Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
              20. Erityismenot
         40. Maahanmuutto
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoimintaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:Pelastustoimen tavoitteena on turvallinen ja kriisinkestävä Suomi, jossa pelastustoimen palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti. Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ehkäiseminen ja pelastustoiminta normaali- ja poikkeusoloissa sekä häiriötilanteissa, pelastustoimelle kuuluvat kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat väestönsuojelutehtävät sekä varautuminen näihin tehtäviin. Lisäksi pelastustoimi osallistuu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Tavoitteena on, että pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja valmius vastata niihin omalla toimialallaan. Tavoitteena on myös, että pelastustoimen turvallisuusviestintä on vaikuttavaa.

Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät pelastuslaitokset. Valtion talousarviosta rahoitetaan Pelastusopiston toiminta sekä sisäministeriön johtama pelastustoimen valtakunnallinen kehittämistoiminta. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat. Hallitusohjelman mukaan pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Sisäministeriö jatkaa vuoden 2017 aikana hanketta, jonka tavoitteena on valmistella vuoden 2019 alussa voimaan tuleva pelastustoimen uudistus. Uudistuksessa pelastustoimen tehtävät siirretään kunnilta maakuntatasolle.

Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen, kuten tehtävän välittämiseen liittyvät toimenpiteet, viestikeskustehtävät, väestön varoittamistoimenpiteiden käynnistäminen äkillisessä vaaratilanteessa sekä muut viranomaisten toiminnan tukemiseen liittyvät tehtävät. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on myös hätäkeskuspalveluihin liittyvien tehtävien ja toimintatapojen kehittäminen ja valvonta.

Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan maaliskuun 2017 loppuun mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa.

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 914 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin.

Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain (1164/2013) muuttamisesta. Palopäällystökoulutus siirretään Savonia-ammattikorkeakoululta Poliisiammattikorkeakoululle, mutta Pelastusopisto hoitaa opetuksen.

Sisäministeriö asettaa pelastustoimelle seuraavat alustavat tuloksellisuustavoitteet:

Onnettomuuksien ehkäisy

Pelastustoimen tehtävä on erityisesti tulipalojen ehkäisy. Toimiala osallistuu myös muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia pyritään ehkäisemään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.

Onnettomuuksien ehkäisy 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
Tuotokset      
Erheellisten paloilmoitusten määrä (kpl), enintään 17 606 16 300 15 500
Neuvontaa ja valistusta saaneiden osuus väestöstä (%), vähintään 16 20 20
Pelastustoiminta ja varautuminen

Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Lisäksi pelastustoimella on valmius antaa pelastustoimeen kuuluvaa apua suuronnettomuustilanteissa myös ulkomailla ja valmius avun vastaanottamiseen. Pelastustoimen toimintavalmiustaso on määritelty alueen pelastustoimen riskien perusteella riskialueittain ja toimintavalmius vastaa alueen palvelutasopäätöksessä määritettyä tasoa.

Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja haavoittuvuuksista. Pelastustoimella on yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti uhka-arvio pelastustoimen valtakunnallista koordinaatiota edellyttäviä erityistilanteita varten osana kansallista riskiarviota. Pelastustoimen osuutta yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta toteutetaan. Tavoitteena on saada strategian päämäärät ulottumaan nykyistä laajemmin myös alue- ja paikallishallintoon.

Varautumisen johtamista, ohjausta, yhteensovittamista ja valvontaa kehitetään siten, että valmius toimia erilaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa paranee.

Pelastustoiminta ja varautuminen 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
Tuotokset      
Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä, kpl, arvio, josta1) 99 673 99 000 98 500
— tulipaloista (pl. maastopalot) aiheutuvat tehtävät 9 642 9 500 9 500
— maastopaloista aiheutuvat tehtävät 1 581 2 000 2 000
— tarkistus- ja varmistustehtävät 28 798 28 000 27 500
— ensivastetehtävät (pl. sairaankuljetustehtävät) 21 094 21 100 21 000
— muut tehtävät 38 558 38 400 38 500
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 1. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 59 50 50
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 2. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 86 50 50

1) Pelastuslaitoksen eri tehtävätyypeille ei aseteta tavoitteita, vaan niiden kehitystä seurataan.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat rakennetaan työammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutuksen tarpeet.

Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoimintaa vahvistetaan verkostoitumalla muiden toimijoiden kanssa. Näin varmistetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja tutkimustiedon hyödynnettävyyttä koulutuksen, käytännön työn ja päätöksenteon tukena ja kehittämisessä.

Pelastustoimi 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
Tuotokset      
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään 43 560 46 080 42 480
Pelastusopiston tutkintojen määrä, kpl, vähintään 171 172 164
AMK-tutkintojen määrä, kpl 44 30 30
Panokset      
Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet, josta 112,7 108 108
— Pelastusopiston henkilötyövuodet 108 108 108
— Sisäministeriön henkilötyövuodet 1 - -
— Turvallisuus- ja kemikaaliviraston henkilötyövuodet 3,7 - -
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) 11 983 11 540 11 292
Toiminnan tehokkuus      
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet 944 980 938
Pelastusopiston koulutettavapäivät/opettaja 1 344 1 417 1 356
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään 28 143 25 622 27 195
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivän hinta, euroa, enintään 156 142 151
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) 3,28 3,0 3,0
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat 5,48 5,0 4,9
Henkiset voimavarat      
Pelastusopiston henkilöstön määrä 108 108 108
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) 3,2 3,2 3,25
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 8,5 6,5 6,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 18 362 16 259 15 852
Pelastustoimen bruttotulot 4 139 4 126 2 938
Nettomenot 14 223 12 133 12 914
— Pelastusopisto 11 437 10 882 10 469
— Pelastustoimen päällystökoulutus - - 1 202
— Sisäministeriö 2 1891) 801 793
— Kansainvälinen pelastuspalvelu 597 450 450
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 137    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 512    

1) Vuoden 2015 toteutuma sisältää 0,8 milj. euroa muille kirjanpitoyksiköille siirrettyjä määrärahoja.

Pelastustoimen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 1 286 1 400 1 435
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 440 444 465
— osuus yhteiskustannuksista 663 831 835
Kustannukset yhteensä 1 103 1 275 1 300
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 183 125 135
Kustannusvastaavuus, % 117 110 110

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Pelastustoimen ammattikorkeakoulututkintoon johtavan päällystökoulutuksen siirto Poliisiammattikorkeakoulun vastuulle (siirto momentilta 29.40.55) 1 202
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -7
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -3
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -83
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -7
Palkkaliukumasäästö -20
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -39
Toimintamenojen tuottavuussäästö -65
Toimintamenosäästö (HO 2015) -80
Työajan pidentäminen (Kiky) -55
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -8
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -54
Yhteensä 781

2017 talousarvio 12 914 000
2016 II lisätalousarvio -61 000
2016 talousarvio 12 133 000
2015 tilinpäätös 13 598 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 914 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin.

Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 595 000 euroa.

Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Hätäkeskuslaitos jatkaa toiminnan yhdenmukaistamista yhdessä hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten kanssa. Yhdenmukaistaminen tulee saattaa tasolle, joka mahdollistaa verkottuneen toimintamallin käyttöönoton uudella tietojärjestelmällä. Uuden hätäkeskustietojärjestelmän kehitystyötä ja käyttöönoton valmistelua jatketaan siten, että käyttöönotto voidaan toteuttaa maaliskuun 2017 loppuun mennessä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 Yhteensä
vuodesta 2017
lähtien
       
Hätäkeskustietojärjestelmän hankinta, valtuus      
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 1 954 - 1 954
Hätäkeskustietojärjestelmän hankinta, lisävaltuus (2015 II LTA)      
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 5 978 1 022 7 000
Menot yhteensä 7 932 1 022 8 954
Hätäkeskuslaitos 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
Tuotokset      
Ilmoitusten määrä, kpl, josta 3 688 000 3 750 000 3 750 000
— hätäpuhelujen määrä, kpl 2 780 000 2 750 000 2 750 000
— välitettyjen tehtävien määrä, kpl 1 733 000 1 760 000 1 760 000
Panokset      
Hätäkeskustoiminnan kokonaismenot, brutto, 1 000 euroa 56 699 64 629 59 527
Henkilötyövuodet 597 613 541
Toiminnan tehokkuus      
Hätäilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit) 8 000 8 200 8 700
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään 9,0 10,7 9,4
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään 13,3 15,4 13,6
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5) - 3,4 -
       
Henkiset voimavarat      
Henkilöstön määrä 615 585 541
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) 3,25 3,28 3,32
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 18,6 18 17

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 56 654 55 445 52 295
Bruttotulot 2 877 2 650 2 700
Nettomenot 53 777 52 795 49 595
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 13 526    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 16 503    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 2 767 3 000 2 700
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1 089 2 110 1 301
— osuus yhteiskustannuksista 851 820 1 319
Kustannukset yhteensä 1 940 2 930 2 620
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 827 70 80
Kustannusvastaavuus, % 143 102 103

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Erica-tietojärjestelmä (v. 2016 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -3 500
Erica-tietojärjestelmä (v. 2017 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 310
Hätäkeskustoiminnan turvaaminen 2 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -7
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -3
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -473
Palkkaliukumasäästö -69
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -271
Toimintamenojen tuottavuussäästö -242
Toimintamenosäästö (HO 2015) -150
Työajan pidentäminen (Kiky) -372
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -58
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -365
Yhteensä -3 200

2017 talousarvio 49 595 000
2016 II lisätalousarvio -365 000
2016 talousarvio 52 795 000
2015 tilinpäätös 56 754 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 49,595 milj. euron määrärahaa, joka on 3,2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2016 talousarviossa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan henkilöstömäärä kyetään siirtyvän erän avulla pitämään vuoden 2016 tasolla 600 henkilötyövuodessa. Vuonna 2017 otetaan kuitenkin käyttöön uusi valtakunnallinen hätäkeskustietojärjestelmä (Erica), jonka käyttöönottotoimenpiteet sekä koulutukset vaativat merkittäviä henkilöstöpanostuksia. Tämän lisäksi valtionhallinnon yhteisten ICT-ratkaisujen, kuten TUVE-palveluiden, tuomat käyttö- ja ylläpitokulut tulevat nousemaan merkittävästi.

Valiokunta painottaa, että hätäkeskustoiminta vaikuttaa koko auttamisketjuun ja se on yksi keskeisimmistä toimijoista yhteiskunnan kriisinsietokyvyn ylläpitämisessä. Resurssien suunnittelussa on huomioitava sen rooli kriisiorganisaationa eikä mitoitettava toimintaa normiolojen arjen perusteella. Hätäkeskuslaitoksen pienenevät määrärahat tulevat asettamaan haasteita häiriöttömälle hätäkeskustoiminnalle.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 795 000 euroa.

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 2 406 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen sekä ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta Finavialle

2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Pelastuslain 38 §:n (379/2011) muuttamisesta.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
1) Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin 706 000
2) Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen 1 100 000
3) Metsäpalojen tähystystoiminta 600 000
Yhteensä 2 406 000

2017 talousarvio 2 406 000
2016 talousarvio 2 406 000
2015 tilinpäätös 2 317 272

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 2 406 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen sekä ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta Finavialle

2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

43. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 8 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen Suomen Virveverkko Oy:lle.

Selvitysosa:Momentilta myönnetyn rahoituksen tavoitteena on turvata viranomaisradioverkon toiminta.


2017 talousarvio 8 100 000
2016 talousarvio 8 100 000
2015 tilinpäätös 8 100 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 8 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen Suomen Virveverkko Oy:lle.