Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
         01. Ulkoasiainhallinto
         10. Kriisinhallinta
         30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
         90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:

Toimintaympäristö ja hallinnonalan strategiset painopistealueet

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata sen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia ja ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Kestävällä pohjalla oleva talous ja kansainvälinen kilpailukyky tukevat näiden tavoitteiden saavuttamista. Suomi harjoittaa aktiivista kahdenvälistä ja monenkeskistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kestävää kehitystä sekä kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Suomi vaikuttaa tavoitteellisesti toimintaympäristöönsä osana pohjoismaista, eurooppalaista ja kansainvälistä yhteisöä.

Voimakas muutos toimintaympäristössä tarjoaa Suomelle sekä uusia mahdollisuuksia että vakavia huolenaiheita. Muuttuneelle toimintaympäristölle on ominaista muutosten nopeus ja ennakoimattomuus. Euroopan unioni on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin toimintakehys ja tärkeä turvallisuusyhteisö. EU:n toimintaa leimaa Ison-Britannian eroprosessi ja sisäinen poliittinen kehitys monessa jäsenmaassa sekä EU:n oman toiminnan tehostamispyrkimykset. Muuttoliike ja terrorismin ja radikalisaation uhka lisäävät odotuksia EU:n toimintakykyä kohtaan. Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt. Ympäristön muutosten myötä pohjoismainen yhteydenpito ja yhteistyö erityisesti Suomen ja Ruotsin välillä sekä transatlanttinen yhteistyö tiivistyvät.

Väestönkehitys ja muuttoliikkeet sekä ns. neljäs teollinen vallankumous — ml. teknologinen kehitys, erityisesti digitalisaatio, talouden globalisaatio ja kansainväliset arvoverkot — vaikuttavat Suomeen sekä suoraan että välillisesti. Samanaikaisesti maailmankauppaa rajoittavat toimenpiteet ja sisäänpäin kääntyminen ovat kasvussa. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittävyys, ruokaturva ja köyhyys sekä muutokset energian tuotannossa vaikuttavat globaaliin toimintaympäristöön. Yhteiskuntien välinen ja sisäinen polarisaatiokehitys lisää konfliktiriskejä. Vaikeat ja usein pitkittyneet konfliktit ja ääriliikkeiden toiminta pahentavat turvallisuustilannetta ja estävät kehitystä monissa maissa. Terrorismi on vakava kansainvälinen ongelma. Konfliktit, köyhyys ja ilmastonmuutoksen seuraamukset lisäävät pakolaisuutta ja humanitaarisen avun tarve on noussut entistä suuremmaksi. Kaikki tämä lisää myös länsimaisten demokratioiden haavoittuvuutta. Tarve tehokkaammalle kansainväliselle yhteistyölle on entisestään kasvanut.

Ulkoasiainhallinnon kannalta keskeiset painopistealueet ovat:

  • — Suomen ja suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen työskentelemällä Suomen, sen lähialueiden ja kansainvälisen turvallisuuden ja vakauden hyväksi
  • — Sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän edistäminen
  • — Suomen kasvua tukevien avoimien taloussuhteiden edistäminen, suomalaisyritysten osallistumisen kansainväliseen kauppaan ja arvoketjuihin tukeminen
  • — Ihmisoikeuksien, tasa-arvon sekä demokratian vahvistamiseksi työskenteleminen
  • — Agenda 2030:n toimeenpanon edistäminen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi toimiminen.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Ulkoasiainhallinto edistää toiminnallaan yhtenäistä, vahvaa ja toimintakykyistä Euroopan unionia, joka keskittyy erityisesti kasvuun ja turvallisuuteen. Konkreettisia tuloksia tavoitellaan erityisesti sisämarkkinoiden syventämisessä, vapaakaupan edistämisessä, Euroopan unionin kehittämisessä turvallisuusyhteisönä, Euroopan unionin ulkoisen toiminnan ja puolustusyhteistyön vahvistamisessa ja muuttoliikkeen hallinnassa ja kestävässä kehityksessä
  • — Ulkoasiainhallinto syventää yhteistyötä Ruotsin kanssa. Suomen osallistuminen pohjoismaiseen yhteistyöhön ja yhteistyö Pohjoismaiden ja Baltian maiden sekä alueen muiden maiden kanssa lisää Pohjolan ja Itämeren alueen turvallisuutta, hyvinvointia ja vakautta. Ulkoasiainhallinto kehittää laaja-alaisesti Suomen ja Naton yhteistyötä
  • — Ulkoasiainhallinto tiivistää poliittista ja taloudellista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa
  • — Ulkoasiainhallinto rakentaa yhteistyötä ja pitää yllä vuoropuhelua Venäjän kanssa. Ulkoasiainhallinto vaikuttaa aktiivisesti Euroopan unionin yhteisiin Venäjä-linjauksiin, jotka ovat Suomen toiminnan perusta. EU:n ja Venäjän yhteistyön paranemisen edellytyksenä on, että Venäjä noudattaa kansainvälistä oikeutta ja muita kansainvälisiä sitoumuksiaan
  • — Suomi edistää arktisen alueen vakautta ja taloudellista potentiaalia yhteistyössä alueen valtioiden kanssa. Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta 2017—2019 hyödynnetään niin neuvoston aseman vakiinnuttamisessa kuin Suomen kansallisten intressien eteenpäinviemisessä
  • — Suomi myötävaikuttaa kriisinhallinnan, rauhanrakentamisen ja kehitysyhteistyön keinoin konfliktien ennaltaehkäisemiseen ja ratkaisemiseen sekä yhteiskuntien jälleenrakentamiseen vaikuttaen myös pakotetun muuttoliikkeen perussyihin. Suomi tukee pakolaisten kauttakulku- ja lähialueiden vastaanottajamaiden kantokyvyn vahvistamista. Ulkoasiainhallinto edistää kansallisten ja EU-tason ratkaisujen löytämistä palautus- ja takaisinottojärjestelyiksi keskeisten lähtömaiden kanssa. Rauhanvälitys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteenä vahvistuu
  • — Suomen kyky vastata terrorismi-, kyber- ja hybridiuhkiin vahvistuu kansainvälisen yhteistyön kautta
  • — Ulkoasiainhallinto vaikuttaa siihen, että kansainväliseen oikeuteen nojautuva monenkeskinen kansainvälinen järjestelmä vahvistuu ja sääntöpohjainen yhteistyö syvenee
  • — Ulkoasiainhallinto vaikuttaa Euroopan unionin kauppapoliittisiin tavoitteisiin siten, että taloudellisen globalisaation kannalta tärkeät monenkeskiset, alueelliset ja kahdenväliset järjestelmät vahvistuvat; keskeistä on, ettei unionin kauppapolitiikka siirry protektionistisempaan suuntaan ja että erityisesti pienten kansantalouksien asema ja kilpailukyky vahvistuu kansainvälisissä arvoketjuissa
  • — Ulkoasiainhallinnon Team Finland -kokonaisuus rakennetaan kattavaksi yrityspalvelupaketiksi, joka toimii saumattomasti yhdessä muiden Team Finland -toimijoiden kanssa tavalla, joka lisää ulkomaankaupan piirissä olevien pk-yritysten määrää ja Suomen vientiä
  • — Ulkoasiainhallinto tukee ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja demokratian toteutumista kaikilla politiikkalohkoilla
  • — Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, kehityspolitiikka ja taloudelliset ulkosuhteet edistävät johdonmukaisesti Agenda 2030:n toimeenpanoa vuonna 2017 laaditun selvityksen pohjalta annettujen tavoitteiden mukaisesti. Suomi edesauttaa kansainvälisten ilmastosopimusten tavoitteiden saavuttamista.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa. Ministeriö on vahvistanut tätä koskevan toiminnallisen tasa-arvon linjauksen. Tavoitteena on säilyttää naisten osuus johdosta ja asiantuntijatehtävistä saavutetulla hyvällä tasolla.

Kehityspolitiikassa naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistuminen on yksi Suomen painopistealue ja sukupuolten välistä tasa-arvon toteutumista edistetään läpi kaiken toiminnan. Tavoitteena on vuoden 2018 aikana edelleen kasvattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän kehitysyhteistyön osuutta. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kansallisen toimintaohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota naisten aseman vahvistamiseen ja osallistumiseen konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen.

Kestävä kehitys

Ulkoasiainministeriö edistää valtioneuvoston selonteon (VNS 1/2016 vp) ja Agenda 2030:n toimeenpanoa sekä kehitysyhteistyössä että omassa toiminnassaan. Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö perustuvat Agenda 2030:n toimeenpanoon Suomen ulkopuolella. Tämä tapahtuu tukemalla kehitysmaita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä edistämällä globaalissa toimintaympäristössä tarvittavia muutoksia. Ulkoasianministeriö koordinoi selonteon edellyttämän arvion siitä, miten Suomen ulkopolitiikka kaikilla hallinnonaloilla edistää Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamista, ja miten toiminnan johdonmukaisuutta voitaisiin kehittää. Suomen kehityspolitiikan neljä painopistealuetta ovat osa Agenda 2030:n toimeenpanoa. Nämä painopisteet ovat naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistuminen; kehitysmaiden talouksien vahvistaminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi; yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyky, sekä ruoan, veden ja energian saatavuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Ulkoasiainhallinnon sisäisessä toiminnassa Agenda 2030:n tavoitteita toteutetaan ulkoasiainhallinnon ympäristöstrategian ja -ohjelman muodossa. Ulkoasiainministeriö on liittynyt Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasopimukseen kolmella sitoumuksella. Ympäristöohjelman seurantamekanismin parantamisen tavoitteena on seurata entistä tarkemmin vuoteen 2020 ulottuvan ympäristöstrategian ja -ohjelman toimeenpanoa. Ministeriö kannustaa edustustoja liittymään kansalliseen kestävän kehityksen sitoumukseen paikalliset olosuhteet ja ominaispiirteet huomioivalla tavalla. Lisäksi Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasopimuksesta osallistavana ja ainutlaatuisena mallina viestitään aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
24.30.50Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle  
 — kehitysyhteistyövaltuus168,19168,19
 — kehitysyhteistyövaltuus100,00100,00
24.30.66Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)  
 — kehitysyhteistyövaltuus365,76411,48

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Ulkoasiainhallinto245 1547 1012 023254 278
01.Ulkoasiainhallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
219 4882 0011 073222 562
20.Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot
(siirtomääräraha 3 v)
982982
21.Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
1 1551 155
29.Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
16 05916 059
74.Talonrakennukset
(siirtomääräraha 3 v)
7 4705 10095013 520
10.Kriisinhallinta73 3590073 359
20.Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot
(siirtomääräraha 2 v)
57 999057 999
21.Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan
(kiinteä määräraha)
15 36015 360
30.Kansainvälinen kehitysyhteistyö690 2468 6964 500703 442
50.Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle00
66.Varsinainen kehitysyhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
550 2468 6964 500563 442
88.Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen
(siirtomääräraha 3 v)
10 00010 000
89.Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset
(siirtomääräraha 3 v)
130 000130 000
90.Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot94 3320-6 11588 217
50.Eräät valtionavut
(kiinteä määräraha)
1 3411 341
51.Hädänalaisten avustaminen
(arviomääräraha)
4545
66.Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
90 046-6 11583 931
67.Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot
(siirtomääräraha 3 v)
100100
68.Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
1 8001 800
95.Kurssivaihtelut
(arviomääräraha)
1 0001 000
 Yhteensä1 103 09115 7974081 119 296

 Henkilöstön kokonaismäärä1)1 4121 4171 401  

1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi sotilaalliseen kriisinhallintaan palkattua henkilöstöä vuonna 2018 enintään noin 520 henkilötyövuotta, siviilikriisinhallintaan palkattua henkilöstöä noin 120 asiantuntijaa ja ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuonna 2018 noin 940 henkilöä.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Selvitysosa: Pääluokan nimike on muutettu.