Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2017 LISÄTALOUSARVIOKSI
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Tuloarviot
   Määrärahat
     23. Valtioneuvoston kanslia
       01. Hallinto
            01. Valtioneuvoston kanslian toimintamenot
            02. Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset
            03. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot
            22. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
            23. Kokeilutoiminnan digitaalinen edistäminen
            24. Suomen EU-puheenjohtajuus
       10. Omistajaohjaus
       90. Muut menot
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

01. HallintoPDF-versio

01. Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään lisäystä 688 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 150 000 euroa valtiollisten hautajaisten aiheuttamista menoista, 60 000 euroa siirtona momentilta 26.01.01 valtioneuvoston yhteisen verkkojulkaisualustan palvelun menoihin, 93 000 euroa siirtoina momenteilta 24.01.01, 25.01.01, 28.01.01, 29.01.01, 31.01.01 ja 35.01.01 valtioneuvoston lehtihankintojen keskittämiseen lopuilta osin valtioneuvoston kansliaan sekä 430 000 euroa EU Restreint -tasoisten (EU-R) turvaluokiteltujen asiakirjojen sähköisen jakelun teknisten ratkaisujen suunnitteluun ja hankintaan. Sähköinen jakelujärjestelmä on tarkoitus pääosin ottaa käyttöön puoli vuotta ennen Suomen puheenjohtajuuskautta. Järjestelmän suunnittelusta ja hankinnasta arvioidaan aiheutuvan menoja yhteensä n. 1 500 000 euroa sekä vuosittaisia ylläpitomenoja n. 380 000 euroa.

Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 45 000 euroa siirtona momentille 24.01.01 yhtä henkilötyövuotta vastaaviin palkkausmenoihin valtioneuvoston puhelunvälitystoiminnan uudelleenorganisoinnista johtuen.


2017 I lisätalousarvio688 000
2017 talousarvio123 240 000
2016 tilinpäätös125 013 000
2015 tilinpäätös114 567 000

02. Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään lisäystä 645 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että momentilta palkattavan henkilöstön määrä on enintään 63, josta 17 valtioneuvoston jäsentä, 4 valtiosihteeriä ja 42 erityisavustajaa.

Selvitysosa: Lisäys johtuu hallituksen päätöksestä kasvattaa ministereiden määrää kolmella, ja siinä on huomioitu kolmen ministerin ja seitsemän erityisavustajan kahdeksan kuukauden palkkausmenot.


2017 I lisätalousarvio645 000
2017 talousarvio5 575 000
2016 tilinpäätös5 351 173
2015 tilinpäätös5 394 241

03. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta saa käyttää myös enintään 120 000 euroa enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen valtioneuvoston kansliaan Euroopan unionia koskevien valtioneuvoston horisontaalisten asioiden hoitamiseen liittyviin tehtäviin.

Selvitysosa: Suomen EU-puheenjohtajuuskauden valmistelut ja läpivienti tulevat vähentämään määräaikaisesti ministeriöiden mahdollisuuksia irrottaa henkilöresurssejaan kansallisiksi asiantuntijoiksi. Samaan aikaan horisontaaliset, luonteeltaan ajankohtaiset EU-tehtävät ovat lisääntyneet valtioneuvostossa etenkin Ison-Britannian EU-eroprosessin ja tulevien rahoituskehysneuvotteluiden takia. Tehtävien hoitamiseen tarvitaan määräaikaisesti lisähenkilöstöä, mikä hyödyttää koko valtioneuvostoa ja tukee kaikkien ministeriöiden tavoitteiden yhteensovitusta. Tehtävät ovat keskeisiä Suomen EU-vaikuttamisen turvaamiseksi. Momentin varsinaiseen käyttötarkoitukseen eli EU:n kansallisten asiantuntijoiden palkkausmenoihin voidaan kuluvana vuonna käyttää myös vuodelta 2016 siirtynyttä määrärahaa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio1 000 000
2016 tilinpäätös1 000 000
2015 tilinpäätös1 000 000

22. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirtomääräraha 3 v)

Momentilta vähennetään 100 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys on siirtoa momentille 23.01.23 ja aiheutuu siitä, että kokeilutoiminnan koordinaatioon tarvittava rahoitustarve jää ennakoitua pienemmäksi, kun vastaavasti kokeilutoiminnan edistämisen rahoituksen tarvearvio on tarkentunut aiempaa suuremmaksi.


2017 I lisätalousarvio-100 000
2017 talousarvio11 400 000
2016 tilinpäätös11 400 000
2015 tilinpäätös6 400 000

23. Kokeilutoiminnan digitaalinen edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kokeilujen edistämiseen

2) kokeilutoiminnan digitaalinen rahoitusalusta -hankkeen menoihin.

Selvitysosa: Määräraha on siirtoa momentilta 23.01.22 ja tarkoitus käyttää pienkokeilujen rahoitukseen sekä tarvittaessa myös kokeilutoiminnan hankkeesta aiheutuviin menoihin.

Kokeilut tuottavat eniten yhteiskunnallista hyötyä, kun tieto kasaantuu, parhaat ideat valitaan toteutukseen nopeasti ja joustavasti riippumatta siitä, mistä ne ovat lähtöisin ja tietoa ja kokemuksia hyödynnetään päätöksenteossa järjestelmällisesti. Kevyillä kansalaislähtöisillä pienkokeiluilla syntyy uusia hyödyllisiä toimintatapoja, joiden hyöty voidaan testata sekä levittää tehokkaammin tarkasti mitattavilla vahvoilla kokeiluilla.


2017 I lisätalousarvio100 000
2016 tilinpäätös2 000 000

24. Suomen EU-puheenjohtajuus (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen EU-puheenjohtajuuden johdosta välttämättömän lisähenkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin palvelussuhteisiin ja tehtäviin

2) EU-puheenjohtajuudesta tai siihen valmistautumisesta johtuvien ylityökorvausten maksamiseen

3) lisähenkilökunnan tarvitsemista toimitiloista aiheutuviin menoihin

4) matka- ja edustusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa: Suomi toimii Euroopan unionin puheenjohtajamaana 1.7.—31.12.2019. Puheenjohtajuuskauden valmistelu on tarpeen aloittaa jo v. 2017, mikä edellyttää lisähenkilöstön palkkausta suunnittelun kannalta keskeisimpiin tehtäviin valtioneuvoston kansliaan, joka vastaa puheenjohtajuuskauden järjestelyistä. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon puheenjohtajuuteen valmistautumisesta vuonna 2017 välittömästi aiheutuvat menot kuten henkilöstön palkkaus- ja toimitilamenot.


2017 I lisätalousarvio200 000