Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
            52. Palkkaturva
       60. Energiapolitiikka
       70. Kotouttaminen

Talousarvioesitys 2017

40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämäPDF-versio

Valtuus

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2017 enintään 8 400 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2017 enintään 34 000 euroa.

Selvitysosa:Suomen taloudellisen menestyksen ja suomalaisyritysten kasvuedellytysten kannalta on keskeistä huolehtia siitä, että yritysten säädösympäristö on toimiva ja kilpailukykyinen. Laadukas sisämarkkinalainsäädäntö ja sen tehokas kansallinen toimeenpano ovat osa tätä tavoitetta ja keskeinen edellytys sisämarkkinoiden toimivuudelle. Kansainvälistymisen tukemiseksi on tärkeää, että kansalaisten, yritysten ja viranomaisten toimintaa sisämarkkinoilla tukevat informaatio- ja ongelmanratkaisupalvelut kehittyvät siten, että yritykset ja kansalaiset pystyvät entistä paremmin hyötymään EU:n sisämarkkinoista. Korkeatasoinen tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa sekä yrityksissä on tärkeää kansalaisten turvallisuuden kannalta sekä yritysten kilpailukyvyn kulmakivenä. Yritysten yhteiskuntavastuun edistäminen on niin ikään tärkeää yritysten kilpailukyvyn tukemiseksi.

Yritysten kasvuedellytyksiä vahvistetaan purkamalla niitä rajoittavaa tai hidastavaa sääntelyä. Talouden kilpailullisuutta kasvatetaan ja markkinehtoisen liiketoiminnan harjoittamisen edellytyksiä parannetaan. Kilpailulainsäädäntöä tarkistetaan siten, että kilpailurikkomuksesta vahinkoa kärsineiden asema paranee. EU:n direktiiviuudistuksen mukaisesti saatetaan voimaan säännökset, jotka selkeyttävät ja helpottavat korvauksen hakemista kilpailurikkomuksesta aiheutuneesta vahingosta. Vireillä on myös kilpailulain uudistushanke, jossa selvitetään maataloustuotantoon liittyviä säännöksiä sekä arvioidaan kilpailuviranomaisten tiedonsaantioikeuksia koskevaa sääntelyä.

Valtiontukia koskevaa uutta ennakkoarviointimenettelyä sovelletaan täysimääräisesti vuonna 2017. Lisäksi sovelletaan uutta valtiontukien julkaisuvelvoitetta koskevaa lainsäädäntöä.

Rajat ylittävän verkkomarkkinoinnin ja -kaupan kasvun vuoksi kuluttajansuojajärjestelmän Euroopan laajuinen toimivuus nousee yhä tärkeämpään asemaan. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus pidetään korkealla tasolla.

Yritysten kattava ja luotettava taloudellinen informaatio antaa eri sidosryhmille riittävät tiedot niiden taloudellisesta tilasta. Tämän varmistamiseksi toteutetaan EU-lainsäädännön edellyttämät muutokset tilintarkastussääntelyyn ja selvitetään mahdollisuudet keventää edelleen yritysten tilintarkastusvelvoitteita.

Kaupparekisteriä ja sitä koskevaa sääntelyä uudistetaan vastaamaan paremmin yritysten, muiden viranomaisten ja tietoyhteiskunnan tarpeisiin.

Innovaatiot ja toimiva aineettoman omaisuuden suojajärjestelmä ovat keskeisiä suomalaisyritysten kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Toimiva ja kilpailukykyinen aineettomien oikeuksien järjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen sekä oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon Suomessa ja kansainvälisesti. Patentti- ja rekisterihallituksen teollisoikeuksien myöntämiseen ja hyödyntämiseen liittyvien palvelujen saatavuus Suomessa varmistetaan aikaisempien päätösten mukaisesti budjettirahoituksella. Käynnistetään tavaramerkkilain kokonaisuudistus ja liikesalaisuusdirektiivin kansallinen toimeenpano sekä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain kokonaisuudistus.

Toimivat työmarkkinat ja ajanmukainen - työnantajien, työntekijöiden ja yritysten tarpeet huomioon ottava - työlainsäädäntö sekä hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan muun muassa työlainsäädännön keinoin. Paikallisen sopimisen edellytyksiä parantamalla sekä yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvuhalukkuutta edistämällä helpotetaan tavoitetta nostaa työllistämisastetta. Työnantajien hallinnollista taakkaa pyritään keventämään lupa- ja ilmoitusmenettelyjä karsimalla.

Poikkeusoloihin varautumista linjaa huoltovarmuuden tavoitepäätös (857/2013), jonka toimeenpanossa painotetaan huoltovarmuuden kannalta keskeisten organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistamista. Keskeisiä yhteiskunnan taloudellista toimintakykyä vaarantavia uhkia ovat sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien häiriintyminen, energiansaannin keskeytyminen, väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen sekä luonnon- ja ympäristöonnettomuudet.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti yritysten toimintaympäristön, markkinoiden sääntelyn ja työelämän tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa sekä kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2017:

  • — Kaikkien toimijoiden toimintaolosuhteet markkinoilla ovat tasavertaiset, kilpailumahdollisuudet parantuvat
  • — Taloudellinen huoltovarmuus on korkealla tasolla
  • — Kuluttajien asema on turvallinen ja kuluttajat sekä yrittäjät luottavat markkinoiden toimivuuteen
  • — Tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa sekä yrityksissä säilyy korkealla tasolla
  • — Yritysten sääntelytaakan kasvu pysähtyy ja taakkaa pyritään aktiivisesti vähentämään. Teollisuudelle aiheutuvan taloudellisen rasituksen ja sen sääntelytaakan lisäämistä vältetään
  • — Ajanmukaiset teollisoikeusjärjestelmät edistävät innovaatioita sekä tavaroiden ja palvelujen kaupallistamista.

01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 899 000 euroa.

Selvitysosa:Kilpailu- ja kuluttajavirasto edistää markkinoiden toimivuutta. Tavoitteena on terveen ja toimivan kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa sekä se, että yritykset toimivat vastuullisesti ja että kuluttajat voivat luottaa markkinoiden toimivuuteen ja häiriötilanteiden nopeaan selvittämiseen. Virasto hoitaa myös kuluttaja-asiamiehelle kuuluvat valvontatehtävät. Lisäksi virasto vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen ja kuluttajien asemaan ja hoitaa sille kuuluvat kansainväliset tehtävät.

Virasto luo edellytyksiä talouskasvulle sekä uudelle ja terveelle yritystoiminnalle. Taloudellinen kilpailu ohjaa talouden uudistumista ja luo kannusteita innovointiin ja investointeihin. Kuluttajien luottamus toimintaympäristöön ja toimijoihin markkinoilla luovat edellytyksiä yksityisen kysynnän kasvulle. Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toimin, yhdessä muiden viranomaisten kanssa, torjutaan harmaata taloutta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017:

Vaikuttavuus

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Suomen kotimarkkinoiden kilpailun intensiteetti paranee      
— Kotimarkkinoiden kilpailun intensiteetti / Suomen sijoitus suhteessa muihin maihin 89/140 70/140 60/140
Suomalaisten luottamus EU-sisämarkkinoiden verkkokauppaa kohtaan lisääntyy      
— EU-sisämarkkinoiden verkkokauppaan luottavien suomalaisten osuus - 55 % 57 %

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Uskottavan "hard core" -kartellien vastaisen politiikan vahvistaminen      
— Sidosryhmien arvio (1—5) 3,8 > 4,0 > 4,0
Yrityskauppavalvonnalla estetään tehokkaasti keskittymisestä aiheutuva kilpailuongelma      
— Sidosryhmien arvio (asteikko 1—5) 3,6 > 3,7 > 3,7
Kuluttaja-asiamiehen toimenpitein elinkeinoharjoittajat muuttavat toimintaansa kuluttajasuojalainsäädännön mukaiseksi      
— Tapaukset, joissa yritys on muuttanut toimintaansa kuluttajasuojalainsäädännön mukaiseksi (kpl) 291 130 130

Henkilötyövuosien arvioitu jakautuminen toimialoittain

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Markkinoiden toimivuuden edistäminen 28,9 25,5 32,5
Kilpailuvalvonta 53,1 52,0 52,0
Kuluttaja-asiamiehen valvonta ja muu kuluttajansuoja 33,9 32,5 32,5
Hallintopalvelut 20,4 17,0 17,0
Yhteensä 136,3 127 134

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 136 127 134
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,3 > 3,4 > 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio

2017
esitys
       
Bruttomenot 11 564 10 728 10 534
Bruttotulot 648 670 635
Nettomenot 10 916 10 058 9 899
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 260    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 164    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valvonta- ja arviointitehtävät (julkiset hankinnat) 280
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -3
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -1
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -133
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -62
Toimintamenojen tuottavuussäästö -51
Työajan pidentäminen (Kiky) -87
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -13
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -89
Yhteensä -159

2017 talousarvio 9 899 000
2016 II lisätalousarvio -89 000
2016 talousarvio 10 058 000
2015 tilinpäätös 10 820 000

03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 235 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.

Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.

Selvitysosa:Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti.

Momentilta maksetaan 730 000 euroa säätiövalvonnan ja teollisoikeusasiamiesten valvonnan kustannuksia sekä 2 260 000 euroa tilintarkastusvalvonnan kustannuksia. Vastaavan suuruiset valvontamaksut tuloutuvat momentille 11.19.09.

Talousarvioesityksessä varaudutaan eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantuloon vuonna 2017.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti PRH:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017:

Vaikuttavuus
  • — PRH:n rekisterien tiedot ovat tehokkaasti yhteiskunnan käytössä ja viraston palvelut tukevat innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

    2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
         
Toiminnallinen tehokkuus      
Työn tuottavuus Tuottavuuden muutos, % +2,1 +1,0 +1,0
Taloudellisuus Yksikkökustannusten muutos, % +6,2 +2,0 +2,0
         
Tuotokset ja laadunhallinta      
Asiakastyytyväisyys Asiakasarvio (1—5) 3,9 4,0 4,0
Sähköinen asiointi Patenttihakemukset, % 92,1 92 92
  Tavaramerkkihakemukset, % 84,1 80 85
  Kaupparekisteri-ilmoitukset, % 62,7 55 65
  Yhdistysrekisteri-ilmoitukset, % 74,2 67 70
Käsittelyaika keskimäärin Kansalliset patenttihakemukset (v) 2,8 2,4 2,2
  PCT-tutkimukset määräajassa, % 91,5 90 90
  Kansalliset tavaramerkkihakemukset (kk) 4,3 3,8 3,2
  Kaupparekisteri-ilmoitukset (pv) 7,4 6 5
  Yhdistysrekisteri-ilmoitus (pv) 6 10 5

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 384,4 418 411
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,8 3,7 3,7

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 49 225 47 230 44 594
— muut tuotot 171 - -
Tuotot yhteensä 49 396 47 230 44 594
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 42 665 43 306 42 329
— osuus yhteiskustannuksista 9 883 9 500 9 500
Kustannukset yhteensä 52 548 52 806 51 829
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -3 152 -5 576 -7 235
Kustannusvastaavuus, % 94 89 86

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 46 593 51 771 51 829
Bruttotulot 49 396 47 230 44 594
Nettomenot -2 803 4 541 7 235
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 348    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 033    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantulo (PRH:n tulonmenetysten kompensaatio) 2 700
Teollisoikeusasiamiesten valvonta 25
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -14
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -7
Toimintamenojen tuottavuussäästö -10
Yhteensä 2 694

2017 talousarvio 7 235 000
2016 talousarvio 4 541 000
2015 tilinpäätös -2 118 331

05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 482 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) No 340/2008 perusteella maksamat palkkiot sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.

Selvitysosa:Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo ja edistää tuotteisiin ja palveluihin sekä kaivoksiin ja muihin tuotantolaitoksiin liittyvää teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta, kuluttajaturvallisuutta, kemikaalien turvallisuutta ja laatua. Tukes edistää mineraalivarojen hallintaa sekä tuottaa pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja. Tavoitteena on henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen sekä terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy, varmistaa markkinoilla olevien tuotteiden ja palveluiden vaatimustenmukaisuus sekä poistaa vaaralliset ja muutoin määräysten vastaiset tuotteet ja palvelut. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, alkutuotantoon, toiminnanharjoittajiin, palveluntarjoajiin, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö, pelastustoimen laitteiden valvonnan osalta sisäministeriö sekä kemikaalien tuotevalvonnan osalta lisäksi muut ohjaavat ministeriöt (maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö) asettavat alustavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017:

Vaikuttavuus

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Yritysten riskienhallinta on hyväksyttävällä tasolla      
— Kemikaali- ja räjähdetuotantolaitosten, joissa riskienhallinta on hyväksyttävällä tasolla, osuus valvontakohteista (%) 61 60 60
Vakavasti puutteelliset tuotteet markkinoilla      
— Markkinavalvonnassa vakavasti puutteellisiksi osoittautuneiden tuotteiden prosenttiosuuden viiden vuoden keskiarvo (%) 18,8 < 19 < 19

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Valvonta on riskiperusteista ja tehokasta      
— Luvat, ilmoitukset, tarkastukset, valvonnat 40 286 43 741 42 150
— Yritykset kokevat tuotevalvonnan tehokkaana (%)1) 90 90 90
— Lupa- ja ilmoitusprosessien digitalisaatioaste (%) 35 45 70

1) Consumer Conditions Scoreboard (CCS), niiden vähittäismyyjien osuus, joiden mielestä viranomaiset valvovat aktiivisesti tuoteturvallisuuslainsäädännön noudattamista.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 239 268 268
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,4 3,5 3,5

Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20.

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 6 696 6 225 6 180
Tuotot yhteensä 6 696 6 225 6 180
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 2 962 2 640 2 600
Tuotot yhteensä 6 696 6 225 6 180
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 4 364 4 355 4 300
— osuus yhteiskustannuksista 1 752 1 870 1 880
Kustannukset yhteensä 6 116 6 225 6 180
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 580 - -
Kustannusvastaavuus, % 109 100 100

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 21 110 23 586 23 137
Bruttotulot 3 877 3 805 3 655
Nettomenot 17 233 19 781 19 482
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 973    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 417    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kuluttajaturvallisuusvalvonta (siirto momentilta 28.40.01) 42
Kuluttajaturvallisuusvalvonta (siirto momentilta 28.90.30) 433
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -6
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -3
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -201
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -40
Palkkaliukumasäästö -50
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -98
Toimintamenojen tuottavuussäästö -89
Työajan pidentäminen (Kiky) -139
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -21
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -127
Yhteensä -299

2017 talousarvio 19 482 000
2016 II lisätalousarvio -134 000
2016 talousarvio 19 781 000
2015 tilinpäätös 18 677 000

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 731 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille

2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaukseen Kilpailu- ja kuluttajavirastoon

3) talous- ja velkaneuvojien kehittämiseen, koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen sekä raportointijärjestelmään.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Talous- ja velkaneuvonnan tavoitteena on helpottaa velallisen asemaa luottojen järjestelyssä sekä tukea velallisen elämänhallinnan paranemista ja ehkäistä syrjäytymistä.

Palveluiden järjestämisestä maksettava korvaus määrätään työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamien perusteiden mukaan siten, että se vastaa palvelun tuottamisesta aiheutuvia tarkoituksenmukaisia menoja. Korvaus maksetaan aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palveluntuottajalle. Jos kunta ei järjestä neuvontaa, aluehallintoviraston tulee järjestää neuvonta muulla tavoin, esim. ostopalveluna. Korvauksen maksatuksesta kunnille huolehtii Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja muulle palveluntuottajalle aluehallintovirasto.

Arvio resurssien jakautumisesta

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
       
Talous- ja velkaneuvonnan henkilöstö (htv) 149 143 143
Valtion korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisen kuluista, % 67 55 55

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti toiminnalle seuraavan tulostavoitteen vuodelle 2017:

  • — Uusien asiakkaiden keskimääräinen jonotusaika on korkeintaan 60 päivää (toteutuma 2015: jonotusaikatavoitteen saavutti 81 % yksiköistä).

2017 talousarvio 4 731 000
2016 talousarvio 4 731 000
2015 tilinpäätös 5 731 000

50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 822 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry on kuluttajien etujärjestö, missä ominaisuudessa se neuvoo kuluttajia sekä jakaa ja välittää kuluttajatietoa.

Vaikuttavuustavoite
  • — Kotitalouksien toimivuus ja tehokkuus sekä kuluttajien omat toimintaedellytykset paranevat järjestön myötävaikutuksella.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto -70
Järjestötukien säästö (HO 2015) -5
Yhteensä -75

2017 talousarvio 822 000
2016 talousarvio 897 000
2015 tilinpäätös 873 000

51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 572 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen

2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Merimiespalvelutoimiston toimintaa rahoitetaan suomalaisilla aluksilla työskenteleviltä työntekijöiltä ja heidän työnantajiltaan perittävillä merimiesten palvelumaksuilla. Myös valtio osallistuu toimiston toiminnan rahoitukseen.

Merimiespalvelutoimiston tehtävänä on edistää merimiesten opinto- ja aikuiskasvatustoimintaa, järjestää ja ohjata merimiesten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä muuta virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa, edistää merimiespalvelukeskusten perustamista kotimaahan ja ulkomaille, tarjota merimiehille kirjasto- ja tietopalveluja, parantaa merimiesten tiedotustoimintaa, yhteydenpitoa ja viestintäpalveluita sekä kehittää merimiespalvelutoimintaa siten, että merimiesten mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään paranevat.

Valtion varoista korvataan suomalaisella aluksella työskentelevän työntekijän kotimatkoista varustamoille syntyneitä kustannuksia. Korvattavat kustannukset käsittävät välittömät matkakustannukset, työntekijän ylläpitokustannukset matkan aikana ja matkan järjestämisestä syntyneet kustannukset.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista 1 072 000
Valtion osuus työnantajille eräisiin merimiesten matkakustannuksiin 1 500 000
Yhteensä 2 572 000

2017 talousarvio 2 572 000
2016 talousarvio 2 572 000
2015 tilinpäätös 2 524 310

52. Palkkaturva (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 32 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen

2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen

3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen työntekijälle maksamaan.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Palkkaturva 31 865 000
Takaisinperittyjen saatavien palautukset ja korot 25 000
Viranomaismaksut, oikeudenkäyntikulut ja konkurssikustannukset 110 000
Yhteensä 32 000 000

Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 31 865 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.

Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.

Palkkaturvan tunnuslukuja

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
       
Palkkaturvaa maksettu (1 000 euroa) 27 381 43 000 32 000
Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa) 7 107 6 900 6 900
Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden lukumäärä 6 763 9 600 7 000
Palkkaturvapäätöksen saaneiden työnantajien lukumäärä - 2 600 2 000
Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) - 65 65
Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) - 65 65

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Konkurssien määrän väheneminen -11 000
Yhteensä -11 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 32 000 000
2016 talousarvio 43 000 000
2015 tilinpäätös 27 501 431

95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.

Selvitysosa:Ryhmäkanneprosessin hoitaminen voi vaatia huomattaviakin resursseja, joita ei ole mahdollista ennakoida. Ryhmäkanteesta aiheutuu oikeudenkäyntikuluja valtiolle, jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston edellytetään kilpailulain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin kiellettyjen kilpailunrajoitusten rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävänä on myös puuttua yrityskauppoihin, jotka estävät kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi määrätä yrityskaupoille ehtoja tai tehdä markkinaoikeudelle esityksen yrityskaupan kieltämiseksi. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Kilpailu- ja kuluttajavirasto häviää jutun.

Energiaviraston tehtävänä on valvoa sähkö- ja maakaasumarkkinalakien sekä EU:n sähkön ja maakaasun sisämarkkinalainsäädännön noudattamista. Energiaviraston edellytetään sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin sähkö- ja maakaasumarkkinalakien sekä EU:n sähkön ja maakaasun sisämarkkinalainsäädännön vastaisesta toiminnasta rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Energiaviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Energiavirasto häviää jutun.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 30
Yhteensä 30

2017 talousarvio 50 000
2016 II lisätalousarvio 300 000
2016 talousarvio 20 000
2015 tilinpäätös 40 000