Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     7. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2017

7. KuntatalousPDF-versio

Kuntatalouden tilaa ja sen näkymiä sekä valtion toimenpiteiden vaikutuksia kuntatalouteen tarkastellaan myös talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä laaditussa kuntatalousohjelmassa.

Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos vahvistuu v. 2017. Kansantalouden tilinpidon käsittein paikallishallinto on 0,4 % alijäämäinen suhteessa BKT:hen. Kuntataloutta vahvistavat etenkin hallitusohjelman liitteen 6 mukaiset suorat sopeutustoimet. Palvelutarpeen kasvu aiheuttaa kuitenkin edelleen menopaineita kuntatalouteen. Myös investointitarpeet, korjausvelka ja kasvukeskusten palvelujen ja infrastruktuurin laajentaminen, pysyvät mittavina. Tilikauden tuloksen ylijäämästä huolimatta tulorahoitus ei riitä kattamaan nettoinvestointeja, ja kuntatalouden velkaantuminen jatkuu.

Kuntien ja kuntayhtymien omia toimia vuodelle 2017 arvioidaan vasta kuntien ja kuntayhtymien talousarvioesitysten valmistumisen jälkeen. Kilpailukykysopimukseen liittyvät henkilöstömenosäästöt ja hallituksen kuntataloutta vahvistavat toimet voivat osin syrjäyttää kuntien omia sopeutustoimia tulevina vuosina. Lisäksi kehitysarvioon sisältyvien hallituksen kuntataloutta vahvistavien toimien ja kilpailukykysopimuksen vaikutusarvioon liittyy epävarmuutta. Niiden lopullinen vaikutus kuntatalouden rahoitusasemaan riippuu mm. siitä, miten kunnat ja kuntayhtymät toimeenpanevat niitä.

7.1. Vero- ja maksuperustemuutosten vaikutus kuntatalouteen

Kunnallisvero

Ansiotuloveroperusteita lievennetään v. 2017 kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Indeksitarkistus vähentää kunnallisveron tuottoa arviolta 64 milj. eurolla. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti, mikä lisää kunnallisveron tuottoa 13 milj. eurolla. Vuonna 2017 otetaan käyttöön ns. yrittäjävähennys, jonka arvioidaan alentavan kunnallisveron tuottoa 53 milj. eurolla. Työllisyyden edistämiseksi myös kotitalousvähennystä korotetaan, mikä puolestaan vähentää kunnallisveron tuottoa 13 milj. eurolla.

Kilpailukykysopimuksen tukemiseksi työtulojen verotusta kevennetään yhteensä 423 milj. eurolla v. 2017. Verotus kevenee tasaisesti kaikissa tuloryhmissä. Kevennys vähentää kunnallisveron tuottoa 211 milj. eurolla. Eläketulon verotusta kevennetään yhteensä 136 milj. eurolla, josta kunnallisveron osuus on 62 milj. euroa. Nämä verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Kilpailukykysopimuksella on myös epäsuoria, työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen muutoksista ja palkkasumman pienenemisestä aiheutuvia vaikutuksia kunnallisveron tuottoon. Näitä verotuottomenetyksiä ei kuitenkaan kompensoida.

Yhteensä veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa nettomääräisesti 390 milj. eurolla, ja valtionosuuksiin tehdään vastaavansuuruinen lisäys kompensaationa.

Kiinteistövero

Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa on linjattu, että kiinteistöveroa korotetaan hallituskauden aikana siten, että korotusten vaikutuksesta veron tuotto kasvaisi yhteensä 100 milj. eurolla. Korotuksista on toteutettu vuosina 2016 ja 2017 voimaantulevat muutokset, joilla saavutetaan puolet mainitusta lisätuottotavoitteesta. Näiden hallitusohjelmalinjausten lisäksi v. 2017 kiinteistöveroa korotetaan 50 milj. eurolla, eli yhteensä vuoden 2017 korotus on 75 milj. euroa. Korotuksesta noin 9 milj. euroa kohdistuu rakentamattoman, asuinkäyttöön kaavoitetun rakennusmaan kiinteistöveroon asuntotuotannon vauhdittamiseksi.

Talousarvioesitykseen liittyvien veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin v. 2017 (milj. euroa)

   
Veroperusteiden indeksitarkistus -64
Yrittäjävähennyksen käyttöönotto -53
Kotitalousvähennyksen korottaminen -13
Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen 13
Kilpailukykysopimukseen liittyvä veronkevennys -211
Eläketulon veronkevennys -62
Kiinteistöveron kiristäminen 75
Yhteensä -315

Maksuperusteiden muutokset

Hallitus on päättänyt jättää toteuttamatta varhaiskasvatusmaksujen korotukset. Työnteon kannustavuuden lisäämiseksi eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen sisältyneet pienituloisten 2-3 hengen perheiden varhaiskasvatuksen maksujen kevennykset kuitenkin toteutetaan. Muutoksen seurauksena maksutuoton arvioidaan alenevan vuositasolla 10 milj. euroa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotus 1.8.2016 alkaen vahvistaa kuntataloutta arviolta 26 milj. euroa.

7.2. Kuntien valtionavut

Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2015—2017 (milj. euroa) ja muutos 2016—2017 (%)

  2015
budjetoitu1)
2016
budjetoitu
2017
esitys
2016—2017,
%
         
Valtionosuusjärjestelmän piirissä olevat laskennalliset valtionosuudet tasauserineen        
VM 8 500 9 028 8 543 -5,4
OKM 926 928 905 -2,5
— siitä kuntayhtymät 1 082 1 041 1 033 -0,8
Laskennalliset valtionosuudet yhteensä 9 426 9 956 9 448 -5,1
         
Muut valtionavustukset        
OM, vaalimenot 9 0 0  
SM, palosuojelurahastosta kunnille maksettavat avustukset 4 4 4  
VM, kuntien yhdistymisavustukset 36 26 27  
VM, paikallisten kuntakokeilujen rahoitus 1 1 0  
OKM, harkinnanvaraiset avustukset 237 194 209  
MMM:n hallinnonalan valtionavut 6 5 5  
LVM, joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen 38 34 34  
LVM:n muut valtionavut kunnille 1 1 1  
TEM, palkkatuki kunnille 70 62 24  
TEM, pakolaisista ja turvapaikanhakijoista maksettavat korvaukset 106 162 182  
STM, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen   12 24  
STM, oikeuspsykiatriset tutkimukset sekä potilassiirrot 14 15 15  
STM, terveydenhoitolain mukainen tutkimus (EVO) 22 18 15  
STM, lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus (EVO) 97 93 94  
STM, sote-uudistuksen tuki 7 2 6  
STM, valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin 1 1 1  
STM, sotilasvammakorvaukset 35 34 33  
STM, rintamaveteraanien kuntoutus 31 25 40  
STM, valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin 314 331 0  
STM, kuntouttava työtoiminta 34 32 27  
STM, valtion korvaus lääkärihelikopteritoimintaan 29 29 29  
STM, maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenot 16 15 16  
STM, sosiaalialan osaamiskeskukset 2 3 2  
STM, korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin 6 6 6  
STM, saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen 0,5 0,5 0,5  
YM:n hallinnonalan valtionavut kunnille 29 35 35  
Muut valtionavustukset yhteensä 1 150 1 131 823 -27,3
         
Kuntien valtionavut yhteensä 10 576 11 088 10 271 -7,4

1) Talousarvio ja lisätalousarviot

Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 10,3 mrd. euroa v. 2017. Valtioavut alenevat vuodelle 2016 budjetoidusta 7 %. Laskennallisiin valtionosuuksiin osoitetaan yhteensä 9,4 mrd. euroa, mikä on 5 % vuodelle 2016 budjetoitua vähemmän. Valtionapujen alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, joista merkittävimmät ovat perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto kunnilta Kelalle sekä kilpailukykysopimuksen perusteella tehtävät valtionosuuden vähennykset.

Peruspalvelujen valtionosuuteen osoitetaan 8,5 mrd. euroa. Valtionosuusprosentti on 25,23. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus tehdään vuosittain, ja vuoden 2014 tietojen perusteella tehtävä tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 34,5 milj. eurolla. Vuonna 2017 peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistetaan indeksisidonnaisten menojen lisäsäästö, 75 milj. euroa. Valtionosuutta alentaa myös edellisellä vaalikaudella päätetty valtionosuusleikkaus, 50 milj. euroa. Valtionosuusjärjestelmän kautta tehtävät veroperustemuutosten kompensaatiot puolestaan kasvavat 390 milj. eurolla. Valtionosuuksien indeksitarkistus on -0,7 % v. 2017, mikä vähentää peruspalvelujen valtionosuutta n. 50 milj. eurolla.

Vuonna 2017 otetaan käyttöön yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien kertaluonteinen eläketuki. Muutos vähentää kuntien kustannuksia työmarkkinatuesta arviolta noin 33 milj. eurolla, ja peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavan suuruinen vähennys.

Kilpailukykysopimus vaikuttaa sekä kuntatalouden menoihin että tuloihin. Se alentaa kuntien verotuloja mm. työntekijämaksujen muutosten kautta. Kilpailukykysopimukseen liittyvä ansiotuloverojen kevennys ei sen sijaan vaikuta kuntatalouden rahoitusasemaan, koska verotulojen aleneminen kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Sopimuksen arvioidaan alentavan kuntien työvoimakustannuksia vajaalla 700 milj. eurolla v. 2017. Työnantajamaksujen alenemisesta ja lomarahaleikkauksesta seuraava säästö toteutuu välittömästi; sen sijaan työajan pidennyksestä syntyvän säästön arvioidaan realisoituvan asteittain. Työajan pidennyksen ei kuitenkaan arvioida tuottavan säästöä opetussektorilla. Työajan pidennyksen arvioitu kustannussäästö otetaan osittain huomioon peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa v. 2017. Lomarahaleikkausta vastaava säästö vähennetään valtionosuuksista sen sijaan täysimääräisesti. Kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuuden vähennys on OKM:n hallinnonalalla yhteensä n. 16 milj. euroa ja peruspalvelujen valtionosuudessa n. 356 milj. euroa. Valtionosuusvähennysten jälkeen kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntatalouden rahoitusasemaan arvioidaan n. 90 milj. euroa heikentäväksi v. 2017. Pidemmällä aikavälillä myös kuntatalous hyötyy kilpailukykysopimuksen suotuisista vaikutuksista kasvuun ja työllisyyteen.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Aiemmin päätetyn mukaisesti perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus siirretään kunnista Kelalle. Tämä vaikuttaa sekä kuntien menoihin että tuloihin, mutta kokonaisvaikutus on valtio-kunta-suhteessa neutraali. Siirron arvioidaan hieman vähentävän toimeentulotuen alikäyttöä ja lisäävän toimeentulotukimenoja.

Omaishoidon tuesta annettua lakia ja sosiaalihuoltolakia koskevat muutokset ovat tulleet voimaan 1.7.2016 alkaen. Muutoksella turvataan omaishoitajien oikeus kolmeen vapaapäivään kalenterikuukautta kohti ja velvoitetaan kunta järjestämään tarvittaessa omaishoitajille valmennusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Kunnan tulisi järjestää omaishoitajan vapaan aikainen sijaishoito. Perhehoitolakia koskevat muutokset ovat myös tulleet voimaan 1.7.2016 alkaen. Muutoksella toimeksiantosuhteisten perhehoitajien vähimmäispalkkiota korotetaan 775 euroon kuukaudessa ja perhehoitajien oikeutta vapaaseen lisätään. Omais- ja perhehoidon kehittämistä varten valtionosuuksiin lisätään 90 milj euroa v. 2017 vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Toisaalta toimenpiteet aiheuttavat kunnille säästöjä kalliimman laitoshoidon tarpeen vähenemisen kautta. Peruspalvelujen valtionosuudessa on huomioitu nettolisäyksenä 59,6 milj. euroa muutosten johdosta.

Terveyden- ja sosiaalihuollon päivystystä sekä erikoissairaanhoitoa keskitetään viiteen yliopistolliseen sairaalaan ja seitsemään muuhun päivystyspalvelun sairaalaan. Kuntien menojen arvioidaan alenevan muutosten seurauksena 75 milj. euroa vuoteen 2016 verrattuna. Valtionosuuden mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 19,2 milj. euroa muutoksen johdosta.

Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta tarkistetaan tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa.Kuntien menojen arvioidaan tämän seurauksena vähenevän 25 milj. eurolla ja valtionosuutta vähennetään tätä vastaavasti 6 milj. eurolla. Osana kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen toimenpideohjelmaa vanhuspalvelulaista poistetaan eräitä osatehtäviä. Tämän arvioidaan vähentävän kuntien menoja n. 27 milj. euroa. Valtionosuudessa otetaan vähennyksenä huomioon n. 7 milj. euroa. Ikääntyneiden ihmisten kotiin vietävien palvelujen lisäämiseen osoitetaan 4,8 milj. euron valtionosuuden lisäys täydellä valtion rahoituksella.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vähentää OKM:n hallinnonalan kuntien valtionosuuksia n. 3 milj. eurolla.

Varhaiskasvatusoikeuden muutos sekä varhaiskasvatuksen kasvattajien ja yli 3-vuotiaiden lasten määrän suhdetta koskevat muutokset tulivat voimaan 1.8.2016. Näiden muutosten on arvioitu vähentävän kuntatalouden menoja vuositasolla n. 67 milj. euroa, jota vastaava valtionosuuden vähennys on 17 milj. euroa.

Esiopetuksessa olevien lasten varhaiskasvatusoikeutta muutetaan siten, että kunnille mahdollistetaan esiopetuksessa olevan lapsen hoidon toteuttaminen maksullisena kerhotoimintana.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaskohtaisen rahoituksen määräävää kerrointa alennetaan 2,49:stä 1,67:ään, mikä vähentää maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen kuntien saamaa rahoitusta n. 34 milj. euroa. Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus on tarkoitus uudistaa vuodesta 2017 siten, että se perustuisi vuosittaisen laskentapäivän oppilasmäärän sijasta läsnäolokuukausien määrään, jolloin rahoitus reagoisi nykyistä paremmin oppilasmäärissä tapahtuviin muutoksiin. Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja muun opetuksen tukemiseen varattua rahoitusta lisätään 3 milj. eurolla valtionavustusprosentin pitämiseksi ennallaan 86 prosentissa opetustarpeen kasvaessa.

Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta alennetaan ammatillisen koulutuksen reformin toteutukseen liittyen 190 milj. eurolla. Säästö toteutetaan määräämällä oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä 12,5 prosenttia järjestämislupien mukaista enimmäisopiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle. Säästö kohdennetaan kokonaisuudessaan kuntien rahoitusosuuteen valtionosuusprosenttia muuttamalla, minkä seurauksena lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen valtionosuusprosentit eriytyvät toisistaan.

Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten työllisyyden edistämiseksi nuorten aikuisten osaamisohjelman jatkamiseen kohdistetaan 10 milj. euron lisärahoitus, mistä kuntatalouteen kohdistuu n. 6 milj. euroa.

Kirjastojen valtionavustuksiin osoitetaan 3,5 milj. euroa v. 2017. Teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksiin edellisellä hallituskaudella pysyviksi päätetyt säästöt toteutetaan yksikköhintoja alentamalla. Säästö vähentää valtionosuuksia 2,9 milj. eurolla v. 2017 edellisvuoteen verrattuna, mistä suuri osa kohdistuu kuntiin.

Muut hallinnonalat

Maahanmuuttajista kunnille maksettavat korvaukset nousevat n. 180 milj. euroon. Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määräksi oletetaan v. 2016 noin 7 200 ja v. 2017 noin 4 500. Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirtyessä Kelalle maksetaan korvaus perustoimeentulotuen osalta kuntien sijasta Kelalle.

7.3. Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen

Oheinen taulukko sisältää kaikki talousarvioesitykseen sisältyvät valtion toimenpiteet, joilla on vaikutusta kuntatalouteen. Valtion toimenpiteiden vaikutus on nettomääräisesti noin 40 milj. euroa kuntataloutta vahvistava v. 2017. Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kuntien menoja. Näitä ovat mm. varhaiskasvatusta koskevat muutokset, erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen ja omais- ja perhehoidon kehittäminen. Kunnat voivat kuitenkin omilla päätöksillään vaikuttaa merkittävästi siihen, miten näiden toimien vaikutukset realisoituvat.

Kuntatalouteen vaikuttavat v. 2017 merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset. Näitä ovat mm. eläkeuudistus, joka alentaa kuntatyönantajan eläkemaksua, sekä kilpailukykysopimus, joka alentaa kuntien työvoimakustannuksia. Taulukkoon sisältyy kilpailukykysopimuksen vaikutuksista vain valtionosuuden vähennys, noin 370 milj. euroa, jolla jaetaan sopimuksesta julkiselle taloudelle aiheutuvaa kustannusrasitusta valtion- ja kuntatalouden kesken.

Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen, milj. euroa, muutos 2016—20171)

  Menot Tulot Netto
       
1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset      
VM, Peruspalvelujen valtionosuus:      
Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos -36 -9 27
Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos -37 -9 28
Erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen -75 -19 56
Lisäys vanhusten kotihoitoon 5 5 0
Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen muutos -25 -6 19
Perhehoidon kehittäminen2) 5 5 0
Omais- ja perhehoitajien vapaat2 36 36 0
Omais- ja perhehoidon kehittämisestä seuraava säästö2 -75 -19 56
Vanhuspalvelulain eräiden osatehtävien poistaminen -27 -7 21
Indeksisidonnaisten menojen 0,85 prosentin lisävähennys   -75 -75
Kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys   -356 -356
Pitkäaikaistyöttömien eläketuki -33 -43 -10
Valtionosuusleikkaus (edellisellä vaalikaudella päätetty)   -50 -50
Päivystysjärjestelmän uudistus (edellinen vaalikausi) -8 -2 6
Aikuisten hammashuollon säästötoimet (edellinen vaalikausi) -5 -1 3
Valtionosuusmenetysten kompensaatiot   3 3
Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle, vähennys kuntien hallintomenoissa -61 -31 31
Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle -662 -331 331
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala:      
Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet 14 14 0
Koulutukselliseen tasa-arvoon, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen sekä opetusryhmäkoon pienentämiseen suunnattujen avustusten vähentäminen -5 -5 0
Mahdollisuus toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoito maksullisena kerhotoimintana -5   5
Varhaiskasvatuksen kehittäminen -4 -4 0
Lukiokoulutukseen valmistava koulutus maahanmuuttajille 2 1 -1
Vieraskielisten oppilaiden opetuksen tukeminen 3 3 0
Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituksen alentaminen -34 -34 0
Lisäys ammatilliseen peruskoulutukseen maahanmuuttajien lisääntyneeseen koulutustarpeeseen vastaamiseksi 16 16 0
Ammatillisen koulutuksen reformi -190 0 190
Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön rahoitustason nettomuutos 1 1 0
Kerhotoiminnan tukeminen -2 -2 0
Vapaan sivistystyön rahoituksen vähentäminen -8 -4 3
Kouluttamattomien varannon purku ammatillisessa lisä- ja oppisopimuskoulutuksessa -7 -7 0
Teattereiden ja orkestereiden menosäästön uudelleenkohdennus -1 -1 0
Museoiden menosäästön uudelleenkohdennus -1 -1 0
Ammatilliseen lisäkoulutukseen suunnatun kertaluontoisen lisäyksen poistuminen -2 -2 0
Kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys   -16 -16
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala      
Kärkihanke: Palvelut asiakaslähtöisiksi 4 4 0
Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 12 8 -4
Kärkihanke: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa 2 1 -2
Sote-uudistuksen tuki 3 3 0
Koulutus-EVO-korvaukset 2 2 0
Kuntouttava työtoiminta -5 -5 0
Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle, valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen menoihin   -331 -331
 
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala:      
Kärkihanke: Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen 1 1 0
Yhteensä -1 202 -1 269 -67
       
2. Verotuksen ja maksujen muutokset      
Tuloveroperustemuutoksista seuraava verotuottomenetys ja niiden valtionosuuskompensaatio (390 milj. euroa)   0 0
Kiinteistöveron korottaminen   75 75
Varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen   -10 -10
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottaminen 1.8.2016 lukien   10 10
Yhteensä   75 75
       
3. Kustannustenjaon tarkistus      
VM   34 34
OKM   -3 -3
Yhteensä   31 31
       
Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä -1 202 -1 163 39

1) Valtion budjetilla on kuntatalouteen myös välillisiä vaikutuksia, joita ei ole huomioitu tässä taulukossa. Taulukossa luvut on pyöristetty lähimpään täyteen miljoonaan euroon.

2) Omais- ja perhehoidon kehittämiseen kohdennettiin peruspalvelujen valtionosuuteen vuoden 2016 lisätalousarviossa 49 milj. euron lisäys sekä omais- ja perhehoidon kehittämisestä seuraavaa kustannussäästöön liittyvä 11 milj. euron suuruinen vähennys. Verrattuna vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon valtionosuuden lisäys on 90 milj. euroa ja vähennys 30,4 milj. euroa .