Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       23. Valtioneuvosto
         20. Ajoneuvohallintokeskus
         24. Tiehallinto
         25. Tienpidon valtionavut
            26. Tieliikelaitos
         30. Merenkulkulaitos
            34. Luotsausliikelaitos
         40. Ratahallintokeskus
            50. Ilmailulaitos
         70. Viestintävirasto
         80. Ilmatieteen laitos
         81. Merentutkimuslaitos
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuetPDF-versio

42. Valtionavustus koulutuksesta(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 841 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu VR-Yhtymälle suoritettavaan korvaukseen. Korvaus määräytyy laskennallisena opetustuntien määrän mukaisesti. Nk. pitkäkestoisesta koulutuksesta tuetaan 80 % tuntien määrästä ja lyhytkestoisesta 50 % tuntien määrästä. Yksikköhintana käytetään koulutuksesta riippuen 55,50 euroa ja 194,30 euroa. Vuonna 2003 tunteja on ollut yhteensä 37 415 ja oppilaiden määrä 433. Valtion rahoitus kattaa noin 37 % koulutuskustannuksista.


2005 talousarvio 841 000
2004 talousarvio 841 000
2003 tilinpäätös 841 000

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 78 275 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää luvanvaraisesta henkilöliikenteestä annetun lain (343/1991) 23 ja 23 a §:n mukaisesti. Määrärahasta saa myöntää myös joukkoliikenteen valtionavustuksista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (64/2002) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille valtionapua. Määrärahaa saa käyttää myös matkojen yhdistelystä aiheutuviin kustannuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtion osuutena Merenkurkun laivaliikenteen ostomenoihin.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 743 000 euroa siirtona Kainuun maakunnan osalta momentille 26.98.63.

Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa.

Määrärahaa käytetään joukkoliikenteen palvelujen ostamisesta ja lipun hinnoista yritysten kanssa tehdyistä sopimuksista aiheutuvien korvausten maksamiseen sekä joukkoliikenteen kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeiden rahoittamiseen sekä matkojen yhdistelystä aiheutuviin kustannuksiin.

Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (euroa)
  2003

tilinpäätös
2004
varsinainen
talousarvio
2005

esitys
       
Kaukoliikenteen ja junien lähiliikenteen palvelujen osto 38 400 000 39 000 000 39 500 000
Alueellisen liikenteen palvelujen osto ja paikallisen liikenteen valtionavustus 26 800 000 26 800 000 25 575 000
Kaupunki- ja seutulippualennusten valtionavustus 10 800 000 9 700 000 9 200 000
Kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeet 5 934 000 5 818 000 2 500 000
Merenkurkun liikenne 1 000 000 1 000 000 1 000 000
Savonlinnan lentoliikenteen palvelujen osto 200 000 - -
Matkojen yhdistely - - 500 000
Yhteensä 83 134 000 82 318 000 78 275 000

Liikennepalvelujen ostoilla edesautetaan liikenteen palvelujen säilymistä sekä alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon toteutumista ja siten edistetään tasapainoista ja kestävää alueellista kehitystä. Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään asiakastuloin. YTV-alueen ulkopuolisen Helsingin lähiliikenteen ostot mahdollistavat korkeamman palvelutason kuin mihin suorat lipputulot antavat mahdollisuuden. Savonlinnan ja Mikkelin säännöllisen lentoliikenteen ostolla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös kaupungit osallistuvat kyseisen liikenteen rahoittamiseen. Valtion maksuosuus on Savonlinnan ja Mikkelin lentoliikenteessä enintään 50 % peruspalvelutason mukaisista ostokustannuksista.

Kaukoliikenteen ja junien lähiliikenteen ostopalvelut pystytään säilyttämään nykyisen laajuisina. Vuonna 2004 ministeriö ostaa noin 440 junaa, joissa tehdään noin 13,5 miljoonaa matkaa. Savonlinnan ja Mikkelin lentoliikenne hankitaan kansainvälisen tarjouskilpailun perusteella ja siinä arvioidaan matkustavan noin 30 000 matkustajaa vuonna 2005.

Lääninhallitukset ostavat maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa runkoliikennettä, jota ei voida ylläpitää asiakastuloin ja jota kunnat omilla palveluostoillaan täydentävät. Alueelliset linja-auto- sekä taksiliikenteen ostopalvelut sopeutetaan noin 25,5 milj. euron tasoon, mikä merkitsee nykyisen ostoliikenteen vähentämistä keskimäärin 200 vuorolla. Lääninhallitusten ostamassa liikenteessä arvioidaan vuonna 2005 olevan matkustajia noin 7 miljoonaa. Matkustajaa kohti ostorahoitus on noin 3 euroa.

Joukkoliikenteen palvelutasoa turvataan ja joukkoliikenteen osuutta erityisesti työmatkaliikenteessä pyritään lisäämään myöntämällä kunnille valtionavustusta kaupunkimaisen paikallisliikenteen ylläpitämiseen sekä kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen hinnanalennuksiin. Paikallisliikennettä avustetaan noin 60 kunnassa ja lippualennuksia yli 300 kunnassa. Valtion rahoitusosuus on enintään yhtä suuri kuin kunnan.

Merenkurkun liikenteen ostosta aiheutuviin menoihin Suomen valtio osallistuu 1 milj. euron määrärahalla vuonna 2004. Tarkoitus on, että valtion osallistuminen liikenteen ylläpitämisestä aiheutuviin menoihin on määräaikasta vuosina 2003—2005. Myös alueelliset tahot osallistuvat liikenteen rahoittamiseen.

Kehittämistoiminnalla turvataan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeilla luodaan edellytyksiä joukkoliikenteen palvelujen säilymiselle, joukkoliikenteen palvelutason ja kilpailukyvyn parantamiselle ja yhteiskunnan maksamien kuljetuskustannusten nousun hillitsemiselle. Liikenne- ja viestintäministeriön ja lääninhallitusten rahoittamissa kehittämishankkeissa painopisteenä ovat palvelulinjojen ja kutsujoukkoliikenteiden käynnistäminen, joukkoliikenteen markkinaosuuden lisääminen, informaatiojärjestelmien kehittäminen ja matkakeskusten toteuttaminen.

Matkojen yhdistelyn järjestämisen hallinnointia ja rahoitusta aletaan toteuttaa uudelta pohjalta vuoden 2005 alusta. Tavoitteena on toteuttaa koko maahan noin 20 alueellista matkapalvelukeskusta. Matkojen yhdistelyn avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti itsekannattavan linjaliikenteen toimintaedellytyksiin, palvelutason parantumiseen ja liikennepalvelujen säilymiseen erityisesti haja-asutusalueilla. Matkojen yhdistelyllä pystytään myös hillitsemään yhteiskunnan kuljetuskustannusten kasvua sekä saamaan konkreettisia säästöjä kuljetuskustannuksissa. Arvioidut nettosäästöt koko maassa, kun kaikki alueelliset matkapalvelukeskukset on perustettu, ovat noin 22 milj. euroa vuodessa. Matkojen yhdistelystä suurimpia hyötyjiä ovat Kansaneläkelaitos ja kunnat.

Kuntien sitouttamiseksi ja houkuttelemiseksi mukaan toimintaan lääninhallitus voi palvelun käynnistämisvaiheessa myöntää kunnille valtionavustusta. Avustusta voidaan myöntää kahden vuoden ajalle enintään 30 % kunnille matkojen yhdistelystä aiheutuviin kustannuksiin. Käynnistämisvaiheen jälkeen kunnat rahoittavat em. kustannukset kokonaisuudessaan itse. Omalta osaltaan lääninhallitus maksaa linjaliikenteeseen ja läänin ostoliikenteeseen ohjattujen matkojen yhdistelystä.

Momentin 33.18.60 perusteluihin viitaten hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta siten, että siihen sisältyy myös Kansaneläkelaitoksen maksamien yhdistettävien kuljetuspalvelujen matkakustannusten korvausten tarkistaminen.


2005 talousarvio 78 275 000
2004 lisätalousarvio 121 000
2004 talousarvio 82 318 000
2003 tilinpäätös 83 134 000

64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 7 956 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostoon. Määrärahasta saa myöntää myös avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001) mukaisin perustein.

Momentin määräraha budjetoidaan avustusten osalta maksupäätösperusteella.

Selvitysosa: Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) mukaan valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakituisella väestöllä on käytettävissä kuljetuspalvelut.

Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen
   
Yhteysalusliikennepalvelujen osto 7 670 000
Avustukset 286 000
Yhteensä 7 956 000

Yhteysalusliikenne on Merenkulkulaitoksen vastuulla olevaa liikennettä ja se kattaa Turun saariston. Merenkulkulaitos ostaa yhteysaluspalveluja Varustamoliikelaitokselta ja yksityisiltä liikenteenharjoittajilta. Yhteysalusliikenteen matkustajamäärän on vuonna 2005 arvioitu olevan noin 305 000. Saaristossa vakituisesti asuville (noin 1 000 asukasta) käyttö on ilmaista ja muille maksullista. Menot matkustajaa kohden ovat noin 25 euroa sekä vakituista asukasta kohden noin 7 716 euroa vuodessa.

Avustuksilla pyritään säilyttämään kulkumahdollisuudet sellaisten saaristoalueiden asukkaille, joilla ei ole käytettävissä yhteysalusliikennettä. Avustus kohdistuu lähinnä Kotkan, Porvoon ja Tammisaaren reiteille pysyvien asukkaiden henkilö- ja tavarakuljetusten järjestämiseen. Tuettavan liikenteen matkustajamääräksi on arvioitu vuonna 2005 noin 22 500. Tuki matkustajaa kohden on noin 13 euroa.


2005 talousarvio 7 956 000
2004 talousarvio 7 956 000