Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

10. Sotilaallinen maanpuolustusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet

Hallinnonalan vaikuttavuuden ja puolustusvoimien toiminnallisen tuloksellisuuden tärkein tekijä on puolustusvoimien kyky toteuttaa lakisääteiset tehtävänsä. Sen perustana on tarkoituksenmukainen rauhan ajan organisaatio ja toimintamalli (toiminnallinen tehokkuus) ja niillä tuotettu sodan ajan suorituskyky (tuotokset ja laadunhallinta).

Toiminnallista tehokkuutta kuvaavia keskeisiä tunnuslukuja:

Toiminnallinen tehokkuus 2015
toteutuma
2016
ennakoitu
2017
arvio
       
Taloudellisuus      
Varusmiespäivän hinta (euroa) 48 49 48
Reserviläispäivän hinta (euroa) 158 171 173
HN-lentotunnin hinta (euroa) 7 469 9 000 9 250
NH90-lentotunnin hinta (euroa) 6 832 13 300 15 900
Tuottavuus      
Pääesikunnan, puolustushaarojen ja sotilasläänien esikuntien henkilötyövuosimäärä/puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%) 12 12 12
Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%) 86 85 85
Kannattavuus      
Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään 99 105 105

Tuotosten ja laadunhallinnan oleellisin tekijä on rauhan aikana tuotettu sodan ajan suorituskyky eli suorituskykyvaatimusten mukaisesti koulutetut ja varustetut sodan ajan joukot. Tuotoksille ja laadunhallinnalle asetettavat alustavat tulostavoitteet mittareineen:

Tuotokset ja laadunhallinta 2015
toteutuma
2016
ennakoitu
2017
arvio
       
Tulostavoite      
Suorituskykyvaatimukset täyttävä materiaalinen valmius      
Tulostavoite      
Tehtävien ja suorituskykyisten joukkojen tuottamisen edellyttämä toiminnan taso      
Koulutetut varusmiehet (lkm) 21 328 21 200 20 800
Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm) 18 526 18 000 18 000
Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/SA-joukkoihin sijoitetut (%) 8,1 7,8 7,8
HN-lentotunnit (lkm) 8 999 8 800 8 800
NH90-lentotunnit (lkm) 1 654 1 650 1 650
Alusvuorokaudet (lkm) 1 196 1 300 1 300
Tulostavoite      
Suorituskykyvaatimukset täyttävä ja laadukas asevelvollisten koulutus      
Koulutuksen laatu ("armeija-aika" 1—5, varusmiesten loppukysely) 4,2 3,8 3,8
Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm) 2,5 2,5 2,5
Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset ja muut maastovuorokaudet/6 kk palvellut varusmies (lkm) 36 35 35
MPK:lta tilattujen sotilaallisten kurssien määrä (lkm) 261 250 250
MPK:lta tilatuilla sotilaallisilla kursseilla koulutetut (lkm) 11 092 9 000 9 000

Hallinnonalan vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kannalta keskeiset hankkeet ja toimenpiteet:

  • — Puolustusvoimat toteuttaa suunnitelmien mukaisen ilma- ja merivoimien poistuvien strategisten suorituskykyjen korvaamisen järjestelyt
  • — Puolustusvoimat kehittää toimintavalmiutta toimintaympäristön edellyttämällä tavalla
  • — Puolustusvoimat varmistaa varusmieskoulutuksen laadullisen tason turvaamisen
  • — Puolustusvoimat varmistaa kertausharjoitusten riittävän määrän
  • — Materiaalin kunnossapito- ja ampumatarvikevajeet ratkaistaan kestävällä tavalla. Materiaalin kunnossapito- ja ampumatarvikevajaus ei saa kasvaa
  • — Puolustusvoimat toteuttaa isäntämaatuen antamisen edellyttämät järjestelyt ja jatkaa avun antamisen ja ulkopuolisen sotilaallisen avun vastaanottamisen edellyttämien järjestelyjen toimeenpanoa osana puolustuskyvyn kehittämistä
  • — Puolustusvoimat toteuttaa puolustusministeriön materiaalipoliittiset linjaukset käynnissä olevissa ja suunniteltuihin tilausvaltuuksiin sisältyvissä keskeisissä hankkeissa
  • — Puolustusvoimat jatkaa toimia edistääkseen naisten hakeutumista vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin
  • — Puolustusvoimat jatkaa asevelvollisuuden ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä yhteistyössä puolustusministeriön ja muiden hallinnonalojen kanssa
  • — Puolustusvoimat minimoi kiinteistöinvestoinnit pl. räjähdeturvallisuuden parantaminen, terveysperusteiset korjaukset ja ampumaratojen ympäristönsuojelun kehittäminen
  • — Puolustusvoimat toimeenpanee toimitilastrategian painopisteenä kustannussäästöjen hankkiminen tila- ja energiatehokkuutta parantamalla ja tilojen määrää vähentämällä
  • — Puolustusvoimat toteuttaa puolustusministeriön räjähdevarastoinnin kehittämispäätöksen mukaiset toimenpiteet vuoden 2022 loppuun mennessä
  • — Kansainvälistä puolustusyhteistyötä syvennetään ja laajennetaan tukemaan puolustuskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä. Meri- ja ilmatilannekuvayhteistyötä syvennetään ja niiden kehittämistä jatketaan. Puolustusvoimat hyödyntää resurssien puitteissa monikansallisen harjoitusyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet ja kehittää osallistumistaan harjoitustoimintaan
  • — Puolustusvoimat osallistuu kansallisen kyberstrategian toimeenpanoon ja kehittämiseen hallinnonalan toimeenpano-ohjelman mukaisesti.

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 914 035 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 3 000 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen

8) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.

Valtuudet

1) Vuonna 2017 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2020 enintään 180 803 000 euroa (Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus).

2) Vuonna 2017 saa tehdä ilmavoimien alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmään liittyvien ylläpitopalvelujen ja lentokoulutuksen hankkimiseksi pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2024 enintään 32 400 000 euroa (Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus).

3) Vuonna 2017 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:Momentin bruttomenojen 1 949,2 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: palkkausmenot 762,8 milj. euroa, materiaalisen valmiuden menot (pl. palkat) 434,6 milj. euroa, kiinteistömenot 255,2 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 154,7 milj. euroa sekä muut toimintamenot 341,9 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020 2021— Yhteensä vuodesta 2017 lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Peruslentokoulutus VN-kalustolla -tilausvaltuus 3 502 2 424       5 926
Puolustusvoimien logistiikka 2013 (PVLOG 2013) -tilausvaltuus 9 750         9 750
KASI-järjestelmän ylläpito -tilausvaltuus 3 000 3 000 3 000 3 000   12 000
Vuoden 2015 toimintamenojen tilausvaltuus 31 638 10 207       41 845
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus 97 214 95 559 95 131 93 897   381 801
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän hankinta -tilausvaltuus 22 000 15 000       37 000
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus 89 916 41 392 8 486 6 380 600 146 774
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 257 020 167 582 106 617 103 277 600 635 096
             
Uudet tilausvaltuudet            
Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus 16 000 97 381 45 082 22 340   180 803
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus 1 900 3 500 4 500 4 500 18 000 32 400
Uudet tilausvaltuudet yhteensä 17 900 100 881 49 582 26 840 18 000 213 203
             
Valtuudet yhteensä 274 920 268 463 156 199 130 117 18 600 848 299

Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 50 henkilötyövuotta vuoteen 2016 verrattuna. Vähennys aiheutuu pääosin määräaikaisten sopimussotilaiden määrän vähenemisestä.

Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuudella on tarkoitus hankkia ajoneuvoja, varaosia sekä materiaalin huolto- ja ylläpitopalveluja. Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuudella on tarkoitus hankkia ilmavoimien Vinka-koulutuksen korvaavan koulutusjärjestelmän ylläpito- ja lentokoulutuspalveluja.

Uudet tilausvaltuudet kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 1 885 424 1 949 284 1 949 157
Bruttotulot 33 522 31 866 35 122
Nettomenot 1 851 902 1 917 418 1 914 035
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 122 458    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 109 496    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 2 098 1 637 2 113
— muut tuotot 15 813 14 731 17 085
Tuotot yhteensä 17 911 16 368 19 198
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 16 215 13 897 16 461
— osuus yhteiskustannuksista 1 818 1 718 1 821
Kustannukset yhteensä 18 033 15 615 18 282
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -122 753 916
Kustannusvastaavuus, % 99 105 105
       
Hintatuki 351 155 155
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 229 908 1 071

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2017) 17 175
Siirto momentilta 27.10.18 40 400
Toteutunut kustannustasotarkistus (2015) -18 090
TUVE-lisärahoituksen vähentyminen -1 500
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -361
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -180
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -11 815
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -219
Palkkaliukumasäästö -5 923
Palkkausten tarkistukset -1
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -5 878
Toimintamenosäästö (HO 2015) -5 540
Työajan pidentäminen (Kiky) -7 384
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -1 251
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -2 816
Yhteensä -3 383

2017 talousarvio 1 914 035 000
2016 II lisätalousarvio -17 708 000
2016 talousarvio 1 917 418 000
2015 tilinpäätös 1 838 940 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Valtuudet

1) Vuonna 2017 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2021 enintään 191 851 000 euroa (Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus).

2) Vuonna 2017 saa tehdä ilmavoimien alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmään liittyvien ylläpitopalvelujen ja lentokoulutuksen hankkimiseksi pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2019 enintään 7 818 000 euroa (Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus).

Selvitysosa:Päätösosan valtuuskohdan kohdat 1) ja 2) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdat 1) ja 2).

Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärän lisääminen 11 048 000 eurolla talousarvioesityksen 180 803 000 euroon nähden ja tilausvaltuuden menoajoitukseen ehdotettavat muutokset johtuvat materiaalin kunnossapitotarpeen tarkentumisesta. Myös vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuuden menoajoitusta muutetaan kyseisen tilausvaltuuden enimmäismäärän puitteissa vastaamaan aiempaa paremmin hankintojen toimitus- ja maksuaikataulua.

Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 24 582 000 eurolla talousarvioesityksen 32 400 000 euroon nähden ja tilausvaltuuden menoajoitukseen ehdotettavat muutokset johtuvat tarkentuneista hankintasuunnitelmista. Alkuvaiheessa on tarkoituksenmukaista tehdä lyhyt kolmevuotinen sopimus palveluntuottajan kanssa, jotta uuden konekaluston vuosittaisista kustannuksista saadaan kokemusperäistä tietoa.

Tilausvaltuuksiin ehdotettavat muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Tilausvaltuuksien muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020 2021— Yhteensä vuodesta 2017 lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Peruslentokoulutus VN-kalustolla -tilausvaltuus 3 502 2 424       5 926
Puolustusvoimien logistiikka 2013 (PVLOG 2013) -tilausvaltuus 9 750         9 750
KASI-järjestelmän ylläpito -tilausvaltuus 3 000 3 000 3 000 3 000   12 000
Vuoden 2015 toimintamenojen tilausvaltuus 31 638 10 207       41 845
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus 97 214 95 559 95 131 93 897   381 801
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän hankinta -tilausvaltuus 22 000 15 000       37 000
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus 83 916 41 892 8 986 6 380 5 600 146 774
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 251 020 168 082 107 117 103 277 5 600 635 096
             
Uudet tilausvaltuudet            
Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus 13 780 111 263 36 798 23 710 6 300 191 851
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus 1 080 2 157 4 581     7 818
Uudet tilausvaltuudet yhteensä 14 860 113 420 41 379 23 710 6 300 199 669
             
Valtuudet yhteensä 265 880 281 502 148 496 126 987 11 900 834 765

2017 talousarvio 1 914 035 000
2016 III lisätalousarvio
2016 II lisätalousarvio -17 708 000
2016 talousarvio 1 917 418 000
2015 tilinpäätös 1 838 940 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään noin 2 829 milj. euron määrärahaa, joka on noin 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tästä noin 1 914 milj. euroa esitetään kohdistettavaksi puolustusvoimien toimintamenoihin. Esityksen mukaisista uusista ja aiemmin myönnetyistä puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu menoja yhteensä 651 milj. euroa vuonna 2017 ja noin 1 261 milj. euroa vuosina 2018—2025.

Valiokunta pitää myönteisenä, että esitykseen sisältyy hallitusohjelman mukaisesti puolustusvoimien materiaalisten suorituskykypuutteiden korjaamiseen tarkoitettu määrärahalisäys, joka nousee 50 milj. eurosta 80 milj. euroon. Lisäyksestä huolimatta hallinnonalan määrärahat laskevat yhteensä noin 57 milj. euroa, mikä johtuu pääosin materiaalihankintojen myöhentämisestä. Määrärahoja vähentävät myös kilpailukykysopimuksen mukaiset muutokset (-27 milj. euroa) ja hallitusohjelmaan perustuvat kaikille hallinnonaloille kohdistettavat toimintamenosäästöt (-12 milj. euroa).

Valiokunta toteaa, että puolustusvoimien ongelmana on jo useamman vuoden aikana tehdyt ja edelleen kumuloituvat toimintamenojen leikkaukset. Puolustusvoimat on puolustusvoimauudistuksen mukaisesti vähentänyt henkilöstömäärän vastaamaan uudistettua toiminnan tasoa. Uudistusta tehtäessä ei kuitenkaan ollut nähtävissä, millaisessa turvallisuusympäristössä tämän vuosikymmenen loppupuolella toimitaan. Toimintaympäristön muutos on lisännyt valmiuden kuluja, jolloin toimintamenoja on jouduttu kattamaan alun perin materiaalihankintoihin varatusta määrärahasta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan talousarvioesityksessä esitetyt säästövelvoitteet pyritään toteuttamaan mm. hallinnollisia kuluja leikkaamalla sekä yli- ja haittatöitä vähentämällä. Jos nämä toimenpiteet eivät riitä, puolustusvoimat esittää edellisten vuosien tapaan toimintamenojen kattamista momenttien välisillä muutoksilla.

Valiokunta on huolissaan siitä, miten puolustusvoimat pystyy esitetyillä resursseilla vastaamaan sille asetettuihin tehtäviin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että käytössä on riittävät henkilöstöresurssit huolehtimaan sekä tarkoituksenmukaisesta sotilaallisesta valmiudesta että tehokkaasta ja turvallisesta koulutuksesta. Ammattisotilaiden lisäksi koulutuksesta huolehtivat määräaikaiset sopimussotilaat, joiden avulla on tarkoitus ennen kaikkea varmistaa riittävä kouluttajamäärä (tavoite 2,5 kouluttajaa / peruskoulutuskauden joukkue) varusmieskoulutuksessa. Valiokunta toteaa, että talousarvioesitys ei sisällä määräaikaisten sopimussotilaiden palkkaamiseen tarvittavaa 2,6 milj. euron määrärahaa. Sopimussotilasjärjestelmä tukee myös nuorten työllistymistä. Valiokunta painottaa lisäksi, että tekeillä olevassa puolustusselonteossa on arvioitava realistisesti, millaisin henkilöstöresurssein puolustusvoimat kykenee tehtävistään suoriutumaan.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että puolustusvoimien toimintavalmiutta kehitetään toimintaympäristön edellyttämällä tavalla ja yleisen asevelvollisuuden edellytykset turvataan. On myönteistä, että varusmiesten maastovuorokausien, reservin kertausharjoitusten, lentotuntien ja alusvuorokausien määrät pystytään pitämään vuoden 2016 tasolla valtiontalouden tiukasta tilanteesta huolimatta. Keskeistä on myös huolehtia järjestelmien kunnossa- ja ylläpidon rahoituksesta. Materiaalin kunnossapito- ja ampumatarvikevajeet tulee ratkaista kestävällä tavalla, eikä vaje enää saa kasvaa.

Valiokunta pitää lisäksi erittäin tärkeänä, että hallitus huolehtii puolustusvoimien kokonaisvaltaisten kyberpuolustuksen suorituskykyjen kehittämisestä. Henkilöstöresurssit ja taloudelliset panostukset tulee siltäkin osin pitää tasapainossa.

Valiokunta nostaa lisäksi esiin puolustusvoimien tutkimus- ja kehitystoiminnan tärkeän merkityksen, joka korostuu erityisesti strategisissa suorituskykyhankkeissa (Laivue 2020 ja HX). Niissä hankitaan teknologiaa, jonka ylläpidosta ei ole Suomessa kokemuksia. Tutkimus- ja kehitystoiminta on oleellinen osa hankkeiden riskien hallintaa ja todellisten elinkaarikustannusten arviointia. Sen avulla saadaan tarvittava ymmärrys esimerkiksi järjestelmien suorituskykyvaatimuksista, huoltokonseptista sekä järjestelmien kriisiajan käytön ja ylläpitämisen edellyttämästä kansallisen osaamisen kehittämisestä. Valiokunta korostaa, että pitkäjänteisellä tutkimus- ja kehittämistoiminnalla vahvistetaan myös kotimaisen puolustus- ja turvallisuusteollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä. Euroopan puolustusvirasto on suosittanut jäsenmaille tutkimus- ja kehittämismäärärahojen tasoksi 2 prosenttia puolustusbudjetista.

Valiokunta lisää momentille 296 000 euroa määräaikaisten sopimussotilaiden palkkaamiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 914 331 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 3 000 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen

8) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.

Valtuudet

1) Vuonna 2017 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2021 enintään 191 851 000 euroa (Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus).

2) Vuonna 2017 saa tehdä ilmavoimien alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmään liittyvien ylläpitopalvelujen ja lentokoulutuksen hankkimiseksi pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2019 enintään 7 818 000 euroa (Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus).

3) Vuonna 2017 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentilta vähennetään 10 270 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 1 000 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamisesta puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön siirtomäärärahakauden puitteissa määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen.

Vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 479 000 euroa.

Valtuudet

Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 5 299 000 eurolla siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2017—2021 enintään 197 150 000 euroa.

Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 4 581 000 eurolla siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2017—2020 enintään 12 399 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 11 992 000 euroa vuoden 2016 toteutuneen indeksikehityksen mukaisena kustannustasotarkistuksena sekä lisäyksenä 1 243 000 euroa vuoden 2016 valuuttakurssien muutoksista aiheutuvia menoja ja 479 000 euroa toimintamenomäärärahan uudelleenbudjetoinnista aiheutuvia menoja. Uudelleen budjetoitavaa euromäärää vastaava osuus vuoden 2016 siirtomäärärahasta peruutetaan vuoden 2013 toimintamenojen tilausvaltuudella tehdyn hankinnan toimitusviiveestä ja Puolustusvoimien logistiikka 2013 -tilausvaltuudella tehdyn hankinnan hinnanalennuksesta johtuen.

Vuoden 2014 alusta on siirrytty järjestelmään, jossa vuosittain kevään lisätalousarvioesityksen yhteydessä selvitetään valuuttakurssimuutosten nettomääräinen vaikutus edellisen vuoden määrärahatarpeeseen. Vaikutusta vastaava tarkistus ehdotetaan lisätalousarvioesityksissä ao. momenttien määrärahoihin lisäyksenä tai vähennyksenä.

Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärän lisääminen aiheutuu NH90-helikopterisimulaattorin kasvaneista kuluista. Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuuden enimäismäärää ja menojen maksatusaikaa lisätään, koska hankintasopimus on tarkoitus tehdä nelivuotisena. Tilausvaltuuksiin tehtävät muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Asuntosubventiomäärärahan vähentäminen johtuu kuluvan vuoden määrärahatarpeen tarkentumisesta ottaen huomioon käytettävissä oleva edellisen vuoden siirtomääräraha, minkä vuoksi määrärahasta voidaan käyttää 2 000 000 euroa muihin momenttiperustelujen mukaisiin puolustusvoimien toimintamenoihin.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Päätösosaan tehtyjen muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavanlaiseksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020 2021— Yhteensä vuodesta 2017 lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Peruslentokoulutus VN-kalustolla -tilausvaltuus 3 502 2 424       5 926
Puolustusvoimien logistiikka 2013 (PVLOG 2013) -tilausvaltuus 9 750         9 750
KASI-järjestelmän ylläpito -tilausvaltuus 3 000 3 000 3 000 3 000   12 000
Vuoden 2015 toimintamenojen tilausvaltuus 31 638 10 207       41 845
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus 97 214 95 559 95 131 93 897   381 801
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän hankinta -tilausvaltuus 22 000 15 000       37 000
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus 83 916 41 892 8 986 6 380 5 600 146 774
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 251 020 168 082 107 117 103 277 5 600 635 096
             
Uudet tilausvaltuudet            
Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus 13 780 111 341 36 945 26 330 8 754 197 150
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus 1 080 2 157 4 581 4 581   12 399
Uudet tilausvaltuudet yhteensä 14 860 113 498 41 526 30 911 8 754 209 549
             
Valtuudet yhteensä 265 880 281 580 148 643 134 188 14 354 844 645

2017 I lisätalousarvio -10 270 000
2017 talousarvio 1 914 331 000
2016 tilinpäätös 1 899 710 000
2015 tilinpäätös 1 838 940 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentilta vähennetään 10 270 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 1 000 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamisesta puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön siirtomäärärahakauden puitteissa määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen.

Vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 479 000 euroa.

Valtuudet

Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 5 299 000 eurolla siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2017—2021 enintään 197 150 000 euroa.

Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 4 581 000 eurolla siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2017—2020 enintään 12 399 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentilta vähennetään 472 000 euroa.

Vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 6 653 000 euroa.

Valtuus

Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän hankinta -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 9 100 000 eurolla 29 900 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 7 125 000 euroa siirtona momentille 27.10.18 sekä lisäyksenä 6 653 000 euroa määrärahan uudelleenbudjetoinnista aiheutuvina menoina.

Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän hankinta -tilausvaltuuden enimmäismäärää voidaan pienentää, koska hankinta on toteutunut suunniteltua edullisempana. Tilausvaltuuden vuoden 2017 rahoitusosuudesta siirretään 7 125 000 euroa momentille 27.10.18 ja 1 975 000 euroa kohdennetaan muihin momentin 27.10.01 käyttöperustelujen mukaisiin toimintamenoihin.

Uudelleenbudjetointia vastaava määräraha peruutetaan, koska toimitukset ovat viivästyneet tai rahaa on vapautunut kunnossapidon tilausvaltuussidonnoista, jolloin se voidaan käyttää muihin vastaaviin hankintoihin.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Päätösosaan tehtyjen muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavanlaiseksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020 2021— Yhteensä vuodesta 2017 lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Peruslentokoulutus VN-kalustolla -tilausvaltuus 3 502 2 424       5 926
Puolustusvoimien logistiikka 2013 (PVLOG 2013) -tilausvaltuus 9 750         9 750
KASI-järjestelmän ylläpito -tilausvaltuus 3 000 3 000 3 000 3 000   12 000
Vuoden 2015 toimintamenojen tilausvaltuus 31 638 10 207       41 845
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus 97 214 95 559 95 131 93 897   381 801
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän hankinta -tilausvaltuus 12 900 15 000       27 900
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus 83 916 41 892 8 986 6 380 5 600 146 774
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 241 920 168 082 107 117 103 277 5 600 625 996
             
Uudet tilausvaltuudet            
Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus 13 780 111 341 36 945 26 330 8 754 197 150
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus 1 080 2 157 4 581 4 581   12 399
Uudet tilausvaltuudet yhteensä 14 860 113 498 41 526 30 911 8 754 209 549
             
Valtuudet yhteensä 256 780 281 580 148 643 134 188 14 354 835 545

2017 III lisätalousarvio -472 000
2017 I lisätalousarvio -10 270 000
2017 talousarvio 1 914 331 000
2016 tilinpäätös 1 899 710 000
2015 tilinpäätös 1 838 940 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentilta vähennetään 472 000 euroa.

Vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 6 653 000 euroa.

Valtuus

Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän hankinta -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 9 100 000 eurolla 29 900 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 475 173 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 93 254 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2017 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2025 enintään 519 000 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus).

PVKEH 2017 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2017 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Vuonna 2017 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

Selvitysosa:Momentin määräraha muutetaan kolmevuotisesta siirtomäärärahasta viisivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Muutoksella lisätään monivuotisten puolustusmateriaalihankkeiden rahoituksen joustavuutta ja vähennetään talousarvioon tehtäviä teknisiä muutoksia. Muutoksen vaikutuksia arvioidaan vaalikausien taitteessa, jonka perusteella päätetään jatkossa sovellettavasta siirtomäärärahakaudesta.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020 2021— Yhteensä
vuodesta 2017
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus 9 800 19 100       28 900
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) -tilausvaltuus 15 000         15 000
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 11 541 6 057 5 000     22 598
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2013) -tilausvaltuus 66 152         66 152
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 81 350 49 950 51 000 22 000   204 300
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 50 000 16 825 14 700     81 525
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 68 426 56 100 12 000 11 200   147 726
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 302 269 148 032 82 700 33 200   566 201
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 71 000 83 000 114 000 118 000 133 000 519 000
Uusi tilausvaltuus yhteensä 71 000 83 000 114 000 118 000 133 000 519 000
             
Valtuudet yhteensä 373 269 231 032 196 700 151 200 133 000 1 085 201

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:

Kehittämisohjelma / Suorituskyky / Tavoite
Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma

Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.

  • — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
  • — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
  • — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
  • — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
  • — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
  • — jatketaan puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
  • — kehitetään kyberpuolustuskykyä.
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamisen tuen kehittämisohjelma

Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.

  • — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
  • — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
  • — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
  • — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
  • — kehitetään puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
  • — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista.
Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin.

  • — hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita
  • — jatketaan puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän rakentamista.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelma

Ylläpidetään puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla varmistetaan joukkojen toimintakyky.

  • — luodaan puolustusvoimille yhtenäiset logistiikan rakenteet, toimintatavat ja osaaminen sekä integroidaan puolustushaarojen huoltojärjestelmät tiiviimmin kansainvälistyvään elinkeinoelämään yhteensopivaksi
  • — kehitetään ja ylläpidetään ilmakuljetuskykyä ml. hyödyntämällä kansainvälisen strategisen kuljetuskyvyn hankkeita
  • — jatketaan alueellisten joukkojen materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
  • — jatketaan ampumatarvikkeiden hankintoja.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään alueellisten ja operatiivisten joukkojen tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta sekä ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyä.

  • — ylläpidetään ja kehitetään maavoimien taktista ja operatiivista liikkuvuutta
  • — kehitetään kohtaamistaistelukykyä
  • — ylläpidetään alueellista ja kehitetään operatiivista tykistöä
  • — kehitetään taistelijan varustusta
  • — ylläpidetään pioneeri- ja suojeluvälineitä
  • — kehitetään maastouttamisvälineitä
  • — ylläpidetään ja kehitetään panssarintorjuntaa.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.

  • — otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset
  • — ylläpidetään taistelualuskaluston suorituskyky
  • — ylläpidetään ja kehitetään miinoittamis- ja raivauskykyä
  • — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa
  • — kehitetään vedenalaista vaikuttamiskykyä.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.

  • — jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
  • — rakennetaan ilmasta maahan -suorituskyky
  • — kehitetään taistelutukikohtia
  • — korvataan poistuva alkeislentokoulutuskalusto
  • — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.
Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmän kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.

  • — rakennetaan taistelukoulutusta kehittävä virtuaalikoulutusympäristö
  • — saatetaan loppuun kaksipuolisen taistelun simulointijärjestelmän laajennuksen ensimmäinen vaihe.
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla edistetään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.

  • — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin
  • — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa sekä ylläpidetään ja kehitetään yhteisiä oppimisympäristöjä.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2017 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

PVKEH 2017 -tilausvaltuuteen sisältyvät kehittämisohjelmien suurimmat hankkeet

Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamisen tuen kehittämisohjelmassa toteutetaan sotilastiedustelun tiedonhankinnan, sotilastiedustelun maalittamistuen sekä täydentävän tutkavalvonnan kehittämishankkeita.

Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelmassa luodaan elektronisen vaikuttamisen hankkeella kaikkia puolustushaaroja ja puolustusvoimien vaikuttamista tukeva suorituskyky.

Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa jatketaan alueellisten joukkojen suorituskykyjen kehittämistä tulenkäytön, tulivoiman, johtamisen, panssarintorjunnan ja liikkuvuuden osalta.

Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelman painopiste on taistelukyvyn kehittämisessä. Hornet- ja Hawk -lentokalustojen jäljellä olevan elinkaaren turvaavilla hankkeilla parannetaan niiden kykyä toimia operatiivisena ja kouluttavana järjestelmänä.

Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelmassa hankitaan varusmiesten ja reserviläisten joukkotuotannossa tarvittavia ampumatarvikkeita sekä kotimaisia tykistön ja kranaatinheittimistön ampumatarvikkeita.

Momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 373 269 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 8 650 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 93 254 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2017) 8 285
Menoajoitusmuutokset -61 447
Pansio-luokan miinalauttojen peruskorjaus (LTA I 2015) -4 000
Puolustusbudjetin tasomuutos (HO 2015) 30 000
Siirto momentille 27.10.01 -40 400
Yhteensä -67 562

2017 talousarvio 475 173 000
2016 II lisätalousarvio 16 882 000
2016 talousarvio 542 735 000
2015 tilinpäätös 469 563 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 94 309 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2017 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2025 enintään 501 000 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus).

PVKEH 2017 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2017 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1).

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen on talousarvioesityksen 93 254 000 euroon nähden lisätty 1 055 000 euroa johtuen hankintojen budjetoimisesta tilausvaltuuksien sijaan muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 18 000 000 eurolla talousarvioesityksen 519 000 000 euroon nähden aiheutuu siitä, että suunnittelut hankinnat eivät edellytä valtuutta.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) ja Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuuksien menoajoituksia muutetaan kyseisten tilausvaltuuksien enimmäismäärän puitteissa vastaamaan aiempaa paremmin hankintojen toimitus- ja maksatusaikataulua.

Talousarvioesitykseen nähden indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen arvioitu 8 650 000 euron määräraha on vähennetty. Vuoden 2014 alusta on siirrytty järjestelmään, jossa vuosittain kevään lisätalousarvioesityksen yhteydessä selvitetään valuuttakurssimuutosten nettomääräinen vaikutus edellisen vuoden määrärahatarpeeseen. Vaikutusta vastaava tarkistus ehdotetaan lisätalousarvioesityksessä momentin määrärahoihin lisäyksenä tai vähennyksenä. Vähennystä vastaava lisäys on tehty Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -valtuuden vuoden 2017 maksuosuuteen.

Tilausvaltuuksiin ehdotettavat muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Tilausvaltuuksien muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020 2021— Yhteensä
vuodesta 2017
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus 9 800 19 100       28 900
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) -tilausvaltuus 15 000         15 000
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 20 191 6 057 5 000     31 248
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2013) -tilausvaltuus 66 152         66 152
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 81 350 49 950 51 000 22 000   204 300
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 50 000 16 825 14 700     81 525
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 61 471 54 900 12 000 12 355   140 726
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 303 964 146 832 82 700 34 355   567 851
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 76 900 81 400 113 000 101 300 128 400 501 000
Uusi tilausvaltuus yhteensä 76 900 81 400 113 000 101 300 128 400 501 000
             
Valtuudet yhteensä 380 864 228 232 195 700 135 655 128 400 1 068 851

2017 talousarvio 475 173 000
2016 III lisätalousarvio
2016 II lisätalousarvio 16 882 000
2016 talousarvio 542 735 000
2015 tilinpäätös 469 563 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 475,173 milj. euron määrärahaa, joka on noin 17 prosenttia puolustusbudjetista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan materiaaliseen valmiuteen on kuitenkin tarkoitus käyttää yhteensä 932,7 milj. euroa (39 prosenttia), kun käsiteltävän momentin lisäksi mukaan luetaan Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi (4,6 milj. euroa momentilla 27.10.19) sekä ne puolustusvoimien toimintamenot, jotka käytetään materiaalin kunnossapitoon ja joukkojen varustamiseen.

Valiokunta yhtyy puolustusvaliokunnan näkemykseen siitä, että materiaalihankintojen osuuden tulisi olla noin 1/3 puolustusbudjetista. Varaosien ja kaluston kunnossapidon rahoittaminen toimintamenoista ei poista nykyisellä budjettirakenteella ongelmaksi muodostuvaa käytöstä poistuvan puolustusmateriaalin korvaamista, jolloin kaikkien puolustushaarojen joukkojen varustamisasteeseen ja taistelukestävyyteen saattaa jäädä vakavia puutteita.

Valiokunta korostaa edellisten budjettimietintöjensä tapaan kotimaisen puolustus- ja turvallisuusteollisuuden merkitystä huoltovarmuuden takaajana ja pitää hyvänä, että valtioneuvosto on hyväksynyt periaatepäätöksen Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaamisesta huhtikuussa 2016. Päätöksellä annetaan perusteet mm. kotimaahan kohdistettavista hankinnoista ja teollisen yhteistyön velvoitteista. Periaatepäätöksen mukaisten linjausten tulee näkyä myös käytännössä puolustusvoimien hankintatoimessa.

Valiokunta nostaa esiin myös yhteispohjoismaiset hankinnat esimerkiksi Leopard 2A6 -ampumatarvikkeiden osalta ja pitää tarpeellisena, että puolustusvoimat arvioi yhteishankintojen mahdollisuutta, aikataulutusta sekä vaikutusta hankintahintaan. Yleensä yhteishankinnoilla saavutetaan kustannustehokkuutta ja samalla parannetaan pohjoismaista huoltovarmuutta.

Valiokunta pitää lisäksi tarkoituksenmukaisena, että momentin määräraha muutetaan kolmevuotisesta siirtomäärärahasta viisivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Muutoksen on tarkoitus lisätä rahoituksen joustavuutta ja vähentää teknisten muutosten tarvetta. On myös myönteistä, että talousarvioesityksessä on otettu huomioon vakiintuneen käytännön mukaisesti hinta- ja kustannustasotarkistukset, joiden nettovaikutus on 7,1 milj. euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 475 173 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 94 309 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2017 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2025 enintään 501 000 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus).

PVKEH 2017 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2017 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Vuonna 2017 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 16 753 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 3 219 000 euroa vuoden 2016 toteutuneen indeksikehityksen mukaisena kustannustasotarkistuksena ja lisäyksenä 19 972 000 euroa vuoden 2016 valuuttakurssien muutoksista aiheutuneita menoja.

Vuoden 2014 alusta on siirrytty järjestelmään, jossa vuosittain kevään lisätalousarvioesityksen yhteydessä selvitetään valuuttakurssimuutosten nettomääräinen vaikutus edellisen vuoden määrärahatarpeeseen. Vaikutusta vastaava tarkistus ehdotetaan lisätalousarvioesityksissä ao. momenttien määrärahoihin lisäyksenä tai vähennyksenä.

Tehtyjen muutosten jälkeen määrärahasta arvioidaan käytettävän 303 964 000 euroa aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 76 900 000 euroa vuonna 2017 myönnetystä tilausvaltuudesta aiheutuvien menojen maksamiseen, 16 753 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 94 309 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.


2017 I lisätalousarvio 16 753 000
2017 talousarvio 475 173 000
2016 tilinpäätös 559 617 000
2015 tilinpäätös 469 563 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 16 753 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 7 429 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 101 738 000 euroa.

Vuoden 2015 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 304 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 7 125 000 euroa on siirtoa momentilta 27.10.01 ja 304 000 euroa aiheutuu määrärahan uudelleenbudjetoinnista. Lisämääräraha kohdennetaan pääosin ilmapuolustuksen hankkeisiin sekä muihin momentin käyttöperustelujen mukaisiin menoihin.

Uudelleenbudjetointia vastaava määräraha peruutetaan, koska toimitukset ovat viivästyneet tai rahoituksen käyttö vuonna 2017 on muutoin epävarmaa.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2017 III lisätalousarvio 7 429 000
2017 I lisätalousarvio 16 753 000
2017 talousarvio 475 173 000
2016 tilinpäätös 559 617 000
2015 tilinpäätös 469 563 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 7 429 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 101 738 000 euroa.

Vuoden 2015 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 304 000 euroa.

19. Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 4 600 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2017 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti tämän valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuden maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha perustuu vuoden 2015 talousarviossa hyväksyttyyn Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuuteen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 Yhteensä
vuodesta 2017 lähtien
       
Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuus 4 600 4 600 9 200
Valtuus yhteensä 4 600 4 600 9 200

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtuuden vuosiosuuden muutos 2 600
Yhteensä 2 600

2017 talousarvio 4 600 000
2016 talousarvio 2 000 000
2015 tilinpäätös 4 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 4 600 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2017 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti tämän valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuden maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 1 625 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet
Toiminnallinen tehokkuus 2015
toteutuma
2016
ennakoitu
2017
tavoite
       
Taloudellisuus      
MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (euroa) 38 53 53
Tuottavuus      
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 1 984 1 410 1 370
Tuotokset ja laadunhallinta 2015
toteutuma
2016
ennakoitu
2017
tavoite
       
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 60 200 45 100 37 000
MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä 3 000 3 000 3 000
MPK:n kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) asteikolla 1—5 4,32 4,00 4,00

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertalisäyksen poisto -400
Järjestötukien säästö (HO 2015) -4
Yhteensä -404

2017 talousarvio 1 625 000
2016 talousarvio 2 029 000
2015 tilinpäätös 2 028 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 1 625 000 euron määrärahaa, joka on 404 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2016. Valiokunta pitää erittäin moitittavana, että määrärahasta on jälleen vähennetty eduskunnan edellisen vuoden talousarvioon tekemä korotus. Huomioon ei ole otettu eduskunnan jo useana vuonna selvästi ilmaisemaa tahtoa pitää momentin määrärahataso riittävänä. Valiokunta edellyttää, että hallitus ottaa tämän huomioon vuoden 2018 talousarvioesityksessä.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toiminta on monipuolista ja kattaa sekä sotilaallisen että kaikille kansalaisille annettavan avoimen varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen. Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) sovittaa yhteen jäsenjärjestöjen toimintaa. Toiminnan laajuutta ja kustannustehokkuutta kuvaa se, että esimerkiksi vuonna 2015 MPK järjesti yhteensä yli 88 000 koulutusvuorokautta.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä vapaaehtoista maanpuolustustyötä, joka tukee Suomen kokonaisturvallisuuden mallia ja täydentää viranomaisten väheneviä resursseja toimintaympäristön muuttuessa. Toiminnalla on keskeinen merkitys maanpuolustustahdon ja -taitojen ylläpitämisessä sekä puolustusvoimauudistuksen yhteydessä muodostuneen reservin koulutusvajeen paikkaamisessa. Valiokunta korostaa, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijoilla on osaamista ja valmiuksia tukea viranomaisia ja yhteiskuntaa myös muissa kuin sotilaallisiin uhkiin liittyvissä häiriötilanteissa.

Valiokunta lisää momentille 404 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 2 029 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.