Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
              51. Kalatalouden edistäminen
            (63.) Metsähallitus
         64. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

40. LuonnonvaratalousPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomen monipuoliset luonnonvarat — tuottavat metsät, elinvoimaiset kala- ja riistakannat sekä puhtaat ja runsaat vesivarat tarjoavat hyvät kasvuedellytykset uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle ja luonnon virkistyskäytölle.

Maailmanlaajuiset ja kansalliset muutokset taloudessa, väestössä ja sen elintason kasvussa, ilmastossa, ekosysteemeissä, teknologioissa, sosiaalisissa suhteissa ja arvoissa heijastuvat luonnonvarojen käyttöön: luonnonvarojen käyttö lisääntyy, monipuolistuu ja tehostuu. Teknologian kehitys mahdollistaa aikaisemmin käyttämättömien luonnonvarojen hyödyntämisen. Myös luonnon aineettomien hyödykkeiden kuten virkistyspalvelujen merkitys kasvaa.

Luonnonvarojen käytön erilaiset arvostukset sekä ristiriidat korostuvat luonnonvarojen erilaisten käyttötarkoitusten ja suojelun kesken. Uusiutuvien luonnonvarojen käytössä yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja arvostuksen lisääminen on tärkeää.

Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan liiketoiminnan kilpailukyvyn tulee parantua ja rakenteiden uudistua, jotta syntyy uusia investointeja, tuotantoa ja palveluja. Uudistumisen tueksi panostetaan uusia innovaatioita luovaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Näin turvataan myös kotimaisen raaka-aineen kysyntä ja tarjonta sekä luonnonvaroihin perustuvien elinkeinojen kannattavuus. Luonnonvara-alan uudet investointisuunnitelmat ovat positiivinen merkki uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan talouden kasvusta.

Luonnonvaratalouden toimialaan kuuluvat metsätalous, elinkeinokalatalous, vapaa-ajankalastus ja riistatalous sekä vesitalous ja yleiset luonnonvara-asiat. Pääosa näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavista määrärahoista, n. 194 milj. euroa, on budjetoitu tähän lukuun. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa luonnonvaratalouden tehtävissä ja Suomen ympäristökeskuksessa vesitaloustehtävissä työskentelee vakinaista henkilöstöä n. 200 henkilötyövuoden verran. Näistä aiheutuvat palkkaus- ja yleishallintomenot, yhteensä n. 14 milj. euroa, on otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan momentilla 32.01.02 sekä ympäristöministeriön momentilla 35.01.04. Luonnonvaratalouden tehtäviin kuuluu myös sisäministeriön hallinnonalalla Rajavartiolaitoksen suorittama riista- ja kalatalouden valvonta.

Keskeisten toimenpiteiden tavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2017 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti luonnonvaratalouden politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat toimenpiteiden tavoitteet:

  • — Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille
  • — Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat
  • — Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä
  • — Kalakantojen elinvoimaisuus, monimuotoisuus sekä niiden käytön kestävyys turvataan tietoon perustuvalla kalastuksen säätelyllä ja valvonnalla sekä muilla kalavarojen tilaa parantavilla hoitotoimenpiteillä
  • — Kalatalouselinkeinot ja kalatalousyritykset uudistuvat, kasvavat ja niiden kilpailukyky paranee
  • — Vapaa-ajankalastukselle ja siihen liittyville hyvinvointipalveluille on hyvät edellytykset
  • — Alueellisella yhteistyöllä edistetään rakennetuissa vesistöissä vaelluskalojen elinkierron, tulva- ja kuivuusriskien hallinnan, virkistyskäytön, elinympäristöjen hyvän tilan ja uusiutuvat energian tuotannon edellytyksiä
  • — Vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön ja suomalaiseen vesiosaamiseen perustuva kansainvälinen yhteistyö ja liiketoiminta lisääntyvät
  • — Sopeudutaan ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ja hallitaan sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöihin liittyvät riskit
  • — Vesitilannepalveluja tuotetaan hyödyntäen uusia toimintatapoja ja teknisiä ratkaisuja
  • — Riistatalous vahvistuu ja sen hyvinvointivaikutukset lisääntyvät
  • — Riistatieto on ajantasaista ja yhteiskäyttöistä ja sitä hyödynnetään tehokkaasti riistatalouden ohjauksessa
  • — Alueellinen ja paikallinen osallistaminen lisääntyy suurpetopolitiikan suunnittelussa ja valmistelussa
  • — Suurpetojen aiheuttamat vahingot vähenevät.

Tunnusluvut

  2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
2017
tavoite
         
— Metsätalouden arvonlisäys, milj. euroa 2 900 2 930 2 950 nousee
— Yksitysmetsien puuntuotannon sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta) 4,3 4,3 nousee nousee
— Runkopuun hakkuukertymä, milj. m3 65,2 65,3 65,4 nousee
— Metso-toimenpiteet yksityismetsissä, ha 48 177 50 242 52 550 nousee
— Kaupallisen kalastuksen tuotannon arvo, milj. euroa 52,0 50,5 nousee nousee
— Vesiviljelyn tuotannon arvo, milj. euroa 79,1 83,0 nousee nousee
— Kalanjalostuksen ja kalakaupan liikevaihto, milj. euroa 851,8 900,0 nousee nousee
— Vapaa-ajankalastuksen saaliin arvo, milj. euroa 51,0 51,0 ennallaan nousee
— Vapaa-ajankalastajien kalastuspäivien lukumäärä, milj. kpl 16,0 16,0 ennallaan ennallaan
— Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla 5 983 5 943 5 900 laskee
— Vesihuoltolaitokset, joiden varmuusluokka paranee, kpl 6 4 2 2
— Riistasaaliin arvo, milj. euroa 65,0 65,0 nousee nousee
— Metsästyspäivien lukumäärä, milj. kpl 5,0 5,0 nousee nousee
— Suurpetojen aiheuttamat vahingot, milj. euroa 7,7 7,6 nousee laskee

20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen sekä näihin liittyvien siirtomenojen maksamiseen

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään vesistön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. luvanvaraisen toiminnan kalakannoille aiheuttamien vahinkojen kompensoimisen ja estämisen sekä kalataloudellisen tarkkailun menoihin. Vuonna 2017 kertyväksi arvioidut vesioikeudelliset kalatalousmaksut on merkitty tuloina momentille 12.30.40.


2017 talousarvio 3 000 000
2016 talousarvio 3 000 000
2015 tilinpäätös 2 900 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen sekä näihin liittyvien siirtomenojen maksamiseen

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 520 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon ja muun vesitalouden kehittämiseen, vaikutusten seurantaan sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella sekä valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön.

Määrärahaa saa käyttää enintään 167 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen.

Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tulvariskien hallinta, patoturvallisuus ja vesistöjen säännöstely ja hydrologinen seuranta 2 800 000
Vesitalouden kehittäminen, rahoitusosuudet ja jäsenmaksut 2 276 000
Valtion vesistörakenteiden peruskorjaukset ja muut vesistötoimenpiteet 5 000 000
Valtion vesitalousluvista aiheutuvat velvoitteet 2 200 000
Valtiosopimuksiin perustuva rajavesistöyhteistyö 260 000
Useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden suunnittelu 84 000
Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta 900 000
Yhteensä 13 520 000

Palkkauksiin käytettävää määrärahaa on tarkoitus käyttää 151 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla ja 16 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Palkkausten tarkistukset 1
Yhteensä 1

2017 talousarvio 13 520 000
2016 talousarvio 13 519 000
2015 tilinpäätös 12 752 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 520 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon ja muun vesitalouden kehittämiseen, vaikutusten seurantaan sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella sekä valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön.

Määrärahaa saa käyttää enintään 167 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen.

Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 16 880 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen

2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen

3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 35 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä lisääviin ja biotaloutta edistäviin kokeilu-, kehittämis-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin. Tavoitteena on parantaa edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle. Momentin määrärahalla toteutetaan kansallista biotalousstrategiaa.

Momentin määrärahasta on varattu 12 000 000 euroa Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvien kärkihankkeiden toteuttamiseen: puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä; kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon; suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun. Painopisteitä ovat seuraavan sukupolven metsätietojärjestelmä ja siihen liittyvät sähköiset palvelut, ravinteiden kierrätys, talteenotto ja hyödyntäminen, uudet vesiviljelyteknologiat ja vesiosaamisen vienti.

Lisäksi määrärahaa kohdennetaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja suojeluun liittyvien tietojärjestelmien ja -varantojen yhteiskäyttöisyyden parantamiseen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, haitallisista vieraslajeista aiheutuvien riskien torjumiseen, geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön sekä luonnon virkistys- ja matkailukäytön edistämiseen. Määrärahalla voidaan myös toteuttaa selvityksiä, joiden avulla pyritään parantamaan luonnonvarojen tilaa ja käyttöä sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2016 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon tällä momentilla 135 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Metsätiedon ja sähköisten palveluiden kehittäminen 5 000 000
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Veteen perustuvien liiketoimintojen (sininen biotalous) kehittäminen 2 000 000
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Ravinteiden kierrätys sekä Itämeren ja vesien suojelu 5 000 000
Luonnonvara- ja biotalouden muut kokeilu- ja kehittämishankkeet 4 430 000
Tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito 300 000
Kalastusta koskevien sopimusten valvonta 150 000
Yhteensä 16 880 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Metsätiedon ja sähköisten palveluiden kehittäminen 1 000
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Ravinteiden kierrätys sekä Itämeren ja vesien suojelu 1 100
Yhteensä 2 100

2017 talousarvio 16 880 000
2016 talousarvio 14 780 000
2015 tilinpäätös 9 010 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 16,88 milj. euron määrärahaa, joka on 2,1 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2016 talousarviossa. Lisäys kohdistuu Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvien kärkihankkeiden rahoitukseen, joka on kokonaisuudessaan 12 milj. euroa. Momentin määrärahaa suunnataan myös kansallisen biotalousstrategian toimeenpanoon ja muihin biotalouden kokeilu- ja kehittämishankkeisiin sekä METSO-ohjelman valtakunnallisiin hankkeisiin.

Valiokunta pitää tärkeänä momentin useille toimialoille suuntautuvaa luonnonvara- ja biotalouden kehittämisen rahoitusta ja korostaa mahdollisimman suuren lisäarvon saavuttamista tuotteistuksen ja markkinoinnin keinoin. Uusien ratkaisujen syntymistä ja biomassojen kestävää käyttöä on myös edistettävä lainsäädännöllä, muilla ohjauskeinoilla ja tutkimuksella.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 16 880 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen

2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen

3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 35 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 7 136 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien sekä tulva- tai kuivuusriskiä vähentävien toimenpiteiden avustamisesta ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeiden avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisten lainojen korkohyvitysten maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea myönnetään vesistötoimenpiteille tulvariskien hallintaan ja muiden erilaisten riskien ja haittojen vähentämiseen, vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen. Kalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseksi määrärahaa käytetään kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Avustusten perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (714/2015).

Momentin määrärahasta on varattu 2 500 000 euroa Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvän Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin -kärkihankkeen toimenpiteen 3 (Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen) toteuttamiseen kalatiestrategian merkittävimmissä kärkikohteissa.

Korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuoteen 2019 asti yhteensä noin 10 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vesitaloudelliset riskinhallinta-, kunnostus-, kehittämis- ja kokeilu­hankkeet 3 879 000
Kalataloudelliset kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeet (sis. Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihankerahoitusta 2 500 000 euroa) 3 257 000
Yhteensä 7 136 000

2017 talousarvio 7 136 000
2016 talousarvio 7 136 000
2015 tilinpäätös 12 679 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että momentilta ei enää rahoiteta vesihuoltohankkeita. Eduskunta lisäsi vuoden 2016 talousarvioon 3 milj. euroa valtakunnallisen viemäröintiohjelman loppuun saattamiseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ohjelma saatiin päätökseen haja-asutuksen viemäröinnin osalta ja sen tavoitteet jopa ylitettiin. Suunnitelmien mukaiset yhdyskuntien vesihuoltohankkeet on rakennettu ja painopiste siirtyy perusparannustoimenpiteisiin.

Momentille on yhdistetty vesi- ja kalataloudellisten hankkeiden avustaminen. Valiokunta pitää hyvänä, että momentin määräraha sisältää 2,5 milj. euroa kärkihankerahoitusta liittyen vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseen kalatiestrategian mukaisissa hankkeissa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 7 136 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien sekä tulva- tai kuivuusriskiä vähentävien toimenpiteiden avustamisesta ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeiden avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisten lainojen korkohyvitysten maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 1 245 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen

2) saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesiasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten sekä päätösmaksujen maksamiseen

4) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) sekä metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen

5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista

7) Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Suomen ja Norjan välillä 9.12.2014 tehdyn uuden poroaitasopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimuksen mukaan Suomi voi joutua korvaamaan Norjan puolelle menneiden porojen luvatonta laiduntamista, aiheutuneita vahinkoja sekä muita kustannuksia.

Tenojoen kalastuslupatuloista palautetaan vuonna 2017 vesialueiden omistajille vuonna 2016 kertyneiden kalastuslupatulojen palautettava osuus. Vuoden 2016 talousarviossa kertymäksi on arvioitu 500 000 euroa. Kun yksityisille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettava osuus on noin 73 %, on palautettava määräraha 365 000 euroa. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista valtiolle kuuluva osuus on otettu huomioon momentin 30.40.22 määrärahassa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2017 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.

Saimaannorpan suojeluun liittyvillä sopimuspalkkioilla korvataan sopimuksista aiheutuvia haittoja vesialueiden omistajille. Tavoitteena on, että vuonna 2017 kalastuksen rajoitussopimuksia olisi voimassa noin 2 600 km2 alueella. Momentille 30.40.62 on varattu varoja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen ammattikalastajille.


2017 talousarvio 1 245 000
2016 talousarvio 1 245 000
2015 tilinpäätös 651 981

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 1 245 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen

2) saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesiasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten sekä päätösmaksujen maksamiseen

4) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) sekä metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen

5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista

7) Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:n mukaisia menoja ovat riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuvat menot sekä riistavahinkorekisteristä ja muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä aiheutuvat menot. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin. Vastaavat tulot on merkitty momentille 12.30.42.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vahinkojen korvaukset 1 200 000
Vahinkojen estämistoimenpiteet 300 000
Hirvieläinkantojen seuranta ja tutkimus 850 000
Riistavahinkorekisteri 150 000
Hirvieläinkantojen hoito 900 000
Yhteensä 3 400 000

2017 talousarvio 3 400 000
2016 talousarvio 3 400 000
2015 tilinpäätös 3 400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 7 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, ehkäisemisestä, valvonnasta ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan tarpeeksi arvioidaan 10,5 milj. euroa, josta korvattavien petovahinkojen osuus on noin 10,0 milj. euroa ja vahinkojen ehkäisemistoimenpiteiden osuus noin 0,5 milj. euroa. Kun tästä arvioidaan katettavan 2,6 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla, vuoden 2017 määrärahan tarve on 7,9 milj. euroa.

Petovahinkokorvausten arvioidaan kasvavan vuonna 2016 (vuonna 2015 vahinkojen määrä oli 7,9 milj. euroa), mikä aiheutuu porovahinkojen korvaamisessa käytettävien porolajeittaisten käypien arvojen päivittämisestä 1.1.2016 lukien. Poronlihan tuottajahintojen kohoamisen vuoksi porovahingoista maksettavat korvaukset nousivat noin kolmanneksella.

Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitetun määrärahan budjetointia muutetaan vuodesta 2017 alkaen siten, että talousarvion määräraha käytetään edellisenä vuonna tapahtuneiden vahinkojen korvaamiseen (aikaisemmin määräraha varattu talousarviovuoden vahinkojen korvaamiseen). Vuoden 2017 talousarvion määrärahaa on näin ollen tarkoitus käyttää suurpetojen vuonna 2016 aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korvaaminen 6 900 000
Suurpetojen aiheuttamien kotieläin-, viljelys- ja mehiläisvahinkojen korvaaminen 500 000
Vahinkojen ehkäiseminen ja valvonta 500 000
Yhteensä 7 900 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -100
Yhteensä -100

2017 talousarvio 7 900 000
2016 talousarvio 8 000 000
2015 tilinpäätös 8 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 7,9 milj. euron määrärahaa, jonka lisäksi käytössä on vuodelta 2016 siirtyvä erä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määrärahan arvioidaan riittävän vuoden 2016 petovahinkojen täysimääräiseen korvaamiseen. Lisäksi määrärahasta käytetään 0,5 milj. euroa vahinkojen ehkäisemiseen. Myönteistä on myös, että momentin määrärahan budjetointi muutetaan siten, että määräraha käytetään edellisenä vuonna tapahtuneiden vahinkojen korvaamiseen. Tämä selkeyttää momentin käyttöä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 7 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, ehkäisemisestä, valvonnasta ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 56 230 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2017 saa tehdä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) mukaisia tukipäätöksiä enintään 59 000 000 eurolla. Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä tukipäätöksiä vuonna 2017.

Selvitysosa:Määrärahalla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä myöntämällä tukea yksityismetsissä tehtäviin metsänhoito- ja perusparannustöihin.

Uusi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain mukainen tukijärjestelmä on astunut voimaan 1.6.2015. Uudessa tukijärjestelmässä on karsittu tuettavia työlajeja, tarkistettu tukiehtoja ja tukitasoja.

Määrärahalla toteutettavien töiden suora työllisyysvaikutus on n. 2 500 henkilötyövuotta.

Määrärahan jakautuminen ja myöntämisvaltuudesta valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)

  2017 2018 2019 2020 2021 Yhteensä vuodesta 2017 lähtien
             
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 30,88 15,15 9,03 4,00   59,06
Vuoden 2017 sitoumukset 25,35 20,00 10,00 2,00 1,65 59,00
Yhteensä 56,23 35,15 19,03 6,00 1,65 118,06

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos (metsänhoito- ja perusparannustöiden edistäminen) 1 000
Yhteensä 1 000

2017 talousarvio 56 230 000
2016 II lisätalousarvio 8 444 000
2016 talousarvio 55 230 000
2015 tilinpäätös 57 710 596

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 56,23 milj. euron määrärahaa ja 59 milj. euron myöntötukivaltuutta.

Valiokunta toteaa, että uudistetun Kemera-järjestelmän ongelma ei syksyllä 2016 ole myönnettävien määrärahojen riittävyys, vaan järjestelmän toimimattomuus. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Kemera-tukea on jäämässä käyttämättä noin 15 milj. euroa vuonna 2016.

Järjestelmän uudistuksen yhteydessä metsänhoitotöiden ennakkosuunnitelmat laajennettiin kaikkiin hankkeisiin, mikä johti ennakoitua suurempaan hakemusmäärään ja hallitsemattoman haun keskeytykseen keväällä 2016. Samanaikaisesti sähköisten järjestelmien käyttöönotto viivästyi, mikä lisäsi huomattavasti Metsäkeskuksen hallinnollista työtä. Kemera-lain toimeenpanon odotetaan kuitenkin tehostuvan, kun kaikki osapuolet siirtyvät sähköisten järjestelmien käyttöön.

Erityisen vaikeaksi on osoittautunut uuden Kemera-lain mukainen myöntämisvaltuuden hallinnointi. Myöntämisvaltuuden hallinnointiin tarvitaan valiokunnan mielestä nykyistä enemmän liikkumavaraa. Uudessa järjestelmässä yksittäisiin hankkeisiin sitoutuu aiempaa helpommin ylimääräistä valtuutta, koska hakemuksen voi tehdä jopa kaksi vuotta ennen työn toteutusta. Käyttämättä jääneet valtuudet tulee voida käyttää uusiin hankkeisiin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Kemera-tukijärjestelmä saadaan toimivaksi ja turvataan metsälainsäädännön metsänhoidollisten tavoitteiden toteuttaminen. Valiokunta pitää myös tarpeellisena, että hallitus ottaa momentilla huomioon vuoden 2017 lisätalousarvioesityksessään lisäyksenä vastaavan summan kuin mitä jää Kemera-tuesta käyttämättä vuonna 2016.

Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 2

Eduskunta edellyttää, että vuoden 2017 lisätalousarvioesityksessä momentille 30.40.44 lisätään vastaava määräraha kuin mitä vuodelle 2016 osoitetusta tuesta puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen jää käyttämättä.

Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä puun vuosittaista käyttöä 15 milj. kuutiometrillä. Tavoite vastaa hyvin teollisuuden nopeasti kasvavaan puun tarpeeseen. Käynnistyneiden investointiprojektien myötä vuosittaisen tarpeen arvioidaan kasvavan lähes 10 milj. kuutiometriä. Tarve kasvaa edelleen, mikäli myös metsä- ja energiateollisuuden aiesuunnitelmat toteutuvat. Kansallisen metsästrategian 2025 mukaan vuosittaiset hakkuut ovat vielä kestäviä hakkuumahdollisuuksia alhaisempia. Vuosittainen talousmetsien kertymä on noin 100 milj. kuutiometriä ja hakkuiden määrä noin 65 milj. kuutiometriä. Käytön kasvu edellyttää kuitenkin panostuksia metsänhoitoon, jotta kestävien hakkuiden tasoa voidaan tulevaisuudessa edelleen nostaa.

Valiokunta korostaa lisäksi metsänomistusrakenteen parantamista siten, että se mahdollistaa ammattimaisen ja aktiivisen metsätalouden harjoittamisen. Tätä tavoitetta tulee edistää myös valtion metsäomaisuuden myynnissä. Samoin oleellista on huolehtia toimivasta tieverkosta, joka on puuntuotannon perusedellytys.

Valiokunta pitää myös hyvänä, että Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihankkeen rahoituksesta (mom. 30.40.22) on varattu 5 milj. euroa Metsätiedon ja sähköisten palveluiden kehittäminen -hankkeeseen. Digitalisaation ja metsävaratiedon paremman hyödyntämisen säästöpotentiaalin on arvioitu olevan metsätaloudessa 100 milj. euroa vuodessa. Tulevaisuuden metsätieto ja sähköiset palvelut ovat myös yksi Kansallisen metsästrategian 2025 priorisoiduista toimenpiteistä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 56 230 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2017 saa tehdä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) mukaisia tukipäätöksiä enintään 59 000 000 eurolla. Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä tukipäätöksiä vuonna 2017.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 11 020 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että valtuutta voidaan käyttää myös kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla tehtyjen tukipäätösten virheiden korjauksiin.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1.6.2015 tapahtuneen lakimuutoksen pitkittyneestä siirtymävaiheesta johtuvien ennen vuotta 2017 saapuneiden rahoitushakemusten ja toteutusilmoitusten mukaisista maksatuksista. Hakemusten käsittelyä ja maksamista pitkittivät tietojärjestelmien keskeneräisyys ja sähköisen asioinnin toimimattomuus sekä huomattavasti Suomen metsäkeskuksen resursseja sitonut hakemusten manuaalinen tallennustyö.


2017 I lisätalousarvio 11 020 000
2017 talousarvio 56 230 000
2016 tilinpäätös 52 653 036
2015 tilinpäätös 57 710 596

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 11 020 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että valtuutta voidaan käyttää myös kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla tehtyjen tukipäätösten virheiden korjauksiin.

45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 3 027 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2017 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • —  metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella ja metsäluonnon hoitohankkeilla 2 300 hehtaarin alueella (vuoden 2016 tavoite 2 000 hehtaaria). Tavoitemäärässä on otettu huomioon Metso-ohjelmaan kohdistettu 3 000 000 euron hallitusohjelmasäästö.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Ympäristötuki 2 027 000
Metsäluonnon hoitohankkeet 1 000 000
Yhteensä 3 027 000

2017 talousarvio 3 027 000
2016 talousarvio 3 027 000
2015 tilinpäätös 6 027 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 3,027 milj. euron määrärahaa, joka vastaa vuoden 2016 tasoa, mutta on 3 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Määrärahasta käytetään ympäristötukeen noin 2 milj. euroa ja luonnonhoitokohteisiin miljoona euroa, mikä mahdollistaa metsänomistajien vapaaehtoiset talousmetsiin kohdistuvat toimenpiteet noin 2 000 hehtaarin alueella. Rahoitus ei riitä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuudelle METSO-ohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus huolehtii METSO-ohjelman riittävästä rahoituksesta, ja toteaa, että puunkäytön lisääntyessä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen on entistäkin oleellisempaa. Myös valiokunnan kuulemat metsäsektorin asiantuntijat nostivat esiin METSO-ohjelman rahoituksen lisäämisen joko käsiteltävälle momentille tai ympäristöministeriön hallinnonalalle (mom. 35.10.63).

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 3 027 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 40 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa

3) Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Suomen metsäkeskus on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä koskevia tehtäviä hoitava koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo Suomen metsäkeskusta.

Suomen metsäkeskuksen toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä, joiden yhteispinta-ala on 12,1 milj. hehtaaria (noin 60 % Suomen metsämaa-alasta). Suomen metsäkeskus valvoo metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitaa muut sille säädetyt viranomaistehtävät, esimerkiksi käsittelee vuosittain n. 100 000 metsänkäyttöilmoitusta ja n. 50 000 rahoitushakemusta. Metsäkeskus kerää alueellista metsävaratietoa n. 1,8 milj. hehtaaria sekä neuvoo ja kouluttaa n. 50 000 metsänomistajaa ja metsäalan toimijaa vuosittain.

Metsäkeskuksen toiminnan tuottavuutta parantavia toimenpiteitä ovat toimipaikkaverkoston, sähköisen asioinnin, tietojärjestelmäarkkitehtuurin, metsätiedon hyödyntämisen sekä metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden neuvontapalveluiden kehittäminen.

Pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2017 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Suomen metsäkeskuksen toiminnalle seuraavat tavoitteet:

Suomen metsäkeskuksen tulostavoitteet

  2015
toteutuma
2016
tulostavoite
2017
tulostavoite
       
1. Taloudellisuustavoitteet      
Metsälain mukaisten ilmoitusten käsittelyn ja päätöksenteon kokonaiskustannukset ilmoitusta kohden, € alle 15 alle 14 alle 13
Rahoituslain mukaisten hakemusten käsittelyn kokonaiskustannukset hakemusta kohden, € alle 90 alle 85 alle 83
Maastotarkastusten yksikkökustannukset €/ha alle 175 alle 170 alle 165
Alueellisen metsävaratiedon keruukustannukset €/ha alle 9 alle 7 alle 5
2. Suoritetavoitteet      
Alueellisen metsävaratiedon keruutavoite, ha 1 800 000 1 700 000 1 700 000
Metsään.fi-tiedotteiden määrä, kpl 45 000 50 000 55 000
Mukana olevien yritysten määrä metsään.fi-toimijapalvelussa 300 350 400
3. Laatutavoitteet      
Ajantasaisen metsävaratiedon kattavuus yksityismetsien pinta-alasta, % 75 85 90
Nuoren metsän hoidossa metsänhoidollisesti hyvien hankkeiden osuus pinta-alasta, % vähintään 90 vähintään 90 vähintään 90
Päätös nuoren metsän hoitohankkeista, viikkoa vireille tulosta enintään 4 enintään 3 enintään 3
Sähköisten ilmoitusten ja hakemusten osuus saapuneista, % 70 kasvaa edelleen kasvaa edelleen

Momentin määrärahalla toteutettavan toiminnan kustannusten (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) arvioitu jakautuminen tulosalueille

  2016
kustannukset
htv 2017
kustannukset
htv
         
Rahoitus- ja tarkastustoiminta 12,0 170 12,0 160
Alueellisen metsävaratiedon keruu ja ylläpito 15,9 200 15,9 190
Asiantuntijapalvelut 7,3 125 7,3 125
Muu valtionaputoiminta 5,6 20 5,6 40
Yhteensä 40,8 515 40,8 515

2017 talousarvio 40 800 000
2016 talousarvio 40 800 000
2015 tilinpäätös 42 720 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Suomen Metsäkeskus toimeenpanee uuden Kemera-lain mukaiset toimenpiteet (ks. mom. 30.40.44). Valiokunta pitää tärkeänä, että hakemusten käsittely saadaan sujuvaksi ja Kemera-järjestelmä toimivaksi.

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa Kemera-hakemusruuhkan purkamiseen ja hakemusten käsittelyyn liittyvän sähköisen järjestelmän kehittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 41 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa

3) Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen.

50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 10 130 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 §:n nojalla valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella (307 000) arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Riistanhoitomaksun suuruus on 33 euroa. Vuonna 2017 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksutulot on merkitty momentille 12.30.45.

Momentin varojen käyttöä suunnataan julkisen riistakonsernin strategian perusteella.

Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimialueena on koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.

Suomen riistakeskuksen toiminnallinen tuloksellisuus

Suomen riistakeskus tukee pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita seuraavasti:

  • — vastaa riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien ja niiden päivitysten osallistavasta valmistelusta ja ottaa toiminnassaan, ml. julkiset hallintotehtävät, huomioon vahvistettujen hoitosuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian toimenpiteet
  • — huolehtii kattavasta sidosryhmien kuulemisesta ja osallistamisesta alueellisissa riistaneuvostoissa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa, kehittää ja tukee suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimintaa yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa sekä edistää vapaaehtoisuuteen perustuvien muiden riistakantaseurantojen toteuttamista ja havaintojen ja terveysnäytteiden toimittamista tutkimuslaitoksille ja kehittää yhteistyössä julkisen riistakonsernin toimijoiden kanssa saalistilastointia sekä muita riistatietovarantoja riistahallinnon suunnittelutoiminnan perustaksi
  • — huolehtii, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä vähenee mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin
  • — pyrkii aktiivisin toimenpitein vähentämään riistaeläimiin kohdistuvaa laitonta tappamista
  • — huolehtii valtionavustusten ohjaamisesta riistanhoitoyhdistysten toimintaan valtionavustuslain 7 §:n 2 momentin mukaisella menettelyllä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Suomen riistakeskus 6 770 000
Riistanhoitoyhdistykset 2 340 000
Metsästysmuseotoiminnan tukeminen 405 000
Riistakonsernin strategian toiminnallistaminen kuten suurpetojen laskenta ja riistakonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen 615 000
Yhteensä 10 130 000

2017 talousarvio 10 130 000
2016 talousarvio 10 130 000
2015 tilinpäätös 10 213 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 10 130 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 8 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Uusi kalastuslaki (379/2015) tuli voimaan 1.1.2016. Lain 133 §:n 3 momentin mukaisesti kahdessa ensimmäisessä lain voimaantulon jälkeen laadittavassa valtion talousarviossa 82 §:ssä mainittuihin tarkoituksiin on otettava määräraha, joka perustuu arvioon siitä, miten paljon varoja kalastonhoitomaksuina kertyy sitä vuotta edeltävänä vuonna, jota varten talousarviota laaditaan.

Vuonna 2016 kalastonhoitomaksuina arvioidaan kertyvän tuloja 8 700 000 euroa. Vastaava summa osoitetaan kalastuslain 82 §:n mukaisen toiminnan rahoitukseen vuodelle 2017.

Kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisen toiminnan rahoitukseen arvioidaan käytettävän 8 700 000 euroa. Vuonna 2017 kalastonhoitomaksuina kertyvät tulot on merkitty momentille 12.30.44.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kalastuslain 82 §:n 1—3 kohtien mukaiset käyttötarkoitukset 5 400 000
Kalastuslain 82 §:n 5 kohdan mukaisesta kalastonhoitomaksukannosta aiheutuvat menot 700 000
Kalastuslain 82 §:n 4 kohdan mukaiset korvaukset vesialueiden omistajille 2 600 000
Yhteensä 8 700 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kalastonhoitomaksujen tulokertymän lasku -1 700
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK) -150
Yhteensä -1 850

2017 talousarvio 8 700 000
2016 talousarvio 10 550 000
2015 tilinpäätös 9 734 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 8,7 milj. euron määrärahaa, joka on 1,85 milj. euroa (18 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2016. Syynä tähän on kalastonhoitomaksujen kertymän pieneneminen, mikä johtuu lähinnä 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden maksuvapautuksesta. Valiokunta toteaa, että kalatalouden edistämisen kannalta on kestämätöntä, ettei kasvava senioriväestö osallistu lainkaan sen rahoitukseen. Myös kalastonhoitomaksun maksamatta jättäneiden määrää on pyrittävä vähentämään tehostamalla ja lisäämällä valvontaa.

Kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan osuus on enää noin 6 prosenttia kalan kokonaiskulutuksesta, ja vähittäiskaupasta oleva kala on yhä useammin tuontikalaa. Valiokunta toteaa, että kaupallisen kalastuksen ja ammattikalastajien toimintaedellytyksiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, jotta kalan kysynnän kasvuun pystytään vastaamaan kotimaisella pyynnillä. Valiokunta pitää myös välttämättömänä kasvaneiden hyljevahinkojen korvaamista ja hyljekantojen tehokasta sääntelyä kantojen kestävyys huomioiden. Tärkeää on edelleen myös kalastuselinkeinon itsensä harjoittama elinkeinokalatalouden edistämistoiminta.

Valiokunta toteaa lisäksi, kuten usein aiemminkin budjettimietinnöissään, että särkikalojen tehostetun pyynnin avulla on mahdollista poistaa rehevöityneistä vesistöistä fosforia. Merialueen ja tiettyjen rehevöityneiden sisävesialueiden kestävää hoitokalastusta tulee laajentaa ja edistää särkikalojen kaupallista käyttöä siten, että toiminta on pitkällä aikavälillä kannattavaa. Särkikalojen jalostamista lähikalatuotteiksi ja niiden hyödyntämistä eläinrehuna tulee edesauttaa mm. kylmäketjua ja logistiikkaa kehittämällä.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa. Määrärahasta 100 000 euroa osoitetaan hoitokalastukseen ja 50 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle. Lisäksi valiokunta palauttaa momentin päätösosaan maininnan, että määrärahaa saa käyttää Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n avustukseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 8 850 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin.

Määrärahasta käytetään 50 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 1 332 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

2) avustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.

Selvitysosa:Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen myönnettävillä avustuksilla varmistetaan, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa.

Luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhdistyksille myönnettävät avustukset kohdennetaan luonnonvaratalouden kasvua ja kilpailukykyä edistävään kehittämistoimintaan ja viestintään.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Avustukset metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen 600 000
Avustukset luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhdistyksille 732 000
Yhteensä 1 332 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Järjestötukien säästö (HO 2015) 53
Yhteensä 53

2017 talousarvio 1 332 000
2016 talousarvio 1 279 000
2015 tilinpäätös 1 443 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 1 332 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

2) avustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.

62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 20 881 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta sekä ammattikalastajille myönnettävistä saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvauksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 70 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 8 900 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan mukaisina menoina 19 606 000 euroa, joka on vuosille 2014—2020 Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) osaksi rahoitettavan toimintaohjelman rahoitusosuutta. EU:n osuus tästä on 10 591 000 euroa. EU:n ja kansalliset rahoitusosuudet on vahvistettu Euroopan komission hyväksymässä toimintaohjelmassa. Varoja voidaan käyttää kalatalouselinkeinojen investointi- ja kehittämishankkeiden, kalatalouden ympäristöhankkeiden ja meripolitiikan toteuttamiseen liittyvien hankkeiden rahoittamiseen sekä kaupallisen kalastuksen valvonnan ja tiedonkeruun toimenpiteiden rahoittamiseen.

Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden omassa talousarviossaan.

Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän yhteensä 8 000 000 euroa ohjelmakauden 2014—2020 EMKR:n rahoitusosuutena.

Määrärahassa on otettu huomioon kokonaan kansallisesti rahoitettavina elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteinä kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) mukaiset avustukset sekä kaupallisen kalastuksen valvonnasta aiheutuvat menot, siltä osin kuin valvontatoimenpiteet eivät sisälly Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelmaan. Määrärahaa voidaan käyttää maa- ja metsätalousministeriön hyväksymillä perusteilla myös muuhun elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseen tai kalatalousalan valtiontukena EU:n säädösten mukaisesti. Lisäksi määrärahaa on tarkoitus käyttää saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen ammattikalastajille arviolta 80 000 euroa. Vuonna 2017 kokonaan kansallisesti rahoitettaviin menoihin arvioidaan tarvittavan 1 275 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Kansallinen osuus EU:n osuus (EMKR) Yhteensä
       
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma, yhteensä 9 015 000 10 591 000 19 606 000
Kansalliset toimenpiteet 1 275 000 - 1 275 000
Yhteensä 10 290 000 10 591 000 20 881 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EMKR-toimintaohjelman rahoituksen muutos 44
Yhteensä 44

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 20 881 000
2016 talousarvio 20 837 000
2015 tilinpäätös 38 984 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Määrärahasta on varattu 9 015 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan neljännen kappaleen.


2017 talousarvio 20 881 000
2016 talousarvio 20 837 000
2015 tilinpäätös 38 984 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 20 881 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta sekä ammattikalastajille myönnettävistä saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvauksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 70 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 9 015 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisten lainojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan tarpeeksi arvioidaan 100 000 euroa. Kun aiemmilta vuosilta siirtyväksi eräksi arvioidaan 50 000 euroa, vuoden 2017 määrärahan tarve on 50 000 euroa.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 50 000
2016 talousarvio 50 000
2015 tilinpäätös 50 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisten lainojen maksamiseen.