Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
          4.4. Verotuet
     7. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2017

4. Talousarvioesityksen tuloarviotPDF-versio

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 49,7 mrd. euroa v. 2017. Tuloista 41,6 mrd. euroa (84 %) on veroja ja veronluonteisia tuloja. Hidas talouskasvu rajoittaa veropohjien kasvua edelleen v. 2017. Valtion verotulojen kasvuksi arvioidaan vajaa 2 % v. 2017, eli n. 0,6 mrd. euroa vuodelle 2016 budjetoituun verrattuna (talousarvio ml. lisätalousarviot).

Tuloarviot osastoittain vuosina 2015—20171)

    v. 2015
tilinpäätös
v. 2016
varsinainen
talousarvio
v. 2017
esitys
 
Muutos 2016—2017
Tunnus Osasto milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
11. Verot ja veronluonteiset tulot 39 941 40 777 41 564 787 2
12. Sekalaiset tulot 6 147 5 367 5 241 -127 -2
13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 2 362 2 448 2 485 37 2
15. Lainat, pl. nettolainanotto ja velanhallinta 521 467 459 -8 -2
  Yhteensä 48 971 49 059 49 749 690 1
 
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta 4 406 5 332 5 487 156 3
  Yhteensä 53 377 54 391 55 236 845 2

1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

Vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna verotulojen arvioidaan kasvavan n. 0,8 mrd. euroa ja budjettitalouden varsinaisten tulojen vastaavasti n. 0,7 mrd. euroa. Talousarvioesityksen mukainen nettolainanoton tarve on n. 5,5 mrd. euroa.

Vuoden 2016 ensimmäisessä ja toisessa lisätalousarviossa varsinaisten tulojen (tuloarviot pl. nettolainanotto ja velanhallinta) arvioita korotettiin nettomääräisesti yhteensä n. 250 milj. euroa. Euromääräisesti merkittävin muutos oli yhteisöveroarvion korotus.

Kuvio 3. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2002—2017 (milj. euroa)

Kuvio 3. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2002—2017 (milj. euroa)

Kuviossa 3 on esitetty valtion verotulojen kehitys verolajeittain v. 2002—2017. Vuoteen 2008 saakka talouskasvu oli kohtuullisen nopeaa, mikä laajensi veropohjia ja kasvatti verotuloja. Vuosina 2008—2009 koettu finanssikriisi aiheutti merkittävän kokonaistuotannon pienenemisen (reaalisesti n. 8 % v. 2009). Tämän jälkeen kokonaistuotannon kasvu on jäänyt vaatimattomaksi, eikä finanssikriisiä edeltänyttä reaalista bruttokansantuotteen tasoa ole vieläkään saavutettu. Verokertymien kasvu finanssikriisin jälkeen onkin seurausta suureksi osaksi verotuksen kiristämisestä. Veronkiristykset on kohdistettu pääasiassa välilliseen verotukseen, tärkeimpänä arvonlisäveroon sekä energiaveroon. Arvonlisäveron suhteellinen osuus verojen kokonaiskertymästä on kasvanut johtuen veropohjan kasvusta sekä ALV-kannan korotuksesta v. 2013. Ansio- ja pääomatuloveron tuotto ei ole juuri kasvanut, kun verotuotossa ei oteta huomioon v. 2013 käyttöön otettua yleisradioveroa. Yhteisöverotuoton pienenemiseen ovat vaikuttaneet yritysten heikon tuloskehityksen lisäksi yhteisöverokannan alentaminen vuosina 2012 ja 2014 sekä Suomen talouden tuotantorakenteen muutos.

4.1. Keskeiset veroperustemuutokset vuonna 2017

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat:

  • — Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana.
  • — Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana.
  • — Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy.
  • — Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin.
  • — Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi.
  • — Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin.

Muutokset vuonna 2017

Vuonna 2017 hallituksen finanssipolitiikan liikkumavaraa määrittää edelleen hidas talouskasvu ja julkisen talouden alijäämä. Vuonna 2017 toteutetaan kuitenkin useita hallitusohjelman mukaisia verotusta keventäviä muutoksia. Lisäksi kevennetään ansiotuloverotusta kilpailukykysopimuksen tukemiseksi.

Työn verotus kevenee 515 milj. euroa kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen verokevennyksen johdosta. Eläketulon verotusta kevennetään vastaavasti, mikä vähentää verotuloja vuositasolla n. 135 milj. euroa. Lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään kuluttajahintaindeksin nousua vastaava tarkistus. Hallitusohjelman mukaisesti v. 2017 otetaan käyttöön ns. yrittäjävähennys. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tuetaan ottamalla käyttöön ns. metsälahjavähennys. Kotitalousvähennystä kasvatetaan. Perintö- ja lahjaverotusta kevennetään maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan.

Tupakkaveroa korotetaan asteittain vuosina 2016—2019. Vuonna 2017 tupakkaveroa korotetaan kaksivaiheisesti, 1.1.2017 ja 1.7.2017, ja sähkösavukkeille otetaan käyttöön vero. Makeisten ja jäätelön vero poistetaan, koska Euroopan komissio on epäillyt veroon liittyvän kiellettyä valtiontukea veron ulkopuolelle jääville tuotteille. Samassa yhteydessä virvoitusjuomaveron veropohjaan tehdään muutoksia. Lisäksi liikenteen polttoaineiden sekä lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan. Ajoneuvoveroa korotetaan v. 2017. Lisäksi vuoden 2017 alkupuolella on tarkoitus ottaa käyttöön vene- ja kevyiden moottoriajoneuvojen vero. Autoverotuksen asteittaista keventämistä jatketaan.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Kuvio 4. Julkisyhteisöjen verotulot sektoreittain suhteessa kokonaistuotantoon 1980—2017 (kokonaisveroaste)

Kuvio 4. Julkisyhteisöjen verotulot sektoreittain suhteessa kokonaistuotantoon 1980—2017 (kokonaisveroaste)

4.2. Veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys

Verokertymiin vaikuttaa veroperustemuutosten ohella veropohjan kehitys, joka on puolestaan riippuvainen kansantalouden ja sen eri osien kehityksestä. Tuloarvioiden perustana käytetyt veropohjan kehitysarviot (oheinen taulukko) on johdettu valtiovarainministeriön syyskuun ennusteista ja arvioista.

Eräiden veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavien tulo- ja kysyntäerien kehitysarviot

    2014 2015 2016 2017
     
  vuosimuutos, %  
Veronalaiset ansio- ja pääomatulot   3,1 2,0 2,1 1,5
— palkkatulot   0,8 0,8 1,7 0,8
— eläkkeet ja muut sosiaalietuudet   6,6 3,2 2,5 2,3
— pääomatulot   12,6 7,8 2,9 3,1
Ansiotasoindeksi   1,4 1,3 1,2 0,8
Toimintaylijäämä   3,3 6,1 1,1 8,1
Kotitalouksien verollisten kulutusmenojen veropohja   0,6 -0,3 1,2 1,4
Arvonlisäveron pohja   0,4 0,1 2,0 1,6
Bensiinin kulutus   -2,5 -1,4 0 -2½
Dieselöljyn kulutus   -1,2 1,6 3 ½
Sähkön kulutus   -1,3 -0,9 3 1
Verollisen alkoholin kulutus   -11,3 1,7 -4½ -4½
Verotettavat uudet henkilöautot (kpl)   101 100 105 700 112 000 116 000
Kuluttajahintaindeksi   1,0 -0,2 0,4 1,1

4.3. Verotuloarvioiden riski- ja herkkyystarkastelu

Talousarvioesityksen verotuloarvio pohjautuu valtiovarainministeriön talousennusteeseen ja sen mukaiseen arvioon veropohjien kehitykseen. Peruslaskelmasta poikkeavan talouskehityksen vaikutukset kokonaisverokertymään riippuvat siitä, minkä talouden kysyntäerien ja tekijöiden osalta talousennuste poikkeaa aiemmin arvioidusta. Esimerkiksi muutokset kotimaisessa kysynnässä vaikuttavat verotulokertymään voimakkaammin kuin ulkoisen kysynnän kautta tulleet muutokset. Historiatietojen perusteella talouden kasvun hidastuminen prosenttiyksiköllä heikentäisi keskimäärin valtion rahoitusasemaa 0,2—0,3 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Tästä valtaosa perustuu verotulojen heikkenemiseen. Vuoden 2017 kokonaistuotannon tasoon suhteutettuna prosenttiyksikön muutos talouskasvussa heijastuisi valtion rahoitusasemaan 0,5 mrd. euron vaikutuksena.

Oheisessa taulukossa on esitetty arvioita eräiden verolajien tuoton herkkyydestä veropohjassa tapahtuviin muutoksiin.

Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön 28.9.2015 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Eräiden veropohjaerien muutoksen vaikutus valtion verotuottoon

Verolaji Veropohja / kysyntäerä Muutos Verotuoton muutos, milj. euroa
       
Ansiotuloverot Palkkatulot 1%-yks. 384 (ml. maksut), josta valtio 125
  Eläketulot 1%-yks. 121, josta valtio 30
Pääomatulovero Pääomatulot 1%-yks. 35
Yhteisövero Toimintaylijäämä 1%-yks. 47, josta valtio 33
ALV Yksityisen kulutuksen arvo 1%-yks. 121
Autovero Uusien henkilöautojen myynti, kpl 1 000 kpl 6
Energiavero Sähkön I kulutus 1 % 9
  Bensiinin kulutus 1 % 13
  Dieselin kulutus 1 % 14
Alkoholijuomavero Alkoholin kulutus 1 % 14
Tupakkavero Savukkeiden kulutus 1 % 9

4.4. Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta. Verotukia on tutkimuksissa tunnistettu vajaat 190 kappaletta, joista kaikkien euromääräistä arvoa ei ole kuitenkaan mahdollista arvioida. Verotukien arvioidaan alentavan verotuottoja n. 25,3 mrd. eurolla v. 2017. Valtion verotuottoihin tästä kohdistuu n. 16,5 mrd. euroa. Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että osa tuista on päällekkäisiä eikä verotuen poistaminen välttämättä lisää verotuloja vastaavalla määrällä, koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen. Verotukia ja niiden vaikutuksia verotuottoihin on käsitelty verolajeittain tuloarviomomenttien selvitysosassa.

Vuonna 2017 verotukia kasvattaa kilpailukykysopimukseen liittyvään tuloverokevennykseen sisältyvä työtulovähennyksen korottaminen. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Yrittäjävähennyksestä sekä metsälahjavähennyksestä muodostuu uusi verotuki. Tuotannollisten investointien korotetuista poistoista aiheutuva verotuki puolestaan poistuu tukiohjelman päättyessä vuoden 2016 lopussa.

4.5. Muiden tulojen arviot

  2015 tilinpäätös 2016 arvio 2017
esitys
2016—2017 muutos, %
         
Sekalaiset tulot, milj. euroa 6 147 5 434 5 241 -4
— siirto valtion eläkerahastosta 2 263 1 785 1 827 2
— EU-tulot 1 115 1 142 1 061 -7
— valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista 542 537 546 2
— Raha-automaattiyhdistyksen tuotto 426 427 449 5
— siirto valtion asuntorahastosta 66 47 27 -44
— muut 1 734 1 496 1 330 -11
  2015 tilinpäätös 2016
arvio
2017 esitys 2016—2017 muutos, %
         
Korkotulot ja voiton tuloutukset, milj. euroa 2 362 2 458 2 485 1
— korkotulot 141 131 96 -27
— osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot 1 603 1 967 2 110 7
— osuus Suomen Pankin voitosta 138 130 98 -25
— valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 480 230 181 -21

Valtion sekalaisiksi tuloiksi v. 2017 arvioidaan 5 241 milj. euroa eli n. 193 milj. euroa vähemmän kuin on budjetoitu vuodelle 2016. EU:lta saatavien tulojen arvioidaan alenevan n. 100 milj. euroa vuoteen 2016 nähden. Euroopan unionilta saatavista tuloista merkittävimmät erät koostuvat maatalouden ja maaseudun kehittämisen tuista sekä rakennepoliittisesta tuesta. Valtion eläkerahastosta tuloutetaan valtion budjettitalouteen arvion mukaan 1 827 milj. euroa.

Korkotuloja ja voitontuloutuksia arvioidaan kertyvän 2 485 milj. euroa, mikä on n. 27 milj. euroa enemmän kuin vuodelle 2016 on budjetoitu. Korkotuloiksi arvioidaan n. 96 milj. euroa, mihin vaikuttaa euroalueen poikkeuksellisen matala korkoympäristö. Valtion korkotulot kertyvät valtion myöntämistä pitkäaikaisten lainojen sekä päivittäisen tarpeen ylittävien kassareservien sijoitustoiminnan koroista. Valtion kassareservien arvioidaan olevan 6 mrd. euroa, mutta poikkeuksellisen korkomarkkinatilanteen johdosta sijoituksille ei ennakoida saatavan tuottoa.

Osinkotuloiksi ja osakkeiden myyntituloiksi arvioidaan 2 110 milj. euroa. Vuoteen 2016 nähden osinkoihin sekä myyntituloihin perustuvan tuloutuksen arvioidaan nousevan n. 140 milj. eurolla, johtuen hallituksen kärkihankkeiden rahoituksen osana päätetyistä kertaluonteisista tuloutusta kasvattavista toimista.

Suomen Pankista annetun lain mukaan Suomen Pankki tulouttaa valtiolle 50 % edellisen vuoden tuloksestaan. Pankkivaltuusto voi päättää tätä suuremman osuuden tulouttamisesta. Vuodelle 2017 on oletettu tuloutukseksi 98 milj. euroa, mikä on viime vuosina toteutunutta vähemmän johtuen niin ikään poikkeuksellisesta korkomarkkinatilanteesta, jossa korkotasot ovat painuneet hyvin mataliksi. Valtion liikelaitosten voitontuloutukseksi arvioidaan 181 milj. euroa, josta Metsähallituksen osuus on 86 milj. euroa ja Senaatti-kiinteistöjen 95 milj. euroa.