Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2017

70. Maanmittaus ja tietovarannotPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:Tässä luvussa on budjetoitu Maanmittauslaitoksen toiminnasta aiheutuvat menot sekä kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot.

Toimintaympäristö

Yleiset talouden suhdanteet vaikuttavat erityisesti maanmittaustoimituksiin ja kirjaamisasioihin niin, että niiden kysyntä seuraa suhdannekehitystä pienellä viiveellä. Maanmittauslaitoksen tuottamien IT-palveluiden kysyntään vaikuttavat erityisesti hallinnonalan asiakasvirastojen tarpeet sekä teknologiakehitykseen vastaaminen.

Asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet ohjaavat yhä selvemmin palvelutuotantoa. Mobiiliteknologian käyttö yleistyy erilaisissa loppukäyttäjien sovelluksissa. Paikannusta, paikkatietoja ja navigointipalveluja käytetään yhä laajemmin elinkeinoelämän tarpeisiin, turvallisuutta lisäämässä, arkipäivän asiointitehtävissä sekä harrastustoiminnassa. Maasto- ja muiden paikkatietojen monipuolistuva käyttö esimerkiksi erilaisten analyysien lähtötietona lisää niihin kohdistuvia vaatimuksia. Vaatimukset liittyvät mm. tietojen kolmiulotteisuuteen, elinkaareen, metatietoihin ja yhtenäisyyteen.

Tietotekniikka ja sen hyödyntämiseen liittyvät prosessit ja yhteistyörakenteet ovat entistä näkyvämmin kriittinen menestystekijä. Sähköistä asiointia lisätään, siitä tulee vuorovaikutteista ja vahvaan tunnistamiseen perustuvaa ja näin pyritään kohti kansalaisen keskitettyjen palvelujen käyttöä. Tekniikan kehittyminen näkyy käytettävän teknologian jatkuvana uudistamistarpeena.

Aineistojen lisääntyvä kansainvälinen käyttö ja siihen liittyvät tekniset, sisällölliset ja juridiset vaatimukset edellyttävät osallistumista standardointiin, yhteisten tavoitteiden määrittelyyn ja muuhun yhteistyöhön.

Perustietovarantojen rooli hallinnon ja siihen liittyvien palveluiden järjestämisessä sekä tietojen yhteiskäyttö mm. tietojohtamisessa vahvistuu kansallisen palveluarkkitehtuurin (mm. palveluväylän) kehittyessä ja yhtenäistyessä. Kiinteistötietojärjestelmän ylläpidolla ja parantamisella luodaan edellytyksiä mm. toimivalle markkinataloudelle ja luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle. Maastotietojärjestelmällä on tärkeä rooli yhtenäisenä koko maan kattavana paikkatiedon pohja-aineistona.

Koko julkisen hallinnon kattava kokonaisarkkitehtuurityö edellyttää toimenpiteitä tietovarantojen sekä niihin liittyvien kuvaustietojen (metatietojen) ja tietopalveluiden kehittämisessä. Yhteistyö tietovarantojen tuottamisessa ja ylläpidossa tarvittavien muutos- ja seurantatietojen keruussa ja käytössä lisääntyy. Kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentaminen ja INSPIRE-direktiivin toimeenpano etenee, mikä edellyttää aineistojen saatavuuden ja yhteiskäyttöisyyden kehittämistä.

Maastotietojärjestelmästä pyritään kehittämään maasto- ja karttatiedon perustietovaranto, jonka ylläpito perustuu viranomaisten yhteistyöhön ja yhteisiin ylläpitoprosesseihin. Tavoitteena on päästä eroon päällekkäisestä työstä, kohottaa työn tuottavuutta ja parantaa maastotietoaineistojen käytettävyyttä lisäämällä niiden yhteentoimivuutta. Tarvitaan yhtenäinen tietomalli kuntien ja Maanmittauslaitoksen tuottamille ja ylläpitämille maastotiedoille.

Maanmittauslaitoksen osaksi siirtyneen hallinnonalan tietotekniikan palvelukeskuksen toiminnan ja teknisen infrastruktuurin kehittämistä jatketaan asiakasvirastojen tarpeet ja toimintaympäristön muutokset huomioiden. Tavoitteena on, että hallinnonalan virastoilla on käytettävissään asiantuntija- ja kehittämispalveluita sähköisten palveluiden ja prosessien kehittämistä ja käyttöä varten.

Paikkatietokeskuksen toiminta muodostuu paikkatietojen yhteiskäytön ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisen edistämisestä sekä koko maanmittausalaa tukevasta tutkimuksesta. Metsähovin tutkimusaseman teknisen infrastruktuurin ajanmukaistamista jatketaan uudistamalla laitekantaa. Paikantamisjärjestelmien luotettavuuden parantamiseksi Suomen paikannussatelliittien (GNSS) pysyvä tukiasema- ja seurantaverkko FinnRef uusitaan vaiheittain vuoteen 2017 mennessä.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maanmittaus ja tietovarannot -politiikkasektorilla toimeenpannaan pääluokkaperusteluissa mainittujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden lisäksi seuraavia tavoitteita:

  • — kiinteistötoimituksilla ja kirjaamistehtävillä turvataan selkeä ja luotettava kiinteistöjärjestelmä kansallisen vakuusjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi
  • — kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ovat valtakunnallisesti ajantasaisia ja riittävän laadukkaita ja tietopalvelua tuotetaan standardoiduilla palveluilla
  • — tietovarannot ovat hyvin hallittuja ja niitä on avattu uudelleenkäytettävässä muodossa tietoverkkojen kautta yhteiskunnassa hyödynnettäväksi
  • — paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä on käytössään tutkimuksen tukemia palveluita, jotka edistävät paikkatiedon yhteiskäyttöä sekä kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntämistä ja kehittymistä.

Vaikuttavuuden tunnusluvut

  2015
toteutuma
2016
talousarvio
2017
tavoite
       
Vaikuttavuus      
— maastotietojen vaikuttavuuden muutos, % .. 4 4
— KTJ-2020 perusparannusohjelman kannattavuusindeksi 18 27 35
— tietovarastojen hyödyntäminen, kasvu edellisestä vuodesta, % 8 3 3
— tilusjärjestelytuotanto (Mha) 7 978 8 500 6 000

01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 352 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Maanmittauslaitoksen tehtävinä ovat:

  • — maanmittaustoimitukset, kiinteistöjä koskevat kirjaamisasiat, kiinteistörekisterin ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitäminen sekä kiinteistötietojärjestelmän hallinnosta ja kehittämisestä huolehtiminen, maastotietoja koskevien tietokantojen ylläpito ja ilmakuvapalvelut sekä maastotietojärjestelmän kehittäminen
  • — geodeettisten perusedellytyksien luominen maanmittaukselle ja paikkatietojen käytölle koko maassa, paikkatietojen yhteiskäytöstä huolehtiminen, tutkimukseen perustuvan tiedon tuottaminen kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuurien kehittämiseksi
  • — huolehtia rekisteri- ja tietohallintotehtävistä, tuottaa tietohallinnon asiantuntija- ja IT-palveluita hallinnonalan virastoille ja laitoksille sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt ja sopimuksissa on sovittu.

Maanmittauslaitos tukee pääluokkaperusteluissa sekä luvun 30.70 selvitysosassa esitettyjen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden saavuttamista.

Toiminnallinen tuloksellisuus ja voimavarojen hallinta

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Maanmittauslaitokselle vuoden 2017 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen luvun 30.01 selvitysosassa todettujen toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteiden lisäksi seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Maanmittauslaitos osallistuu hallinnonalojen yhteisen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) toimintaan. Laitos ylläpitää ja kehittää Metsähovin ja Virolahden tutkimusasemia, joiden laitteistoilla ylläpidetään valtakunnallisia paikannus- ja referenssijärjestelmiä. Paikantamisen luotettavuuden parantamiseksi Metsähovin tutkimusaseman ja -laitteistojen sekä pysyvän satelliittipaikannusverkon (GNSS) uudistustyötä jatketaan vuosien 2016—2018 aikana.

Maanmittauslaitoksen päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet

  2015 toteutuma 2016 arvio 2017 arvio
  Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv
                   
Kiinteistötoimitukset 42 761 41 916 589 41 175 40 249 578 39 671 39 671 542
Tilusjärjestelytehtävät 4 508 30 65 4 238 - 50 4 835 - 63
Kirjaamistehtävät 17 875 17 878 261 19 860 18 000 274 18 200 18 200 247
Perustietovarantojen ylläpito 34 704 2 764 522 43 613 1 907 502 34 202 2 191 514
Tietopalvelu 11 395 12 329 42 11 870 11 986 49 11 448 10 316 43
Maanmittaus ja paikkatietosektorin tutkimus, kehittäminen ja asiantuntijapalvelut 11 193 3 915 192 9 977 3 240 195 11 321 3 400 194
IT-palvelutuotanto 13 279 11 814 140 13 533 11 522 140 12 465 11 515 139
Yhteensä 135 715 90 645 1 810 144 266 86 904 1 788 132 142 85 293 1 741

Viraston tunnusluvut

  2015
toteutuma
2016
talousarvio
2017
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
— kokonaistuottavuus 106,3 102,0 102,0
— työn tuottavuus 102,8 102,0 102,0
— maastotietokannan ajantasaistus, euroa/km² 133 140 134
Tuotokset ja laadunhallinta      
— toimitustuotanto, toimituksia, kpl 18 691 17 700 17 700
— tilusjärjestelyt (uusjaot), kpl 5 6 3
— kirjaamisratkaisujen määrä, kpl 218 792 220 000 220 000
— maastotietotuotanto yhteensä, km² 54 049 54 000 54 000
— peltotietojen perusparannus, km² 45 000 47 000 54 000
— korkeusmallia 2 metrin ruutukokoon, km² 40 614 40 000 40 000
— lohkomisen kestoaika, kk 5,4 5,4 5,3
— lainhuutojen käsittelyaika, pv 33 25 23
— maastotietojen täydellisyys, % (jatkuva ajantasaistus) 97 95 95
— asiakkaiden kokonaistyytyväisyys, % 89,5 85 85
— referoidut tieteelliset julkaisut, kpl 137 60 60
— IT-palvelusopimusten ja -suunnitelmien toteutuma, % 99 98 98

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 143 080 129 998 130 645
Bruttotulot 90 645 83 368 85 2931)
Nettomenot 52 434 46 630 45 352
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 40 1782)    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 35 249    

1) Sisältää tietohallintopalveluihin budjetoituja menoja vastaavia tuloja yhteensä 6 630 000 euroa (sovitaan tarkemmin palvelusopimuksissa: maa- ja metsätalousministeriö 1 100 000 euroa, Maaseutuvirasto 3 600 000 euroa, Elintarviketurvallisuusvirasto 1 480 000 euroa, Luonnonvarakeskus 400 000 euroa ja muut hallinnonalan virastot ja laitokset 50 000 euroa).

2) Sisältää siirtyneen määrärahan momenteilta 30.01.(02) ja 30.70.01.

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 70 001 66 000 66 997
— muut tuotot 287 - -
Tuotot yhteensä 70 288 66 000 66 997
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 43 249 47 585 41 224
— osuus yhteiskustannuksista 26 319 19 015 25 773
Kustannukset yhteensä 69 568 66 600 66 997
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 720 - -
Kustannusvastaavuus, % 101 100 100
       
Muut suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 2 931 2 018 2 400
— muut tuotot - 50 -
Tuotot yhteensä 2 931 2 068 2 400
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1 644 1 310 1 340
— osuus yhteiskustannuksista 1 153 625 940
Kustannukset yhteensä 2 797 1 935 2 280
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 134 133 120
Kustannusvastaavuus, % 105 107 105

Tuottavuussäästöjen tilapäiseen käyttöön tarkoitettua määrärahaa siirtona momentilta 30.01.23 käytetään Metsähovin tutkimusaseman laiteinvestointien toteuttamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinto/Maa- ja metsätalous (HO 2015) säästön muutos 1 000
Metsähovin tutkimusaseman laiteinvestoinnit (siirto momentilta 30.01.23) 520
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -105
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -51
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -659
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -35
Palkkaliukumasäästö -79
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -321
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -365
Toimintamenojen tuottavuussäästö -251
Toimintamenosäästö (HO 2015) 109
Työajan pidentäminen (Kiky) -437
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -68
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -536
Yhteensä -1 278

2017 talousarvio 45 352 000
2016 II lisätalousarvio -571 000
2016 I lisätalousarvio 1 870 000
2016 talousarvio 46 630 000
2015 tilinpäätös 47 506 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 352 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 2 100 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 28.70.22 hallitusohjelman Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankkeeseen kuuluvan ”Sähköinen asunto-osakerekisteri (ASREK)”-hankkeen toteuttamiseen.

Määrärahalla rahoitettavan hankkeen mahdolliset ylläpitomenot tai muut pysyvät menot eivät aiheuta lisämäärärahatarpeita.


2017 III lisätalousarvio 2 100 000
2017 talousarvio 45 352 000
2016 tilinpäätös 47 929 000
2015 tilinpäätös 47 506 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 2 100 000 euroa.

40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain (31/1980) 19 §:n mukaisista lunastuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen

3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta.

Määrärahaa saa käyttää enintään 8 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha käytetään peltotilusjärjestelyjen tukemiseen ja pilottiluonteisiin metsätilusjärjestelyihin. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että asianosaisilta takaisinperittävä osuus määrärahasta on n. 1,6 milj. euroa ja valtion lopulliseksi menoksi jää n. 1,4 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinto/Maa- ja metsätalous (HO 2015), säästön lisäys -1 000
Tilusjärjestelyt, lisäyksen poisto -500
Yhteensä -1 500

2017 talousarvio 3 000 000
2016 talousarvio 4 500 000
2015 tilinpäätös 5 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 3,0 milj. euron määrärahaa, joka on 1,5 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2016.

Valiokunta toteaa, että Suomen pirstoutuneesta kiinteistörakenteesta aiheutuvat lisäkustannukset heikentävät maa- ja metsätalouselinkeinojen kannattavuutta. Momentin määrärahalla on pystytty uudelleen järjestelemään yhteensä noin 84 000 hehtaaria vuosina 2007—2015. Valiokunta pitää tilusjärjestelytoimintaa edelleen tarpeellisena ja yhtenä keinona parantaa maatalouden kannattavuutta. On myös huomattava, että momentin määrärahasta palautuu valtiolle puolet maanomistajien maksuosuuksien kautta.

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain (31/1980) 19 §:n mukaisista lunastuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen

3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta.

Määrärahaa saa käyttää enintään 8 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.