Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       10. Liikenneverkko

Talousarvioesitys 2017

40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminenPDF-versio

Selvitysosa:Merkittävä osa yhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödyntäen ja niiden merkitys lisääntyy digitalisaatiokehityksen myötä. Toimialan viranomaistoiminnot rahoitetaan pääosin toimialalta kerättävillä varoilla. Verkot ja palvelut tuotetaan pääosin markkinaehtoisesti kysyntään vastaten. Julkisia varoja käytetään varmistamaan peruspalveluiden saatavuus. Lisäksi mediatoimialan sopeutumista murrosvaiheessa edistetään viestintäpoliittisin toimin.

01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 909 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Viestintävirasto vastaa viestintätoimialan viranomaissääntely-, valvonta-, ohjaus-, hallinto- ja palvelutehtävistä. Viestintäviraston tehtävänä on muun muassa

  • — valvoa tele-, radio-, televisio- ja postitoimintaa ja myöntää televisio- ja radiotoiminnan toimilupia
  • — edistää sähköisen viestinnän toimivuutta, häiriöttömyyttä ja turvallisuutta sekä markkinoiden toimivuutta
  • — edistää tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa sähköisessä viestinnässä
  • — hoitaa radiotaajuuksia ja teletoimintaa sekä viestintäverkkojen ja -palvelujen numerointia ja tunnuksia koskevaa hallintoa
  • — selvittää radioviestinnän häiriöitä sekä verkko- ja viestintäpalveluihin kohdistuvia tietoturvaloukkauksia ja niiden uhkia
  • — kerätä tietoa ja tiedottaa verkko- ja viestintäpalvelujen saatavuudesta, laadusta, hinnoista ja toimivuudesta sekä tietoturvaloukkauksista ja niiden uhkista
  • — ohjata toimialansa teknistä toteutusta antamalla ohjeita, suosituksia ja määräyksiä sekä koordinoida telealan standardointia.

Viestintäviraston rooli hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa ja painopisteiden toteuttamisessa on edistää sähköisten palveluiden kehittymistä ja käyttöä sekä markkinoiden läpinäkyvyyttä, lisätä luottamusta digitaalisiin palveluihin ja toimintatapoihin, varmistaa viestintäverkkojen toimintavarmuutta, peruspalvelujen saatavuutta ja toimivuutta.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Viestintävirastolle vuodelle 2017 seuraavat keskeiset toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja muita tavoitteita.

Tulostavoite 2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA      
Liikenteen ja viestinnän palvelut ja palvelumarkkinat    
Viestintävirasto edistää sähköisten palvelujen kehittymistä ja käyttöä.      
Verkkotunnusten välittäjämalli otetaan käyttöön aikataulussa. Välittäjämallin käyttöönoton pvm, verkkotunnusten määrän kasvu %:a vuodessa - 5.9.2016 4
Fi-juuren nimipalvelun käytettävyys. Osuus ajasta, jonka fi-juuren nimipalvelut ovat käytettävissä, % 100 100 100
Sähköisen tunnistamisen kansallinen luottamusverkosto käynnistyy aikataulussa. Verkoston käynnistymisen pvm 1.5.2017 - Valmisteilla 1.5.2017
Viestintävirasto edistää markkinoiden läpinäkyvyyttä      
MONITORi-palvelun käyttö. Palvelun kävijämäärä/kk - 4 000 6 000
MONITORi-palvelun toimivuus ja hyödyllisyys. Asiakaskysely palvelun käyttäjille (asteikko 1—5) - 3,5 3,6
Elinvoimainen media-ala    
Televisio- ja radiotoiminnan harjoittamisen hallinnollinen taakka kevenee.      
Televisio- ja radiotoimijoiden tyytyväisyys toimilupamenettelyyn on hyvällä tasolla, asiakas- ja sidosryhmäkysely (asteikko 1—5) - 3,5 3,6
Luottamuksen palauttaminen internetiin    
Luottamus internetiin kasvaa.      
Kansalaisten, yritysten ja julkisyhteisöjen tietoturvatietoisuus, luottamus viestintäpalveluihin sekä tyytyväisyys Viestintävirastoon viestinnän luottamuksellisuuden ja tietoturvan parantamisessa ovat hyvällä tasolla. Asiakas- ja sidosryhmäkysely (asteikko 1—5) - 3,5 3,6
Liikenne- ja viestintäverkot    
Viestintäverkkojen toimintavarmuus paranee.      
Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja käytettävyys ovat hyvällä tasolla. Pitkäkestoisten ja vakavien vikojen määrä enintään, kpl/vuosi 4 5 5
Hätäliikenteen radiohäiriöt selvitetään tehokkaasti. Häiriön selvittämiseen enintään kuluva aika, tuntia virka-aikana 16 16 16
Luodaan edellytyksiä uusille innovatiivisille viestintäyhteyksille.      
Taajuusalueen 700 MHz vapauttaminen langattoman laajakaistan käyttöön. Siirtymän ja käyttöönoton aikataulu: Taajuussuunnittelu mahdollistaa kaikkien päälähettimien ja täytelähettimien radiolupien myöntämisen 31.12.2016 mennessä. - Toteutuu -
Viestintämarkkinoiden toimivuus kehittyy.      
Huippunopeiden laajakaistaliittymien määrä lisääntyy. 100 Mbit/s laajakaistaliittymien osuus kotitalouksien laajakaistaliittymistä, % - 25 30
Valokuituliittymien saatavuus kotitalouksilla paranee, saatavuuden kasvu, %-yksikköä edelliseen vuoteen verrattuna - 5 5
Kilpailijoille vuokrattujen kuitutilaajayhteyksien määrä kasvaa. Vuokrattujen tilaajayhteyksien määrän kasvu, %/vuosi 16,5 5 5
Viestinnän peruspalvelujen saatavuus varmistetaan.      
Kansalaisten tyytyväisyys viestintäpalveluihin paranee. Asiakkaiden tyytyväisyys puhelin- ja laajakaistapalveluiden tarjontaan, asiakaskyselyn tulos (asteikko 1—5) - 3,5 3,6
Huolehditaan tv-kuvan näkyvyydestä. Aluekohtaisten näkyvyysongelmien ratkaiseminen, asiakaskyselyn tulos (asteikko 1—5) - 3,5 3,6
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS      
Työn tuottavuuden kehittyminen, % -16,79 1 1
Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % -15,16 1 1
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 96 94 98
Veronluonteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 99 98 98

Tulot perustuvat valtion maksuperustelain nojalla annettuun liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen taajuusmaksuista ja Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä muista maksuista (1222/2010), liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen Viestintäviraston eräistä maksuista (1475/2015) sekä lakiin valtion televisio- ja radiorahastosta (745/1998).

Viestintävirasto perii tietoyhteiskuntamaksua sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksua tietoyhteiskuntakaaressa (917/2014) säädetyin perustein, postitoiminnan valvontamaksua postilaissa (415/2011) säädetyin perustein sekä sähköisen tunnistuspalvelun tarjoajilta maksua laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009) säädetyin perustein.

Tietoyhteiskuntamaksu 4 000 000 euroa, postitoiminnan valvontamaksu 1 533 000 euroa, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu 950 000 euroa sekä varmennemaksu 200 000 euroa tuloutetaan momentille 11.19.04. Näistä toiminnoista aiheutuvat menot on otettu huomioon määrärahan mitoituksessa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio

2017
esitys
       
Bruttomenot 32 151 33 040 31 407
Bruttotulot 24 130 21 516 20 498
Nettomenot 8 021 11 524 10 909
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 286    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 159    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet 10 299 10 788 10 526
Verkkotunnusmaksut 3 984 3 700 4 000
Numerointimaksut 2 744 2 700 2 500
Muu maksullinen toiminta 4 027 3 778 3 432
Tuotot yhteensä 21 054 20 966 20 458
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet 11 325 11 614 11 658
Verkkotunnusmaksut 3 772 3 992 3 968
Numerointimaksut 2 825 2 971 2 678
Muu maksullinen toiminta 3 991 3 825 3 419
Kustannukset yhteensä 21 913 22 402 21 723
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet -1 026 -826 -1 132
Verkkotunnusmaksut 212 -292 32
Numerointimaksut -81 -271 -178
Muu maksullinen toiminta 36 -47 13
Kustannusvastaavuus yhteensä -859 -1 436 -1 265
       
Kustannusvastaavuus, %      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet 91 93 90
Verkkotunnusmaksut 106 93 101
Numerointimaksut 97 91 93
Muu maksullinen toiminta 101 99 100
Kustannusvastaavuus, % yhteensä 96 94 94

Veronluonteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Tuotot      
Eräät viestinnän maksut 6 657 6 779 6 683
Tuotot yhteensä 6 657 6 779 6 683
       
Kustannukset      
Eräät viestinnän maksut 6 701 6 930 7 024
Kustannukset yhteensä 6 701 6 930 7 024
       
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-)      
Eräät viestinnän maksut -44 -151 -341
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) yhteensä -44 -151 -341
       
Kustannusvastaavuus, %      
Eräät viestinnän maksut 99 98 95
Kustannusvastaavuus, % yhteensä 99 98 95

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto -140
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -9
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -4
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -105
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 1
Palkkaliukumasäästö -26
Palkkausten tarkistukset 28
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -52
Toimintamenojen tuottavuussäästö -57
Toimintamenosäästö (HO 2015) -100
Työajan pidentäminen (Kiky) -74
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -11
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -66
Yhteensä -615

2017 talousarvio 10 909 000
2016 II lisätalousarvio -65 000
2016 talousarvio 11 524 000
2015 tilinpäätös 11 894 000

(44.) Median innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2016 talousarvio 9 860 000
2015 tilinpäätös 20 000 000

50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Vuosina 2015 ja 2016 budjetoituja määrärahoja saa käyttää myös laajakaistahankkeen hallinnollisten tehtävien kustannuksiin enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen.

Valtuus

Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan aiempien vuosien talousarvioissa myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa:Valtion tuen edellytyksenä on, että hankekohtaisesti kunnat sitoutuvat rahoittamaan oman osuutensa julkisesta rahoitustuesta. Julkinen rahoitustuki voi olla enintään 2/3 hankkeen kustannuksista, mutta kuitenkin 12.11.2012 jälkeen käynnistyneissä hankkeissa enintään 90 %. Valtion rahoitusosuus on enintään 33 % laajakaistahankkeen tukikelpoisista kustannuksista ja kunnan rahoitusosuus 33 %. Kunnan rahoitusosuus on 8 % tai 21,78 % niissä kunnissa, joille laajakaistahankkeen rahoittaminen muutoin muodostaisi kohtuuttoman taloudellisen rasitteen kunnan taloudellinen kantokyky, laajakaistahankkeen laajuus ja tekninen toteuttamistapa, kunnan asukastiheys sekä hankkeen kunnan väestömäärään suhteutettu rakentamiskustannus huomioon ottaen. Valtion tukea myönnetään näissä tapauksissa vastaavasti korotettuna, kuitenkin enintään 58 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista, jos kunnan maksuosuus on 8 % ja enintään 44,22 %, jos kunnan maksuosuus on 21,78 %.

Valtioneuvosto on asettanut 4.12.2008 tehdyllä periaatepäätöksellä tavoitteeksi, että 31.12.2015 mennessä kaikkialla maassa on kysynnän mukaisesti saatavilla 100 megabitin yhteydet mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko tai muu ominaisuuksiltaan näihin rinnasteinen verkko, johon liitettävällä enintään kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä ainakin 99 % vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista voidaan käyttää erittäin suuria yhteysnopeuksia vaativia viestintä- ja muita tietoyhteiskunnan palveluita. Tavoitetta ei toistaiseksi ole saavutettu. Myöntöpäätösten mukaisten verkkojen rakentaminen kuitenkin jatkuu edelleen ja Viestintävirastossa on vireillä merkittävä määrä tukihakemuksia. Tukea voidaan edelleen myöntää aiempina vuosina käyttämättä jääneiden valtuuksien mukaisesti.

Myöntämisvaltuutta arvioidaan uusittavan noin 5 milj. euroa. Valtuuden uusiminen aiheutuu laajakaistatukimyöntöpäätösten tekemisestä useana varainhoitovuonna. Hanketta rahoitetaan aikaisempina vuosina myönnetyistä määrärahoista, joita on jäänyt käyttämättä 25,2 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 Yhteensä vuodesta 2017 lähtien
         
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 12 300 10 000 - 22 300
Vuoden 2017 sitoumukset - 2 500 2 500 5 000
Menot yhteensä 12 300 12 500 2 500 27 300

2017 talousarvio
2016 II lisätalousarvio 14 296 000
2016 talousarvio
2015 tilinpäätös 18 549 000

60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 507 948 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon.

Selvitysosa:Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) 3 §:n mukaan rahastolle suoritetaan korvaus valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 §:ssä säädetyn julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti, mutta poikkeuksellisesti tarkistuksesta luovutaan vuoden 2017 osalta. Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 §:n mukaan rahaston varoista käytetään Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseen vuosittain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määrä. Varoja voidaan käyttää myös Yleisradio Oy:stä annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun ennakkoarvioinnin laatimisesta aiheutuvien palkkioiden maksamiseen ja rahaston hallinnoimiseen. Rahaston varoja voidaan käyttää muutoinkin televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen.

Rahastoon tehtävä siirto Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi rahoitetaan yleisradioverolla.


2017 talousarvio 507 948 000
2016 talousarvio 507 948 000
2015 tilinpäätös 507 948 000