Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2017
   Yleisperustelut
        1. Yhteenveto
     2. Talouden näkymät
     3. Hallituksen finanssipolitiikka
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
     6. Hallinnon kehittäminen
     7. Kuntatalous
     8. Budjetin ulkopuolinen valtiontalous
     9. Valtion tuotto- ja kululaskelma ja tase
          9.1. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma ajalta 1.1.—30.6.2016
          9.2. Valtion kokonaistase 30.6.2016
          9.3. Liikenneväylien korjausvelka
          9.4. Valtion suoraan omistamat julkisesti noteeratut osakkeet
          9.5. Valtion negatiivinen oma pääoma
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2017

9.3. Liikenneväylien korjausvelkaPDF-versio

Liikenneväyliin liittyvän infrastruktuurin hankintamenopohjainen tasearvo oli 19,6 mrd. euroa 31.12.2015. Liikenneväylät muodostivat 44,4 % valtion käyttöomaisuudesta ja muista pitkäaikaisista sijoituksista, jotka olivat yhteensä 44,1 mrd. euroa.

Valtion käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset (mrd. euroa)

 2006200720082009201020112012201320142015
           
Väylärakenteet ja maapohjat17,917,818,218,618,818,919,019,119,619,6
Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset17,317,120,020,420,721,622,722,022,522,7
Muu käyttöomaisuus1,91,81,61,71,61,71,71,81,81,8
Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset yht.37,036,739,740,641,042,243,342,943,844,1

Vuosina 2000—2015 väylärakenteisiin ja niiden maapohjiin on investoitu n. 13,4 mrd. euroa. Poistot ovat olleet vastaavana ajankohtana n. 11,7 mrd. euroa. Väyläomaisuuden hankintamenopohjainen tasearvo on siten kasvanut n. 1,7 mrd. euroa kyseisenä ajanjaksona.

Liikenneväyläinvestoinnit, poistot ja tasearvojen muutos vuosina 2000—2015 (milj. euroa)

 TieRataVesiVäylät yhteensä
 InvestoinnitPoistotMuutosInvestoinnitPoistotMuutosInvestoinnitPoistotMuutosInvestoinnitPoistotMuutos
             
2000291399-10728220378515-10578617-38
2001224399-175143211-68616-10372626-253
20025914881032502242615141857726131
2003398508-11029022961814-6696751-55
200462855573348137211114-12977706271
2005420582-161303148155612-6729742-13
2006425609-18425514111511120692761-69
2007455633-178256153103911-2721797-77
2008642484158363162202612-61 011658353
2009753507245357179178512-71 115699416
201054251527381239142291019951764188
20116195368332024376510-5944789155
2012504560-56372246126010-987781661
2013481562-81412160252810-2901732169
2014729579149427162266810-21 164751413
2015559596-3825917485611-582478142
Yht.8 2618 513-2525 0193 0112 008129192-6313 41011 7161 693

Väyläomaisuuden investoinnit sisältävät sekä uusinvestointeja että korvaus- ja korjausinvestointeja. Koko väyläomaisuuden hankintamenopohjaisen tasearvon kasvusta huolimatta väyliin liittyy korjausvelkaa. Tieväylien poistot ovat olleet tarkastelukaudella n. 252 milj. euroa suuremmat kuin investoinnit ja vesiväylien osalta vastaavasti n. 63 milj. euroa. Väylien investointien ja poistojen erotusta voidaan hankintamenopohjaisessa tarkastelussa pitää 2000-luvulla syntyneenä minimikorjausvelkana. Rataväylien investoinnit ovat 2000-luvulla puolestaan olleet n. 2 mrd. euroa suuremmat kuin poistot.