Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       70. Opintotuki
       80. Taide ja kulttuuri
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2017

10. (29.10 ja 30, osa) Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatusPDF-versio

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön tavoitteena on taata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle sekä edistää hyvinvointia, oppimista ja kasvua. Lähtökohtana on monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys oppijan kehityksestä, oppimisesta ja kasvusta. Tavoitteena on toimintakyvyn, saavutettavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Vapaa sivistystyö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta sekä elinikäistä oppimista. Varhaiskasvatuksessa, yleissivistävässä koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä huomioidaan julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimet.

Varhaiskasvatus koostuu kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudesta. Varhaiskasvatuksella luodaan perustaa lapsen persoonallisuuden, oppimisen, taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoiselle kasvulle. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen jatkumoa. Esi- ja perusopetuksen tavoitteena on kehittää koulua lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä yhteisönä. Tämä saavutetaan turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus- ja tukitoimet, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä turvallinen oppimisympäristö.

Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat ja opiskelijat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen keskeyttäminen vähenee. Lukiokoulutuksessa pyritään vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden haasteisiin ja tarpeisiin. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan kansallisilla ja kansainvälisillä arviointi- ja tutkimustuloksilla.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Varhaiskasvatuslain valmistelua jatketaan. Esiopetuksessa olevien lasten varhaiskasvatusoikeutta muutetaan siten, että kunnille mahdollistetaan esiopetuksessa olevan lapsen hoidon toteuttaminen maksullisena kerhotoimintana. Varhaiskasvatusmaksujen korotuksista syntyvä lisätulo vuonna 2017 on arviolta 54 milj. euroa, mikäli kunnat nostavat varhaiskasvatusmaksunsa lain enimmäistasolle. Tämä vahvistaa kuntien taloutta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotus 1.8.2016 alkaen vahvistaa kuntien taloutta vuonna 2017 arviolta 25,7 milj. eurolla. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos sekä yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhdeluvun muutos 1/7:stä 1/8:aan laskee kuntien kustannuksia ja vahvistaa kuntien taloutta.

Varhaiskasvatuksen tietotuotantoa kehitetään toteuttamalla valtakunnallinen varhaiskasvatuksen tietovaranto, joka tukee ministeriön hallinnonalan ja toimialan yleisiä suunnittelu-, ohjaus- ja valvontatehtäviä ja varhaiskasvatustoimijoiden tietojohtamista.

Luonnontieteiden ja matematiikan osaamista vahvistetaan valtakunnallisella kehittämisohjelmalla. Jatketaan kielitaidon vahvistamista tukemalla kielikylpytoimintaa ja kielikokeiluilla.

Uudistetaan aikuisten perusopetuksen tuntijakoa ja rahoitusta, jonka yhteydessä Opetushallitus laatii uudet opetussuunnitelman perusteet. Perusopetuksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaista rahoitusta uudistetaan. Selvitetään, siirretäänkö oppivelvollisuusikäisten perusopetukseen valmistava opetus kuntien velvoitteeksi. Perusopetuksen valmistavan opetuksen oppilaskohtaista rahoitusta alennetaan oppilasmäärien kasvettua.

Toteutetaan Uusi lukio — uskalla kokeilla -kehittämisohjelmaa jatkamalla tuntijakokokeilua ja kehittämisverkoston toimintaa. Tavoitteena on uudistaa pedagogiikkaa, opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria niin, että lukiokoulutus kykenee vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Toteutetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto tutkinnossa asteittain vuoteen 2019 mennessä.

Kevennetään kurinpitoon ja ohjeistamiseen ja oppilas- ja opiskeluhuoltolain suunnitteluun ja toiminnan organisointiin liittyviä säännöksiä perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta, yhdenmukaistetaan alle ja yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutuksessa aikuisten oppimäärän mukaan opiskelevien oppimäärä, tehostetaan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmää vähentämällä järjestelmän laskennallisia vaiheita sekä toteutetaan muita hallituksen kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistoimenpideohjelman toimenpiteitä.

Vahvistetaan lasten ja nuorten emotionaalisia ja psykososiaalisia taitoja sekä jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Käynnistetään lasten sosio-emotionaalisten taitojen tukiohjelman kehittäminen varhaiskasvatukseen. Käynnistetään monikulttuurisuustaitojen tukiohjelman kehittäminen perusopetukseen. Vahvistetaan lasten monilukutaitoa jatkamalla valtakunnallista kehittämisohjelmaa.

Laajennetaan oppimistapoja ottamalla käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä sekä uudistetaan pedagogiikkaa. Kehitetään alaikäisten tunnistautumisratkaisua osana kansallista palveluarkkitehtuuria. Edistetään yleissivistävässä koulutuksessa siirtymistä kohti digitaalisia materiaaleja ja kehitetään tapoja tukea opettajien omaa oppimateriaalien tuotantoa ja levitystä muidenkin käyttöön. Edistetään koulutuspilvipalveluiden standardointia.

Osana hallituksen taiteen ja kulttuurin kärkihanketta parannetaan epätasaisesti jakautunutta taiteen perusopetuksen saavutettavuutta taiteenalakohtaisesti maan eri osissa.

Valtion rahoittaman opetus- ja kasvatustoimen henkilöstökoulutuksen tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa henkilöstön elinikäistä oppimista ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia kehittää ammatissa tarvittavaa osaamista. Henkilöstökoulutuksella tuetaan hallituksen koulutuspoliittisten uudistusten toimeenpanoa ja kehitetään toimintaympäristön muutoksiin sopeutumisissa tarvittavaa osaamista. Painopisteinä ovat pedagogiikan, oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin uudistaminen ja kokeilut, kasvatuksen ja opetuksen tuki sekä kulttuurinen moninaisuus.

OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2003—2015

  2003
toteutuma
2006
toteutuma
2009
toteutuma
2012
toteutuma
20151)
tavoite
           
Lukutaito 543 547 536 524 538—550
Matematiikka 544 548 541 519 538—550
Luonnontiede 548 563 554 546 550—560

1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2004, 2007, 2010, 2013 ja 2016.

Oppilas- ja opiskelijamäärät vuosina 2014—2017

  2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
2017
arvio
         
Varhaiskasvatus1) 211 190 212 550 213 050 213 550
Esiopetus2) 60 420 62 500 62 000 62 000
Perusopetus 529 880 531 000 531 000 534 000
Lisäopetus 1 230 2 060 1 750 1 500
Esi- ja perusopetuksen vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat 1 470 1 470 1 470 1 470
Esi- ja perusopetuksen muut vammaisoppilaat 10 050 10 430 10 200 10 200
Maahanmuuttajien valmistava opetus 3 020 3 050 3 100 10 830
Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) 1 860 2 000 2 000 2 000
Lukiokoulutus, alle 18-vuotiaana aloittaneet 96 710 102 000 101 000 96 000
Lukiokoulutus, yli 18-vuotiaana aloittaneet 3 970 5 810 5 800 5 610
Aineopiskelijoiden suorittamien lukion kurssien lukumäärien perusteella lasketut laskennalliset opiskelijat 1 190 1 290 1 200 1 290

1) Kuntien järjestämä varhaiskasvatus, sisältää koko- ja osa-aikaisen varhaiskasvatuksen lapset päiväkodissa ja perhepäivähoidossa.

2) Esi- ja perusopetuksen luvut ovat toteutumavuoden syksyn valtionosuustietoja (kunnat, kuntayhtymät, yksityiset opetuksen järjestäjät).

Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2017 noin 77 300 kokelasta, ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin 193 550 koetta.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävien opetus- ja ohjaustuntien sekä opiskelijaviikkojen määrä 2014—2017

  2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
         
Taiteen perusopetuksen musiikkioppilaitosten opetustunnit 1 653 000 1 653 000 1 653 000 1 653 000
Taiteen perusopetuksen muut opetustunnit 140 800 140 800 140 800 140 800
Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaustunnit 3 390 000 3 390 000 3 390 000 3 390 000
Kansalaisopistojen opetustunnit 1 910 985 1 793 625 1 793 046 1 698 839
Kansanopistojen opiskelijaviikot 262 024 250 787 255 658 241 834
Opintokeskusten opetustunnit 168 196 166 358 168 125 158 984
Kesäyliopistojen opetustunnit 57 803 55 747 55 747 52 711

01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 41 990 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen

2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin toimintaa kehitetään. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.

Oppilasmäärät

  2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
         
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 803 806 806 816
Suomalais-venäläinen koulu 696 705 689 694
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 401 390 375 375
Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) 598 573 620 620
Koulukotien perusopetus 130 125 125 125
Helsingin eurooppalainen koulu 276 280 283 283
Yhteensä 2 904 2 879 2 898 2 913

Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaustoiminnan tunnusluvut

  2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
         
Ohjaustoiminta kentällä        
— ohjauskäyntejä 1 505 1 507 1 283 1 569
— oppilaita 842 774 764 802
Tilapäinen opetus ja kuntoutus        
— tukijaksopäivät 3 830 3 860 3 982 4 025
— tukijaksojen oppilaat 443 461 454 456

Henkilötyövuodet

  2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
         
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 76,2 77,8 76 74
Suomalais-venäläinen koulu 82,7 85 81 79,5
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 614,9 606 585 585
EU:n Eurooppa-koulut 32 30 32 32
Helsingin eurooppalainen koulu 60,5 60 59,6 60
Yhteensä 866,3 858,8 833,6 830,5

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kielikoulut 3 399 000
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 33 039 000
Koulukotien perusopetus 1 549 000
EU:n Eurooppa-koulut 1 639 000
Helsingin eurooppalainen koulu 2 364 000
Yhteensä 41 990 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 69 412 64 816 62 990
Bruttotulot 20 676 21 000 21 000
Nettomenot 48 735 43 816 41 990
       
Siirtyneet erät      
— edelliseltä vuodelta siirtyneet 17 251    
— seuraavalle vuodelle siirtyneet 15 270    

Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 138 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momentilta 29.01.02) 8
Perustoiminnan turvaaminen (siirron palautus momentilta 29.01.02) 450
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirto momentille 29.10.02) -100
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -40
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -10
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -465
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -428
Palkkaliukumasäästö -120
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -236
Toimintamenojen tuottavuussäästö -216
Työajan pidentäminen (Kiky) -328
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -50
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -306
Tasomuutos 15
Yhteensä -1 826

2017 talousarvio 41 990 000
2016 II lisätalousarvio -734 000
2016 talousarvio 43 816 000
2015 tilinpäätös 46 754 000

02. (29.10.02 ja 29.30.20, osa) Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 285 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 8 371 9 692 10 443
Bruttotulot 6 735 7 158 7 158
Nettomenot 1 636 2 534 3 285
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 426    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 260    

Nettobudjetoitavat tulot kertyvät ylioppilastutkintolautakunnan suoritteiden maksullisuudesta annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (908/2010) mukaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirto momentilta 29.10.01) 100
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirto momentilta 29.10.30) 700
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -3
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -1
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -5
Palkkaliukumasäästö -1
Palkkausten tarkistukset 2
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -3
Toimintamenojen tuottavuussäästö -9
Toimintamenosäästö (HO 2015) -20
Työajan pidentäminen (Kiky) -4
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -1
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -4
Yhteensä 751

2017 talousarvio 3 285 000
2016 II lisätalousarvio -4 000
2016 talousarvio 2 534 000
2015 tilinpäätös 2 470 000

20. (29.10.20 ja 29.30.21, osa) Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 32 796 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) vapaan sivistystyön kehittämis-, tutkimus-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

3) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tilastoinnin, tietoteknisten palvelujen sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien rahoittamiseen

5) enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan varhaiskasvatuksen, yleissivistävän ja vapaan sivistystyön koulutuksen uudistamista, seurantaa ja arviointia. Toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien tavoitteena on parantaa tiedon saatavuutta ja laatua, edistää sähköistä asiointia ja tuottaa kattavaa tietoa muun muassa päätöksenteon ja lainsäädäntömuutoksien tueksi. Sähköistetään perusopetuksen oppimistulosten arviointi. Varhaiskasvatuksen tietotuotannon kehittämishanketta jatketaan. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa valtakunnallinen varhaiskasvatuksen tietovaranto. Hanke tukee ministeriön hallinnonalan ja toimialan yleisiä suunnittelu-, ohjaus- sekä valvontatehtäviä ja varhaiskasvatustoimijoiden tietojohtamista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kotkaniemen museon vuokra (siirto momentille 29.80.20) -110
Osaaminen ja koulutus: Digitaalisten materiaalien käyttöönoton vauhdittaminen ja digioppimisen kokeilut ja kehittäminen 10 000
Osaaminen ja koulutus: Kielikokeilut 5 000
Osaaminen ja koulutus: Taiteen perusopetuksen saavutettavuuden edistäminen 200
Yrittäjyyskasvatus (siirto momentille 29.91.52) -400
Yhteensä 14 690

Momentin nimike on muutettu.


2017 talousarvio 32 796 000
2016 talousarvio 18 106 000
2015 tilinpäätös 11 041 000

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 751 844 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin

3) enintään 2 103 000 euroa avustuksina edellä mainitun lain 44 §:n 2 momentin mukaisesti yksityisten perusopetuksen opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin

4) enintään 6 000 000 euroa edellä mainitun lain joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin

5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

6) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

7) enintään 4 875 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin

8) enintään 15 228 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sekä esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen

9) enintään 842 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina kielikylpytoimintaan

10) enintään 2 865 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuina valtionavustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen

11) enintään 120 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi

12) enintään 14 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen

13) enintään 75 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen

14) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen

15) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen

16) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla

17) enintään 300 000 euroa nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteutukseen liittyvien koulupudokkuutta ehkäisevien yleissivistävän koulutuksen menojen ja valtionavustusten maksamiseen.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009), kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain (1704/2009), lukiolain (629/1998) ja perusopetuslain (628/1998) muuttamisesta.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
VALTIONOSUUDET JA RAHOITUS  
   
1. Lukiokoulutus ja lukioon valmistava koulutus  
Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) 624 618 000
— kunnallinen lukiokoulutus (86 600 * 6 213,20 €) 538 063 000
— yksityinen lukiokoulutus (9 500 * 6 558,35 €, sis. alv.) 62 304 000
— kunnallinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (5 400 * 3 474,68 €) 18 763 000
— yksityinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (1 500 * 3 658,37 €, sis. alv.) 5 488 000
Kuntien rahoitusosuus -450 344 000
Kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin -7 621 000
Valtionosuus 166 653 000
   
2. Esi- ja perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus)  
2.1. Perusopetukseen valmistava opetus 116 291 000
2.2. Muiden kuin oppivelvollisten esi- ja perusopetus 26 133 000
2.3. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) 3 800 000
2.4. Ulkomailla toimivien koulujen rahoitus perusopetuslain mukaiseen opetukseen 3 524 000
2.5. Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus 3 922 000
2.6. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, vaikeimmin kehitysvammaiset 45 027 000
2.7. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset 194 742 000
2.8. Sisäoppilaitoslisä 1 526 000
2.9. Koulukotikorotus 1 113 000
2.10. Joustavan perusopetuksen lisä (enintään) 6 000 000
2.11. Lisäopetus 12 273 000
Kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin -3 848 000
   
3. Taiteen perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus)  
Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus 80 172 000
Kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin -1 447 000
   
4. Aamu- ja iltapäivätoiminta  
Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 50 240 000
   
Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä 706 121 000
   
VALTIONAVUSTUKSET JA HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEET  
   
5. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset valtionavustukset  
5.1. Yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan (enintään) 4 875 000
5.2. Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen (enintään) 15 228 000
5.3. Kielikylpytoiminta (enintään) 842 000
5.4. Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) 2 865 000
5.5. Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään) 1 300 000
5.6. Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) 2 103 000
   
6. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 §:n mukaiset valtionavustukset  
6.1. Rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen 2 200 000
6.2. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään) 75 000
6.3. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen (enintään) 14 975 000
   
7. Valtionavustuslain mukaiset valtionavustukset  
7.1. Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään) 150 000
7.2. Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) 120 000
   
8. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat valtionavustukset  
8.1. Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen tuki 500 000
8.2. Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen 190 000
   
9. Hallituksen kärkihankkeet (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset avustukset ja muut menot)  
9.1. Osaaminen ja koulutus: Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan (enintään) 300 000
   
Valtionavustukset ja hallituksen kärkihankkeet yhteensä 45 723 000
   
Yhteensä 751 844 000

Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)

   
Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa 6 732,39 euroa/asukas
Lukiokoulutus 6 198,30 euroa/opiskelija
Taiteen perusopetus 77,52 euroa/opetustunti
Aamu- ja iltapäivätoiminta 26,00 euroa/ohjaustunti

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 9 235 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluontoisten erien nettomuutos valtionavustuksista -7 800
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen; esi-ja perusopetus/OKRL (Kiky) -3 848
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen; lukiokoulutus (Kiky) -7 621
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen; taiteen perusopetus (Kiky) -1 447
Kustannustenjaon tarkistus, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus 3 022
Kustannustenjaon tarkistus, perusopetus -4 311
Opiskelijamääräarvion muuttaminen, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus -4 174
Opiskelijamääräarvion muuttaminen, perusopetus 54 460
Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja muun opetuksen tukeminen (maahanmuuttajapaketti) 3 000
Yleissivistävän koulutuksen avustukset -2 957
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirto momentille 29.10.02) -700
Yhteensä 27 624

2017 talousarvio 751 844 000
2016 talousarvio 724 220 000
2015 tilinpäätös 701 445 833

31. (29.30.30) Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 144 822 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle

2) enintään 5 834 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt 

  enimmäismäärä yksikkö
     
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin 1 698 839 opetustunti
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 241 834 opiskelijaviikko
Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin 158 984 opetustunti
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin 52 711 opetustunti

Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 5 440 opiskelijaviikkoa Lehtimäen opisto -nimiselle kansanopistolle ja enintään 4 160 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa) 

  Valtionosuus Valtionavustus Yhteensä
       
Kansalaisopistot 81 273 000 3 012 000 84 285 000
Kansanopistot 43 790 000 2 622 000 46 412 000
Opintokeskukset 12 407 000 150 000 12 557 000
Kesäyliopistot 4 995 000 50 000 5 045 000
Kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin -3 477 000 - -3 477 000
Yhteensä 138 988 000 5 834 000 144 822 000

Määräraha käytetään vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävään järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia. Nuorisotakuun opintoseteliavustukset suunnataan nuorten maahanmuuttajien opiskelu- ja kielitaitoa parantavaan koulutukseen. Kansanopistojen valtionavustuksista suunnataan ylimääräisenä opintoseteliavustuksena 416 000 euroa Lehtimäen opisto -nimiselle opistolle korvaamaan lainsäädäntömuutoksessa alentunutta valtionosuusprosenttia.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat

   
Kansalaisopistot 83,51 euroa/opetustunti
Kansanopistot 299,51 euroa/opiskelijaviikko
Opintokeskukset 120,06 euroa/opetustunti
Kesäyliopistot 157,96 euroa/opetustunti

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertalisäyksen poistuminen -100
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen; vapaa sivistystyö (Kiky) -3 477
Kustannustason tarkistus -1 088
Muut muutokset 67
Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus (rapo) -8 500
Yhteensä -13 098

Momentin nimike on muutettu.


2017 talousarvio 144 822 000
2016 talousarvio 157 920 000
2015 tilinpäätös 156 212 380

51. Valtionavustus yleissivistävän koulutuksen järjestöille (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 976 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poistuminen -500
Järjestötukien säästö (HO 2015) -2
Yhteensä -502

Momentin nimike on muutettu.


2017 talousarvio 976 000
2016 talousarvio 1 478 000
2015 tilinpäätös 1 303 000

52. (29.30.53) Valtionavustus vapaan sivistystyön järjestöille (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 6 287 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin

2) avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin 268 000
Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan 1 916 000
Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan 2 195 000
Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan 1 117 000
Karjalan Liitolle 131 000
Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan 499 000
Sofian kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoimintaan 83 000
Kriittisen korkeakoulun toimintaan 78 000
Yhteensä 6 287 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poistuminen -60
Järjestötukien säästö (HO 2015) -14
Yhteensä -74

Momentin nimike on muutettu.


2017 talousarvio 6 287 000
2016 talousarvio 6 361 000
2015 tilinpäätös 7 366 000