Talousarvioesitys 2018

Selvitysosa:Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen autovero on määräytynyt hiilidioksidipäästön perusteella. Vero määräytyy yleisestä kuluttajahinnasta ja sen osuus vaihtelee 3,8—50 prosentin välillä hiilidioksidipäästöstä riippuen. Pakettiautojen verotus vastaa henkilöautojen verotusta, mutta kookkaiden pakettiautojen veroa alennetaan kokonaismassan perusteella.

Autoverotusta kevennetään asteittain hallituskaudella yhteensä n. 182 milj. euroa. Ensimmäiset veronkevennykset tulivat voimaan vuosien 2016 ja 2017 alusta ja seuraavat kevennykset tulevat voimaan asteittain vuosien 2018 ja 2019 alussa. Veronkevennyksen asteittaisella voimaantulolla pyritään hillitsemään käyttäytymisvaikutuksia sekä välttämään kertaluonteisen suuren veromuutoksen aiheuttamia autokaupan markkinahäiriöitä ja varastoarvojen äkillistä alenemista sekä kuluttajien kannalta epäoikeudenmukaisia vaikutuksia.

Suomessa määräaikaisesti käytettävien leasing- ja vuokra-autojen verotusmenettelyä muutettiin vuoden 2017 alusta lähtien siten, että ensirekisteröinnin yhteydessä on mahdollista hakea ennakkoon ajoneuvojen viennistä ulkomaille maksettavaa palautusta. Samalla vientipalautuksen saamisen edellytykset lievenivät.

Autoveron tuoton kehitys riippuu sekä verotettavien ajoneuvojen määrän että keskimääräisen veron kehityksestä. Autoveron tuoton kannalta uusien henkilöautojen myynnin kehityksellä on suurin merkitys. Uusia henkilöautoja ennakoidaan verotettavan n. 118 000 kpl vuonna 2017. Vuonna 2018 uusien autojen hankinnan oletetaan kasvavan muutamalla tuhannella kappaleella vuodesta 2017.

Uusien henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö vuonna 2016 oli n. 120 g/km. Uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet tasaisesti vuodesta 2008 lähtien. Keskimääräisten päästöjen lasku pienentää verokertymää veroprosentin määräytyessä päästöjen perusteella. Autoveron tuottoon on vaikuttanut viime vuosina myös käytettynä maahantuotujen autojen autoveroon liittyvät palautukset.

Merkittävin autoveroennusteen riski liittyy verotettaviksi tulevien ajoneuvojen kysyntään. Uusien henkilöautojen kysynnän poikkeaminen ennustetusta 10 000 kappaleella vaikuttaisi verotuottoon n. 55 milj. euroa.

Autoveron verotukien yhteismääräksi arvioidaan n. 80 milj. euroa vuonna 2018.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 15 000 000 euroa talousarvioesityksen 896 000 000 euroon aiheutuu kasvaneesta autojen myyntiennusteesta. Romutuspalkkion ja sähköautojen hankintatuen arvioidaan siirtävän henkilöautojen myyntiä vuodelta 2017 vuodelle 2018.

Selvitysosa:Tuottoarviota korottaa se, että uusien autojen CO2-päästötaso ei ole laskenut ennustetusti, jolloin keskimääräinen uusien autojen vero on toteutunut ennustettua korkeampana. Lisäksi ennustettuun verotettujen autojen määrän kasvuun vaikuttaa aiempaa positiivisempi ennuste yksityisen kulutuksen kehityksestä.

Tuottoarviossa on otettu huomioon taksien autoverotuen asteittainen poistuminen 1.7.2018 alkaen. Verotuen pienenemisen seurauksena autoveron tuoton arvioidaan kasvavan n. 2 milj. euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu varainsiirtoverolakiin (931/1996). Vuonna 2018 varainsiirtoveron määrä on 4 % kiinteistöjen kauppahinnasta. Asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön ja kiinteistöyhtiön osakkeiden omistusoikeuden luovutuksesta suoritettavan varainsiirtoveron määrä on 2 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Muiden kuin asunto- tai kiinteistöyhtiöiden osakkeiden omistusoikeuden luovutuksesta suoritettavan varainsiirtoveron määrä on 1,6 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta. Hallitusohjelman mukaisesti varainsiirtovero ehdotetaan poistettavaksi tietyissä yhtiömuodon muutoksissa. Tämän arvioidaan pienentävän varainsiirtoveron tuottoa vuonna 2018 noin puoli milj. euroa ja pidemmällä aikavälillä noin miljoona euroa vuodessa.

Varainsiirtoveron tuotosta suurin osa kertyy asunto- ja kiinteistökaupasta. Varainsiirtoveron tuotto vaihtelee vuosittain huomattavasti johtuen muun muassa veron piiriin kuuluvien yritysjärjestelyjen määrän vaihtelusta samoin kuin asunto- ja kiinteistömarkkinoiden suhdannevaihteluista. Talousarvioesityksessä on käytetty oletusta, että vuonna 2018 asunto-osakekaupan arvo nousisi 3,4 % sekä kiinteistökaupan arvo nousisi 2,3 %. Varainsiirtovero tulee suorittaa 2—6 kuukauden kuluessa, uusien asunto-osakkeiden tapauksessa tätäkin myöhemmin, minkä johdosta asunto- ja kiinteistökaupassa tapahtuvat muutokset näkyvät varainsiirtoveron kertymässä jopa vuoden viiveellä.

Varainsiirtoveroon kohdistuu 12 verotukea, joista neljälle pystytään laskemaan arvo. Merkittävimmät varainsiirtoverotuksen verotuet ovat ensiasunnon ostajien vapautus varainsiirtoverosta ja se, että julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien kauppa ei kuulu varainsiirtoveron piiriin.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu ennakoitua suuremmista kertymätiedoista.

Selvitysosa:Vero perustuu arpajaisverolakiin (552/1992). Vero on 12 % yksinoikeudella toimeenpantujen arpajaisten ja totopelien tuotosta. Vero kertyy lähes kokonaan yksinoikeudella toimeenpannuista arpajaisista, joista vero kerätään rahapanosten ja maksettujen voittojen erotuksesta.

Selvitysosa:Momentille ei edellä oleva johdosta arvioida kertyvän lisäystä.

Selvitysosa:Vero perustuu ajoneuvoverolakiin (1281/2003). Veron päivää kohden kannettava määrä on perusveron osuus lisättynä käyttövoimaveron osuudella.

Perusveroa kannetaan henkilö- ja pakettiautoista. Perusvero on määräytynyt vuodesta 2011 alkaen ajoneuvon hiilidioksidipäästön perusteella. Jos hiilidioksidipäästön määrästä ei ole merkintää ajoneuvorekisterissä, vero perustuu ajoneuvon suurimpaan sallittuun kokonaismassaan. Käyttövoimaveroa määrätään ajoneuvolle, jota käytetään muulla voimalla tai polttoaineella kuin moottoribensiinillä. Veroa kannetaan vaan niiltä päiviltä, joilta ajoneuvo on ilmoitettu liikennekäyttöön.

Käyttövoimaveron tarkoituksena on tasata eri polttoaineiden tai käyttövoiman toisistaan poikkeavasta verotuksesta johtuvaa vuoden aikana maksettavaksi tulevaa verojen määrää. Tämä koskee henkilöautoja. Koska käyttövoimavero on kiinteä ja polttoaineverotus taas riippuu ajoneuvokohtaisesta polttoainekulutuksesta ja ajosuoritteesta, verorasituksen tasaus toteutuu keskimääräisyyksiin perustuvilla oletuksilla. Muiden ajoneuvojen kuin henkilöautojen käyttövoimaverolla on fiskaalisia ja EU-oikeudellisia perusteita.

Paketti- ja henkilöautojen perusveroa korotettiin 100 milj. euroa vuoden 2017 alusta alkaen.

Ajoneuvoverotuksen merkittävin verotuki on invalidien vapautus ajoneuvoveron perusverosta. Verotukien yhteismääräksi arvioidaan 17 milj. euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu jäteverolakiin (1126/2010). Vuonna 2017 jäteveroa korotettiin 55 eurosta 70 euroon jätetonnilta. Jäteveron veropohja on kutistunut vuoden 2011 veromuutoksen jälkeen noin kuudesosaan.