Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       10. Verotus ja tulli
       90. Kuntien tukeminen

Talousarvioesitys 2017

03. Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Momentille myönnetään 27 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää menojen maksamiseen, jotka aiheutuvat:

1) tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen, kuten kansallisen palveluarkkitehtuurin sisältäen palveluväylän, sähköisen identiteetin, tietoturvan ja palvelunäkymien kehittämisestä ja ohjauksesta

2) tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen edellyttämän enintään 35 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamisesta

3) tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen käyttöönottoa eri hallinnonaloilla tukevista toimenpiteistä

4) tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen kehittämiseen liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä

5) harkinnanvaraisista valtionavustuksista tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen kehittämisestä ja käyttöönottoa tukevista toimenpiteistä

6) palkinnoista tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen kehittämisessä.

Määrärahasta saa käyttää enintään 100 000 euroa edellä kohdassa 6) mainittujen palkintojen maksamiseen.

Selvitysosa:Valtiovarainministeriö ohjaa kansallisen tietoalan toimialat ylittävien tietoteknologisten palvelujen kehittämistä ja toimeenpanee kansallista tietopolitiikkaa. Ohjausrakenteiden vahvistamisella varmistetaan kansallisten ratkaisujen tehokas kehittäminen ja laaja käyttöönotto.

Kansallinen palveluarkkitehtuuri on merkittävä kokonaisuus, jonka luominen mahdollistaa tietojärjestelmien ja tietojen yhteentoimivuuden vahvistamisen ja tietoteknologisten ratkaisujen kautta toiminnan tehostumisen kattaen koko julkisen hallinnon ja soveltuvin osin yritys- ja kolmannen sektorin.

Määrärahalla kehitettävät tietoalan ratkaisut ovat uusia kansallisia keskeisiä infrastruktuuripalveluja, jotka ovat yhteiskunnan kehittyneen digitalisoinnin edellytyksiä.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toimenpiteet
   
Hallinnon digitalisointi mahdollistetaan kansallisella palveluarkkitehtuurilla. Tavoitteena on rakentaa digitaalinen palveluinfrastruktuuri, joka mahdollistaa palvelujen tuottamisen siten, että asiointitarve vähenee ja sähköisen asiointi nousee ensisijalle julkisessa hallinnossa. Kansalaisen, yrityksen ja virkamiehen palvelunäkymät valmistuvat kokonaisuudessaan. Näkymien kautta käyttäjä voi hakea palveluja, koota omia tietojaan näkymäänsä, viestiä viranomaisen kanssa ja saada suosituksia ja muistutuksia palveluistaan. Palvelutietovaranto sisältää julkisen hallinnon tarjoamien palvelujen metatiedot, joita voidaan hyödyntää suomi.fi-palvelun palveluhaussa. Viestinvälityspalvelu valmistuu ja sillä korvataan nykyinen asiointitilipalvelu. Viestinvälityspalvelulla edistetään viranomaisten asiakasviestinnän digitalisointia.
Palveluväylä mahdollistaa tiedon välityksen organisaatioiden välillä yhdenmukaisesti sovituilla tavoilla. Tavoitteena on, että päällekkäisestä tiedon tallennuksesta ja yksittäisistä integraatioratkaisuista päästään keskitettyyn malliin, joka mahdollistaa tietojärjestelmien kehittämisen kustannustehokkaammin ja nopeammin. Palveluväylä on käytössä julkisen hallinnon tiedonsiirrossa. Palveluväylä mahdollistaa myös yritysten tiedonsiirron ja kansainvälisen tietojen vaihdon. Liityntäkatalogissa on kuvattuna kaikki palveluväylän ja myös muilla tavoin sähköisesti saatavilla olevia tietoja.
Kansallisen palveluarkkitehtuurin toimivuus ja sähköisten palvelujen kehittäminen ja tuottaminen edellyttävät luotettavaa ja helppokäyttöistä sähköistä tunnistamista sisältäen organisaatioiden roolitunnistamisen. Tavoitteena on, että kansalaisen tunnistamisratkaisu sekä roolien ja hallinnan palvelut ovat tuotantokäytössä. Tunnistamisen palvelu on ainoa käytössä oleva ratkaisu valtion ja kuntien palveluissa, joissa tarvitaan vahvaa sähköistä tunnistamista. Tunnistamisen palvelussa huomioidaan myös EU-sääntelyn vaikutukset asiointiin. Asiointivaltuudet-palvelu mahdollistaa toisen henkilön ja yrityksen puolesta asioinnin rekisteripohjaisessa puolesta asioinnissa sekä sähköisellä valtakirjalla.
Kansallisen palveluarkkitehtuurin palveluissa on otettu tietoturva- ja varautumisvaatimukset huomioon ja harjoiteltu toimintaa poikkeustilanteissa. Rakennetaan ja auditoidaan palveluarkkitehtuurin toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset tietoturvaratkaisut ja luodaan tarvittavat ohjausmallit ja -rakenteet. Kehitetään käytäntöjä ja osaamista jatkuvasti.

2017 talousarvio 27 500 000
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio 27 500 000
2015 tilinpäätös 32 000 000