Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Liikenneverkko
              20. Perusväylänpito
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

10. LiikenneverkkoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 78 013 km, rataverkon pituus 5 962 km ja vesiväylien pituus 16 341 km vuoden 2015 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 15 mrd. euroa, rataverkon osalta 4,4 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Väylien jälleenhankinta-arvo on moninkertainen.

Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)

  v. 2015 v. 2016 (arvio) v. 2017 (arvio)
       
Tie 14 974 14 842 14 731
Radat 4 440 4 564 4 677
Vesiväylät 189 210 229
Yhteensä 19 603 19 616 19 637

Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2015 yhteensä noin 2,5 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Perusväylänpidon määrärahasta 304 milj. euroa on hallituksen strategisten kärkihankkeiden korjausvelan vähentämiseen kohdennettua rahoitusta. Hyvä kunto tarkoittaa sellaista teknis-taloudellista tasoa, jolla väylän palvelutaso on väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä ja palvelutason ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi.

Liikennevirasto vastaa valtion tie-, rata- ja vesiväyläverkosta sekä liikenteen palvelutason ylläpidosta valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Virasto edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta.

Liikenneviraston rooli yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden ja hallinnonalan painopisteiden toteuttamisessa on:

  • — huolehtia siitä, että liikenneverkot vastaavat elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin ja mahdollistavat turvalliset, ympäristövastuulliset ja tarkoituksenmukaiset tavat liikkua
  • — toteuttaa toimenpiteitä, joilla väyläverkon korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti asiakastarpeet huomioiden
  • — varmistaa liikenneverkon toimintavarmuutta
  • — vähentää liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä parantamalla biotaloutta tukevaa väyläverkkoa
  • — parantaa väylänpidon energiatehokkuutta
  • — luoda edellytyksiä matkustajien liikkumis- ja tietopalvelujen kehittymiselle
  • — varmistaa edellytyksiä rautatieliikenteen kilpailun avaamiselle
  • — edistää liikenteen automatisaatiota
  • — avata ja hyödyntää viraston tuottamaan tietoa uusien liiketoimintamahdollisuuksien aikaansaamiseksi
  • — varmistaa viraston tietojärjestelmien ja tietoliikenteen tietoturva viraston tietovarantojen hyödyntämisen edistämiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Liikennevirastolle vuodelle 2017 seuraavat keskeiset toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja muita tavoitteita.

Tulostavoite 2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA      
Liikenne- ja viestintäverkot      
Liikenneverkot vastaavat elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin ja mahdollistavat turvalliset, ympäristövastuulliset ja tarkoituksenmukaiset tavat liikkua.      
Tyytyväisyys tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutasoon toimivien kuljetusten mahdollistajana (asteikko 1—5) 3,0 - 3,1
Kansalaisten tyytyväisyys matkojen toimivuuteen (asteikko 1—5) 3,4 - 3,4
Radanpidosta johtuvat viivästykset lähijunaliikenteessä, % junista väh. 3 min. myöhässä (enintään) 2,7 1,5 1,5
Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukojunaliikenteessä, % junista väh. 5 min. myöhässä (enintään) 5,6 4,0 4,0
Tieliikenteen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä väylänpidon toimin, kpl 13 15 15
Korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti asiakastarpeet huomioiden.      
Huonokuntoiset päällystetyt tiet, km (vilkasliikenteinen tieverkko/muu tieverkko) (enintään) 1 009/5 207 1 000/5 300 950/5 200
Huonokuntoiset maantie- ja ratasillat, kpl (enintään) 730 870 800
Rataverkon kuntoindeksi 95 97 96
Huonokuntoiset turvalaitteet rannikon ja sisävesien kauppamerenkulun väylillä, % (enintään) 10 10 9
Liikenneverkon toimintavarmuus paranee.      
Talvimerenkulun odotusaika, h (enintään) 4,97 3,5 3,5
Liikenteen energiareformi      
Vähennetään liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä parantamalla biotaloutta tukevaa väyläverkkoa sekä mahdollistamalla vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkko.      
Biotaloutta tukevan tieverkon parantaminen, km - 500 1 600
Soratiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono, km (enintään) 2 850 2 900 2 850
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS      
Tuottavuus ja kokonaistaloudellisuus      
Työn tuottavuuden kasvu, % 1,6 1,0 1,0
Kokonaistuottavuuden kasvu, % -2,9 0,2 0,2
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 111 119 120

Liikenneviraston menot ja tulot (milj. euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Toimintamenot (01) 86,0 78,8 74,3
Tulot toiminnasta 1,6 1,0 1,1
Toimintamenot 87,6 79,7 75,4
— Hallinto 83,0 73,7 70,2
— T&K 4,6 6,0 5,2
Perusväylänpito (20) 971,0 1 061,4 1 279,0
Tulot 70,2 50,6 49,8
— Ratamaksu 39,2 41,0 38,8
— Muut tulot 31,0 9,6 11,0
Menot 1 041,2 1 112,0 1 328,8
Päivittäinen kunnossapito 375,4 396,5 406,2
— Hoito 327,8 331,4 339,6
— Käyttö 47,6 65,1 66,6
Ylläpito 385,1 374,2 357,2
— Korjaus 62,3 57,4 52,5
— Elinkaaren hallinta 308,8 300,3 288,2
— Omaisuuden hallinta 14,0 16,5 16,5
Parantaminen 122,9 65,2 79,7
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit 78,5 31,4 35,2
— Liikenteen hallinnan järjestelmät 18,9 21,8 22,5
— Suunnittelu 25,5 12,0 22,0
Liikenteen palvelut 157,8 181,1 181,7
— Liikenteen ohjaus ja informaatio 71,7 74,6 74,7
— Jäänmurto 34,6 51,0 52,1
— Maantielauttaliikenne 46,2 51,0 50,4
— Merikartoitus 5,3 4,5 4,5
Korjausvelan vähentäminen - 95,0 304,0
Kehittämisinvestoinnit (70, 76, 77, 78, 79) 610,8 540,0 469,2
Jäänmurtajan hankinta (70) 111,9 - -
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) 23,6 35,0 35,0
Väyläverkon kehittäminen (77) 350,9 343,0 272,8
Eräät väylähankkeet (78) 22,7 56,0 54,4
Elinkaarirahoitushankkeet (79) 101,7 106,0 107,0
Nettomenot yhteensä 1 667,8 1 680,2 1 822,5
       
Bruttomenot yhteensä 1 739,6 1 731,7 1 873,4

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)

  2015
toteutuma
2016
arvio
muutos 2017
arvio
muutos
           
Väylämaksuilla katettava toiminta          
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia 87 913 89 000 1,2 % 91 000 2,3 %
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa 18,5 18,5 0,0 % 18,5 0,0 %
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa 45 382 44 800 -1,3 % 46 200 3,1 %
Muut tuotot, 1 000 euroa 1 291 200 -84,5 % 200 0,0 %
Kustannukset, 1 000 euroa 74 863 90 302 20,6 % 95 720 6,0 %
Kustannusvastaavuus 62,3 % 49,8 % -12,5 %-yks. 48,5 % -1,3 %-yks.

01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 74 313 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä.

Liikenneviraston tehtävänä on muun muassa:

  • — vastata valtion tie- ja rataverkosta sekä hallinnoimistaan vesiväylistä ja niihin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta
  • — ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa
  • — vastata merkittävien tiehankkeiden toteuttamisesta sekä ratojen ja vesiväylien suunnittelusta, ylläpidosta ja rakentamisesta
  • — vastata elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta toimialallaan ja tienpidon yhteensovittamisesta sanotuissa keskuksissa
  • — osallistua liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen
  • — huolehtia liikenteen hallinnasta ja sen kehittämisestä valtion liikenneväylillä ja meriliikenteessä
  • — turvata talvimerenkulun edellytykset
  • — kehittää ja edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta
  • — kehittää julkisen liikenteen toimintaedellytyksiä sekä liikennemuotojen edistämiseen tarkoitettuja avustuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriön Liikennevirastolle vuodelle 2017 alustavasti asettamat keskeiset toiminnalliset tavoitteet on esitetty pääluokkaperustelujen yhteydessä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 87 682 79 737 75 413
Bruttotulot 1 638 960 1 100
Nettomenot 86 044 78 777 74 313
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 24 788    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 19 824    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Virkasiirto (siirto momentille 31.01.01) -112
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -66
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -33
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -818
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -4
Palkkaliukumasäästö -210
Palkkausten tarkistukset -92
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -413
Toimintamenojen tuottavuussäästö -400
Toimintamenosäästö (HO 2015) -1 140
Työajan pidentäminen (Kiky) -579
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -88
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -509
Yhteensä -4 464

2017 talousarvio 74 313 000
2016 II lisätalousarvio -512 000
2016 talousarvio 78 777 000
2015 tilinpäätös 81 080 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 74 313 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 279 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet sekä vuosina 2017—2019 korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja velan hallittu vähentäminen huomioiden asiakkaiden, erityisesti elinkeinoelämän, tarpeet, liikenneturvallisuus sekä digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 38,8 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 11,0 milj. euroa. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 5,2 milj. euroa rataveroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukainen korjausvelan vähentämisen lisärahoitus 304 milj. euroa, joka sisältää 100 milj. euroa hallitusohjelman mukaista kärkihankerahoituksen lisäystä ja 104 milj. euroa siirtona nimeämättömistä kehittämishankkeista perusväylänpitoon. Lisäksi käynnistetään Helsinki—Turku nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu, jonka kokonaiskustannukset ovat 40 milj. euroa.

Väylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikenteen palveluihin. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.

Päivittäisellä kunnossapidolla (406 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Liikenneverkon hoitoon käytetään 340 milj. euroa ja nämä toimet priorisoidaan koko väylänpidossa. Väylien ja niiden laitteiden toiminnan energiakulut sekä sähkö- ja tietojärjestelmien tukipalvelut ovat yhteensä 66 milj. euroa.

Ylläpitoon käytetään 357 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Liikenneverkon korjausvelka on pääosin aiheutunut ylläpidon toimenpiteiden riittämättömyydestä perusväylänpidon rahoitustason laskettua ja ostovoiman heiketessä. Suurin osa ylläpidon rahoituksesta käytetään elinkaaren hallintaan (288 milj. euroa). Toimet ovat väyläverkon osien tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista, ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä.

Parantamiseen käytetään 80 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen ja maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Liikenneväylien parantamisinvestoinneilla (35 milj. euroa) rahoitetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu. Näihin kuuluvat mm. raakapuuterminaalien hankeohjelma (5 milj. euroa) ja raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelma (15 milj. euroa). Muu parantamisen rahoitus kohdentuu liikennekeskusten käyttämien järjestelmien pienimuotoiseen uusimiseen ja suunnitteluun (pl. hankesuunnittelu).

Liikennepalveluihin käytetään 182 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (75 milj. euroa, pääosin meri-, rautatie- ja tieliikenteen hallinta ja sen kehittäminen), jäänmurrosta (52 milj. euroa), maantielauttaliikenteestä (50 milj. euroa) ja merikartoituksesta (4,5 milj. euroa). Toimilla edistetään liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 48,5 % vuonna 2017. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Väylämaksun tilapäinen puolitus on voimassa vuonna 2017.

Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2015—2017 (milj. euroa)

  2015 toteutuma 2016 varsinainen talousarvio 2017 esitys
  bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot
                   
Tienpito 586 8 578 610 - 610 736 - 736
Radanpito 380 56 324 405 50 355 484 49 435
Vesiväylänpito 75 6 69 97 1 96 109 1 108
Yhteensä 1 041 70 971 1 112 51 1 061 1 329 50 1 279

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Helsinki-Turku nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 10 000
Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen 104 000
Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen (kärkihanke) 100 000
Siltojen korjaukseen tehdyn kertaluonteisen lisäyksen vähennys -1 400
Tasomuutos 5 000
Yhteensä 217 600

2017 talousarvio 1 279 000 000
2016 I lisätalousarvio
2016 talousarvio 1 061 400 000
2015 tilinpäätös 940 702 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 266 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 13 000 000 euroa talousarvioesityksen 1 279 000 000 euroon nähden aiheutuu Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen -kärkihankkeen rahoituksen jaksotusmuutoksesta.


2017 talousarvio 1 266 000 000
2016 I lisätalousarvio
2016 talousarvio 1 061 400 000
2015 tilinpäätös 940 702 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Perusväylänpitoon osoitetaan ensi vuonna 1,3 mrd. euroa, johon sisältyy 304 milj. euron lisäpanostus ns. korjausvelan vähentämiseen. Lisäresurssien taustalla on viime vaalikaudella toiminut parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä, jonka ehdotusten pohjalta hallitus on päättänyt lisätä perusväylänpidon resursseja.

Korjausvelan vähentämiseen osoitetaan 600 milj. euron lisärahoitus vuosina 2016—2018, minkä lisäksi kehittämishankerahoituksesta siirretään perusväylänpitoon 364 milj. euroa vuosina 2017—2019. Kyseessä on näin ollen lähes miljardin euron lisäpanostus, joka kohdistuu maanteiden, rautateiden ja yksityisteiden parantamiseen sekä kaupunkiseutujen liikennehankkeiden tukemiseen.

Valiokunta on tyytyväinen rahoitustasoon, joskin rahoituksen painopisteen siirtäminen tapahtuu osin kehittämishankkeista tinkimällä. Määrärahalisäys merkitsee ensi vuonna perusväylänpidon volyymin kasvua noin 20 prosentilla (204,6 milj. euroa) kuluvaan vuoteen verrattuna. Tämä on tosin 113 milj. euroa vähemmän kuin viime kevään julkisen talouden suunnitelmassa (VNS 3/2016 vp) todettiin, mutta vastaavasti vuoden 2018 rahoitus on 113 milj. euroa aiemmin päätettyä enemmän. Lisärahoitus antaa joka tapauksessa mahdollisuuden käynnistää suuren määrän väyläverkon kunnostushankkeita, joilla vähennetään korjausvelkaa ja edistetään myös elinkeinoelämän kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Valiokunta on tyytyväinen, että korjausvelkaohjelmaan sisältyy lähes 70 milj. euron panostukset rautateiden sähkö- ja turvalaitteiden uusimiseen. Myös raakapuuterminaalien ja kuormauspaikkojen uusimiseen ja kunnostamiseen osoitetaan lisärahoitusta (11,3 milj. euroa), millä parannetaan biotalouden raakapuukuljetuksia ja puuhuollon toimintavarmuutta.

Valiokunta katsoo, että korjausvelkarahoituksesta huolimatta eri puolilla maata on kuitenkin runsaasti tieosuuksia, risteyksiä, liittymäjärjestelyjä tms., joiden liikenneturvallisuus on heikentynyt mm. tien huonon kunnon, liittymärjestelyjen toimimattomuuden tai kevyen liikenteen väylien tai riista-aitojen puuttumisen vuoksi. Näiden kohteiden kunnostukseen ei ole kuitenkaan ollut mahdollisuutta budjettirahoituksen, korjausvelkaohjelman eikä myöskään kuntien oman rahoituksen turvin, vaikka ELY-keskukset ovat niitä priorisoineet.

Valiokunta lisää momentille 5 950 000 euroa ja osoittaa sen yhdeksään liikenneturvallisuutta parantavaan perusväylänpidon hankkeeseen, joiden kustannusarviot vaihtelevat 200 000 eurosta 1 500 000 euroon. Nämä kohteet ovat:

  • — Eura, Savikontien parantaminen (yhdystie 12677); kunnostus parantaa liikenneturvallisuutta, helpottaa ylläpitoa ja edistää elinkeinoelämän kuljetuksia; kustannusarvio 250 000 euroa
  • — Haapavesi, maanteiden 800 ja 7980 kiertoliittymä; uusi liittymä alentaa ajonopeuksia ja parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta; kustannusarvio 350 000 euroa
  • — Kihniö, Nerkoontien parantaminen (maantie 13359); kunnostus ja päällystys parantavat liikenneturvallisuutta tieosuudella, joka merkittävä elinkeinoelämän, maatalouden, puun, soran ja turpeen kuljetusten väylänä; kustannusarvio 800 000 euroa
  • — Kontiolahti, Vt 6 kevyen liikenteen järjestelyt Asemakylän kohdalla Kontiolahdella; kyseessä on pitkäaikainen kevyen liikenteen ja sen myötä liikenneturvallisuuden kärkihanke Pohjois-Karjalassa; kustannusarvio 750 000 euroa
  • — Loimaa, Loimaan—Metsämaan riista-aita, Vt 9 (E63); parannetaan liikenneturvallisuutta, sillä tieosuudella on poikkeuksellisen paljon peuraonnettomuuksia; kustannusarvio 1 000 000 euroa
  • — Raahe, kantatie 88 Palonkylän risteys ja Jokelantien risteys; parannetaan liikenneturvallisuutta ja kevyen liikenteen turvallisuutta vilkasliikenteisissä risteyksissä; kustannusarvio 200 000 euroa
  • — Siilinjärvi, Pyylampi—Aappola—Hoikki-risteys (Vt 5); parannetaan liikenneturvallisuutta mm. liittymäjärjestelyillä; kustannusarvio 1 500 000 euroa
  • — Uurainen, maantiet 627 ja 630 kevyen liikenteen väylät; parannetaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta alueella, jossa poikkeuksellisen paljon varhaiskasvatuksessa ja koulussa kulkevia lapsia; kustannusarvio 600 000 euroa
  • — Vimpeli, maantie 68 Vetelin tien risteys ja Lapuan tien risteys kiertoliittymät; parannetaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta risteysalueella; kustannusarvio 500 000 euroa.

Kuten edellä on todettu, ensi vuonna korjausvelan vähentämiseen osoitetaan 304 milj. euron lisärahoitus, mikä nousee 435 milj. euroon vuonna 2018. Sen jälkeen, vuonna 2019, vastaava rahoitus putoaa 90 milj. euroon. Maanrakennusyritysten näkökulmasta ensi vuosi ja etenkin vuosi 2018 merkitsevät voimakasta kysynnän kasvua, mutta nykyisten kehyslinjausten mukaisesti rahoitus vähenee tuntuvasti vuonna 2019.

Valiokunta pitää tärkeänä, että perusväylänpidon rahoituksen riittävyydestä huolehditaan myös pidemmällä aikavälillä, sillä väyläverkkoa ei saada optimitasolle vielä kolmen vuoden aikana. Korjausvelan määräksi on arvioitu yhteensä noin 2,5 mrd. euroa, jolla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. On myös arvioitu, että korjausvelan määrä kasvaa noin 100 milj. eurolla vuodessa. Jotta korjausvelka ei käänny myöhemmin uudelleen kasvuun, on välttämätöntä huolehtia siitä, että rahoitus on mahdollisimman tasaista ja pitkäjänteistä. Vakaa rahoitustaso tukee osaltaan myös maanrakennusalan toimintaa ja pitkäjänteisiä investointeja.

Valiokunta pitää hyvänä ja tärkeänä, että momentin määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nopean ratayhteyden Helsinki—Turku suunnittelurahoitus. Kevään 2016 kehyspäätöksen mukaan ns. tunnin junan jatkosuunnitteluun on varattu vuosille 2017—2020 yhteensä 40 milj. euroa, josta ensi vuodelle osoitetaan 10 milj. euroa. Nopea junayhteys Helsinki—Turku on merkittävä hanke sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Se lisää työpaikkaliikkuvuutta ja vaikuttaa mm. yritysten toimintaympäristöön, kilpailukykyyn, maankäyttöön sekä asuntotuotantoon. Nopea junayhteys edesauttaa myös Tukholmasta Pietariin kulkevan kasvuvyöhykkeen kehitysmahdollisuuksia.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 271 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentilta vähennetään 150 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 31.10.41 Seinäjoen lentoasema Oy:lle aseman ei-taloudelliseen toimintaan.


2017 III lisätalousarvio -150 000
2017 talousarvio 1 271 950 000
2016 tilinpäätös 1 061 400 000
2015 tilinpäätös 940 702 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentilta vähennetään 150 000 euroa.

35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 83 000 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Espoon Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus maksetaan vuonna 2017 vuosina 2014—2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Länsimetron jatkohankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 83 milj. euroa vuonna 2017, 80 milj. euroa vuonna 2018, 65 milj. euroa vuonna 2019 ja 14 milj. euroa vuonna 2020. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020 Yhteensä vuodesta 2017 lähtien
           
Matinkylä—Kivenlahti 83 000 80 000 65 000 14 000 242 000
Yhteensä 83 000 80 000 65 000 14 000 242 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 62 150
Yhteensä 62 150

2017 talousarvio 83 000 000
2016 talousarvio 20 850 000
2015 tilinpäätös 88 713 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 83 000 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

36. Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Valtuus tehdä sopimuksia raideliikennehankkeiden valtionavustuksen maksamiseen seuraavasti:

1) Raide-Jokeri pikaraitiotien rakentamisen avustamiseen Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 84 000 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia pikaraitiotien rakentamisen kustannuksista.

2) Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) rakentamisen avustamiseen saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 71 000 000 euroa. Valtuuden määrä lisättynä suunnitteluun myönnetyllä määrällä on kuitenkin enintään 30 prosenttia raitiotien rakentamisen kustannuksista.

Selvitysosa:Momentti lisätään talousarvioesitykseen.

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa:

Raide-Jokeri

Raide-Jokeri on pikaraitiotienä toteutettava seudullinen kehämäinen joukkoliikenneyhteys. Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen kulkeva Raide-Jokeri on yksi seudun tärkeimmistä poikittaisista joukkoliikennehankkeista ja keskeinen toimenpide, jolla parannetaan kestävien kulkutapojen palvelutasoa. Hanke on tarkoitus aloittaa vuonna 2017. Hankkeen on arvioitu valmistuvan vuonna 2021.

Raide-Jokeri tukee raideliikenteeseen perustuvan tiivistyvän yhdyskuntarakenteen strategista kehittämistavoitetta ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Raide-Jokerilla on keskeinen rooli Helsingin valmisteilla olevan yleiskaavan tavoitteiden saavuttamisessa. Raide-Jokeri tukee myös Otaniemen ja Keilaniemen alueiden kehittymistä edelleen seudullisesti merkittävinä elinkeinovetureina.

Suunnitellun radan pituus on noin 25 km, josta noin 16 km sijoittuu Helsingin alueelle ja 9 km Espooseen. Raide-Jokeri on koko osuudeltaan kaksiraiteinen ja sijoittuu pääasiassa omalle ajouralle. Raitiotiellä liikennöidään nykyaikaisella, matalalattiaisella vaunukalustolla. Ajoaika linjalla on noin 60 minuuttia ja keskimääräinen matkanopeus 25 km/h. Arkisin ruuhka-aikana liikennöidään 5—6 min vuorovälillä ja päivällä 10 min välein. Arkivuorokauden matkustajamääräksi on arvioitu 87 800 matkustajaa vuonna 2025. Vaikutuspiirissä arvioidaan asuvan vuonna 2030 noin 154 000 asukasta ja sijaitsevan noin 102 000 työpaikkaa.

Hankkeen kustannusarvio on 280 milj. euroa (MAKU 110,6, 2010=100). Hankkeen H/K-suhde on 0,7. Valtion avustus on enintään 30 prosenttia hankkeen rakentamiskustannuksista, kuitenkin enintään 84 milj. euroa. Avustuskelpoisia menoja ovat raiteiden, pysäkkien ja liityntäpysäköinnin suunnittelu- ja rakentamiskustannukset, jotka sisältyvät hankkeen kustannusarvioon ja joista aiheutuu menoja vuodesta 2016 alkaen. Avustus maksetaan arvonlisäverottomiin menoihin. Valtionapuviranomaisena toimii Liikennevirasto.

Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Espoon ja Helsingin kaupungit sitoutuvat MAL-sopimuksen 2016—2019 tavoitteisiin ja erityisesti luovat edellytyksiä tonttitarjonnan ja asuntotuotannon merkittävälle lisäämiselle hankkeen vaikutusalueella.

Lisäksi hankkeeseen liittyy Kehä I:n tasauksen muutostöitä, joiden kustannusarvio on 30 milj. euroa ja jotka eivät sisälly valtuuteen. Muutostöiden suunnittelu on kesken. Toteutuksesta sekä valtion ja Espoon kaupungin välisestä kustannusjaosta päätetään suunnitelman valmistuttua. Muutostyöt on tarkoitus rahoittaa määrärahoja uudelleen kohdentamalla.

Tampereen raitiotie

Tampereen raitiotie tukee Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tavoitteellista pitkäjänteistä kehittämistä. Hankkeen keskeinen tavoite on kasvavan kaupungin ja kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tiivistäminen tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään tukeutuvana.

Raitiotie yhdistää Pirkanmaan suurimmat ja tiheimmät asutus- ja työpaikka-alueet, keskussairaalan sekä Tampereen korkeakoulut. Palvelu- ja virkistysalueet ovat nykyistä helpommin saavutettavissa. Vilkkailla alueilla raitiotie korvaa suuren osan bussiliikennettä. Raitiotietä liikennöidään kahtena linjana arkisin 7,5 min vuorovälillä. Ydinkeskustassa linjat kulkevat yhteistä reittiä, jolloin vuoroväli on 3—4 minuuttia. Raitiotien ja bussien syöttöliikenteen vuorot yhteensovitetaan.

Raitiotiellä on noin 55 000 matkustajaa vuorokaudessa vuonna 2025 ja noin 110 000 vuonna 2040. Vaikutuspiirissä arvioidaan asuvan vuonna 2040 noin 133 000 asukasta ja sijaitsevan noin 110 000 työpaikkaa. Raitiotie lisää joukkoliikenteenmatkojen määrää bussivaihtoehtoon verrattuna Tampereen alueella runsaat 10 % eli noin 12 000 matkaa vuorokaudessa. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus nousee nykyisestä 1,7 prosenttiyksikköä. Raitiotiejärjestelmä säästää joukkoliikenteen operointikustannuksia suuremmasta kalustokoosta johtuen.

Hankkeen kustannusarvio (vaihe 1. ja vaihe 2.) on 250 milj. euroa (MAKU 110,6, 2010=100) helmikuussa 2015 valmistuneen hankesuunnitelman ratkaisulla. Hankkeen H/K-suhde on 1,3. Valtion avustus on enintään 30 prosenttia hankkeen rakentamiskustannuksista, kuitenkin enintään 71 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 55,05 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 15,95 milj. euroa. Kustannusten loppuosasta vastaa Tampereen kaupunki. Toteutuksen 2. vaiheeseen ei saa myöntää rahoitusta ennen kuin Tampereen kaupunki on tehnyt siitä lainvoimaisen päätöksen.

Toteutuksen 1. vaihe sisältää radan Tampereen keskustasta Hervantaan ja Tays Keskussairaalalle, varikon, kulunvalvonnan ja informaatiojärjestelmän. Kustannusarvio on 238,8 milj. euroa, joka sisältää allianssin kehittämisvaiheen 10,5 milj. euron kustannukset. Valtio on osoittanut aikaisemmin kehittämisvaiheeseen valtionapua 3,06 milj. euroa. Avustuskelpoisia menoja ovat raiteiden, varikon, pysäkkien ja liityntäpysäköinnin suunnittelu- ja rakentamiskustannukset, jotka sisältyvät 1. vaiheen toteutukseen ja joista aiheutuu menoja vuoden 2016 lokakuusta alkaen. Avustus maksetaan arvonlisäverottomiin menoihin. Valtionapuviranomaisena toimii Liikennevirasto.

Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Tampereen kaupunki sitoutuu MAL-sopimuksen 2016—2019 tavoitteisiin ja erityisesti luo edellytyksiä tonttitarjonnan ja asuntotuotannon merkittävälle lisäämiselle.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020— Yhteensä
vuodesta 2017
lähtien
           
Raide-Jokeri - 300 15 000 68 700 84 000
Tampereen raitiotie - 15 800 19 600 35 600 71 000
Menot yhteensä - 16 100 34 600 104 300 155 000

2017 talousarvio

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Valtuus tehdä sopimuksia raideliikennehankkeiden valtionavustuksen maksamiseen seuraavasti:

1) Raide-Jokeri pikaraitiotien rakentamisen avustamiseen Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 84 000 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia pikaraitiotien rakentamisen kustannuksista.

2) Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) rakentamisen avustamiseen saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 71 000 000 euroa. Valtuuden määrä lisättynä suunnitteluun myönnetyllä määrällä on kuitenkin enintään 30 prosenttia raitiotien rakentamisen kustannuksista.

41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa voidaan käyttää valtionavustuksen maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin.

Selvitysosa:Avustuksen myöntäminen muuhun kuin lennonvarmistus-, turva- tai vartiointitoimintaan edellyttää lisäksi Euroopan komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta ja komission hyväksyntää lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevien valtiontukisuuntaviivojen (EUVL 2014/C 99/03) nojalla. Tällöin toimintaan myönnettävän avustuksen enimmäismäärä ja kriteerit riippuvat komission hyväksynnästä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto -150
Yhteensä -150

2017 talousarvio 1 000 000
2016 talousarvio 1 150 000
2015 tilinpäätös 2 340 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa voidaan käyttää valtionavustuksen maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 150 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 31.10.20 Seinäjoen lentoasema Oy:lle aseman ei-taloudelliseen toimintaan.

Seinäjoen lentoasema Oy on Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolinen yksityinen lentoasema. Lentoasema on vuodesta 2016 alkaen pyrkinyt erittäin kustannustehokkaaseen toimintatapaan kevytlentoasemamallilla, joka perustuu palveluiden tuottamiseen sekä kaupalliselle että yksityiselle lentoliikenteelle tarveperusteisesti. Toimintamallin mukaan lentoasema on avoinna lentoliikenteelle ennakkotilausten mukaisesti palvellen asiakkaita vain todellisten tarpeiden mukaan. Tällä toimintamallilla on tarkoitus saada aikaan merkittäviä säästöjä lentoaseman ylläpidossa ja samalla palvella elinkeinoelämää paremmin kuin perinteisellä toimintatavalla. Merkittävä osa lentoaseman ylläpidon kustannuksista muodostuu henkilöstömenoista, joten toiminnan muuttamisella tarveperusteiseksi on merkittävä vaikutus kustannustehokkuuden lisäämiselle. Mallia voitaisiin jatkossa hyödyntää myös muilla vähäliikenteisillä maakuntakentillä. Mallin toimivuus edellyttää kuitenkin riittävää pilotointia, minkä vuoksi kertaluonteinen valtionavustus Seinäjoen lentoaseman Oy:n lennonvarmistuksen, palo- ja pelastuspalvelun sekä siviili-ilmailun turvaamisesta aiheutuviin henkilöstö- ja laitteiston huolto- ja ylläpitokuluihin on välttämätöntä.


2017 III lisätalousarvio 150 000
2017 talousarvio 1 000 000
2016 tilinpäätös 1 150 000
2015 tilinpäätös 2 340 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 150 000 euroa.

50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 13 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.

Valtionavustus kohdistuu ensisijassa teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta.

Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen ja suurien rumpujen parantamiset tai tien vaurioitumisen korjaamiset. Tuki voi olla korkeintaan 75 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %. Avustettaviin erityiskohteisiin käytettävä tuki on noin 2,3 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Lisäys yksityisteiden korjausvelkaan (HO 2015) 5 000
Yhteensä 5 000

2017 talousarvio 13 000 000
2016 talousarvio 8 000 000
2015 tilinpäätös 5 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Valiokunta pitää hyvänä, että korjausvelkarahoitusta suunnataan myös yksityisteille. Hallituksen linjausten mukaisesti yksityisteiden valtionavustuksiin osoitetaan yhteensä 30 milj. euron lisäys vuosina 2017—2019, jolloin ensi vuoden määrärahaa korotetaan 10 milj. eurolla momentin perustasoon nähden. Tämä on perusteltua, sillä yksityisteillä on keskeinen merkitys mm. metsä- ja biotalouden sekä maaseudun elinkeinojen kannalta.

Valiokunta katsoo, että yksityisteiden keskeisen merkityksen vuoksi niiden kunnossapitorahoituksen tulisi olla pitkäjänteisesti kestävällä tasolla, mikä parantaisi mahdollisuuksia kunnossapitohankkeiden asianmukaiseen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 13 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.


2017 talousarvio 34 997 000
2016 talousarvio 34 997 000
2015 tilinpäätös 23 620 979

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Määrärahaa saa käyttää:

7) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Päätösosan kohta 7) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 7).

Talousarvioesitykseen nähden muutoksella yhtenäistetään yksityistietoimituksissa määrättävien korvausten maksukäytäntöä.


2017 talousarvio 34 997 000
2016 talousarvio 34 997 000
2015 tilinpäätös 23 620 979

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen

7) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisten korvausten maksamiseen.

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 272 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:

Uudet väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Vt 4 Oulu—Kemi 125 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 165 000 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela 90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta 47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie 57 500 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 75 500 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke 37 000 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla 13 000 000
Vt 3 Arolammin eritasoliittymä 6 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
   
Ratahankkeet  
Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys 24 000 000
Kehärata 514 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski—Pasila, länsiraide 40 000 000
Riihimäen kolmioraide 10 000 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys 4 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Pietarsaaren meriväylä 11 400 000
Rauman meriväylä 28 000 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 168 000 000

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Liikennevirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2017
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
               
Keskeneräiset väylähankkeet              
Tiehankkeet              
Vt 8 Turku—Pori LTA I 2013/ LTA II 2014 2018 92,5 2,5 83,1 6,9 -
Mt 101 Kehä I parantaminen TA 2014 2017 32,0   16,4 9,0 6,6
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta LTA I 2014 2018 76,0   47,7 24,0 4,3
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe TA 2015 2017 27,0   15,0 12,0 -
Vt 8 Oulu—Kajaani—Vartius TA 2015 2017 15,0   10,0 5,0 -
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit LTA I 2015 2017 22,5   17,5 5,0 -
               
Ratahankkeet              
Pohjanmaan rata TA 2011/ LTA III 2011/TA 2015 2017 674,0   646,7 27,3 -
Keski-Pasila, länsiraide TA 2014 2020 40,0   18,0 9,0 13,0
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe TA 2015 2020 150,0   32,0 43,0 75,0
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen TA 2016 2020 60,0   12,0 12,0 36,0
               
Vesiväylähankkeet              
Rauman meriväylä LTA II 2014/ LTA IV 2015 2017 28,0   19,0 9,0 -
Savonlinnan syväväylän siirtäminen TA 2015 2018 40,0   19,0 12,0 9,0
               
Yhteiset väylähankkeet              
Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt LTA I 2015/ TAE 2017 2018 168,0   67,7 66,4 33,9
Muu kehittämisen hankesuunnittelu         - 5,0 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 425,0 2,5 1 004,1 245,6 177,8
               
Uudet väylähankkeet              
Vt 4 Oulu—Kemi TA 2017 2021 125,0     7,0 118,0
Vt 5 Mikkeli—Juva TA 2017 2021 121,0     5,0 116,0
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie TA 2017 2021 198,0     12,2 185,8
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen TA 2017 2022 165,0     3,0 162,0
Uudet väylähankkeet yhteensä     609,0     27,2 581,8
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä     2 034,0 2,5 1 004,1 272,8 759,6

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa:

Vt 4 Oulu—Kemi

Hankkeen tavoitteena on parantaa yhteysvälin liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta, parantaa joukkoliikenteen toimintaolosuhteita sekä vähentää Oulun kohdan ruuhkia. Tavoitteena on myös parantaa elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuutta.

Oulun kohdalla moottoritielle rakennetaan kolmannet kaistat ja kehitetään eritasoliittymiä. Meluntorjuntaa parannetaan. Kempeleeseen rakennetaan uusi eritasoliittymä. Haukiputaan kohdalla moottoriliikennetie rakennetaan moottoritieksi välillä Kello—Haukipudas ja keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi välillä Haukipudas—Räinänperä. Väliä Ii—Simon Maksniemi parannetaan mm. ohituskaistaratkaisuin.

Hankkeen kustannusarvio on 155 milj. euroa, josta valtion rahoitusosuus on 125 milj. euroa ja kuntien rahoitusosuus 30 milj. euroa (MAKU 2010: 130). Oulun kohdan H/K-suhde on 1,9 ja Haukiputaan kohdan H/K-suhde on 2,2.

Vt 5 Mikkeli—Juva

Hankkeen tavoitteena on parantaa tavara- ja henkilöliikenteen turvallisuutta ja toimintavarmuutta sekä kehittää valtatieyhteyden laatua. Hanke mahdollistaa maankäytön kehittämistä Mikkelin seudulla. Hankkeessa Tuppurala—Nuutilanmäki väli rakennetaan keskikaiteelliseksi tieksi uuteen maastokäytävään. Lisäksi Nuutilanmäki—Juva välille tehdään turvallisuutta ja toimintavarmuutta parantavia toimenpiteitä. Kustannusarvio on 121 milj. euroa (MAKU 2010: 130), joka sisältää kuntien osuuden. Hankkeen H/K-suhde on 1,8.

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie

Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta, vähentää oleellisesti nykyisen tien varren haittoja sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittämistä koko Lahden seudulla.

Hanke sisältää vt 12 parantamisen uuteen maastokäytävään Soramäen ja Okeroisten välillä kaksikaistaiseksi 1-ajorataiseksi tieksi sekä Okeroisten ja Kujalan (vt 4) välillä nelikaistaiseksi valtatieksi. Myös Lahden eteläistä sisääntulotietä (mt 167) parannetaan. Lisäksi tehdään tarvittavia tunneli-, tie-, katu- ja kevyen liikenteen järjestelyjä, meluntorjuntaa ja pohjavedensuojausta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 275 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Tehdyn aiesopimuksen mukaan valtion osuus 198 milj. euroa ja kuntien osuus 77 milj. euroa (28 %). H/K suhde on noin 2,0.

Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen

Hankkeen tavoitteena on parantaa teollisuuden kuljetusten kannalta tärkeän rataosan välityskykyä ja tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä sekä parantaa henkilöliikenteen palvelutasoa ja häiriötilanteiden hallintaa.

Hanke sisältää kaksoisraideosuuden rakentamisen välille JoutsenoImatra. Rataosan Luumäki—Imatra käyttöikänsä päässä olevaa päällysrakennetta uusitaan. Lisäksi tehdään muita ratayhteyden parannustoimia kuten raiteenvaihto- ja liikennepaikkamuutoksia, siltaratkaisuja sekä meluntorjuntaa.

Hankkeen kustannusarvio on 165 milj. euroa (MAKU 2010: 130). Hankkeen H/K-suhde on 0,7. H/K-suhde ei sisällä häiriöherkkyyden ja täsmällisyyden parantamisen hyötyjä.

Aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuuden tarkistus:

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet -hankkeen sopimusvaltuuden korotustarve aiheutuu Äänekoski—Jyväskylä—Tampere -ratayhteyden vanhojen ratarakenteiden ja laitteiden korjaustarpeista, joita ei ollut tiedossa hankkeesta päätettäessä. Valtuuden korotuksen aiheuttama määrärahatarve vuodelle 2017 on 10 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020— Yhteensä vuodesta 2017 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 240 600 118 450 49 348 10 000 418 398
Uudet väylähankkeet 27 200 169 200 159 400 253 200 609 000
Menot yhteensä 267 800 287 650 208 748 263 200 1 027 398

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 336,5 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet, valtuuden tarkistuksesta aiheutuva lisäys 10 000
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos -80 230
Yhteensä -70 230

2017 talousarvio 272 800 000
2016 II lisätalousarvio 4 699 000
2016 talousarvio 343 030 000
2015 tilinpäätös 358 857 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:

Uudet väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Vt 4 Oulu—Kemi 125 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 5 700 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela 90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta 47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie 57 500 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 77 900 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke 37 000 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla 13 000 000
Vt 3 Arolammin eritasoliittymä 6 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
   
Ratahankkeet  
Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys 24 000 000
Kehärata 517 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide 40 000 000
Riihimäen kolmioraide 12 500 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys 4 450 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Pietarsaaren meriväylä 11 400 000
Rauman meriväylä 28 000 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 168 000 000

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan.

Talousarvioesitykseen nähden Uudet väylähankkeet -taulukkoon on lisätty Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys -hanke, 5 700 000 euroa.

Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:

Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys

Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, metalliteollisuuden kilpailukykyä ja vähentää kuljetusten aiheuttamia haitallisia päästöjä. Hanke sisältää Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistyksen ja sähköistyksestä aiheutuvia ratatöitä. Lisäksi hanke sisältää erikoiskuljetusten varmistamiseksi rataan ja tiehen tehtäviä toimenpiteitä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 7 100 000 euroa (MAKU 130, 2010=100), josta Porin kaupunki maksaa 1 400 000 euroa. Lisäksi hankkeeseen sisältyy muuta ulkopuolista rahoitusta 2 000 000 euroa. Loppuosa rahoitetaan muilta hankkeilta säästyvillä määrärahoilla. Hankkeen H/K suhde noin 0,55.

Lisäksi talousarvioesitykseen nähden Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet -taulukossa on otettu huomioon lisäyksenä vuoden 2016 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetuista valtuuksien tarkistuksista 2 400 000 euroa vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie -hankkeelle, 2 500 000 euroa Riihimäen kolmioraide -hankkeelle, 450 000 euroa Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys -hankkeelle ja 3 000 000 euroa Kehärata-hankkeelle.

Edellä mainittujen muutoksien johdosta Hanke-erittely ja Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot -taulukko muuttuvat seuraaviksi:

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus milj. € Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta milj. € Arvioitu käyttö milj. € Määräraha v. 2017 milj. € Rahoitustarve myöhemmin milj. €
               
Keskeneräiset väylähankkeet              
Tiehankkeet              
Vt 8 Turku—Pori LTA I 2013/ LTA II 2014 2018 92,5 2,5 83,1 6,9 -
Mt 101 Kehä I parantaminen TA 2014 2017 32,0   16,4 9,0 6,6
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta LTA I 2014 2018 76,0   47,7 24,0 4,3
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe TA 2015 2017 27,0   15,0 12,0 -
Vt 8 Oulu—Kajaani—Vartius TA 2015 2017 15,0   10,0 5,0 -
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit LTA I 2015 2017 22,5   17,5 5,0 -
               
Ratahankkeet              
Pohjanmaan rata TA 2011/ LTA III 2011/TA 2015 2017 674,0   646,7 27,3 -
Keski-Pasila, länsiraide TA 2014 2020 40,0   18,0 9,0 13,0
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe TA 2015 2020 150,0   32,0 43,0 75,0
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen TA 2016 2020 60,0   12,0 12,0 36,0
               
Vesiväylähankkeet              
Rauman meriväylä LTA II 2014/ LTA IV 2015 2017 28,0   19,0 9,0 -
Savonlinnan syväväylän siirtäminen TA 2015 2018 40,0   19,0 12,0 9,0
               
Yhteiset väylähankkeet              
Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt LTA I 2015/ TA 2017 2018 168,0   67,7 66,4 33,9
Muu kehittämisen hankesuunnittelu         - 5,0 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 425,0 2,5 1 004,1 245,6 177,8
               
Uudet väylähankkeet              
Vt 4 Oulu—Kemi TA 2017 2021 125,0     7,0 118,0
Vt 5 Mikkeli—Juva TA 2017 2021 121,0     5,0 116,0
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie TA 2017 2021 198,0     12,2 185,8
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen TA 2017 2022 165,0     3,0 162,0
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys TA 2017 2018 5,70 2,0   - 3,12
Uudet väylähankkeet yhteensä     614,70     27,2 584,92
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä     2 039,7 4,5 1 004,1 272,8 762,72

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020— Yhteensä
vuodesta 2017
lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 240 600 118 450 49 348 10 000 418 398
Uudet väylähankkeet 27 200 172 320 159 400 253 200 612 120
Menot yhteensä 267 800 290 770 208 748 263 200 1 030 518

2017 talousarvio 272 800 000
2016 III lisätalousarvio
2016 II lisätalousarvio 4 699 000
2016 talousarvio 343 030 000
2015 tilinpäätös 358 857 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentin määräraha on 272,8 milj. euroa, joka osoitetaan käynnissä olevien hankkeiden jatkamiseen ja viiden uuden hankkeen käynnistämiseen. Nämä uudet hankkeet ovat valtatie 4 Oulu—Kemi (125 milj. euroa), valtatie 5 Mikkeli—Juva (121 milj. euroa), valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie (198 milj. euroa), Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen (165 milj. euroa) sekä Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys (5,7 milj. euroa).

Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi täydentävään talousarvioesitykseen sisältyvät ehdotukset Raide-Jokeri-pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien valtionavustuksista, joista hallitus on tehnyt linjauksensa kevään 2016 kehysriihessä. Raide-Jokerin valtionavustus saa olla enintään 84 milj. euroa ja Tampereen raitiotien enintään 71 milj. euroa. Kummassakin hankkeessa valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia rakentamisen kustannuksista. (Mom. 31.10.36). Raideliikenteen kehittämistä täydentää osaltaan myös jo edellä mainittu nopean junaradan Helsinki—Turku suunnittelu, joka rahoitetaan perusväylänpidon momentilta (31.10.20).

Valiokunta pitää hankkeita perusteltuina ja tarpeellisina, sillä niillä parannetaan elinkeinoelämän kilpailukykyä ja toimintavarmuutta keskeisillä väyläyhteyksillä, edistetään liikenneturvallisuutta ja alueiden saavutettavuutta sekä joukkoliikenteen toimivuutta, siihen tukeutuvaa asuntotuotantoa ja maankäyttöä.

On kuitenkin ongelmallista, että edellä mainittujen hankkeiden lisäksi näköpiirissä ei ole muita uusia kehittämishankkeita, sillä hallitus ei ole laatinut liikennepoliittista selontekoa eikä muutakaan pitkäjänteistä kehittämissuunnitelmaa. Matala investointitaso johtuu suurelta osin siitä, että kehittämishankkeista siirretään 364 milj. euroa perusväylänpitoon vuosina 2017—2019, sekä myös säästöpäätöksistä, jotka vähentävät investointeja vielä 240 milj. eurolla vuosina 2019—2020. Tällä hetkellä ei näin ollen ole sellaista poliittisesti priorisoitua ja hyväksyttyä investointiohjelmaa, joka voisi toimia väyläverkon kehittämiseen tarvittavan suunnittelutyön pohjana. Tämä heikentää myös Suomen mahdollisuuksia EU:n TEN-T-tuen hakemiseen ja hyödyntämiseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hankesuunnittelussa painottuvat liikenteen turvallisuus, sujuvuus sekä elinkeinoelämän ja teollisuuden käyttämien kuljetusyhteyksien toimivuus. Etenkin kuljetusketjujen toimivuutta ja liikennettä hidastavia pullonkauloja on poistettava niin rata- kuin tieverkolta.

Valiokunnan mielestä hallituksen tulee huolehtia ja päättää väyläverkon pitkäjänteisestä kehittämisestä, sillä liikenneinvestointeja koskevilla päätöksillä ja investointien ajoituksella on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Ne ohjaavat mm. kuntien kaavoitusta, maankäyttöä ja yritysten ja maanrakennusalan investointeja. Käytännön tarpeiden kannalta yhden vaalikauden mittainen suunnitelma on kuitenkin liian lyhyt, joten nyt tarvitaan yli vaalikausien ulottuva investointisuunnitelma.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös hankearvioinnin kehittämistarpeisiin. Valiokunnan mielestä hankearviointia on kehitettävä niin, että päätöksenteko pohjautuu laaja-alaiseen arvioon, joka ottaa nykyistä paremmin huomioon liikennehankkeiden vaikutukset mm. elinkeinoelämälle, maankäytölle ja työmarkkinoille sekä liikenneturvallisuudelle. Valiokunta pitää hyvänä, että Liikennevirasto on laatinut asiasta jo esiselvityksen (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 38/2016), jonka pohjalta käynnistynyt jatkotyö valmistuu alkuvuodesta 2017.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että tulevassa maakuntamallissa huolehditaan ylimaakunnallisten kuljetusketjujen kehittämisestä ja kunnossapidosta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 272 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:

Uudet väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Vt 4 Oulu—Kemi 125 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 5 700 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela 90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta 47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie 57 500 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 77 900 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke 37 000 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla 13 000 000
Vt 3 Arolammin eritasoliittymä 6 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
   
Ratahankkeet  
Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys 24 000 000
Kehärata 517 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide 40 000 000
Riihimäen kolmioraide 12 500 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys 4 450 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Pietarsaaren meriväylä 11 400 000
Rauman meriväylä 28 000 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 168 000 000

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 35 012 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen vt 12 Tillola—Keltti liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 14 000 000 euroa. Hankkeeseen voidaan sitoutua ja ryhtyä vasta, kun momentilla 29.90.55 oleva avustus on myönnetty

2) hankkeeseen Uudenkaupungin radan sähköistäminen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 21 000 000 euroa

3) hankkeeseen Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 4 450 000 euroa

4) hankkeeseen Rauman meriväylä liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 30 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä momentille 12.31.10 tuloutetut TEN-T tukihankkeiden loppumaksatukset. TEN-T-tukea 12 512 000 euroa vastaava määräraha kohdennetaan siten, että 2 000 000 euroa kohdennetaan Rauman meriväylä -hankkeelle, 1 000 000 euroa Keski-Pasilan länsiraide -hankkeelle, 6 200 000 euroa Pohjanmaan rata -hankkeelle ja 3 312 000 euroa Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen -hankkeelle. Rauman meriväylä -hankkeen lisämääräraha on tarkoitettu kattamaan valtuuden tarkistuksesta aiheutuvan määrärahatarpeen. Keski-Pasilan länsiraide ja Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen -hankkeille osoitettu lisärahoitus mahdollistaa hankkeiden tehokkaan toteuttamisen.

Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 7 000 000 euroa vt 12 Tillola—Keltti -hankkeen ja 2 000 000 euroa Uudenkaupungin radan sähköistäminen -hankkeen valtuuden käytöstä aiheutuvaan määrärahatarpeeseen sekä 12 500 000 euroa Oulun meriväylä -hankkeen toteuttamiseen.

Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys -hankkeen ulkopuolisen rahoituksen osuus 1 000 000 euroa on otettu huomioon momentin 12.31.10 tuloarvion tarkistuksessa. Vastaava määräraha kohdennetaan Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys -hankkeelle kattamaan hankkeen ulkopuolisen rahoittajan osuus.

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään:

Vt 12 Tillola—Keltti

Hankkeen tavoitteena on parantaa valtatieosuuden liikenneturvallisuutta ja tieliikenteen sujuvuutta osana Lahti—Kouvola yhteysvälin kehittämistä. KymiRingin moottorirata-alueen toiminnalle järjestetään liikenteelliset edellytykset valtatieltä eritasoliittymän kautta. Valtatien rinnakkaistie mahdollistaa turvallisen kevyen liikenteen yhteyden Kausalan ja Kouvolan välillä.

Hankkeessa valtatielle 12 rakennetaan keskikaiteellinen ohituskaistatieosuus ja sen kohdalle tehdään uusi rinnakkaistie. Lisäksi hankkeessa tehdään eritasoliittymäjärjestelyjä ja meluntorjuntaa sekä poistetaan valtatieltä yksityistieliittymiä.

Hankkeen kustannusarvio 17,2 milj. euroa (ind. 114,6; MAKU 2010=100), josta valtion osuus on 14,0 milj. euroa sekä kuntien ja johto- ja laiteomistajien osuus 3,2 milj. euroa. Hankkeen H/K-suhde 1,2.

Oulun meriväylä

Hankkeen tavoitteena on parantaa Oulun sataman kuljetustehokkuutta. Hanke käsittää Oulun nykyisen 10,0 m meriväylän syventämisen 12,5 metrin syvyyteen osin uudelle linjaukselle ja tarvittavien turvalaitteiden rakentamisen. Hankkeen kustannusarvio on 18,4 milj. euroa (MAKU 2010, 130), josta valtion osuus on 12,5 milj. euroa (väylän turvalaitetyöt) ja Oulun Satama Oy:n osuus 5,9 milj. euroa (väylän syvennystyöt). Hankkeen H/K on 1,1.

Uudenkaupungin radan sähköistäminen

Hankkeen tavoitteena on saavuttaa liikennöintikustannussäästöjä kaikissa rataosuuden kuljetuksissa ja pienentää ammoniakkikuljetuksiin liittyvää turvallisuus- ja ympäristöriskiä Turun ratapihalla. Hanke sisältää Turku—Uusikaupunki radan (68 km) sähköistyksen sekä pieniä siihen liittyviä ratatöitä. Hankkeen kustannusarvio on 21 milj. euroa (MAKU 2010, 130). Hankkeen H/K on 0,9.

Aikaisemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:

Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys

Hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta 130 000 euroa. Sopimusvaltuuden uusimistarve aiheutuu vuonna 2016 solmittujen toteuttamissopimusten valtion ja ulkopuolisten rahoitusosuuksien ajoitusmuutoksista. Lisäksi rakentamispalvelun bonukset toteutuivat ennakoitua pienempinä. Valtuuden uusimisella varmistetaan hankkeen taloudellisen loppuselvityksen tekeminen. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.

Rauman meriväylä

Rauman meriväylä -hankkeen valtuutta tarkistetaan 2 milj. eurolla 28 milj. eurosta 30 milj. euroon. Sopimusvaltuuden tarkistus aiheutuu siitä, että urakkasopimussummat ovat kasvaneet sidottujen maamassojen määrien ja pohjaolosuhteiden olosuhderiskien toteutumisen vuoksi. Vastaava lisämäärärahatarve katetaan hankkeen Kehärata TEN-T-tukien tuloutuksia vastaavista määrärahoista.


2017 I lisätalousarvio 35 012 000
2017 talousarvio 272 800 000
2016 tilinpäätös 347 729 000
2015 tilinpäätös 358 857 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2017 vp (22.6.2017)

Valiokunta puoltaa hallituksen esittämien uusien liikennehankkeiden (Uudenkaupungin radan sähköistäminen, Oulun meriväylän syventäminen, vt 12 Tillola—Keltti) käynnistämistä.

Uudenkaupungin radan sähköistyshankkeen kustannusarvio on 21 milj. euroa ja se sisältää Turku—Uusikaupunki -radan (68 km) sähköistyksen sekä siihen liittyviä pieniä ratatöitä. Tavoitteena on saavuttaa liikennekustannussäästöjä kaikissa rataosuuden kuljetuksissa ja pienentää ammoniakkikuljetuksiin liittyviä turvallisuus- ja ympäristöriskejä Turun ratapihalla. Sähköistys palvelee myös alueen muuta elinkeinoelämää.

Valiokunta pitää hanketta alueen elinkeinoelämän kannalta perusteltuna ja katsoo, että rataosuus on pyrittävä saamaan myös henkilöliikenteen käyttöön ja parantamaan näin joukkoliikennettä ja työvoiman liikkuvuutta.

Myös Oulun meriväylä -hanke on elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tärkeä. Tarkoituksena on syventää väylä 12,5 metrin syvyyteen osin uudelle linjaukselle, mikä lisää alusten kuljetuskapasiteettia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Hankkeen kustannusarvio on 18,4 milj. euroa, josta valtion osuus on 12,5 milj. euroa ja Oulun Satama Oy:n osuus 5,9 milj. euroa.

Oulun meriväylä -hankkeen kustannukset on otettu huomioon momentin määrärahamitoituksessa, mutta sitä ei mainita erikseen momentin päätösosassa, koska hankkeen toteuttamiseen ei tarvita erillistä valtuutta. Valiokunta pitää kuitenkin selkeämpänä, että hanke mainitaan momentin päätösosassa, ja tekee siksi tätä koskevan täydennyksen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös Vuosaaren meriväylän syventäminen etenee ja että hanke käynnistetään viimeistään ensi vuoden talousarviossa, kuten hallitus on lisäbudjettineuvottelujen yhteydessä linjannut. Sataman kautta kulkevien kuljetusten määrä kasvaa tuntuvasti Äänekosken tehtaan kuljetusten myötä, minkä lisäksi Vuosaaren satamaan suuntautuvien konttikuljetusten aluskoko on kasvanut, mikä edellyttää syvempää kulkusyvyyttä.

Vt 12 Tillola—Keltti -hanke liittyy KymiRing-moottorirata-alueen toimintaan ja radan tarvitsemien liikenneyhteyksien rakentamiseen. Saadun selvityksen mukaan KymiRing Oy rakennuttaa Iitin kuntaan moottoriurheilukeskuksen, jonka yhteyteen rakennetaan erillisinä hankkeina myös ajokoulutus- ja liikenneturvallisuuskeskus sekä ajoneuvoteollisuutta palveleva testausympäristö. KymiRing-rata-alueen mitoitus tähtää 70 000—100 000 henkilön massatapahtumiin, mikä edellyttää myös tieverkon parantamista.

Nyt käynnistettävän hankkeen tavoitteena on parantaa valtatieosuuden liikenneturvallisuutta ja tieliikenteen sujuvuutta osana Lahti—Kouvola -yhteysvälin kehittämistä. Valtatielle 12 rakennetaan mm. eritasoliittymä, keskikaiteellinen ohituskastatieosuus sekä uusi rinnakkaistie, joka mahdollistaa kevyen liikenteen yhteyden Kausalan ja Kouvolan välille. Hankkeen kustannusarvio on 17,2 milj. euroa, josta valtion osuus on 14 milj. euroa.

Valiokunta katsoo, että uudet tiejärjestelyt ovat liikenteen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta välttämättömiä, mikäli hanke ja sille kaavailtu toiminta toteutuvat suunnitellussa laajuudessa. Valiokunta painottaa, että liikennehankkeeseen tulee kuitenkin sitoutua vasta sitten, kun momentilla 29.90.55 oleva avustus on myönnetty ja moottoriurheilukeskuksen kokonaisrahoitus ja toteutuminen on varmistunut.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 35 012 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 12 500 000 euroa Oulun meriväylä -hankkeen toteuttamisen vaatimien menojen maksamiseen.

Valtuus

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen vt 12 Tillola—Keltti liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 14 000 000 euroa. Hankkeeseen voidaan sitoutua ja ryhtyä vasta, kun momentilla 29.90.55 oleva avustus on myönnetty

2) hankkeeseen Uudenkaupungin radan sähköistäminen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 21 000 000 euroa

3) hankkeeseen Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 4 450 000 euroa

4) hankkeeseen Rauman meriväylä liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 30 000 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 288 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Pohjanmaan rata liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 674 000 000 euroa

2) hankkeeseen Rauman meriväylä liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 31 500 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu momentille 12.31.10 tuloutetun Helsinki—Riihimäki TEN-T -tukihankkeen loppumaksatuksen väyläverkon kehittämisen osuudesta. Vastaava määräraha kohdennetaan uusien sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnitteluun.

Aikaisemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:

Pohjanmaan rata

Hankkeen valtuus uusitaan. Ottaen huomioon valtuuden aiempi käyttö valtuus mahdollistaa uusiin menoihin sitoutumisia vielä 6 140 000 eurolla. Sopimusvaltuuden uusimisella mahdollistetaan hankkeen loppuunsaattaminen vuoden 2018 aikana sisältäen Oulaisten liikennepaikan jatkamisen ja Oulunlahden liikennepaikan rakentamisen. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.

Rauman meriväylä

Rauman meriväylä -hankkeen valtuutta tarkistetaan 1,5 milj. eurolla 30 milj. eurosta 31,5 milj. euroon. Sopimusvaltuuden tarkistus aiheutuu vedenalaisen louhittavan kallion sekä poistettavien lohkareiden arvioitua suuremmista määristä sekä pääurakkasopimuksen indeksitason arvioitua suuremmasta noususta.


2017 III lisätalousarvio 288 000
2017 I lisätalousarvio 35 012 000
2017 talousarvio 272 800 000
2016 tilinpäätös 347 729 000
2015 tilinpäätös 358 857 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 288 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Pohjanmaan rata liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 674 000 000 euroa

2) hankkeeseen Rauman meriväylä liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 31 500 000 euroa.

78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 54 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin. Ulkopuolisten rahoittajien suorittamat ja valtion jälkikäteen maksamat rahoitusosuudet budjetoidaan maksuperusteisina.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet väyläverkon kehittämishankkeiden valtion menoista. Ulkopuolisten rahoittajien (esim. kunnat ja yritykset) rahoitusosuudet budjetoidaan momentille sen mukaisesti, milloin valtio maksaa ne rahoittajille takaisin.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2017
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
             
Keskeneräiset väylähankkeet            
Tiehankkeet            
Vt 12 Tampereen rantaväylä TA 2012/LTA 2013/LTA II 2016 2017 66,0 33,0 33,0 -
E18 Kehä III, 2. vaihe TA 2013/LTA 2013 2016 110,0 69,5 14,0 -
Fennovoiman tieyhteys TA 2015 2015 7,4 - 7,4 -
Yhteensä     183,4 102,5 54,4 -

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 Yhteensä vuodesta 2017 lähtien
     
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 54 400 54 400

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 29,4 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos -1 600
Yhteensä -1 600

2017 talousarvio 54 400 000
2016 II lisätalousarvio 2 000 000
2016 talousarvio 56 000 000
2015 tilinpäätös 22 100 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 54 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin. Ulkopuolisten rahoittajien suorittamat ja valtion jälkikäteen maksamat rahoitusosuudet budjetoidaan maksuperusteisina.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 107 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2017 momentilta rahoitetaan kolmea elinkaarihanketta.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2017
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
             
Keskeneräiset elinkaarihankkeet            
E18 Muurla—Lohja LTA I 2004 2008 700,0 326,3 43,0 330,7
E18 Koskenkylä—Kotka TA 2010 2014 650,0 155,3 49,5 445,2
E18 Hamina—Vaalimaa TA 2014 2018 660,0 14,6 14,5 630,9
Yhteensä     2 010,0 496,2 107,0 1 406,8

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

2017 2018 2019 2020— Yhteensä vuodesta 2017 lähtien
           
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 107 000 123 000 114 000 1 162 800 1 406 800

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 293,3 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos 1 030
Yhteensä 1 030

2017 talousarvio 107 000 000
2016 II lisätalousarvio 3 056 000
2016 talousarvio 105 970 000
2015 tilinpäätös 100 992 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 107 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.