lisäyksenä tai vähennyksenä.

Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärää voidaan pienentää, koska tilausvaltuuteen sisältynyt ajoneuvohankinta siirretään momentille 27.10.18.

Uudelleenbudjetointia vastaava määräraha peruutetaan, koska toimitukset ovat viivästyneet tai rahaa on vapautunut tilausvaltuussidonnoista, jolloin se voidaan käyttää muihin vastaaviin hankintoihin.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Päätösosaan tehtyjen muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavanlaiseksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20182019202020212022—Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
       
Vanhat tilausvaltuudet      
Peruslentokoulutus VN-kalustolla -tilausvaltuus 2 424    2 424
KASI-järjestelmän ylläpito -tilausvaltuus3 0003 0003 000  9 000
Vuoden 2015 toimintamenojen tilausvaltuus10 207    10 207
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus95 55995 13193 897  284 587
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän hankinta -tilausvaltuus15 000    15 000
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus41 8928 9866 3805 600 62 858
Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus104 95125 04513 3308 754 152 080
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus2 1574 5814 581  11 319
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä275 190136 743121 18814 354 547 475
       
Uudet tilausvaltuudet      
Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus14 588115 40127 4524 5004 500166 441
Uudet tilausvaltuudet yhteensä14 588115 40127 4524 5004 500166 441
       
Valtuudet yhteensä289 778252 144148 64018 8544 500713 916

2018 I lisätalousarvio-3 527 000
2018 talousarvio1 941 231 000
2017 tilinpäätös1 903 589 000
2016 tilinpäätös1 899 710 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentilta vähennetään 3 527 000 euroa.

Vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 560 000 euroa.

Valtuus

Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 31 290 000 eurolla 165 860 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 420 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 1 020 000 euroa aiheutuu Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaamiseen liittyvistä Puolustusvoimien virka-apukuluista ja 400 000 euroa metsäpalojen sammutukseen liittyvistä NH90-helikopterien lentotunneista.


2018 II lisätalousarvio1 420 000
2018 I lisätalousarvio-3 527 000
2018 talousarvio1 941 231 000
2017 tilinpäätös1 903 589 000
2016 tilinpäätös1 899 710 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 420 000 euroa.

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 478 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 131 993 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2018 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2018—2027 enintään 1 597 110 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus).

PVKEH 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2018 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Vuonna 2018 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20182019202020212022—Yhteensä
vuodesta 2018
lähtien
       
Vanhat tilausvaltuudet      
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus19 100    19 100
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus6 0575 000   11 057
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus49 95051 00022 000  122 950
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus19 02512 500   31 525
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus54 90012 00012 355  79 255
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus85 635116 31395 72327 29999 130424 100
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä234 667196 813130 07827 29999 130687 987
       
Uusi tilausvaltuus      
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus111 440370 750272 520249 900592 5001 597 110
Uusi tilausvaltuus yhteensä111 440370 750272 520249 900592 5001 597 110
       
Valtuudet yhteensä346 107567 563402 598277 199691 6302 285 097

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:

Kehittämisohjelma / Suorituskyky / Tavoite
Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma

Rakennetaan Puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.

  • — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
  • — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
  • — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
  • — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
  • — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
  • — jatketaan Puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
  • — kehitetään kyberpuolustuskykyä.
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma

Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.

  • — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
  • — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
  • — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
  • — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
  • — kehitetään Puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
  • — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista.
Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin.

  • — hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita
  • — jatketaan Puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän rakentamista
  • — aloitetaan korvaavan meritorjuntaohjuksen hankinnat.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelma

Ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla varmistetaan joukkojen toimintakyky.

  • — jatketaan logistiikan joukkojen varustamista ja aloitetaan aselajijoukkojen huollon varustaminen
  • — kehitetään ja ylläpidetään ilmakuljetuskykyä
  • — jatketaan alueellisten joukkojen materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
  • — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään alueellisten ja operatiivisten joukkojen tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta sekä ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyä.

  • — ylläpidetään ja kehitetään maavoimien taktista ja operatiivista liikkuvuutta
  • — kehitetään kohtaamistaistelukykyä
  • — ylläpidetään alueellista ja kehitetään operatiivista tykistöä mukaan lukien raskas raketinheittimistö
  • — kehitetään taistelijan varustusta
  • — ylläpidetään pioneeri- ja suojeluvälineitä.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.

  • — otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset
  • — ylläpidetään taistelualuskaluston suorituskyky
  • — ylläpidetään ja kehitetään miinoittamis- ja raivauskykyä
  • — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa
  • — kehitetään vedenalaista vaikuttamiskykyä
  • — valmistellaan Laivue 2020 hankintaa.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.

  • — jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
  • — jatketaan ilmasta maahan -suorituskyvyn rakentamista
  • — kehitetään taistelutukikohtia
  • — jatketaan poistuvan alkeislentokoulutuskaluston korvaamista
  • — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.
Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmän kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.

  • — jatketaan taistelukoulutuksen oppimisympäristön kehittämistä.
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.

  • — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti Puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin
  • — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa sekä ylläpidetään ja kehitetään yhteisiä oppimisympäristöjä.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2018 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuus

Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelmassa toteutetaan merivoimien passiivisen omasuojan suorituskyvyn käyttöiän jatkaminen sekä sotilastiedustelun maalittamistuen kehittäminen.

Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelman Maapuolustuksen infrastruktuuri -hankkeella rakennetaan liityntäverkkoa sekä taistelunjohtoverkkoa osana verkostoavusteista puolustusta varustettaville taisteluosastoille ja yhtymille. Kyseisten joukkojen esikunnat, komento- ja johtamispaikat varustellaan viestijärjestelmiin liittymiskykyisiksi. Varustelulla mahdollistetaan johtaminen maavoimien kaikilla tasoilla osana verkostoavusteista puolustusta. Osa varusteluista toteutetaan modernisoimalla nykyistä johtamisajoneuvokalustoa.

Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelmassa luodaan Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamiskyvyn perusta rakentamalla tärkeimmät vaikuttamisen asejärjestelmät sekä laatimalla ja testaamalla Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen operatiivinen konsepti osana tutkimus- ja operatiivista toimintaa. Kehittämisohjelmassa korvataan Hamina- ja Rauma-luokan aluksilla sekä meritorjuntaohjuspattereilla nykyisin käytössä oleva vanheneva meritorjuntaohjusjärjestelmä. Lisäksi hankitaan ilmasta maahan suorituskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen ampumatarvikkeita.

Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa ylläpidetään joukkojen liikkuvuutta modifioimalla nykyistä ajoneuvokalustoa. Vanhenevia ajoneuvoja korvataan uusilla tai lisähankinnoilla. Joukkojen torjuntakyvyn ja paikallispuolustuksen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi kehitetään kranaatinheitinkomppanioiden johtamista, joukkojen panssarintorjuntakykyä ja taistelijan vaikuttamiskykyä. Lisäksi kehittämisohjelmassa ylläpidetään maapuolustuksen tulenkäyttöjärjestelmää, kehitetään maavoimien joukkojen suojaa maastouttamisen ja suojelun osalta sekä rakennetaan kansainvälistä yhteensopivuutta sekä muuta materiaalia kansainvälisen toimintaympäristön ja olosuhteet huomioon ottaen.

Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa kehitetään ja täydennetään ilmavoimien tukikohtajoukkojen materiaalista valmiutta.

Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa korvataan poistuvat suorituskyvyt uudella taistelualuslaivueella 2025 mennessä. Laivue 2020 koostuu Taistelualus 2020 -luokan aluksista, joilla kaikilla on kyky valvoa ja vaikuttaa ilmaan, pintaan ja veden alle. Laivue 2000 MLU -hankkeessa toteutetaan Hamina- ja Hämeenmaa-luokan taistelujärjestelmän elinkaaripäivitys ja Hamina-luokan ohjusveneiden laivatekninen peruskorjaus sekä merivoimien sukellusveneentorjuntakyvyn kehittäminen. Lisäksi kehittämisohjelmassa toteutetaan rannikon välittömän valmiuden joukkojen ja valmiusjoukkojen toisen vaiheen hankinnat.

Momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 346 107 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen ja 131 993 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aiemmista päätöksistä aiheutuva siirto momentilta 27.10.0113 585
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2018)7 066
Menoajoitusmuutokset-42 505
Pansio-luokan miinalauttojen peruskorjaus (LTA1 2015)-2 000
Puolustusbudjetin tasomuutos (HO 2015)30 000
Toteutunut kustannustasotarkistus (2016)-3 219
Yhteensä2 927

2018 talousarvio478 100 000
2017 I lisätalousarvio16 753 000
2017 talousarvio475 173 000
2016 tilinpäätös559 617 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 128 243 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2018 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2018—2027 enintään 1 608 060 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus).

PVKEH 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2018 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1).

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen on talousarvioesityksen 131 993 000 euroon nähden vähennetty 3 750 000 euroa johtuen hankintojen budjetoimisesta tilausvaltuudeksi.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärän lisääminen 10 950 000 eurolla talousarvioesityksen 1 597 110 000 euroon nähden aiheutuu tilausvaltuuteen suunniteltujen hankintojen tarkentumisesta. Tilausvaltuuteen on lisätty mm. sukellusveneentorjuntakyvyn kehittämiseen liittyviä hankintoja ja vähennetty pintatorjuntaohjuksen hankintaan suunniteltua rahoitusta.

Tilausvaltuuteen ehdotettava muutos toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Edellä mainitun tilausvaltuuden muutoksen johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20182019202020212022—Yhteensä
vuodesta 2018
lähtien
       
Vanhat tilausvaltuudet      
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus19 100    19 100
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus6 0575 000   11 057
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus49 95051 00022 000  122 950
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus19 02512 500   31 525
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus54 90012 00012 355  79 255
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus85 635116 31395 72327 29999 130424 100
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä234 667196 813130 07827 29999 130687 987
       
Uusi tilausvaltuus      
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus115 190370 080270 210249 490603 0901 608 060
Uusi tilausvaltuus yhteensä115 190370 080270 210249 490603 0901 608 060
       
Valtuudet yhteensä349 857566 893400 288276 789702 2202 296 047

2018 talousarvio478 100 000
2017 III lisätalousarvio7 429 000
2017 I lisätalousarvio16 753 000
2017 talousarvio475 173 000
2016 tilinpäätös559 617 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Momentille esitetään noin 478 milj. euroa. Puolustusmateriaalihankintoihin luetaan mukaan myös Hawk Mk 51 -modifiointiin (mom. 27.10.19) esitetty 4,6 milj. euroa. Varsinaisten puolustusmateriaalihankintojen osuus on noin 20 prosenttia sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahasta (ilman alv:tä), mikä on edelleen alhaisempi kuin ennen puolustusvoimauudistusta. Lisäksi toimintamenomomentilta rahoitetaan joukkojen varustamista (78 milj. euroa) ja materiaalin kunnossapitomenoja (380 milj. euroa). Materiaalisen valmiuden menojen osuus on nämä mukaan lukien yhteensä 38,8 prosenttia (941 milj. euroa) sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista.

Valiokunta pitää hyvänä, että esitys sisältää hallitusohjelmassa linjatun määrärahalisäyksen suorituskykypuutteiden korjaamiseen. Määräraha kasvaa kuluvan vuoden 80 milj. eurosta 110 milj. euroon vuonna 2018. Puolustusmateriaalihankintojen asteittaisilla korotuksilla määrärahat nousevat vuonna 2020 sille tasolle, jolla ne olivat ennen puolustusvoimauudistusta.

Momentin tilausvaltuuksiin sisältyy lähes kokonaan merivoimien strateginen suorituskykyhanke, Laivue 2020 (arvo 1,01 mrd. euroa). Valiokunta pitää hyvänä, että hanketta koskevissa tieto- ja tarjouspyynnöissä on mukana teollisen yhteistyön vaatimus. On välttämätöntä, että Suomi pystyy varmistamaan riittävän osaamisen kotimaassa, jotta hankittua järjestelmää pystytään käyttämään, ylläpitämään sekä tarvittaessa muokkaamaan koko sen elinkaaren ajan kaikissa olosuhteissa.

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota yhteispohjoismaisilla hankinnoilla tavoiteltaviin kustannussäästöihin ja pitää hyvänä, että ensimmäiset askeleet konkreettiseen yhteistyöhön on otettu. Tällä hetkellä on käynnissä neljän maan taistelijan varustusta koskeva yhteishankinta. Suomi on myös tehnyt esityksen Leopard2-taistelupanssarivaunujen ammusten yhteispohjoismaisesta hankinnasta, johon odotetaan vastauksia vuoden loppuun mennessä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 478 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 128 243 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2018 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2018—2027 enintään 1 608 060 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus).

PVKEH 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2018 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Vuonna 2018 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 19 999 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 129 433 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 30 790 000 eurolla 1 638 850 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2017 (PVKEH 2017) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 6 000 000 eurolla 507 000 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 2 762 000 euroa vuoden 2017 toteutuneen indeksikehityksen mukaista kustannustasotarkistusta ja lisäyksenä 13 681 000 euroa vuoden 2017 valuuttakurssien muutoksista, 2 000 000 euroa Jurmo -veneluokan korjaamisesta sekä 7 080 000 euroa siirrosta momentilta 27.10.01.

Vuoden 2014 alusta on siirrytty järjestelmään, jossa vuosittain kevään lisätalousarvioesityksen yhteydessä selvitetään valuuttakurssimuutosten nettomääräinen vaikutus edellisen vuoden määrärahatarpeeseen. Vaikutusta vastaava tarkistus ehdotetaan lisätalousarvioesityksissä ao. momenttien määrärahoihin lisäyksenä tai vähennyksenä.

PVKEH 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän lisääminen aiheutuu ajoneuvohankinnan siirtämisestä momentilta 27.10.01 momentille 27.10.18.

Jurmo -veneluokkaan liittyvä PVKEH 2017 -tilausvaltuuden enimmäismäärän ja määrärahan 2 000 000 euron lisääminen aiheutuu peruskorjauksen yhteydessä ilmenneestä yllättävästä ja vakavasta tyyppikohtaisesta runkovauriosta.

Tehtyjen muutosten jälkeen momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 357 747 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 10 919 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 129 433 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Päätösosaan tehtyjen muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavanlaiseksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20182019202020212022—Yhteensä
vuodesta 2018
lähtien
       
Vanhat tilausvaltuudet      
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus19 100    19 100
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus3 37125 000   28 371
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus58 45025 18622 000  105 636
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus19 02512 500   31 525
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus54 90012 00012 355  79 255
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus81 821124 12797 72327 29999 130430 100
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä236 667198 813132 07827 29999 130693 987
       
Uusi tilausvaltuus      
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus121 080381 980283 210249 490603 0901 638 850
Uusi tilausvaltuus yhteensä121 080381 980283 210249 490603 0901 638 850
       
Valtuudet yhteensä357 747580 793415 288276 789702 2202 332 837

2018 I lisätalousarvio19 999 000
2018 talousarvio478 100 000
2017 tilinpäätös499 355 000
2016 tilinpäätös559 617 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 19 999 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 129 433 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 30 790 000 eurolla 1 638 850 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2017 (PVKEH 2017) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 6 000 000 eurolla 507 000 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 27 743 000 euroa.

Vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 20 143 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 200 553 000 eurolla 1 839 403 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

Selvitysosa: Lisäyksestä 600 000 euroa aiheutuu jalkaväkimiinojen pelotevaikutuksen korvaamisesta, 7 000 000 euroa koulutuksen ja valmiuden kannalta tärkeistä tarvikehankinnoista ja 20 143 000 euroa peruutetun määrärahan uudelleen budjetoinnista.

Uudelleen budjetointia vastaava määräraha peruutetaan, koska Foreign Military Sales (FMS) sopimusten maksut eivät ole toteutuneet suunnitellussa aikataulussa.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

PVKEH 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän yhteensä 200 553 000 euron suuruisesta lisäyksestä 158 410 000 euron lisäämisellä mahdollistetaan Laivue 2020 -hankkeen ja tähän kiinteästi liittyvien muiden hankintojen sopimuksien laatiminen vuoden 2018 aikana. Vastaavasti vuoden 2019 talousarvioesityksessä on tilausvaltuuden enimmäismäärää alennettu 149 000 000 eurolla. Tilausvaltuuden vuoden 2020 määrärahan 22 000 000 euron lisäys aiheutuu varautumisesta hankkeen rakentamissopimuksessa erikseen määriteltyjen alihankintojen hintariskiin.

Tehtyjen muutosten jälkeen momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 377 890 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 10 919 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 137 033 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Päätösosaan tehtyjen muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavanlaiseksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20182019202020212022—Yhteensä
vuodesta 2018
lähtien
       
Vanhat tilausvaltuudet      
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus19 100    19 100
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus3 37125 000   28 371
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus58 45025 18622 000  105 636
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus17 76113 764   31 525
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus47 90019 00012 355  79 255
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus75 635122 123105 91327 29999 130430 100
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä222 217205 073140 26827 29999 130693 987
       
Uusi tilausvaltuus      
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus155 673377 960323 510272 860709 4001 839 403
Uusi tilausvaltuus yhteensä155 673377 960323 510272 860709 4001 839 403
       
Valtuudet yhteensä377 890583 033463 778300 159808 5302 533 390

2018 II lisätalousarvio27 743 000
2018 I lisätalousarvio19 999 000
2018 talousarvio478 100 000
2017 tilinpäätös499 355 000
2016 tilinpäätös559 617 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 27 743 000 euroa.

Vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 20 143 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 200 553 000 eurolla 1 839 403 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

19. Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 4 600 000 euroa.

Valtuus

Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuuden maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

Selvitysosa: Määräraha perustuu vuoden 2015 talousarviossa hyväksyttyyn Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuuteen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2018Yhteensä
vuodesta 2018 lähtien
   
Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuus4 6004 600
Valtuus yhteensä4 6004 600

2018 talousarvio4 600 000
2017 talousarvio4 600 000
2016 tilinpäätös2 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 4 600 000 euroa.

Valtuus

Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuuden maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 2 029 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet
Toiminnallinen tehokkuus2016
toteutuma
2017
ennakoitu
2018
tavoite
    
Taloudellisuus   
MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (euroa)395353
Tuottavuus   
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk)1 9841 3701 370
Tuotokset ja laadunhallinta2016
toteutuma
2017
ennakoitu
2018
tavoite
    
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk)67 20051 00051 000
MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä5 0003 0003 000
MPK:n kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) asteikolla 1—54,274,004,00

2018 talousarvio2 029 000
2017 talousarvio2 029 000
2016 tilinpäätös2 029 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus on ottanut huomioon eduskunnan tahdon eikä ole leikannut momentin määrärahoja. Momentille esitetty suhteellisen pieni tuki (2,029 milj. euroa) on erittäin kustannustehokas keino tukea suorituskykyisen reservin ylläpitämistä ja kansalaisten kriisinsietokykyä erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on keskeinen merkitys suomalaisen puolustusjärjestelmän uskottavuudelle ja korkealle maanpuolustustahdolle.

Suurin osa momentin tuesta osoitetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistys ry:lle (MPK). Valiokunta pitää hyvänä, että MPK:ta kehitetään puolustusselonteon linjausten mukaisesti vahvistaen vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa ja virka-aputehtävissä. Puolustusministeriön koordinoima selvitys MPK:n asemasta valmistuu vuoden 2017 lopussa, ja siihen sisältyy myös arvio resurssivaikutuksista. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus ottaa selvityksen huomioon vuonna 2018 ja turvaa jatkossakin vapaaehtoisen maanpuolustuksen resurssit.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 2 029 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.