Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
              (87.) Osakehankinnat
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 438 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää enintään 1 500 000 euroa Suomen ja Venäjän välisen säteily- ja ydinturvallisuuden yhteistyöhön:

1) ensisijaisesti Venäjän Federaation ydinturvallisuusviranomaisen ja toiminnanharjoittajien kanssa toteutettaviin ydin- ja säteilyturvallisuutta edistäviin hankkeisiin

2) ydin- ja säteilyturvallisuusyhteistyöhön liittyvien valtion siirtomenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Säteilyturvakeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa.

Vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet:

  • — säteilyn käytössä ei satu onnettomuutta tai vakavaa turvallisuuteen vaikuttavaa tapahtumaa; jokaisen säteilytyöntekijän säteilyannos on suunnitellussa altistustilanteessa henkilökohtaisen annosrajan alapuolella
  • — suomalaisilla ydinlaitoksilla ei satu onnettomuutta tai vakavaa turvallisuuteen vaikuttavaa tapahtumaa
  • — radioaktiivisten aineiden normaalikäytön aikaiset päästöt ydinlaitoksista ja kaivoksista ympäristöön ovat erittäin pieniä
  • — ydinjätteiden käsittely, varastointi ja loppusijoitus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että jätteiden määrä pysyy mahdollisimman pienenä
  • — ydinsulkuvalvontaan liittyvä toiminta tapahtuu kansainvälisten sopimusten mukaisesti
  • — ydinlaitoksille, ydinmateriaaleihin ja säteilyn käyttöön kohdistuva vakava vahingoittava laiton toiminta on tehokkaasti estetty
  • — suomalaisten keskimääräinen efektiivinen säteilyannos pienenee
  • — Säteilyturvakeskus on jatkuvasti tietoinen ympäristön säteilytasosta
  • — valmiustoiminta käynnistyy 15 minuutissa ensitiedon saamisesta poikkeavasta tapahtumasta
  • — säteily- ja ydinturvallisuuteen liittyvien tapahtumien oma-aloitteinen, objektiivinen, avoin ja viivytyksetön viestintä
  • — julkisoikeudellisissa suoritteissa toteutuu kustannusvastaavuus. Maksullinen palvelutoiminta on kannattavaa
  • — henkilöstön osaaminen ja ammattitaito ovat korkealla tasolla ja henkilöstön koulutukseen käyttämä aika on 3—4 % kokonaistyöajasta. Henkilöstön omasta sairaudesta ja työtapaturmista johtuvien poissaolopäivien määrä on alle 7,5 henkilötyövuotta kohden.

Säteilyturvakeskuksen rahoitusrakenne (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet

  2015
toteutuma
htv 2016
varsinainen talousarvio
htv 2017
esitys
htv
             
Budjettirahoitus 13 344 82 13 303 76 12 438 76
Maksullinen toiminta 24 814 234 32 638 255 34 762 261
Yhteisrahoitteinen toiminta 1 314 14 300 6 160 4
Yhteensä 39 472 330 46 241 337 47 360 341

Säteilyturvakeskuksen tulosalueittaiset kustannukset ( 1 000 euroa) ja henkilötyövuodet

  2015
toteutuma
htv 2016
arvio
htv 2017
arvio
htv1)
             
Ydinenergia 22 007 126 26 541 145 28 160 151
Säteilytoiminta 5 170 30 6 000 31 5 500 31
Valmiustoiminta 1 607 9 1 700 9 1 700 9
Tutkimus ja kehitys 3 689 17 4 000 9 4 000 7
Asiantuntijapalvelut 3 204 17 4 000 18 4 000 18
Viestintä 837 5 1 000 5 1 000 5
Ympäristö 2 958 12 3 000 12 3 000 12
Yhteiset palvelut2) - 47 - 44 - 44
Yhteensä 39 472 263 46 241 273 47 360 277

1) Taulukko ei sisällä lomia ja poissaoloja. Vuonna 2017 niiden osuudeksi arvioidaan 64 htv.

2) Yhteisten palvelujen kustannukset on vyörytetty muille tulosalueille.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 39 472 46 241 47 360
Bruttotulot 26 128 32 938 34 922
Nettomenot 13 344 13 303 12 438
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 9 325    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 422    

Julkisoikeudellisen ja muun maksullisen toiminnan tavoitteena on kustannusvastaavuus.

Ydinturvallisuusvalvonnan maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntitulot 19 403 25 283 27 407
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 19 471 25 283 27 407
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -68 - -
Kustannusvastaavuus, % 100 100 100

Erillislakien mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntitulot 3 292 2 855 2 855
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 3 411 2 855 2 855
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -119 - -
Kustannusvastaavuus, % 97 100 100

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 270 50 60
— EU:lta saatava rahoitus 757 200 100
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 122 50 -
Tuotot yhteensä 1 149 300 160
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 1 918 600 320
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -769 -300 -160
Omarahoitusosuus, % 40 50 50

Ydin- ja säteilyturvallisuuden yhteistyö Venäjän federaation kanssa on kohdistunut kuuteen eri aihepiiriin: Leningradin ydinvoimalaitos, Kuolan ydinvoimalaitos, ydinturvallisuusvalvonta, radioaktiiviset jätteet, ympäristön säteilyvalvonta ja onnettomuusvalmius sekä ydinmateriaalivalvonta. Pääosa resursseista on kohdistettu mainittujen kahden ydinvoimalaitoksen turvallisuuden kohentamiseen siten, että pääkohde on Leningradin ydinvoimalaitos, jonka sijainti ja Tshernobyl-tyyppiset reaktorit korostavat jatkuvan parantamisen tarvetta. Hankkeisiin on sisältynyt mm. koulutustoimintaa, turvallisuusanalyysejä, teknisiä turvallisuusparannuksia ja laitetoimituksia, laitteistojen tarkastustekniikan kehittämistä ja säännöstöjen kehittämistä. Leningradin ja Kuolan laitoksen ympäristön säteilyvalvontajärjestelmät on toteutettu lähialueyhteistyön puitteissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Sektoritutkimussäästö -200
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -11
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -5
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -126
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 43
Palkkaliukumasäästö -56
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -57
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -234
Toimintamenojen tuottavuussäästö -67
Toimintamenosäästö (HO 2015) -80
Työajan pidentäminen (Kiky) -84
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -12
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -75
Tasomuutos 99
Yhteensä -865

2017 talousarvio 12 438 000
2016 II lisätalousarvio -32 000
2016 talousarvio 13 303 000
2015 tilinpäätös 14 441 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 438 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää enintään 1 500 000 euroa Suomen ja Venäjän välisen säteily- ja ydinturvallisuuden yhteistyöhön:

1) ensisijaisesti Venäjän Federaation ydinturvallisuusviranomaisen ja toiminnanharjoittajien kanssa toteutettaviin ydin- ja säteilyturvallisuutta edistäviin hankkeisiin

2) ydin- ja säteilyturvallisuusyhteistyöhön liittyvien valtion siirtomenojen maksamiseen.