Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
              (42.) Eräät korvaukset
              44. Luonnonhaittakorvaukset
              62. Eräät valtionavut
         40. Luonnonvaratalous
            (63.) Metsähallitus
         64. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

20. Maa- ja elintarviketalousPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:Luvun 30.20 selvitysosa on sisällytetty luvun 30.10 selvitysosaan.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Maatalouden kannattavuus

Maataloustuotteiden markkinatilanne Suomessa ja koko EU:ssa on vaikea. Vuonna 2015 lähes kaikkien maataloustuotteiden tuottajahinnat putosivat, ja saman suuntainen kehitys on jatkunut vuonna 2016. Lisäksi viime vuosina tuotantopanosten hinnat ovat nousseet tuottajahintoja nopeammin. Vuonna 2016 keskimääräisten tuotantokustannusten ennakoidaan kasvavan kahdella prosentilla energiakustannusten pienenemisestä huolimatta.

Luonnonvarakeskus arvioi tilakohtaisen yrittäjätulon olevan 9 400 euroa vuonna 2016. Tulos kattaa enää 20 prosenttia tavoitteena olevasta korvauksesta yrittäjäperheen työlle ja yritykseen sijoitetulle omalle pääomalle. Maatalousyrityksistä 38 prosentille ei Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan jää yrittäjätuloa lainkaan. Kannattavuustavoitteeseen on yltämässä vain 7 prosenttia yrityksistä. Vaikka maatalouden yrityskoko ja liikevaihto ovat kasvaneet, yritysten kannattavuus on heikentynyt koko 2000-luvun ajan.

Maataloustuotannon kannattavuuteen ja viljelijöiden tulokehitykseen vaikuttavat myyntitulojen ja kustannusten lisäksi EU:n ja kansallisten viljelijätukien määrä. Tukien osuus maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotosta on noin kolmannes. Talousarvioesityksessä viljelijätuet nousevat noin 25 milj. euroa. Kasvusta noin 10 milj. euroa rahoitetaan kansallisesta budjetista ja noin 15 milj. euroa EU:n yhteisestä budjetista.

Valiokunta pitää oikeansuuntaisina hallituksen päätöksiä, joilla on pyritty helpottamaan viljelijöiden taloudellista tilannetta, ja niiden vaikutus yrittäjätuloon on positiivinen. Talousarvioesityksen yhteydessä päätettiin osoittaa yhteensä 50 milj. euroa maatalouden kriisitoimien rahoittamiseen. Tästä suurin osa otettiin käyttöön vuoden 2016 kolmannessa lisätalousarviossa. Talousarvioesitykseen kriisipaketista sisältyy maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen lisäys 2,5 milj. eurolla, joka on tarkoitus kohdentaa erityisesti investointeja tehneille tiloille. Lomituspalveluiden palvelumaksuja alennetaan 10 milj. eurolla (mom. 33.80.40) ja maatalousyrittäjien jaksamiseen esitetään miljoonan euron määrärahaa (mom. 33.80.50). Lisäksi kevään 2016 kehyspäätöksen mukaisesti kansallisen tuen määrärahaa korotetaan 6,7 milj. eurolla ja perutaan luonnonhaittakorvauksiin käytettävissä olevan määrärahan leikkaus (20 milj. euroa) vuodelta 2017. Maatilojen maksuvalmiuksia vahvistetaan myös lainojen valtiontakauksilla ja maksuhelpotuksilla sekä tukimaksujen aikaistamisella.

Hallitusohjelman mukaisesti maatalouden kannattavuuden kasvuun panostetaan myös Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) kautta vuosina 2016—2018 yhteensä 90 milj. eurolla. Tästä 30 milj. euroa sisältyy käsiteltävään talousarvioesitykseen. Investointitukea suunnataan pääasiassa kotieläin- ja kasvintuotannon rakentamisinvestointeihin, lisäksi tuetaan mm. salaojitusta ja eläinten hyvinvoinnin parantamista ja edistetään uusiutuvan energian käyttöä.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Suomen maatalouden omavaraisuusaste on EU-jäsenmaiden heikoimmassa neljänneksessä, EU-keskiarvo oli 85 prosenttia vuonna 2013. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan maatilojen omavaraisuusaste oli keskimäärin 74 prosenttia vuonna 2014, mikä on korkea moneen muuhun toimialaan verrattuna. Maataloudessa pääoma sitoutuu kuitenkin niin pitkäaikaisesti (koneet, rakennukset, viljelysmaa), että korkea omavaraisuusaste on välttämätön edellytys tuotannon jatkamiselle. Lisäksi maatalousyritysten velkojen määrä on kasvanut pääomaa nopeammin ja velkojen suhde liikevaihtoon on noussut 2000-luvun alun 60 prosentista lähes 90 prosenttiin. Erot velkaisuudessa tilojen ja tuotantosuuntien välillä ovat suuria. Velat ovat kasaantuneet yritystä kehittäneille, investoineille ja usein nuorille maatalousyrittäjille.

Valiokunta toteaa, että suuri velkamäärä, maataloustuotteiden markkinoiden epävakaus ja satotasojen vaihtelu ovat lisänneet maatalousyrittäjien riskiä, jolloin tuet ovat olleet tuottoja vakauttava tekijä. Maatalouden tukiin tarvitaan jatkossakin vakautta ja pitkäjänteisyyttä. Lisäksi tuet on kohdistettava nykyistä enemmän ns. aktiivitilojen tuotantoon. Samalla on kuitenkin syytä muistaa, että korkeillakaan tuen tasoilla ei voida ylläpitää tuotantoa ja investointeja, jos markkinanäkymät ovat pitkään huonot.

Valiokunta pitää välttämättömänä maatilojen kannattavuuden parantamista myös muiden toimenpiteiden avulla. Viljelijät tarvitsevat konkreettisia toimenpiteitä, jotka auttavat nykyisen vaikean tilanteen yli, esimerkiksi laaja-alaista puolueetonta neuvontaa (ks. mom. 30.10.50). Tilojen väliset kannattavuuserot ovat suuria, joten yksilöllisillä ratkaisuilla on keskeinen merkitys tilan kannattavuuteen.

Erittäin tärkeänä valiokunta pitää myös suomalaisen ruoantuotannon brändäystä kilpailukyvyn parantamiseksi. Suomessa myydään kestävällä pohjalla ja vastuullisesti tuotettua ruokaa pääasiassa massatuotteena. Markkinoinnissa on käyttämättömiä mahdollisuuksia, joita tulee hyödyntää hinnoittelussa. Kuluttajalle on pystyttävä viestimään suomalaisen ruoantuotannon lisäarvosta. Samalla on huolehdittava viljelijöiden asemasta ja oikeudenmukaisesta hinnan jakautumisesta ruokaketjussa.

Valiokunta korostaa edelleen (kuten VaVM 16/2015 vp), että vain taloudellisesti terveellä pohjalla toimiva maatalous tuottaa kuluttajille lähi- ja luomuruokaa sekä turvaa huoltovarmuuden. Kotimaisen ruuantuotannon säilyttämistä ja siihen panostamista tukee myös se, että FAO arvioi maailman maataloustuotannon kasvutarpeeksi 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Huoltovarmuuden merkitys korostuu myös erilaisten kansainvälisten kriisien lisääntyessä, ja samoin pakolaisvirtojen arvioidaan kytkeytyvän yhä useammin ruuan tuotannon kriisiytymiseen.

02. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 941 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) maksullisten eläintutkimusten, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja, hintojen alentamiseen enintään 576 000 eurolla

3) hukkakauralain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavien korvausten maksamiseen

4) elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettaviin menoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) tehtävänä on elintarvikkeiden ja maa- ja metsätalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden valvonta ja tutkimus. Evira varmistaa elintarvikkeiden ja alkutuotannon tuotteiden sekä niiden tuotantoketjun turvallisuutta ja laatua.

Evira tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

  • — johtaa, kehittää ja valvoo elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden viranomaisten vastuulla olevaa riskinhallintaa alue- ja paikallistasoilla ja suorittaa valvontaa omalla toimialallaan
  • — rakentaa elintarviketurvallisuutta varmistavia järjestelmiä yhdessä tuottajien ja elintarviketeollisuuden ja elintarvikekaupan kanssa
  • — tekee eläintauteihin ja kasvintuhoojiin sekä elintarviketurvallisuuteen liittyvää diagnostiikkaa ja analytiikkaa tautien osoittamiseksi ja vastustamiseksi sekä elintarviketurvallisuuden lisäämiseksi
  • — toimii oman alansa vertailulaboratoriona
  • — suorittaa tieteellistä tutkimusta ja riskinarviointeja sekä tekee seurantatutkimuksia
  • — vastaa riskiviestinnästä viranomaisten ja kuluttajien sekä elintarvikealan toimijoiden välillä.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2017 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Eviralle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

  • — edistetään toimijoiden vastuullisuutta sekä valvonnan ja toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja viranomaistoiminnan avoimuutta valvonnan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Vahvistetaan valvojasta valmentajaksi -toimintatapaa
  • — jatketaan elintarviketurvallisuusselonteon ja zoonoosistrategian toimeenpanoa ja torjutaan mikrobilääkeresistenssiä
  • — vaikutetaan aktiivisesti elintarvikeketjun tuotteiden viennin edellytysten varmistamiseen ja uusien viennin kohdemaiden avautumiseen
  • — edistetään biotaloutta ja huomioidaan uudet tekniikat ja innovaatiot erityisesti ravinteiden ja sivutuotevirtojen hyödyntämisessä
  • — kehitetään varautumista eläintautien ja kasvintuhoojien varalta
  • — kohdennetaan tutkimustoimintaa ja riskinarviointia palvelemaan lainsäädäntötyötä, valvontaa ja elinkeinon tarpeita hallinnonalan strategian mukaisesti
  • — kevennetään hallinnollista taakkaa sekä uudistetaan hallinnon toimintatapoja ja työmenetelmiä
  • — kehitetään palveluita ja tietojärjestelmiä asiakaslähtöisesti. Jatketaan toimijoiden sähköistä asiointia ja valvontaviranomaisten toiminnan tehokkuutta parantavien tietovarantojen ja -järjestelmien kehittämistä.
Toiminnallinen tuloksellisuus ja voimavarojen hallinta

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Eviralle vuoden 2017 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen luvun 30.01 selvitysosassa todetut toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteet.

Elintarviketurvallisuusviraston päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet

  2015 toteutuma 2016 arvio 2017 arvio
  Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv
                   
Elintarviketurvallisuus 28 892 13 416 321 25 623 11 574 283 25 338 11 964 283
— tieteellinen tutkimus 937 253 10 1 066 341 14 1 068 352 14
— riskiarviointi 1 089 282 12 1 053 227 13 1 055 235 13
— laboratoriopalvelut 7 006 256 81 4 650 176 50 4 526 182 50
— valvonta 19 860 12 625 218 18 854 10 830 206 18 689 11 195 206
Eläinten terveys ja hyvinvointi 19 716 2 967 186 21 647 3 684 198 21 354 3 808 198
— tieteellinen tutkimus 627 119 7 783 183 11 785 189 11
— riskiarviointi 313 3 4 413 34 5 413 35 5
— laboratoriopalvelut 10 431 891 107 10 354 787 110 10 144 813 110
— valvonta 8 345 1 954 68 10 097 2 680 72 10 012 2 771 72
Kasvintuotannon edellytykset ja
kasvinterveys
11 823 5 750 125 15 588 6 187 163 15 416 6 395 163
— tieteellinen tutkimus - - - 17 - - 17 - -
— riskiarviointi 328 72 4 321 23 5 321 24 5
— laboratoriopalvelut 3 795 797 47 5 659 809 64 5 569 836 64
— valvonta 7 700 4 881 74 9 591 5 355 94 9 509 5 535 94
Yhteensä 60 431 22 133 632 62 858 21 445 644 62 108 22 167 644

Viraston tunnusluvut

  2015
toteutuma
2016
talousarvio
2017
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
— Taloudellisuusindeksi 100 100 100
— Tuottavuusindeksi 105 101 101

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 60 785 64 379 62 108
Bruttotulot 22 132 22 167 22 167
Nettomenot 38 653 42 212 39 941
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 270    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 374    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 18 709 18 683 18 683
— muut tuotot 5 - -
Tuotot yhteensä 18 714 18 683 18 683
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 15 103 14 518 14 518
— osuus yhteiskustannuksista 4 134 4 165 4 165
Kustannukset yhteensä 19 237 18 683 18 683
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -523 - -
Kustannusvastaavuus, % 97 100 100
       
Muut suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 2 226 2 519 2 184
— muut tuotot 80 - -
Tuotot yhteensä 2 306 2 519 2 184
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1 988 2 236 2 001
— osuus yhteiskustannuksista 747 859 759
Kustannukset yhteensä 2 736 3 095 2 760
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -430 -576 -576
Kustannusvastaavuus, % 84 81 79
       
Hintatuki - 576 576
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen -430 - -

Vastustettavien sekä uusien uhkaavien eläintautien havaitsemiseksi ja kotoperäisten eläintautien esiintyvyyden seuraamiseksi tarvitaan näytteitä sairaista eläimistä. Eläintautitutkimuksissa seurannan kannalta riittävän näytemäärän saaminen edellyttää eläinten omistajien tai eläinlääkärien oma-aloitteellisesti lähettämiä näytteitä. Tutkimuskustannusten periminen täysimääräisinä näytteen lähettäjältä vähentäisi näytteiden määrää merkittävästi, minkä vuoksi hintatuen käyttö on perusteltua. Hintatuen määrä on enintään 576 000 euroa.

Vuodesta 2017 lähtien momentilta ei enää ole mahdollista maksaa valtionapua Eläinten hyvinvointikeskukselle.

Elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettavat menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.

Määrärahasta käytetään 1 480 000 euroa Maanmittauslaitokselta hankittaviin IT-palveluihin.

Tuottavuussäästöjen tilapäiseen käyttöön tarkoitettua määrärahaa siirtona momentilta 30.01.23 käytetään ympäristöterveydenhuolto (Vati) -hankkeeseen ja eläinlääkintähallinnon tietojärjestelmän kehittämiseen (Elvi).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eläinlääkintähallinnon tietojärjestelmän kehittäminen (Elvi) ja ympäristöterveydenhuollon Vati-hanke (siirto momentilta 30.01.23) 920
Eviran Julkishallinnon yhteinen käyttöliittymä ympäristöterveydenhuollolle -hanke (v. 2016 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -866
Eviran Julkishallinnon yhteinen käyttöliittymä ympäristöterveydenhuollolle -hanke (v. 2017 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 1 194
Tuottavuussäästön tilapäinen käyttö, lisäyksen poisto -1 950
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -399
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 14
Palkkaliukumasäästö -94
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -186
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -54
Toimintamenojen tuottavuussäästö -197
Toimintamenosäästö (HO 2015) -54
Työajan pidentäminen (Kiky) -260
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -40
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -299
Yhteensä -2 271

2017 talousarvio 39 941 000
2016 II lisätalousarvio -285 000
2016 talousarvio 42 212 000
2015 tilinpäätös 41 757 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Määrärahaa saa käyttää myös:

5) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Päätösosan kohta 5) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 5).

Muutos mahdollistaa määrärahan käyttämisen omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen EU-rahastojen tuella toteutettavissa hankkeissa.


2017 talousarvio 39 941 000
2016 II lisätalousarvio -285 000
2016 talousarvio 42 212 000
2015 tilinpäätös 41 757 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 941 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) maksullisten eläintutkimusten, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja, hintojen alentamiseen enintään 576 000 eurolla

3) hukkakauralain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavien korvausten maksamiseen

4) elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettaviin menoihin

5) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 321 000 euroa.

Vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 71 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 71 000 euroa aiheutuu määrärahan uudelleenbudjetoinnista ja on tarkoitettu käytettäväksi turkiseläinten hyvinvoinnin parantamiseen ja eläinjalostukseen liittyvän eläinsuojelulainsäädännön toimeenpanon tehostamiseen.

Lisäyksestä 250 000 euroa on tarkoitettu eläintautien, erityisesti afrikkalaisen sikaruton, torjuntaa tehostaviin toimenpiteisiin.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2017 III lisätalousarvio 321 000
2017 talousarvio 39 941 000
2016 tilinpäätös 41 927 000
2015 tilinpäätös 41 757 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 321 000 euroa.

Vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 71 000 euroa.

03. Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 202 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille

2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Maaseutuviraston (Mavi) tehtävänä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, unionin osaksi rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden hallinto- ja toimeenpanotehtävät.

Mavi tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

  • — edistää toiminnallaan digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämistä tukijärjestelmien toimeenpanossa ja varmistaa, että tietojärjestelmät toimivat
  • — huomioi omassa toiminnassaan elinkeinotoiminnan monipuolisesti
  • — maaseutuohjelman toimenpiteet, joilla monipuolistetaan maaseutualueiden elinkeinotoimintaa ja asukkaiden omaehtoista kehittämistä, on asukkaiden haettavissa koko ohjelmakauden niin, että niihin varattu kehys saadaan käytettyä täysimääräisesti
  • — tukee toiminnallaan Leader-toiminnan erityispiirteiden toteutumista ja varmistaa, että toimialaohjauksessa huomioidaan paikallisen kehittämisen rooli
  • — edistää toiminnallaan hallitusohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman tavoitteiden toteutumista.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2017 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Maville seuraavat alustavat tulostavoitteet:

  • — EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, ohjelmakauden 2014—2020 sekä niitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanossa ja kehittämisessä edistetään järjestelmien yksinkertaistamista ja tehostamista koko hallinnonalan yhteistyönä
  • — Mavin toiminta tukee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalle 2014—2020 asetettujen strategisten, määrällisten ja viestinnällisten tavoitteiden saavuttamista
  • — sähköistetään edelleen hallinnon prosesseja ja palveluja asiakaslähtöisesti
  • — kehitetään Mavin ja Maanmittauslaitoksen välistä yhteistyötä tietohallinnossa ja paikkatietosektorilla
  • — varmistetaan viljelijätukiprosessin toimivuutta siten, että tuet voidaan maksaa tavoiteaikataulujen mukaisesti.
Toiminnallinen tuloksellisuus ja voimavarojen hallinta

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Maville vuoden 2017 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen luvun 30.01 selvitysosassa todetut tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteet.

Maaseutuviraston päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet (sisältää myös muut kuin momentti 30.20.03)1)

  2015 toteutuma2) 2016 arvio2) 2017 arvio2)
  Kust.
1 000 €
Tuotot 1 000 € Htv Kust.
1 000 €
Tuotot 1 000 € Htv Kust.
1 000 €
Tuotot 1 000 € Htv
                   
Viljelijätuet 18 877 492 106 18 515 514 105 18 305 510 101
Markkinatuet 3 329 323 26 2 535 190 25 2 505 195 24
Hanke-, yritys- ja rakennetuet 7 816 868 56 8 323 545 55 8 335 535 55
Maaseutuverkostoyhteistyö 2 184 1 601 10 2 148 2 148 11 1 785 1 785 11
Metsätalous 406 10 4 365 10 4 360 10 4
Elinkeinokalatalouden tehtävät 265 7 3 420 8 3 400 9 3
Riistatalous 128 3 1 195 8 1 190 9 1
Porotalous 6 - - 10 - - 10 - -
Fead, vähävaraisten ruoka-apu 368 170 3 180 180 3 190 190 3
Ohjaustoiminnot 520 13 5 447 88 5 440 85 5
Yhteensä3) 33 899 3 487 214 33 138 3 691 212 32 520 3 328 207

1) Toimintojen jaottelu poikkeaa vuoden 2016 talousarvioon nähden. Kiekun käyttöönoton myötä vuonna 2015 otettiin käyttöön taulukon mukaiset ohjaustoiminnot.

2) Kustannukset ja tuotot sisältävät vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta rahoitettavan toimenpideohjelman teknisen avun osuuden, mutta ei varsinaiseen ruoan hankintaan, jakeluun ja varastointiin liittyviä kustannuksia ja tuottoja. Vuoden 2017 tiedot eivät sisällä todentamisviranomaisen tehtävää, joka rahoitetaan momentilta 30.01.01.

3) Htv-arviossa on otettu huomioon kertaluonteisena lisäyksenä tuottavuusrahaan liittyen seuraavasti: 11 htv v. 2015, 2 htv v. 2016 ja 5 htv v. 2017 ja momentilta 30.01.01 rahoitettavaan todentamisviranomaisen tehtävään liittyen: 5,5 htv v. 2015 ja 6 htv v. 2016, vuoden 2017 htv-määrään niitä ei sisälly.

Viraston tunnusluvut

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Vaikuttavuus      
Sähköinen tukihakuprosentti pinta-alaperusteisissa tuissa 86 88 90
Sähköinen tukihakuprosentti yritys-, hanke- ja rakennetuissa 76 83 86
Yritys-, hanke- ja rakennetukien sidontaprosentti 10 30 50
Yritys-, hanke- ja rakennetukien maksuprosentti sidonnoista - 20 30
Yritys-, hanke- ja rakennetukivarojen maksuprosentti ohjelman rahoitussuunnitelmasta - 5 15
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Taloudellisuusindeksi (2011=100) - 100 100
Tuottavuusindeksi (2011=100) - 110 110
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Käyttäjätuen asiakastyytyväisyys (asteikko 4—10) 7,7 8,1 8,2
Valvonnan asiakastyytyväisyys (asteikko 4—10) - 8,4 -

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 31 516 31 952 32 231
Bruttotulot 5 045 7 991 8 029
Nettomenot 26 471 23 961 24 202
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 684    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 520    

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa 2 262 000 euroa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisen avun määränä.

Määrärahasta käytetään 3 600 000 euroa Maanmittauslaitokselta hankittaviin IT-palveluihin.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Ahvenanmaan maakunnan kunnille suoritettavat korvaukset maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta. Korvaus määräytyy tukihakemusten lukumäärän perusteella ja sen suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Mavi toimii työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (vähävaraisten rahasto) hallintoviranomaisena. Rahastosta rahoitettavan vähävaraisten avun toimenpideohjelman toimeenpanoon henkilötyön osalta käytetään vähävaraisten rahaston teknistä apua ja varsinaiseen ruoan hankintaan, jakeluun ja varastointiin itse ohjelman rahoitusta. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa 5 389 000 euroa avun hallinnoinnista ja toimeenpanosta johtuen.

Tuottavuussäästöjen tilapäiseen käyttöön tarkoitettua määrärahaa siirtona momentilta 30.01.23 käytetään menoihin, jotka aiheutuvat tukisovelluksen uudistamisesta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maaseutuviraston mobiilivalvonta, kertalisäyksen poisto (EK) -400
Tukisovelluksen uudistaminen (5 htv) (siirto momentilta 30.01.23) 1 850
Tuottavuussäästön tilapäinen käyttö, lisäyksen poisto (-2 htv) (siirto momentille 30.01.23) -595
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -153
Palkkaliukumasäästö -38
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -75
Toimintamenojen tuottavuussäästö -114
Toimintamenosäästö (HO 2015) -31
Työajan pidentäminen (Kiky) -106
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -16
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -81
Yhteensä 241

2017 talousarvio 24 202 000
2016 II lisätalousarvio 889 000
2016 talousarvio 23 961 000
2015 tilinpäätös 25 307 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 202 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille

2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen.

20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 6 028 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnille maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin

2) eläintautilain (441/2013) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen

3) kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) mukaisten korvausten maksamiseen

4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Eläinlääkintähuoltolain 23 §:n nojalla kunnille maksetaan korvauksia kunnaneläinlääkärien eläintautilain (441/2013), eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain (517/2015), eläinsuojelulain (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetun lain (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetun lain (387/2014) sekä maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) perusteella suorittamista tehtävistä.

Toimijoiden maksut eläintautilain ja eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain nojalla tehdyistä maksullisista kunnaneläinlääkärien suoritteista tuloutuvat momentille 12.30.99.

Kasvintuhoojien hävittämiskustannuksista voidaan kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) nojalla maksaa toimijalle korvauksia, jos kasvintuotannolle aiheutuneet vahingot ovat poikkeuksellisen suuret ja korvaaminen on toimijan elinkeinon jatkamisen kannalta tarpeellista. Korvauksia kasvintuhoojan hävittämiskustannuksista voidaan maksaa myös metsässä kasvavien puiden osalta. Määrärahaa saa käyttää myös kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien kartoitus- ja torjuntatöiden menojen maksamiseen.

Määrärahasta on valtion osuutta 5 818 000 euroa ja EU-osuutta 210 000 euroa. Euroopan unionin rahoitusosuus eläintautien ja kasvintuhoojien torjunnasta tuloutuu momentille 12.30.04.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kunnille maksettavat korvaukset 4 400 000
Eläintautitorjunnan ja eläinsuojelun menot 690 000
Kasvintuhoojien torjunta 938 000
Yhteensä 6 028 000

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 6 028 000
2016 talousarvio 6 028 000
2015 tilinpäätös 5 065 784

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 6 028 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnille maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin

2) eläintautilain (441/2013) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen

3) kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) mukaisten korvausten maksamiseen

4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 335 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki)

2) vuonna 2016 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2017 tehdyistä tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2018 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia pohjoisen tuen menoja enintään 30 000 000 euroa.

Selvitysosa:Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaukset) sekä osaltaan turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhataloudelle komission vuonna 2013 hyväksymän tukiohjelman perusteella.

Pohjoista tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle, kasvinviljelylle ja eräille muille kohteille komission vuonna 2009 hyväksymän pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella. Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita kansallisia tukia.

Määrärahassa on otettu huomioon 10 000 000 euroa käytettäväksi tukeen, joka kohdennetaan erityisesti investointeja tehneille tiloille.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 2015—2017 sekä arvio menojen siirtymisestä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavaksi (milj. euroa)

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
       
Tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle 332,1 322,3 335,4
   Etelä-Suomen kansallinen tuki 28,9 27,0 25,1
   Pohjoinen tuki 296,5 285,7 294,7
   Muu kansallinen tuki 6,7 9,6 15,6
Edellisiin vuosiin kohdistuvia tukimenoja maksetaan ao. vuoden määrärahasta - - -
Valtuus budjetissa 30,0 30,0 30,0

Valtuuksien käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

  2017 2018 2019 2020 2021 Yhteensä vuodesta 2017 lähtien
             
Vuoden 2017 sitoumukset 4,3 25,7 - - - 30,0

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallituksen menosäästöpäätöksen muutos -3 000
Maatalouden kannattavuustilanteen parantaminen 6 700
Maatalouden kriisipakettiin 2016 sisältyvä lisäys 10 000
Yhteensä 13 700

2017 talousarvio 335 400 000
2016 talousarvio 321 700 000
2015 tilinpäätös 324 750 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 327 900 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos 7 500 000 euroa talousarvioesityksen 335 400 000 euroon nähden on vähennystä talousarvioesityksen 10 000 000 euron määrärahasta, joka kohdennetaan erityisesti investointeja tehneille tiloille. Vähennystä vastaava lisäys on tehty vuoden 2016 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä momentille 30.10.44.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 2015—2017 sekä arvio menojen siirtymisestä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavaksi (milj. euroa)

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
       
Tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle 332,1 322,3 327,9
   Etelä-Suomen kansallinen tuki 28,9 27,0 25,1
   Pohjoinen tuki 296,5 285,7 294,7
   Muu kansallinen tuki 6,7 9,6 8,1
Edellisiin vuosiin kohdistuvia tukimenoja maksetaan ao. vuoden määrärahasta - - -
Valtuus budjetissa 30,0 30,0 30,0

2017 talousarvio 327 900 000
2016 talousarvio 321 700 000
2015 tilinpäätös 324 750 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 327 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki)

2) vuonna 2016 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2017 tehdyistä tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2018 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia pohjoisen tuen menoja enintään 30 000 000 euroa.

41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 530 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisten tukien maksamiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena kohdan 1) mukaisten EU-tulotukien ja kohtaan 2) sisältyvien suoraan tuotteisiin kohdennetuista toimenpiteistä aiheutuvien menojen osalta sekä maksatuspäätösperusteisena muiden kohdan 2) mukaisten tukien osalta.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2015 uudistuneen yhteisen maatalouspolitiikan perusteella maksettavat EU-tulotuet ja EU-markkinatuet, jotka rahoitetaan kokonaan EU:n varoista.

EU-tulotuet turvaavat omalta osaltaan maataloustuotannon kannattavuutta ja muiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteutumista. Tukien ehtona on muun muassa ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien vaatimusten eli ns. täydentävien ehtojen noudattaminen. Viherryttämistuen osuus on 30 % EU-tulotuesta ja nuorten viljelijöiden tuki enintään 2 % EU-tulotuesta.

Pääosa EU-tulotuista maksetaan tuotannosta irrotettuna perustukena. Lisäksi maksetaan tuotantosidonnaisia tukia 19,2 % EU-tulotuen määrästä (19,6 % vuonna 2016). Osa tuotantosidonnaisesta tuesta maksettiin ennen vuotta 2015 Etelä-Suomen kansallisena tukena.

Momentilta maksettavien EU-markkinatukien määrän arvioidaan supistuvan 1 000 000 eurolla vuoden 2016 tasosta, kun vientitukien käytöstä luovutaan joulukuussa 2015 WTO-ministerikokouksessa sovitun mukaisesti.

Määrärahan kohdentamisperusteeksi esitetään maksuperustetta EU-tulotukien (päätösosan kohta 1) lisäksi myös suoraan tuotteisiin kohdennetuista toimenpiteistä aiheutuvien menojen osalta (osa päätösosan kohtaa 2) sekä maksatuspäätösperustetta muiden kohdan 2) tukien osalta.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

EU-tulotuki ja EU-markkinatuet vuonna 2017 käyttökohteittain (euroa)

   
EU-tulotuki yhteensä 525 000 000
— Perustuki 256 000 000
— Viherryttämistuki 157 500 000
— Nuorten viljelijöiden tuki 10 500 000
— Tuotantosidonnaiset tuet 101 000 000
   
EU-markkinatuet (sisämarkkinatuet) yhteensä 5 000 000
— EU-yksityisen varastoinnin tuki 1 200 000
— Koulumaitotuki 3 800 000
Yhteensä 530 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tukien maksuaikataulujen muutoksen aiheuttaman lisäyksen poisto -57 100
Vientituesta luopuminen -1 000
Vuonna 2016 maksettu kriisituki -8 900
Yhteensä -67 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 530 000 000
2016 talousarvio 597 000 000
2015 tilinpäätös 457 907 950

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 540 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 10 000 000 euroa talousarvioesityksen 530 000 000 euroon nähden on EU-kriisitukea. EU-kriisitukia arvioidaan maksettavan viljelijöille maidontuotannon vähentämiseksi ja markkinatilanteeseen sopeutumiseksi. Tuotantosidonnaisia tukia maksetaan 19,6 % EU-tulotuen määrästä myös vuosina 2017—2020. Tästä johtuen tuotantosidonnaisen tuen ja perustuen määrärahojen kohdennusta on täsmäytetty.

EU-tulotuki ja EU-markkinatuet vuonna 2017 käyttökohteittain (euroa)

   
EU-tulotuki yhteensä 525 000 000
— Perustuki 254 000 000
— Viherryttämistuki 157 500 000
— Nuorten viljelijöiden tuki 10 500 000
— Tuotantosidonnaiset tuet 103 000 000
   
EU-kriisituet yhteensä 10 000 000
— Mukautustuki 7 500 000
— Vähentämistuki 2 500 000
   
EU-markkinatuet (sisämarkkinatuet) yhteensä 5 000 000
— EU-yksityisen varastoinnin tuki 1 200 000
— Koulumaitotuki 3 800 000
Yhteensä 540 000 000

2017 talousarvio 540 000 000
2016 talousarvio 597 000 000
2015 tilinpäätös 457 907 950

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 540 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisten tukien maksamiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena kohdan 1) mukaisten EU-tulotukien ja kohtaan 2) sisältyvien suoraan tuotteisiin kohdennetuista toimenpiteistä aiheutuvien menojen osalta sekä maksatuspäätösperusteisena muiden kohdan 2) mukaisten tukien osalta.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 1 100 000 euroa.

Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta (HE 21/2017). Tarkoituksena on ottaa käyttöön EU:n kokonaan rahoittama koulujakelujärjestelmä 1.8.2017 lukien. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/791 EU:n nykyiset koulumaito- ja kouluhedelmätukiohjelmat yhdistetään koulujakelujärjestelmäksi. Suomen osuus EU:n kokonaan rahoittaman järjestelmän sisältämästä kouluhedelmätuesta on n. 1 600 000 euroa ja koulumaitotuesta n. 3 825 000 euroa. Määrärahan lisäyksessä on otettu huomioon kouluhedelmätuen osuus, 1 600 000 euroa, vähennettynä momentille 30.20.46 budjetoitavalla liitännäistoimenpiteiden osuudella, 150 000 euroa. Tälle momentille jäävä osuus, 1 450 000 euroa, käytetään hedelmien ja vihannesten hankintaan syyslukukaudella 2017. Momentille jo sisältyneestä koulumaitotuen osuudesta on vähennetty niin ikään momentille 30.20.46 budjetoitava maitoon kohdistuvien liitännäistoimenpiteiden osuus 350 000 euroa. Siten tämän momentin lisämäärärahan tarve on 1 100 000 euroa.


2017 I lisätalousarvio 1 100 000
2017 talousarvio 540 000 000
2016 tilinpäätös 587 810 345
2015 tilinpäätös 457 907 950

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 1 100 000 euroa.

(42.) Eräät korvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain perusteella korvauksia voidaan maksaa vielä vuoden 2015 satovahingoille. Momentille lisättiin vuoden 2016 talousarviossa määrärahaa vuoden 2015 keskimääräistä suurempien satovahinkojen korvaamiseksi. Näin varmistettiin, että kaikkiin korvausjärjestelmän aikana aiheutuneiden vahinkojen korvauksiin olisi käytettävissä riittävä määräraha.


2016 talousarvio 4 500 000
2015 tilinpäätös 3 630 000

43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 300 043 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettavien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2017 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2018 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 20 000 000 euroa.

Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuosien 2015 tai 2016 kohdan 1 mukaista valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuonna 2017.

Selvitysosa:Ympäristökorvaukset, luonnonmukaisen tuotannon tuki ja ei-tuotannollisten investointien tuet sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Tukien tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi siten, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuus ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Neuvonnan tavoitteena on vastata viljelijöiden kokemaan neuvontatarpeeseen unionin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden edistämiseksi ja maaseudun kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvonnan avulla voidaan kasvattaa viljelijän osaamista maatilan hoitamisessa muun muassa ympäristökysymyksissä ja eläinten hyvinvointi- ja terveysasioissa, vähentää maatilojen ilmastovaikutuksia, lisätä energiatehokkuutta sekä ehkäistä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.

Ympäristökorvaukset koostuvat ympäristösitoumuksesta, ympäristösopimuksista sekä geenipankkisäilytyksestä. Ympäristökorvauksen toimia kohdennetaan alueellisesti sekä tila- ja lohkokohtaisesti. Kaikille sitoutuneille pakollinen tilakohtainen toimenpide tähtää ravinteiden tasapainoiseen käyttöön ja suunnitelmalliseen viljelyyn. Lohkokohtaisilla toimenpiteillä toteutetaan kohdennetusti vesiensuojelua ja maan rakennetta edistäviä, kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä ja/tai peltoluonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä. Osassa vesiensuojelullisia toimenpiteitä toteutetaan eri tavalla ns. kohdentamisalueella (Suomenlahteen, Saaristomereen, Selkämereen ja Perämereen laskevien jokivesistöjen valuma-alueet). Ympäristökorvauksia ja ei-tuotannollista investointitukea voidaan myöntää myös yhdistyksille kosteikkojen ja perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja hoitoon sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös vuosina 1995—1999 ja 2000—2006 tehdyt ympäristötuen erityistukisopimukset. Ohjelmakauden 2014—2020 mukaiseen järjestelmään on sitoutunut n. 85 % viljelijöistä ja sitoumusala yhteensä on n. 90 % käytettävissä olevasta maatalousmaasta.

Vuonna 2017 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 300 043 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuutta on 126 018 000 euroa ja kansallista osuutta 174 025 000 euroa. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö momentilla 30.20.43 (milj. euroa)

  Ohjelmakauden 2014—2020
rahoituskehys
Määräraha
Toimenpide EU valtio Julkinen
yhteensä
maksettu
2014—2015
budjetoitu 2016 esitys
2017
             
Ympäristökorvaukset 666,259 920,072 1 586,331 509,548 240,027 238,027
Luonnonmukainen tuotanto 136,920 189,080 326,000 59,687 48,683 48,683
Neuvonta 14,280 19,720 34,000 0,954 10,333 10,333
Ei-tuotannolliset investoinnit 2,520 3,480 6,000 - 1,000 3,000
Yhteensä 819,979 1 132,352 1 952,331 570,189 300,043 300,043

Ympäristökorvausten ja luonnonmukaisen tuotannon valtuudesta aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)

  2017 2018 2019 2020 2021— Yhteensä
vuodesta
2017
lähtien
Valtuus vuodesta 2018
lähtien
               
Vuosia 2014—2020 koskevat toimenpiteet, josta 285,710 285,710 285,710 10,000 5,000 872,130 20,000
 vuonna 2017 tehtävät sitoumukset ja sopimukset 5,000 5,000 5,000 5,000 5,000 25,000 20,000
  — luonnonmukainen tuotanto 5,000 5,000 5,000 5,000 5,000 25,000 20,000
 ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset ja sopimukset 280,710 280,710 280,710 5,000 - 847,130 -
  — ympäristökorvaukset 237,027 237,027 237,027 - - 711,081 -
  — luonnonmukainen tuotanto 43,683 43,683 43,683 5,000 - 136,049 -
Vuosia 2000—2006 koskevat toimenpiteet 0,500 - - - - 0,500 -
Vuosia 1995—1999 koskevat toimenpiteet 0,500 0,400 0,300 - - 1,200 -
Menot yhteensä 286,710 286,110 286,010 10,000 5,000 873,830 20,000

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 300 043 000
2016 talousarvio 300 043 000
2015 tilinpäätös 338 334 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 300 043 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettavien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2017 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2018 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 20 000 000 euroa.

Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuosien 2015 tai 2016 kohdan 1 mukaista valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuonna 2017.

44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 551 888 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuonna 2014 yhdellä vuodella jatkuneen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Luonnonhaittakorvaukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Luonnonhaittakorvauksilla korvataan maatalousyrittäjille pysyvien epäsuotuisten luonnonolojen maataloustuotannolle aiheuttamaa luonnonhaittaa. Luonnonhaittakorvausten tavoitteena on turvata maatalouden toimintaedellytykset ja jatkuvuus sekä säilyttää maatalousmaa maatalouskäytössä. Toimenpide vaikuttaa tilalukumäärän hallittuun kehittymiseen sekä taloudellisesti elinvoimaisten maatilayksiköiden säilyttämiseen ja tätä kautta maaseudun työllisyyden ylläpitämiseen ja maaseutualueiden taloudellisen kehityksen edistämiseen. Luonnonhaittakorvausten saamiseen ei ole ikärajaa ja korvauksen hehtaarikohtainen määrä vähenee maatilan koon ylittäessä tietyt raja-arvot. Luonnonhaittakorvauksia maksetaan myös pysyville nurmille. Korvausta maksetaan korotettuna tiloille, jotka ylittävät asetetun eläintiheysrajan. Luonnonhaittakorvaukset ovat yksivuotisia.

EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %. Lisäksi määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamia luonnonhaittakorvauksia.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Luonnonhaittakorvausjärjestelmän vuoden 2017 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)

   
Yhteensä, josta 551 888 000
— EU-osuus 97 113 000
— valtion osuus 134 108 000
— kokonaan kansallisesti rahoitettava luonnonhaittakorvaus 320 667 000

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan käyttö momentilla 30.20.44 (milj. euroa)

  Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys Määräraha
Toimenpide EU valtio kokonaan kansallinen Julkinen
yhteensä
maksettu
2014—2015
budjetoitu
2016
esitys
2017
               
Luonnonhaittakorvaukset 760,200 1 049,800 1 840,0001) 3 650,000 919,764 546,888 551,888

1) Luku on 29.2.2016 hyväksytyn ohjelmamuutoksen mukainen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maaseutuohjelman kansallinen rahoitus (HO 2015, säästöpäätöksen muutos) -15 300
Maatalouden kannattavuuden parantaminen 20 300
Yhteensä 5 000

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 551 888 000
2016 talousarvio 546 888 000
2015 tilinpäätös 551 888 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 551 888 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuonna 2014 yhdellä vuodella jatkuneen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 21 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on tarkoitettu käytettäväksi maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseen osana kokonaan kansallisesti maksettavia luonnonhaittakorvauksia. Määrärahan lisäyksen jälkeen voidaan vuodelle 2018 luonnonhaittakorvauksiin kohdistuva tuen alenema puolittaa. Tuen maksaminen luonnonhaittakorvauksina mahdollistaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen toimeenpanollisesti tehokkaasti ja tasapuolisesti ottaen huomioon eri tuotantosuunnat ja tukialueet.

Luonnonhaittakorvausjärjestelmän vuoden 2017 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)

  Talousarvio III lisätalous-
arvioesitys
Yhteensä
       
Yhteensä, josta 551 888 000 21 000 000 572 888 000
— EU-osuus 97 113 000 - 97 113 000
— valtion osuus 134 108 000 - 134 108 000
— kokonaan kansallisesti rahoitettava luonnonhaittakorvaus 320 667 000 21 000 000 341 667 000

2017 III lisätalousarvio 21 000 000
2017 talousarvio 551 888 000
2016 tilinpäätös 546 888 000
2015 tilinpäätös 551 888 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 21 000 000 euroa.

46. EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 4 605 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) neuvoston asetuksen (EY 3/2008) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin

3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentilta rahoitetaan EU:n maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien menoja parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1144/2014) perusteella. Ohjelmat rahoitetaan kokonaan EU:n maataloustukirahastosta.

Asetuksessa (EU 1308/2013) tarkoitettuun mehiläistuotannon kehittämiseen ja hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämiseen arvioidun määrärahan EU:n rahoitusosuus on 50 %.

Tuottajien muodostamille hedelmä- ja vihannesalan markkinointiyhteenliittymille eli tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen. Tuottajaorganisaatioille maksettavat tuet rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n maataloustukirahastosta.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Yhteensä, mistä EU:n osuus
     
Menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella (EY 3/2008) ja (EU 1144/2014) 2 200 000 2 200 000
Hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistäminen (EU 1308/2013) 205 000 103 000
Tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmat (EU 1308/2013) 2 200 000 2 200 000
Yhteensä 4 605 000 4 503 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EU-menekkijärjestelmän muuttuminen kokonaan EU-rahoitteiseksi 600
Kertaluonteisen siirron palautus (vastaava vähennys momentilla 30.10.50) 1 100
Neuvontapalvelujen alueellisen kattavuuden turvaaminen (siirto momentille 30.10.50) -500
Yhteensä 1 200

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 4 605 000
2016 talousarvio 3 405 000
2015 tilinpäätös 3 605 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 4 605 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) neuvoston asetuksen (EY 3/2008) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin

3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti koulujakelujärjestelmän liitännäistoimenpiteisiin.

Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta (HE 21/2017). Tarkoituksena on ottaa käyttöön EU:n kokonaan rahoittama koulujakelujärjestelmä 1.8.2017 lukien. Määrärahan lisäys tarvitaan EU:n koulujakelujärjestelmän liitännäistoimenpiteisiin kouluvuodelle 2017/2018. Lisäyksestä 150 000 euroa kohdistuu hedelmiin ja vihanneksiin liittyviin toimenpiteisiin ja 350 000 euroa maitoon liittyviin toimenpiteisiin.

Varsinaisen koulujakelujärjestelmän rahoitus on momentilla 30.20.41.


2017 I lisätalousarvio 500 000
2017 talousarvio 4 605 000
2016 tilinpäätös 4 305 000
2015 tilinpäätös 3 605 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti koulujakelujärjestelmän liitännäistoimenpiteisiin.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Vuoden 2015 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vuoden 2015 talousarviossa EU:n osarahoittamaan ruokaketjun kehittämiseen osoitetusta määrärahasta peruuntuu vuonna 2017 yhteensä 1 000 000 euroa, josta EU-osuutta on 580 000 euroa ja kansallista osuutta 420 000 euroa. Määrärahaa ei ole pystytty käyttämään täysimääräisesti, koska EU-osarahoitteisia tiedotus- ja menekinedistämisohjelmia ei ole tullut odotusten mukaisesti. Peruuntuvaa kansallisen osuuden määrärahaa vastaavasti uudelleenbudjetoidaan kansalliseen ruokaketjun kehittämiseen 420 000 euroa momentille 30.20.47 käytettäväksi ruokahävikin vähentämiseen ja lähiruokasektorin kehittämiseen liittyviin toimenpiteisiin.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 III lisätalousarvio
2017 I lisätalousarvio 500 000
2017 talousarvio 4 605 000
2016 tilinpäätös 4 305 000
2015 tilinpäätös 3 605 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Vuoden 2015 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 000 000 euroa.

47. Kansallinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 4 169 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 680/2014) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin

2) muihin erityisavustuksiin, jotka edistävät kotimaisen ruuan osuuden kasvattamista, sekä toteuttavat ruokapoliittisen selonteon tavoitteita

3) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä sekä luomu- ja lähiruokasektoreille valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuoteen 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi määrärahalla tuetaan luonnontuotealan toimintaohjelman 2020 mukaisia toimia.

Momentin määrärahasta on varattu 2 500 000 euroa hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvän kärkihankkeen 4 (Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun) toteuttamiseen kotimaisen ruoan kysynnän kasvattamiseksi ja viennin edistämiseksi.

Määrärahaa käytetään myös ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tukevien toimenpiteiden rahoittamiseen.

Ruokaketjun kansallisesti rahoitettaviin kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuilla varoilla voidaan tukea myös laajoja valtakunnallisia hankkeita.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Suomalainen ruoantuotanto (vastaava vähennys momentilla 30.01.01) 1 500
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK) -130
Kertaluonteisen siirron palautus (vastaava vähennys momentilla 30.10.50) 500
Yhteensä 1 870

2017 talousarvio 4 169 000
2016 talousarvio 2 299 000
2015 tilinpäätös 3 909 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentin määräraha on 4,169 milj. euroa, joka on 1,870 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2016. Määrärahasta 2,5 milj. euroa on varattu hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvän kärkihankkeen toteuttamiseen kotimaisen ruuan kysynnän kasvattamiseksi ja viennin edistämiseksi. Valiokunta korostaa, että onnistuneet vientiponnistelut vaativat kansainvälistä näkyvyyttä, ja pitää hyvänä, että määrärahalla voidaan rahoittaa edes osaa messujen ja seminaarien järjestelykuluista.

Momentilta tuetaan myös lähiruoka- ja luomualan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä. Erityisen tärkeänä valiokunta näkee edelleen julkisiin elintarvikehankintoihin liittyvän osaamisen lisäämisen ja korostaa erityisesti EkoCentrian sektorilla tekemää laajaa kehittämistyötä. Samoin oleellista on käynnistää arvokeskustelua siitä, mistä kuntapäättäjät haluavat ruuan hankkia, ja jatkaa tarjouskilpailuissa hyödynnettävien laadullisten kriteerien kehittämistä. Luomuruuan osalta tavoitteena on lisäksi lisätä tuotantoa, monipuolistaa tuotevalikoimaa ja parantaa sen saatavuutta.

Valiokunta korostaa myös niitä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan kuluttajan luottamusta suomalaiseen ruuantuotantoon ja nostetaan ruuan arvostusta. Kuluttajien tietoa ja osaamista ruuan alkuperästä, mistä ruoka tulee ja miten se on tuotettu, on lisättävä. Tärkeä kohderyhmä ovat lapset ja nuoret, joille kohdistettavien oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus vaativat kehitystyötä ja rahoitusta.

Valiokunta pitää tarpeellisena, että momentilta rahoitetaan myös luonnontuotealan toimintaohjelman 2020 mukaisia toimia. Luonnontuotealan merkitystä elintarvikealan, matkailun ja hyvinvointipalveluiden vetovoimatekijänä ei Suomessa ole riittävästi oivallettu. Suomalaisten tuotteiden pohjoisuus, terveellisyys, aitous ja ympäristöystävällisyys voidaan brändätä, mikä vaatii paljon työtä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Valiokunta pitää tärkeänä, että jo olemassa oleva kansainvälinen kiinnostus alaan pystytään hyödyntämään. Huomiota on myös kiinnitettävä siihen, että liian suuri osuus raaka-aineista kulkeutuu jalostettavaksi muihin maihin, kuten Ruotsiin, Baltiaan, Puolaan ja Italiaan.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa EkoCentrialle lähiruuan käytön edistämiseen ja 100 000 euroa Arktiset Aromit ry:lle luonnontuotealan viennin ja matkailun edistämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 4 419 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 680/2014) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin

2) muihin erityisavustuksiin, jotka edistävät kotimaisen ruuan osuuden kasvattamista, sekä toteuttavat ruokapoliittisen selonteon tavoitteita

3) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on tarkoitettu käytettäväksi maatalousmarkkinoita kehittävien ja ruuan arvostusta lisäävien hankkeiden rahoittamiseen.


2017 I lisätalousarvio 2 000 000
2017 talousarvio 4 419 000
2016 tilinpäätös 2 299 000
2015 tilinpäätös 3 909 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 420 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämääräraha käytetään toimenpiteisiin, jotka liittyvät ruokahävikin vähentämiseen ja lähiruokasektorin kehittämiseen.


2017 III lisätalousarvio 420 000
2017 I lisätalousarvio 2 000 000
2017 talousarvio 4 419 000
2016 tilinpäätös 2 299 000
2015 tilinpäätös 3 909 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 420 000 euroa.

60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.

Selvitysosa:Budjettisiirrolla katetaan niitä Maatalouden interventiorahaston menoja, jotka jäävät valtion vastattavaksi. Valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja, joiden määrää ei voida tarkkaan arvioida. Valtion vastattaviksi menoiksi arvioidaan 217 000 euroa, joita varten arvioidaan tarvittavan 200 000 euron budjettisiirto. Loppu arvioidaan katettavan rahaston omasta pääomasta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -150
Yhteensä -150

2017 talousarvio 200 000
2016 talousarvio 350 000
2015 tilinpäätös 400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.

61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 38 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) 2 §:ssä tarkoitetun siirron maksamiseen.

Selvitysosa:Budjettisiirrolla on tarkoitus rahoittaa hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvän kärkihankkeen 4 (Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun) toimenpiteitä.

Määrärahaa käytetään maatalouden kokonaan kansallisesti rahoitettavien investointiavustusten rahoittamiseen. Tämän lisäksi rahoitusta on mahdollista käyttää myös muihin hallitusohjelmaan sisältyvää ruoantuotannon kannattavuuden turvaamista koskevaa tavoitetta edistäviin toimenpiteisiin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Suomalainen ruoantuotanto 27 000
Yhteensä 27 000

2017 talousarvio 38 000 000
2016 talousarvio 11 000 000
2015 tilinpäätös 250 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 8 000 000 euroa talousarvioesityksen 38 000 000 euroon nähden aiheutuu kärkihankkeen rahoituksen jaksotusmuutoksesta.


2017 talousarvio 30 000 000
2016 talousarvio 11 000 000
2015 tilinpäätös 250 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) 2 §:ssä tarkoitetun siirron maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on tarkoitettu käytettäväksi maataloustuotteiden menekin ja vienninedistämiseen liittyvien kehittämishankkeiden rahoittamiseen.


2017 I lisätalousarvio 3 000 000
2017 talousarvio 30 000 000
2016 tilinpäätös 11 000 000
2015 tilinpäätös 250 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu maatalouden kannattavuustilanteen helpottamisesta.


2017 III lisätalousarvio 15 000 000
2017 I lisätalousarvio 3 000 000
2017 talousarvio 30 000 000
2016 tilinpäätös 11 000 000
2015 tilinpäätös 250 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 euroa.

62. Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 5 717 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittämisestä aiheutuneiden valtionapujen maksamiseen (VNA 96/2010)

2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005)

3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun

4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeita korvaavien vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Tavoitteena on varmistaa, että tiloilla kuolleet tuotantoeläimet hävitetään sivutuoteasetuksen (EU:n asetus 1069/2009) vaatimusten mukaisesti.

Valtionapuja on tarkoitus myöntää eläinsuojelujärjestöille ja Helsingin yliopistolle eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun. Lisäksi valtionapua myönnetään Tampereen yliopistolle (FICAM, vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille) eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen ja siihen liittyvään tutkimukseen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittäminen 5 130 000
Valtionavut valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille 87 000
Valtionapu Helsingin yliopistolle 400 000
Valtionapu Tampereen yliopistolle, FICAM 100 000
Yhteensä 5 717 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eläinten hyvinvointikeskuksen toiminnan järjestäminen (siirto momentille 30.01.05) -100
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK) -100
Tasomuutos 300
Yhteensä 100

2017 talousarvio 5 717 000
2016 talousarvio 5 617 000
2015 tilinpäätös 5 900 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Tampereen Yliopiston, FICAM, valtionapuun käytettäväksi eläinkokeita korvaavien vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 5 767 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittämisestä aiheutuneiden valtionapujen maksamiseen (VNA 96/2010)

2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005)

3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun

4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeita korvaavien vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.