Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2017

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja n. 41,6 mrd. euroa vuonna 2017. Verotulojen arvioidaan kasvavan n. 1,5 % vuodelle 2016 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verotulojen kehitykseen vaikuttavat veropohjien kehitys sekä veroperusteisiin tehtävät muutokset. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2017 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön 28.9.2015 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat:

  • — Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana
  • — Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana
  • — Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy
  • — Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin
  • — Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi
  • — Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin.

Vuonna 2017 hallituksen veropolitiikan liikkumavaraa määrittää edelleen hidas talouskasvu ja julkisen talouden alijäämä. Vuonna 2017 toteutetaan kuitenkin useita hallitusohjelman mukaisia verotusta keventäviä muutoksia.

Keskeiset veroperustemuutokset vuonna 2017

Työn verotus kevenee 515 milj. euroa kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen verokevennyksen johdosta. Eläketulon verotusta kevennetään vastaavasti, mikä vähentää verotuloja 136 milj. euroa. Lisäksi ansiotuloveron veroperusteisiin tehdään kuluttajahintaindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus. Hallitusohjelman mukaisesti otetaan käyttöön yrittäjävähennys. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tuetaan ottamalla käyttöön metsälahjavähennys. Kotitalousvähennystä kasvatetaan. Perintö- ja lahjaveroasteikkoja kevennetään maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti.

Tupakkaveroa korotetaan hallitusohjelman mukaisesti. Korotus toteutetaan asteittain vuosina 2016—2019 käyttäytymisvaikutusten hillitsemiseksi. Vuonna 2017 tupakkaveroa korotetaan kaksivaiheisesti, 1.1.2017 ja 1.7.2017 ja sähkösavukkeille otetaan käyttöön vero. Makeisten ja jäätelön vero poistetaan, ja samassa yhteydessä virvoitusjuomaveron veropohjaan tehdään muutoksia. Lisäksi liikenteen polttoaineiden sekä lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan. Kaivostoiminta palautetaan alemman sähköverokannan piiriin. Ajoneuvoveroa korotetaan vuonna 2017 ja autoverotusta kevennetään hallituskaudella asteittain, yhteensä n. 182 milj. euroa. Muutoksen asteittaisella voimaantulolla pyritään hillitsemään käyttäytymisvaikutuksia sekä välttämään kertaluonteisen suuren veromuutoksen aiheuttamia autokaupan markkinahäiriöitä ja varastoarvojen äkillistä alenemista sekä kuluttajien kannalta epäoikeudenmukaisia vaikutuksia.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Taulukossa esitetään vuonna 2017 voimaan tulevien keskeisten veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus. Lisäksi vuoden 2017 alkupuolella annetaan hallituksen esitykset veneiden ja kevyiden moottoriajoneuvojen veroista, joiden arvioidaan lisäävän verotuottoa vuositasolla yhteensä n. 50 milj. eurolla. Tästä aiheutuvat tuloarvioiden muutostarpeet käsitellään vuoden 2017 lisätalousarvioesityksen yhteydessä.

Keskeisten veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2017 (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2017
Vaikutus
vuositasolla
     
Ansio- ja pääomatulovero    
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus kuluttajahintaindeksin nousua vastaavasti -101 -110
— valtion osuus kiky-sopimukseen liittyvästä ansiotuloverokevennyksestä -244 -266
— yrittäjävähennyksen käyttöönotto -61 -66
— kotitalousvähennyksen kasvattaminen -10 -19
— metsälahjavähennyksen käyttöönotto - -18
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen1) 16 17
Perintö- ja lahjavero    
— perintö- ja lahjaveroasteikkojen keventäminen -25 -40
Valmisteverot    
— tupakkaveron korotus2) 17 68
— sähkösavukkeiden veron käyttöönotto 3 5
— lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron korotus3) 46 52
— liikennepolttoaineiden veron korotus 90 100
— kaivostoiminnan palauttaminen alemmalle sähköverokannalle2) -19 -21
— makeisten ja jäätelön veron poisto -102 -110
Ajoneuvovero    
— ajoneuvoveron korotus2) 70 100
Autovero    
— autoveron alennus2) -36 -36
Yhteensä -356 -344
— josta verotuottoa lisäävät 242 342
— josta verotuottoa vähentävät -598 -686

1) Sisältäen edellisen eduskunnan hyväksymän päätöksen asuntolainakorkojen vähennyskelpoisuuden rajaamisesta.

2) Eduskunta päättänyt 2015. Tupakkaveron korotukset toteutetaan jaksoittain, jolloin peräkkäisten veronkorotusten yhteisvaikutus vuonna 2017 on 68 milj. euroa verrattuna vuoteen 2016. Vuoden 2017 veroperustemuutosten vaikutus vuonna 2017 on 17 milj. euroa.

3) Verotuotto kasvaa 52 milj. euroa ja energiaverojen palautukset kasvavat 7 milj. euroa eli nettomääräisesti valtion tulot kasvavat 45 milj. euroa vuositasolla. Samassa yhteydessä kaivostoiminta lisätään energiaveroleikkurin piiriin, mikä kasvattaa valtion menoja 6 milj. eurolla.

Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2014—2017 (milj. euroa)

  2014
tilinpäätös
2015
tilinpäätös
2016 TA+
I LTA+
II LTA
2017
esitys
         
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 12 328 12 597 13 044 13 049
Liikevaihtoon perustuvat verot 17 459 17 570 17 815 18 111
Valmisteverot 6 563 6 811 7 059 7 190
Muut verot ja veronluonteiset tulot 2 921 2 963 3 015 3 214
Yhteensä 39 271 39 941 40 933 41 564

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna. Kokonaisveroasteen ennakoidaan alenevan noin prosenttiyksikön vuoteen 2016 nähden.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

  2015 2016 2017
       
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 44,1 44,3 43,3
Valtio 20,7 20,9 20,7
Kunnat 10,5 10,3 10,0
Soturahastot 12,9 13,1 12,5
       
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 44,1 44,3 43,3
Välittömät verot 17,0 16,9 16,5
Tuotannon ja tuonnin verot 14,2 14,3 14,2
Sosiaalivakuutusmaksut 12,9 13,1 12,6
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet, verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät, sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).

Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty vajaat 190 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna 2017 verotukien kokonaismääräksi arvioidaan n. 25,3 mrd. euroa, josta 16,5 mrd. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina 2016 ja 2017. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet.

Vuonna 2017 verotukien euromäärää kasvattaa kilpailukykysopimukseen liittyvään tuloverokevennykseen sisältyvä työtulovähennyksen korottaminen. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Yrittäjävähennyksestä sekä metsälahjavähennyksestä muodostuu uusi verotuki. Tuotannollisten investointien korotetuista poistoista aiheutuva verotuki puolestaan poistuu tukiohjelman päättyessä vuoden 2016 lopussa.

Verotuet 2016 ja 2017

  2016, kpl 2016, milj. euroa 2017, kpl 2017, milj. euroa
         
Henkilöverotus 51 15 504 53 16 107
Elinkeinoverotus 28 913 27 881
Maa- ja metsätalouden verotus 20 136 20 139
Varainsiirtoverotus 12 2 099 12 2 099
Kiinteistöverotus 7 615 7 615
Perintö- ja lahjaverotus 15 240 15 240
Arvonlisäverotus 20 3 003 20 3 057
Valmisteverotus 26 2 113 26 2 165
Sosiaalivakuutusmaksut 6 ei voida laskea 6 ei voida laskea
Yhteensä 185 24 623 186 25 303

Osaston tuloarviot vuosina 2015—2017

    v. 2015
tilinpäätös
1000 €
v. 2016
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2017
esitys
1000 €
 
Muutos 2016—2017
    1000 € %
 
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 12 596 902 12 888 000 13 049 000 161 000 1
01. Ansio- ja pääomatuloverot 9 094 292 9 210 000 8 929 000 -281 000 -3
02. Yhteisövero 2 761 281 2 877 000 3 567 000 690 000 24
03. Korkotulojen lähdevero 110 410 91 000 43 000 -48 000 -53
04. Perintö- ja lahjavero 630 919 710 000 510 000 -200 000 -28
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 17 569 718 17 815 100 18 111 200 296 100 2
01. Arvonlisävero 16 628 488 16 868 000 17 131 000 263 000 2
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 776 813 785 000 812 000 27 000 3
03. Apteekkimaksut 164 417 162 100 168 200 6 100 4
08. Valmisteverot 6 810 736 7 059 000 7 190 000 131 000 2
01. Tupakkavero 880 851 929 000 998 000 69 000 7
04. Alkoholijuomavero 1 355 744 1 340 000 1 373 000 33 000 2
05. Virvoitusjuomavero 249 897 257 000 158 000 -99 000 -39
07. Energiaverot 4 309 116 4 518 000 4 647 000 129 000 3
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 15 128 15 000 14 000 -1 000 -7
10. Muut verot 2 851 190 2 902 000 3 077 000 175 000 6
03. Autovero 884 127 839 000 853 000 14 000 2
05. Varainsiirtovero 783 536 698 000 817 000 119 000 17
06. Arpajaisvero 221 178 225 000 230 000 5 000 2
07. Ajoneuvovero 929 985 1 115 000 1 155 000 40 000 4
08. Jätevero 32 363 25 000 22 000 -3 000 -12
19. Muut veronluonteiset tulot 112 403 112 952 136 984 24 032 21
03. Ratavero 6 170 5 341 5 184 -157 -3
04. Eräät viestinnän maksut 28 665 28 570 40 704 12 134 42
05. Eräät liikenteen maksut 19 202 18 751 28 851 10 100 54
06. Väylämaksut 45 382 44 800 46 200 1 400 3
08. Öljyjätemaksu 3 724 4 000 4 000 0
09. Muut verotulot 3 372 6 000 6 000 0
10. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 2 889 3 090 3 595 505 16
11. Rahoitusvakausviraston hallintomaksut 2 998 2 400 2 450 50 2
Yhteensä 39 940 948 40 777 052 41 564 184 787 132 2