Talousarvioesitys 2017

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta. Esityksen tarkoituksena on Elintarviketurvallisuusviraston vastuulla olevien kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen valvonnan valvonta- ja ohjaustehtävien keskittäminen Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes). Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) tehtävänä on elintarvikkeiden ja maa- ja metsätalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden valvonta ja tutkimus. Evira varmistaa elintarvikkeiden ja alkutuotannon tuotteiden sekä niiden tuotantoketjun turvallisuutta ja laatua.

Evira tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2016 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Eviralle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Eviralle vuoden 2016 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen luvun 30.01 selvitysosassa todetut toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteet.

Vastustettavien sekä uusien uhkaavien eläintautien havaitsemiseksi ja kotoperäisten eläintautien esiintyvyyden seuraamiseksi tarvitaan näytteitä sairaista eläimistä. Eläintautitutkimuksissa seurannan kannalta riittävän näytemäärän saaminen edellyttää eläinten omistajien tai eläinlääkärien oma-aloitteellisesti lähettämiä näytteitä. Tutkimuskustannusten periminen täysimääräisinä näytteen lähettäjältä vähentäisi näytteiden määrää merkittävästi, minkä vuoksi hintatuen käyttö on perusteltua. Hintatuen määrä on enintään 576 000 euroa.

Elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettavat menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.

Määrärahasta käytetään 1 480 000 euroa Maanmittauslaitokselta hankittaviin IT-palveluihin.

Tuottavuussäästöjen tilapäiseen käyttöön tarkoitettua määrärahaa käytetään eläinlääkintähallinnon tietojärjestelmän toteuttamiseen, nautarekisterin uudistamiseen, eläintenpitäjärekisterin sähköistämiseen sekä eläinlääkkeiden e-reseptin valmisteluun.

Kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen valvonnan valvonta- ja ohjaustehtäviä siirretään vuoden 2016 alusta Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes). Tehtävän siirron yhteydessä Eviran toimintamenoista siirretään 35 000 euroa momentille 32.40.05.

Määrärahasta maksetaan jatkossa hukkakauralain (185/2002) mukaiset hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvien kustannusten korvaukset, joita varten on vuonna 2015 osoitettu määrärahaa momentilla 30.20.42.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 866 000 euroa talousarvioesitykseen 41 346 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 28.70.20 Julkishallinnon yhteinen käyttöliittymä ympäristöterveydenhuollolle -hankkeeseen (Vati-hanke).

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 14 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta ja vähennyksenä 299 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen.

Selvitysosa:Maaseutuviraston (Mavi) tehtävänä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, unionin osaksi rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden hallinto- ja toimeenpanotehtävät.

Mavi tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2016 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Maville seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Maville vuoden 2016 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen luvun 30.01 selvitysosassa todetut tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteet.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa 3 059 000 euroa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisen avun määränä.

Määrärahasta käytetään 3 600 000 euroa Maanmittauslaitokselta hankittaviin IT-palveluihin.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Ahvenanmaan maakunnan kunnille suoritettavat korvaukset maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta. Korvaus määräytyy tukihakemusten lukumäärän perusteella ja sen suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Mavi toimii työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (vähävaraisten rahasto) hallintoviranomaisena. Rahastosta rahoitettavan vähävaraisten avun toimenpideohjelman toimeenpanoon henkilötyön osalta käytetään vähävaraisten rahaston teknistä apua ja varsinaiseen ruuan hankintaan, jakeluun ja varastointiin itse ohjelman rahoitusta.

Tuottavuussäästöjen tilapäiseen käyttöön tarkoitettua määrärahaa on tarkoitus käyttää menoihin, jotka aiheutuvat tukisovelluksen uudistamisesta.

Selvitysosa:Maatalouden tulo- ja kannattavuustilanne on heikentynyt jo usean vuoden ajan, eikä merkittävää käännettä parempaan ole näköpiirissä. Osana maatalouden taloudellisen kriisin helpottamiseksi suunniteltuja toimia momentille lisätään 970 000 euroa maataloustukien toimeenpanoa varten. Lisäyksellä pyritään parantamaan Maaseutuviraston (Mavi) tilannetta, jotta tukien maksatuksista suoriuduttaisiin aikataulussa, mikä osaltaan helpottaisi viljelijäperheiden vaikeaa taloustilannetta. Erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen ja ohjelmakauden 2014—2020 toimeenpano on edellyttänyt Mavilta merkittävää panostusta tukijärjestelmien toimeenpanoon sekä käytettävien tietojärjestelmien kehittämiseen.

Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 81 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu maatalouden kriisitukien toimeenpanon, viljelijätukien maksamisen aikaistamisen sekä viljelijätukien toimeenpanon kannalta välttämättömän kehitystyön jatkon varmistamisesta.

Maatalouden heikko taloudellinen tilanne jatkuu edelleen, eikä merkittävää käännettä parempaan ole näköpiirissä. Tämän vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön uusia toimenpiteitä, joiden toimeenpanosta vastaa Maaseutuvirasto (Mavi). Näiden uusien tukimuotojen toimeenpanossa ei voida hyödyntää olemassa olevia järjestelmiä. Maatalouden kriisipaketin toimeenpanoa varten arvioidaan tarvittavan 400 000 euroa.

Kriisitukien toimeenpanon onnistuminen liittyy kiinteästi myös laajaan viljelijätukien tietojärjestelmäkokonaisuuteen sekä muiden viljelijätukien käsittelyyn ja maksamiseen, joiden toimeenpano ja aikataulu on myös varmistettava. Tukisovelluksen kehittämistä varten momentille lisätään 1 000 000 euroa. Lisäyksellä pyritään parantamaan Mavin tilannetta, jotta tukien maksatuksista suoriuduttaisiin aikataulussa, mikä osaltaan helpottaisi viljelijäperheiden vaikeaa taloustilannetta. Erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen ja ohjelmakauden 2014—2020 toimeenpano on edellyttänyt Mavilta merkittävää panostusta tukijärjestelmien toimeenpanoon ja käytettävien tietojärjestelmien kehittämiseen.

Selvitysosa:Eläinlääkintähuoltolain 23 §:n nojalla kunnille maksetaan korvauksia kunnaneläinlääkärien eläintautilain (441/2013), eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain (517/2015), eläinsuojelulain (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetun lain (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetun lain (387/2014) sekä maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) perusteella suorittamista tehtävistä.

Toimijoiden maksut eläintautilain ja eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain nojalla tehdyistä maksullisista kunnaneläinlääkärien suoritteista tuloutuvat momentille 12.30.99.

Kasvintuhoojien hävittämiskustannuksista voidaan maksaa korvauksia, jos kasvintuotannolle aiheutuneet vahingot ovat poikkeuksellisen suuret ja korvaaminen on toimijan elinkeinon jatkamisen kannalta tarpeellista. Korvauksia kasvintuhoojan hävittämiskustannuksista voidaan maksaa myös metsässä kasvavien puiden osalta.

Määrärahasta on valtion osuutta 5 818 000 euroa ja EU-osuutta 210 000 euroa. Euroopan unionin rahoitusosuus eläintautien torjuntaohjelmista tuloutuu momentille 12.30.04.

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.

Selvitysosa:Päätösosan kohta 4) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 4).

Muutos tekee mahdolliseksi määrärahan käytön kasvintuhoojien torjunnasta aiheutuvien välttämättömien menojen maksamiseen. Näitä menoja ei voi korvata kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) perusteella. Euroopan unionin rahoitusosuus kasvintuhoojien torjunnasta tuloutuu momentille 12.30.04.

Selvitysosa:Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaukset) sekä osaltaan turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhataloudelle komission vuonna 2013 hyväksymän tukiohjelman perusteella.

Pohjoista tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle, kasvinviljelylle ja eräille muille kohteille komission vuonna 2009 hyväksymän pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella. Komission hyväksymä pohjoisen tuen enimmäismäärä on 382 000 000 euroa.

Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita kansallisia tukia.

Määrärahan kohdentamisperusteeksi esitetään maksuperuste.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2015 uudistuneen yhteisen maatalouspolitiikan perusteella maksettavat EU-tulotuet ja EU-markkinatuet, jotka rahoitetaan kokonaan EU:n varoista. EU-tulotukien maksuaikataulujen muutosten vuoksi määrärahan tarve on tilapäisesti edellistä vuotta suurempi.

EU-tulotuet turvaavat omalta osaltaan maataloustuotannon kannattavuutta ja muiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteutumista. Tukien ehtona on muun muassa ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien vaatimusten eli ns. täydentävien ehtojen noudattaminen. Viherryttämistuen osuus on 30 % EU-tulotuesta ja nuorten viljelijöiden tuki enintään 2 % EU-tulotuesta.

Pääosa EU-tulotuista maksetaan tuotannosta irrotettuna perustukena. Lisäksi maksetaan tuotantosidonnaisia tukia 19,6 % EU-tulotuen määrästä (20 % vuonna 2015). Osa tuotantosidonnaisesta tuesta on aiemmin maksettu Etelä-Suomen kansallisena tukena.

EU-markkinatukia (vienti- ja sisämarkkinatukia) arvioidaan maksettavan 6 000 000 euroa.

Määrärahan kohdentamisperusteeksi esitetään maksuperustetta EU-tulotukien (päätösosan kohta 1) ja maksatuspäätösperustetta EU-markkinatukien (päätösosan kohta 2) osalta.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi siemenkauppalain muuttamisesta ja laiksi kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain kumoamisesta. Momentilla olleet määrärahat 30 000 euroa hukkakauralain (185/2002) mukaisesti korvattaviin hukkakauran torjuntasuunnitelmista aiheutuneisiin kuluihin siirretään momentille 30.20.02.

Selvitysosa:Momentti palautetaan talousarvioesitykseen.

Vuonna 2015 toteutuneet satovahingot ovat keskimääräistä suuremmat. Satovahinkojen korvaamiseen arvioidaan tarvittavan 11 300 000 euroa. Korvauksiin on käytettävissä 3 400 000 euroa. Kun vuoden 2015 neljänteen lisätalousarvioesitykseen sisältyy 3 400 000 euron lisämääräraha, lisätarve on 4 500 000 euroa.

Satovahinkojen korvausjärjestelmä päättyy vuoden 2015 lopussa. Määrärahalla varmistetaan se, että kaikkiin korvausjärjestelmän aikana aiheutuneiden vahinkojen korvauksiin olisi käytettävissä riittävä määräraha. Vuoden 2015 satovahinkokorvaukset maksetaan pääosin vuonna 2016.

Selvitysosa:Määrärahatarpeeksi arvioidaan yhteensä 343 043 000 euroa. Kun siitä arvioidaan katettavan 43 000 000 euroa edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla, vuoden 2016 määrärahatarve on 300 043 000 euroa.

Ympäristökorvaukset, luonnonmukaisen tuotannon tuki ja ei-tuotannollisten investointien tuet sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Tukien tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi siten, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuus ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Neuvonnan tavoitteena on vastata viljelijöiden kokemaan neuvontatarpeeseen unionin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden edistämiseksi ja maaseudun kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvonnan avulla voidaan kasvattaa viljelijän osaamista maatilan hoitamisessa niin ympäristökysymyksissä kuin eläinten hyvinvointi- ja terveysasioissa, vähentää maatilojen ilmastovaikutuksia, lisätä energiatehokkuutta sekä ehkäistä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.

Ympäristökorvaukset koostuvat ympäristösitoumuksesta, ympäristösopimuksista sekä geenipankkisäilytyksestä. Ympäristökorvauksen toimia kohdennetaan alueellisesti sekä tila- ja lohkokohtaisesti. Kaikille sitoutuneille pakollinen tilakohtainen toimenpide tähtää ravinteiden tasapainoiseen käyttöön ja suunnitelmalliseen viljelyyn. Lohkokohtaisilla toimenpiteillä toteutetaan kohdennetusti vesiensuojelua ja maan rakennetta edistäviä, kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä ja/tai peltoluonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä. Osassa vesiensuojelullisia toimenpiteitä toteutetaan eri tavalla ns. kohdentamisalueella (Suomenlahteen, Saaristomereen, Selkämereen ja Perämereen laskevien jokivesistöjen valuma-alueet). Ympäristökorvauksia ja ei-tuotannollista investointitukea voidaan myöntää myös yhdistyksille kosteikkojen ja perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja hoitoon sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös vuosina 1995—1999 ja 2000—2006 tehdyt ympäristötuen erityistukisopimukset. Ympäristötukijärjestelmän piirissä oli ohjelmakauden 2007—2013 lopussa 94 % käytettävissä olevasta maatalousmaasta ja 90 % kaikista maataloustukia saaneista viljelijöistä.

Vuonna 2016 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 300 043 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuutta on 126 018 000 euroa ja kansallista osuutta 174 025 000 euroa. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %.

EU:n ohjelmakausien 1995—1999, 2000—2006, 2007—2013 ja 2014—2020 ohjelmien tältä momentilta tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien maksujen maksaminen kokonaan kansallisista varoista on mahdollista, jos tuensaajalla on lakiin perustuva oikeus tukeen.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.

Selvitysosa:Luonnonhaittakorvaukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Luonnonhaittakorvauksilla korvataan maatalousyrittäjille pysyvien epäsuotuisten luonnonolojen maataloustuotannolle aiheuttamaa luonnonhaittaa. Luonnonhaittakorvausten tavoitteena on turvata maatalouden toimintaedellytykset ja jatkuvuus sekä säilyttää maatalousmaa maatalouskäytössä. Toimenpide vaikuttaa tilalukumäärän hallittuun kehittymiseen sekä taloudellisesti elinvoimaisten maatilayksiköiden säilyttämiseen ja tätä kautta maaseudun työllisyyden ylläpitämiseen ja maaseutualueiden taloudellisen kehityksen edistämiseen. Luonnonhaittakorvausten saamiseen ei ole ikärajaa ja korvauksen hehtaarikohtainen määrä vähenee maatilan koon ylittäessä tietyt raja-arvot. Luonnonhaittakorvauksia maksetaan myös pysyville nurmille. Korvausta maksetaan korotettuna tiloille, jotka ylittävät asetetun eläintiheysrajan. Luonnonhaittakorvaukset ovat yksivuotisia.

EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %. Lisäksi määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamia luonnonhaittakorvauksia.

EU:n ohjelmakausien 1995—1999, 2000—2006, 2007—2013 ja 2014—2020 ohjelmien tältä momentilta tehtyjen sitoumusten maksaminen on mahdollista kokonaan kansallisista varoista, jos tuensaajalla on lakiin perustuva oikeus tukeen.

Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvauksia ei makseta valtion talousarvioon varatuista varoista.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.

Selvitysosa:Momentilta rahoitetaan EU:n maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien menoja. Niitä koskeva neuvoston asetus on uudistettu. Uutta asetusta (EU 1144/2014) sovelletaan 1.12.2015 alkaen. Uuden asetuksen perusteella rahoitettavat toimet rahoitetaan kokonaan EU:n maataloustukirahastosta. Pääosan vuoden 2016 menoista arvioidaan kuitenkin aiheutuvan aiemman osarahoitteisen tukijärjestelmän perusteella.

Asetuksessa (EU 1308/2013) tarkoitettuun mehiläistuotannon kehittämiseen ja hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämiseen arvioidun määrärahan EU:n rahoitusosuus on 50 %.

Tuottajien muodostamille markkinointiyhteenliittymille eli tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen. Tuottajaorganisaatioille maksettavat tuet rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n maataloustukirahastosta.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.

Selvitysosa:Momentin perusteluja ehdotetaan täydennettäväksi siten, että momentilta voidaan maksaa EU:n koulujakelujärjestelmän kokonaan kansallisesti rahoitettavia liitännäistoimenpiteitä sekä kansallisesti rahoitettavaa maataloustuotteiden tiedotusta ja menekinedistämistä.

Määrärahan uudelleenbudjetointina otetaan huomioon vuoden 2016 lopussa käyttämättä jäävästä EU-kouluhedelmäjärjestelmän (EY 1234/2007) täytäntöönpanoon varatusta 2 000 000 eurosta sen 500 000 euron kansallinen osuus sekä maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen varatusta 800 000 eurosta sen 400 000 euron kansallinen osuus.

Uudelleenbudjetointina ehdotettava 500 000 euroa on tarkoitus käyttää uuden EU:n koulujakelujärjestelmän kokonaan kansallisesti rahoitettaviin liitännäistoimenpiteisiin, jonka uuteen järjestelmään on yhdistetty EU-koulumaito- ja EU-kouluhedelmäjärjestelmät. Määrärahaa tarvitaan uudesta järjestelmästä tiedottamiseen sekä järjestelmän liitännäistoimenpiteiden toteuttamiseen ennen järjestelmän käyttöönottoa syksyllä 2017.

Lisäksi uudelleenbudjetointina ehdotettava 400 000 euroa on tarkoitus käyttää maataloustuotteiden Team Finland -yhteistyön puitteissa toteutettavaan elintarvikeviennin edistämiseen sekä terveellisestä ja vastuullisesta ravitsemuksesta tiedottamiseen.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan luomualan ja lähiruuan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä sekä luomu- ja lähiruokasektoreille valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuoteen 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi määrärahalla tuetaan luonnontuotealan toimintaohjelman 2020 mukaisia toimia.

Momentin määrärahasta on varattu 1 000 000 euroa hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvän kärkihankkeen 4 (Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun) toteuttamiseen kotimaisen ruuan kysynnän kasvattamiseksi.

Määrärahaa käytetään myös ruokapoliittisen selonteon ja elintarviketurvallisuusselonteon tavoitteita tukevien toimenpiteiden rahoittamiseen.

Ruokaketjun kansallisesti rahoitettaviin kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuilla varoilla voidaan tukea myös laajoja valtakunnallisia hankkeita.

Selvitysosa:Budjettisiirrolla katetaan niitä Maatalouden interventiorahaston menoja, jotka jäävät valtion vastattavaksi. Valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja, joiden määrää ei voida tarkkaan arvioida. Valtion vastattaviksi menoiksi arvioidaan 350 000 euroa.

Selvitysosa:Budjettisiirrolla on tarkoitus rahoittaa hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvän kärkihankkeen 4 (Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun) toimenpiteitä.

Määrärahaa käytetään maatalouden kokonaan kansallisesti rahoitettavien investointiavustusten rahoittamiseen. Tämän lisäksi rahoitusta on mahdollista käyttää myös muihin hallitusohjelmaan sisältyvää ruoantuotannon kannattavuuden turvaamista koskevaa tavoitetta edistäviin toimenpiteisiin.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 3 000 000 euroa talousarvioesityksen 14 000 000 euroon nähden aiheutuu kärkihankevarauksen lykkäämisestä.

Selvitysosa:Tavoitteena on varmistaa, että tiloilla kuolleet tuotantoeläimet hävitetään sivutuoteasetuksen (EU:n asetus 1069/2009) vaatimusten mukaisesti.

Valtionapuja on tarkoitus myöntää eläinsuojelujärjestöille ja Helsingin yliopistolle eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun sekä eläinten hyvinvointikeskusverkostosta aiheutuviin menoihin.

Lisäksi valtionapua myönnetään Tampereen yliopistolle (FICAM, vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille) eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen ja siihen liittyvään tutkimukseen.