Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
              42. Eräät korvaukset
              44. Luonnonhaittakorvaukset
              62. Eräät valtionavut
         40. Luonnonvaratalous
         63. Metsähallitus
         64. Metsähallitus 2016
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

20. Maa- ja elintarviketalousPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:Luvun 30.20 selvitysosa on sisällytetty luvun 30.10 selvitysosaan.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Maatalouden kannattavuus

Valiokunta toteaa, että maataloustuotanto on poikkeuksellisen suuressa kannattavuuskriisissä. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos arvioi, että keskimääräinen yrittäjätulo laskee noin neljänneksellä vuonna 2015. Maatalouden taloudellisiin ongelmiin liittyy monia tekijöitä, jotka yhdessä rasittavat tilojen maksuvalmiutta ja kannattavuutta erittäin laajasti.

Maatalouden kokonaistulosta noin kaksi kolmasosaa on tuotteista saatavia myyntituloja. Keskimääräiset tuottajahinnat ovat kuitenkin pudonneet tuntuvasti vuodesta 2013 lähtien. Lisäksi Venäjän elintarvikkeille asettamat tuontirajoitukset ja niistä johtuvat markkinahäiriöt aiheuttavat edelleen suoria tulonmenetyksiä. Esimerkiksi maidon tuottajahinta on pudonnut vientikiellon aikana noin viidenneksen. Samalla panoshinnat ovat kuitenkin säilyneet lähes ennallaan. Markkinoiden ohella myös kasvukauden 2015 hankalat sääolot aiheuttivat tulonmenetyksiä ja lisäkustannuksia laajalti maataloudessa.

Tukien osuus maataloustulon muodostuksesta on noin kolmannes. Suomessa maatalouspolitiikan perustan muodostavat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tuet, joita ovat unionin kokonaan rahoittamat suorat tuet sekä unionin osaksi rahoittamat luonnonhaittakorvaus ja maatalouden ympäristötuki. Maatalouspolitiikan uudistuksen seurauksena maatalouden viljelijätuet laskivat yhteensä 124 milj. euroa vuonna 2015 eli 7 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Myös painotus muuttui siten, että kansallisen tuen osuus pieneni. Vuonna 2016 tukien arvioidaan olevan yhteensä 1 738 milj. euroa ja pysyvän siten lähes vuoden 2015 tasolla, mutta taustalla kannattavuutta heikentää edelleen vuoden 2015 merkittävät muutokset. Maatalouspolitiikan uudistus aiheutti muutoksia myös tukiprosessiin ja maksuaikoihin. Vuodesta 2015 alkaen aiempaa pienempi osuus viljelijätuista voidaan maksaa tukivuoden aikana.

Valiokunta on erittäin huolestunut siitä, että maatalouden kannattavuus on selvästi heikentynyt. Tulojen pieneneminen ja korkeina säilyvät yritystoiminnan juoksevat kustannukset johtavat nopeasti maksuvalmiuden heikkenemiseen. Tämä kaventaa olennaisesti tuotannon kehittämismahdollisuuksia sekä lisää lopettavien maatalousyrittäjien määrää. Valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että vaikka korkotaso on edelleen matala, yleisen taloustilanteen ja rahoitusriskien takia pankit ovat kiristäneet maatilojen lainansaannin ehtoja. Näin ollen myös rahoitusalan näkökulmasta epävarmuus maatalouden kannattavuusnäkymistä on lisääntynyt.

Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus on nimennyt yhdeksi kärkihankkeekseen ”Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi”. Maatalouden kannattavuuden parantaminen on edellytys kotimaisen raaka-ainetuotannon säilymiselle. Vain kannattava tuotanto turvaa kotimaisen elintarviketeollisuuden raaka-ainetarpeet sekä lähi- ja luomuruokatuotannon. Tuotantomäärien kehitys riippuu siitä, pystyvätkö tilat laajentamaan tuotantoaan. Kannattavuuden heikentyminen lisää investointien epäonnistumisen riskiä, luo epävarmuutta ja vähentää investointihalukkuutta.

Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus pyrkii lisäämään kiinnostusta investointeihin, mm. pääomittamalla (11 milj. euroa) usean vuoden tauon jälkeen maatilatalouden kehittämisrahasto Makeraa. Investointituella on keskeinen merkitys maatalouden investointien kannattavuudelle. Ilman sitä suurin osa kotieläintalouden investointihankkeista olisi jäänyt toteutumatta. Korkeillakaan tuen tasoilla ei kuitenkaan voida ylläpitää tuotantoa ja investointeja, jos markkinanäkymät ovat pitkään huonot.

Valiokunta pitää välttämättömänä maatalouden toimintaedellytysten turvaamista ja pitää myönteisenä, että hallitus ja EU ovat osoittaneet rahoitusta kriisitilojen tukemiseen. Valiokunta korostaa (kuten VaVM 7/2015 vp), että niukat tuet tulee kohdistaa mahdollisimman vaikuttavalla tavalla. Suorien tukien lisäksi maatalouden toimintaedellytyksiä turvaavana toimenpiteenä tulee huomioida myös tiloille tarjottavat tuetut neuvontapalvelut, joiden avulla pystytään tarjoamaan tilakohtaisia ratkaisuja kannattavuuden parantamiseen.

Valiokunta on huolissaan maatalousyrittäjien jaksamisesta. Heikko kannattavuustilanne lisää työn henkistä kuormittavuutta, ja tällöin lomituspalveluiden merkitys korostuu. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimiin maatilayritysten lomituspalveluihin ehdotetaan 22 milj. euron vähennystä. Erityisen tärkeä lomitusjärjestelmä on kotieläinyrittäjille, jotka ovat päivittäin sidoksissa eläinten hoitotyöhön.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan sisältyvien ELY-keskusten (mom. 32.01.02) toimintamenojen riittävyyteen maa- ja metsätalousministeriön lakisääteisiin tehtäviin. Määrärahojen niukkuus ei saa vaarantaa viljelijätukien maksatuksen edellytyksenä olevien valvontojen toteuttamista.

Valiokunta nostaa lisäksi esiin huolen ruuan riittävyydestä tulevaisuudessa ja pitää siitäkin syystä tarpeellisena, että Suomessa investoidaan maataloustuotantoon. Maailman väestön arvioidaan kasvavan kahdella miljardilla hengellä vuoteen 2050 mennessä. Väestön kasvun lisäksi ruuan kysyntää lisää nykyisen aliravitsemuksen väheneminen ja ruuan kulutusrakenteen muuttuminen vähemmän kehittyneissä maissa elintason nousun myötä. Kysynnän arvioidaan kasvavan nykytasosta jopa 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi huomioon on otettava ruuantuotanto-olosuhteissa tapahtuvat muutokset, kuten eroosio ja ilmastonmuutos. Myös FAO:n kannanottojen mukaan maailman ruokaturvan parantaminen edellyttää panostuksia alkutuotantoon.

02. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 41 346 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) valtionavun maksamiseen eläinten hyvinvointikeskusverkoston menojen osalta enintään 75 000 euroa

3) maksullisten eläintutkimusten, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja, hintojen alentamiseen enintään 576 000 eurolla

4) hukkakauralain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavien korvausten maksamiseen

5) elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettaviin menoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta. Esityksen tarkoituksena on Elintarviketurvallisuusviraston vastuulla olevien kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen valvonnan valvonta- ja ohjaustehtävien keskittäminen Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes). Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) tehtävänä on elintarvikkeiden ja maa- ja metsätalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden valvonta ja tutkimus. Evira varmistaa elintarvikkeiden ja alkutuotannon tuotteiden sekä niiden tuotantoketjun turvallisuutta ja laatua.

Evira tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

  • — johtaa, kehittää ja valvoo elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden viranomaisten vastuulla olevaa riskinhallintaa alue- ja paikallistasoilla ja suorittaa valvontaa omalla toimialallaan
  • — rakentaa elintarviketurvallisuutta varmistavia järjestelmiä yhdessä tuottajien ja elintarviketeollisuuden ja elintarvikekaupan kanssa
  • — tekee eläintauteihin ja kasvintuhoojiin sekä elintarviketurvallisuuteen liittyvää diagnostiikkaa ja analytiikkaa tautien osoittamiseksi ja vastustamiseksi sekä elintarviketurvallisuuden lisäämiseksi
  • — toimii oman alansa vertailulaboratoriona
  • — suorittaa tieteellistä tutkimusta ja riskinarviointeja sekä tekee seurantatutkimuksia
  • — vastaa riskiviestinnästä viranomaisten ja kuluttajien sekä elintarvikealan toimijoiden välillä.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2016 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Eviralle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

  • — ohjataan valvontaa riskiperusteisemmaksi ja yhtenäisemmäksi. Edistetään viranomaistoiminnan avoimuutta, toimijoiden vastuullisuutta sekä tehokasta ja vaikuttavaa viranomaisvalvontaa
  • — jatketaan zoonoosistrategian ja elintarviketurvallisuusselonteon toimeenpanoa
  • — vaikutetaan aktiivisesti elintarvikeketjun tuotteiden viennin toimintaedellytysten varmistamiseen ja uusien viennin kohdemaiden avautumiseen
  • — kohdennetaan tutkimustoimintaa ja riskinarviointia palvelemaan lainsäädäntötyötä, valvontaa ja elinkeinon tarpeita
  • — kehitetään palveluita ja tietojärjestelmiä asiakaslähtöisesti. Jatketaan toimijoiden sähköistä asiointia ja valvontaviranomaisten toiminnan tehokkuutta parantavien tietovarantojen ja -järjestelmien kehittämistä.
Toiminnallinen tuloksellisuus ja voimavarojen hallinta

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Eviralle vuoden 2016 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen luvun 30.01 selvitysosassa todetut toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteet.

Elintarviketurvallisuusviraston päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet

  2014 toteutuma 2015 arvio 2016 arvio
  Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv
                   
Elintarviketurvallisuus 26 294 12 523 314 25 945 11 813 306 23 186 12 387 297
— tieteellinen tutkimus 1 094 369 16 1 079 348 16 643 208 11
— riskiarviointi 1 081 246 14 1 067 231 14 1 143 182 15
— laboratoriopalvelut 4 772 190 56 4 709 179 55 4 441 262 55
— valvonnan ohjaus 6 908 72 78 6 816 68 76 5 469 109 65
— valvonnan toimeenpano 12 439 11 646 150 12 274 10 987 145 11 490 11 626 151
Eläinten terveys ja hyvinvointi 22 214 3 986 220 21 918 3 761 214 23 653 3 995 216
— tieteellinen tutkimus 804 198 12 793 187 12 625 118 10
— riskiarviointi 424 37 5 418 35 5 410 61 6
— laboratoriopalvelut 10 625 851 123 10 484 803 119 10 586 742 131
— valvonnan ohjaus 7 272 67 72 7 175 63 70 8 329 41 59
— valvonnan toimeenpano 3 089 2 833 8 3 048 2 673 8 3 703 3 033 10
Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys 15 995 6 694 181 15 783 6 315 176 15 578 5 893 176
— tieteellinen tutkimus 17 - - 17 - - 21 1 -
— riskiarviointi 329 25 6 325 24 6 141 4 2
— laboratoriopalvelut 5 807 875 71 5 730 825 68 5 349 846 68
— valvonnan ohjaus 4 521 46 56 4 461 43 54 4 670 62 57
— valvonnan toimeenpano 5 321 5 748 48 5 250 5 423 47 5 397 4 980 49
Yhteensä1) 64 503 23 203 715 63 646 21 889 696 62 417 22 275 689

1) Momentin 30.20.02 henkilötyövuosikiintiöt: 750 htv TA 2014, 742 htv TA 2015 ja arvio henkilöstön määrästä 689 htv TAE 2016.

Viraston tunnusluvut

  2014
toteutuma
2015
talousarvio
2016
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
— Taloudellisuusindeksi 101 - -
— Tuottavuusindeksi 100 101 101

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 64 811 64 245 63 513
Bruttotulot 23 203 22 488 22 167
Nettomenot 41 608 41 757 41 346
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 357    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 270    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 19 073 18 839 18 683
— muut tuotot 20 - -
Tuotot yhteensä 19 093 18 839 18 683
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 14 952 14 639 14 518
— osuus yhteiskustannuksista 3 956 4 200 4 165
Kustannukset yhteensä 18 908 18 839 18 683
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 185 - -
Kustannusvastaavuus, % 101 100 100
       
Muut suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 2 803 2 649 2 519
— muut tuotot 7 - -
Tuotot yhteensä 2 810 2 649 2 519
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1 838 1 929 2 236
— osuus yhteiskustannuksista 669 720 859
Kustannukset yhteensä 2 507 2 649 3 095
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 303 - -576
Kustannusvastaavuus, % 112 100 81
       
Hintatuki - - 576
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 303 - -

Vastustettavien sekä uusien uhkaavien eläintautien havaitsemiseksi ja kotoperäisten eläintautien esiintyvyyden seuraamiseksi tarvitaan näytteitä sairaista eläimistä. Eläintautitutkimuksissa seurannan kannalta riittävän näytemäärän saaminen edellyttää eläinten omistajien tai eläinlääkärien oma-aloitteellisesti lähettämiä näytteitä. Tutkimuskustannusten periminen täysimääräisinä näytteen lähettäjältä vähentäisi näytteiden määrää merkittävästi, minkä vuoksi hintatuen käyttö on perusteltua. Hintatuen määrä on enintään 576 000 euroa.

Elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettavat menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.

Määrärahasta käytetään 1 480 000 euroa Maanmittauslaitokselta hankittaviin IT-palveluihin.

Tuottavuussäästöjen tilapäiseen käyttöön tarkoitettua määrärahaa käytetään eläinlääkintähallinnon tietojärjestelmän toteuttamiseen, nautarekisterin uudistamiseen, eläintenpitäjärekisterin sähköistämiseen sekä eläinlääkkeiden e-reseptin valmisteluun.

Kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen valvonnan valvonta- ja ohjaustehtäviä siirretään vuoden 2016 alusta Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes). Tehtävän siirron yhteydessä Eviran toimintamenoista siirretään 35 000 euroa momentille 32.40.05.

Määrärahasta maksetaan jatkossa hukkakauralain (185/2002) mukaiset hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvien kustannusten korvaukset, joita varten on vuonna 2015 osoitettu määrärahaa momentilla 30.20.42.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hukkakauran torjuntasuunnitelmat (siirto momentilta 30.20.42) 30
Kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen valvonta (siirto momentille 32.40.05) (-0,5 htv) -35
Muu muutos 1
Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poisto -1 550
Tuottavuussäästön tilapäinen käyttö 1 950
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -639
Palkkaliukumasäästö -116
Palkkausten tarkistukset 235
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -76
Toimintamenojen tuottavuussäästö -200
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) -14
Vuokramenojen indeksikorotus 42
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -39
Yhteensä -411

2016 talousarvio 41 346 000
2015 talousarvio 41 757 000
2014 tilinpäätös 41 521 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 212 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 866 000 euroa talousarvioesitykseen 41 346 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 28.70.20 Julkishallinnon yhteinen käyttöliittymä ympäristöterveydenhuollolle -hankkeeseen (Vati-hanke).


2016 talousarvio 42 212 000
2015 talousarvio 41 757 000
2014 tilinpäätös 41 521 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 212 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) valtionavun maksamiseen eläinten hyvinvointikeskusverkoston menojen osalta enintään 75 000 euroa

3) maksullisten eläintutkimusten, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja, hintojen alentamiseen enintään 576 000 eurolla

4) hukkakauralain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavien korvausten maksamiseen

5) elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettaviin menoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 285 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 14 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta ja vähennyksenä 299 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio -285 000
2016 talousarvio 42 212 000
2015 tilinpäätös 41 757 000
2014 tilinpäätös 41 521 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 285 000 euroa.

03. Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 561 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille

2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Maaseutuviraston (Mavi) tehtävänä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, unionin osaksi rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden hallinto- ja toimeenpanotehtävät.

Mavi tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

  • — tuomalla toimeenpanon näkökulman tukijärjestelmien ja säädösten valmisteluun ja vaikuttamalla hallinnollisen taakan vähentämiseen
  • — vastaamalla tukijärjestelmien toimeenpanosta ja maksatuksesta sekä niiden edellyttämistä tietojärjestelmistä
  • — ohjaamalla, kouluttamalla ja neuvomalla ELY-keskuksia ja kuntien yhteistoiminta-alueita
  • — toimeenpanemalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (maaseutuohjelman) omalta osaltaan sekä ohjaamalla kuntien yhteistoiminta-alueita ja ELY-keskusten toimintaa.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2016 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Maville seuraavat alustavat tulostavoitteet:

  • — EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, ohjelmakauden 2014—2020 sekä niitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanossa ja kehittämisessä edistetään järjestelmien yksinkertaistamista ja tehostamista koko hallinnonalan yhteistyönä
  • — Mavin toiminta tukee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalle 2014—2020 asetettujen strategisten, määrällisten ja viestinnällisten tavoitteiden saavuttamista
  • — ­toteutetaan ohjelmakauden 2007—2013 sulkemisen toimenpiteitä aikataulusuunnitelman mukaisesti
  • — sähköistetään edelleen hallinnon prosesseja ja palveluja asiakaslähtöisesti
  • — kehitetään Mavin ja Maanmittauslaitoksen välistä yhteistyötä tietohallinnossa ja paikkatietosektorilla.
Toiminnallinen tuloksellisuus ja voimavarojen hallinta

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Maville vuoden 2016 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen luvun 30.01 selvitysosassa todetut tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteet.

Maaseutuviraston päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet (sisältää myös muut kuin momentti 30.20.03)

  2014 toteutuma 2015 arvio1) 2016 arvio1)
  Kust.
1 000 €
Tuotot 1 000 € Htv Kust.
1 000 €
Tuotot 1 000 € Htv Kust.
1 000 €
Tuotot 1 000 € Htv
                   
Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi 6 112 217 70 5 890 390 74 5 660 355 68
Hakemusten käsittely 697 5 9 927 90 9 887 85 9
Tukimaksujen käsittely 1 544 117 14 1 540 190 17 1 317 169 15
Tukien valvonta ja tarkastukset 3 097 182 33 3 223 202 36 2 720 191 29
Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta 697 5 8 635 10 9 605 10 8
Yhteistyö ja kehittäminen 3 732 1 986 28 4 216 2 496 26 3 411 1 921 24
Sisäinen tarkastus ja valvonta 363 11 4 354 9 5 347 10 5
Tietotekniikka ja -hallinto 17 366 746 48 18 648 1 050 48 18 191 950 47
Yhteensä2) 33 608 3 269 214 35 433 4 437 224 33 138 3 691 205

1) Kustannukset ja tuotot sisältävät vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta rahoitettavan toimenpideohjelman teknisen avun osuuden, mutta ei varsinaiseen ruuan hankintaan, jakeluun ja varastointiin liittyviä kustannuksia ja tuottoja. Vuoden 2016 tiedot eivät sisällä todentamisviranomaisen tehtävää, joka rahoitetaan momentilta 30.01.01.

2) Momentin 30.20.03 henkilötyövuosikiintiöt: 206 htv (198+8 todentamisviranomaisen tehtäviin) TA 2014, 204 htv (196+8 todentamisviranomaisen tehtäviin) TA 2015 ja arvio henkilöstön määrästä 185 htv TAE 2016.

Viraston tunnusluvut

  2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
       
Vaikuttavuus      
Sähköinen tukihakuprosentti pinta-alaperusteisissa tuissa 60 - 75
Sähköinen tukihakuprosentti yritys-, hanke- ja rakennetuissa - - 60
Yritys-, hanke- ja rakennetukien sidontaprosentti - - 30
Yritys-, hanke- ja rakennetukien maksuprosentti sidonnoista - - 10
       
Toiminnallinen tehokkuus1)      
Taloudellisuusindeksi (2011=100) - 100 100
Tuottavuusindeksi (2011=100) - 110 110
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Käyttäjätuen asiakastyytyväisyys (asteikko 4—10) 7,9   8,1
Valvonnan asiakastyytyväisyys (asteikko 4—10) 8,3   8,4

1) Talousarviossa 2014 ei asetettu tavoitetta vuodelle 2014.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 30 356 31 272 31 552
Bruttotulot 3 268 5 965 7 991
Nettomenot 27 088 25 307 23 561
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 751    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 684    

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa 3 059 000 euroa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisen avun määränä.

Määrärahasta käytetään 3 600 000 euroa Maanmittauslaitokselta hankittaviin IT-palveluihin.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Ahvenanmaan maakunnan kunnille suoritettavat korvaukset maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta. Korvaus määräytyy tukihakemusten lukumäärän perusteella ja sen suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Mavi toimii työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (vähävaraisten rahasto) hallintoviranomaisena. Rahastosta rahoitettavan vähävaraisten avun toimenpideohjelman toimeenpanoon henkilötyön osalta käytetään vähävaraisten rahaston teknistä apua ja varsinaiseen ruuan hankintaan, jakeluun ja varastointiin itse ohjelman rahoitusta.

Tuottavuussäästöjen tilapäiseen käyttöön tarkoitettua määrärahaa on tarkoitus käyttää menoihin, jotka aiheutuvat tukisovelluksen uudistamisesta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poisto (-11 htv) -1 600
Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö (2 htv) 595
Viljelijätukien hallinnointijärjestelmän uudistaminen (kertaluonteisen lisäyksen poisto) -600
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -24
Palkkaliukumasäästö -62
Palkkausten tarkistukset 74
Toimintamenojen tuottavuussäästö -115
Vuokramenojen indeksikorotus 9
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -23
Yhteensä -1 746

2016 talousarvio 23 561 000
2015 talousarvio 25 307 000
2014 tilinpäätös 27 021 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentille ehdotetaan 23,561 milj. euron määrärahaa, joka on 1,746 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen ja uuden ohjelmakauden toimeenpano edellyttää Maaseutuvirastolta merkittävää panostusta tukijärjestelmien toimeenpanoon sekä käytettävien tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon.

Käynnissä olevassa viljelijätukien tietojärjestelmäuudistuksessa on edetty vaiheeseen, jossa tukisovellukseen rakennetaan pinta-alaperusteisten tukien valvontaosiota. Tässä yhteydessä toteutetaan myös sovellus- ja laitehankinnat, jotka mahdollistavat valvontatietojen käsittelyn ja tallentamisen mobiilisti tilalla valvontakäynnin aikana. Koekäyttö on tarkoitus toteuttaa syksyn 2016 tilavalvonnoissa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan aikataulussa pysymiseen tarvitaan lisärahoitusta noin 500 000 euroa.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus huolehtii siitä, että viraston toimintamenojen vähennys ei viivästytä tukien maksamista. Valiokunta korostaa myös, että erityisesti mobiilivalvonnan toteuttaminen aikataulussa on tärkeää valvontaprosessin tehostamiseksi. Samalla saadaan kustannussäästöjä sekä lisätään asiakkaan oikeusturvaa.

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa mobiilivalvonnan toteuttamiseen aikataulussa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 961 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille

2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 889 000 euroa.

Selvitysosa:Maatalouden tulo- ja kannattavuustilanne on heikentynyt jo usean vuoden ajan, eikä merkittävää käännettä parempaan ole näköpiirissä. Osana maatalouden taloudellisen kriisin helpottamiseksi suunniteltuja toimia momentille lisätään 970 000 euroa maataloustukien toimeenpanoa varten. Lisäyksellä pyritään parantamaan Maaseutuviraston (Mavi) tilannetta, jotta tukien maksatuksista suoriuduttaisiin aikataulussa, mikä osaltaan helpottaisi viljelijäperheiden vaikeaa taloustilannetta. Erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen ja ohjelmakauden 2014—2020 toimeenpano on edellyttänyt Mavilta merkittävää panostusta tukijärjestelmien toimeenpanoon sekä käytettävien tietojärjestelmien kehittämiseen.

Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 81 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio 889 000
2016 talousarvio 23 961 000
2015 tilinpäätös 25 307 000
2014 tilinpäätös 27 021 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 889 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 1 400 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu maatalouden kriisitukien toimeenpanon, viljelijätukien maksamisen aikaistamisen sekä viljelijätukien toimeenpanon kannalta välttämättömän kehitystyön jatkon varmistamisesta.

Maatalouden heikko taloudellinen tilanne jatkuu edelleen, eikä merkittävää käännettä parempaan ole näköpiirissä. Tämän vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön uusia toimenpiteitä, joiden toimeenpanosta vastaa Maaseutuvirasto (Mavi). Näiden uusien tukimuotojen toimeenpanossa ei voida hyödyntää olemassa olevia järjestelmiä. Maatalouden kriisipaketin toimeenpanoa varten arvioidaan tarvittavan 400 000 euroa.

Kriisitukien toimeenpanon onnistuminen liittyy kiinteästi myös laajaan viljelijätukien tietojärjestelmäkokonaisuuteen sekä muiden viljelijätukien käsittelyyn ja maksamiseen, joiden toimeenpano ja aikataulu on myös varmistettava. Tukisovelluksen kehittämistä varten momentille lisätään 1 000 000 euroa. Lisäyksellä pyritään parantamaan Mavin tilannetta, jotta tukien maksatuksista suoriuduttaisiin aikataulussa, mikä osaltaan helpottaisi viljelijäperheiden vaikeaa taloustilannetta. Erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen ja ohjelmakauden 2014—2020 toimeenpano on edellyttänyt Mavilta merkittävää panostusta tukijärjestelmien toimeenpanoon ja käytettävien tietojärjestelmien kehittämiseen.


2016 III lisätalousarvio 1 400 000
2016 II lisätalousarvio 889 000
2016 talousarvio 23 961 000
2015 tilinpäätös 25 307 000
2014 tilinpäätös 27 021 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 1 400 000 euroa.

20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 6 028 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnille maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin

2) eläintautilain (441/2013) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen

3) kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) mukaisten korvausten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Eläinlääkintähuoltolain 23 §:n nojalla kunnille maksetaan korvauksia kunnaneläinlääkärien eläintautilain (441/2013), eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain (517/2015), eläinsuojelulain (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetun lain (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetun lain (387/2014) sekä maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) perusteella suorittamista tehtävistä.

Toimijoiden maksut eläintautilain ja eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain nojalla tehdyistä maksullisista kunnaneläinlääkärien suoritteista tuloutuvat momentille 12.30.99.

Kasvintuhoojien hävittämiskustannuksista voidaan maksaa korvauksia, jos kasvintuotannolle aiheutuneet vahingot ovat poikkeuksellisen suuret ja korvaaminen on toimijan elinkeinon jatkamisen kannalta tarpeellista. Korvauksia kasvintuhoojan hävittämiskustannuksista voidaan maksaa myös metsässä kasvavien puiden osalta.

Määrärahasta on valtion osuutta 5 818 000 euroa ja EU-osuutta 210 000 euroa. Euroopan unionin rahoitusosuus eläintautien torjuntaohjelmista tuloutuu momentille 12.30.04.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kunnille maksettavat korvaukset 4 400 000
Eläintautitorjunnan ja eläinsuojelun menot 690 000
Kasvintuhoojien torjunta 938 000
Yhteensä 6 028 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos (vastaava lisäys momentilla 30.20.40) -750
Tasomuutos 500
Yhteensä -250

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio 6 028 000
2015 talousarvio 6 278 000
2014 tilinpäätös 5 795 424

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Määrärahaa saa käyttää:

4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Päätösosan kohta 4) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 4).

Muutos tekee mahdolliseksi määrärahan käytön kasvintuhoojien torjunnasta aiheutuvien välttämättömien menojen maksamiseen. Näitä menoja ei voi korvata kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) perusteella. Euroopan unionin rahoitusosuus kasvintuhoojien torjunnasta tuloutuu momentille 12.30.04.


2016 talousarvio 6 028 000
2015 talousarvio 6 278 000
2014 tilinpäätös 5 795 424

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 6 028 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnille maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin

2) eläintautilain (441/2013) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen

3) kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) mukaisten korvausten maksamiseen

4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 321 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki)

2) vuonna 2015 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 tehdyistä tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2017 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia pohjoisen tuen menoja enintään 30 000 000 euroa.

Selvitysosa:Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaukset) sekä osaltaan turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhataloudelle komission vuonna 2013 hyväksymän tukiohjelman perusteella.

Pohjoista tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle, kasvinviljelylle ja eräille muille kohteille komission vuonna 2009 hyväksymän pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella. Komission hyväksymä pohjoisen tuen enimmäismäärä on 382 000 000 euroa.

Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita kansallisia tukia.

Määrärahan kohdentamisperusteeksi esitetään maksuperuste.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 2014—2016 sekä arvio menojen siirtymisestä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavaksi (milj. euroa)

  2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
       
Tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle 502,1 325,9 321,7
   Etelä-Suomen kansallinen tuki 62,5 29,1 27,2
   Pohjoinen tuki 314,7 290,2 287,9
   Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa 118,6 - -
   Muu kansallinen tuki 6,3 6,6 6,6
Edellisiin vuosiin kohdistuvia tukimenoja maksetaan ao. vuoden määrärahasta - - -
Valtuus budjetissa 30,0 30,0 30,0

Valtuuksien käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

  2016 2017 2018 2019 2020 Yhteensä vuodesta 2016 lähtien
             
Vuoden 2016 sitoumukset - 30,0 - - - 30,0
Menot yhteensä - 30,0 - - - 30,0

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallituksen menosäästöpäätökset -2 000
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK) -2 500
Tasomuutos (vastaava vähennys momentilla 30.20.20) 750
Tasomuutos (vastaava vähennys momentilla 30.20.62) 50
Yhteensä -3 700

2016 talousarvio 321 700 000
2015 I lisätalousarvio -650 000
2015 talousarvio 325 400 000
2014 tilinpäätös 498 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 321 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki)

2) vuonna 2015 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 tehdyistä tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2017 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia pohjoisen tuen menoja enintään 30 000 000 euroa.

41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 597 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisten tukien maksamiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten maataloustuotteiden vientituen, yksityisen varastoinnin tuen ja eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden sekä suoraan tuotteisiin kohdennettujen menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena kohdan 1) mukaisten EU-tulotukien osalta ja maksatuspäätösperusteisena kohdan 2) mukaisten EU-markkinatukien osalta.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2015 uudistuneen yhteisen maatalouspolitiikan perusteella maksettavat EU-tulotuet ja EU-markkinatuet, jotka rahoitetaan kokonaan EU:n varoista. EU-tulotukien maksuaikataulujen muutosten vuoksi määrärahan tarve on tilapäisesti edellistä vuotta suurempi.

EU-tulotuet turvaavat omalta osaltaan maataloustuotannon kannattavuutta ja muiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteutumista. Tukien ehtona on muun muassa ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien vaatimusten eli ns. täydentävien ehtojen noudattaminen. Viherryttämistuen osuus on 30 % EU-tulotuesta ja nuorten viljelijöiden tuki enintään 2 % EU-tulotuesta.

Pääosa EU-tulotuista maksetaan tuotannosta irrotettuna perustukena. Lisäksi maksetaan tuotantosidonnaisia tukia 19,6 % EU-tulotuen määrästä (20 % vuonna 2015). Osa tuotantosidonnaisesta tuesta on aiemmin maksettu Etelä-Suomen kansallisena tukena.

EU-markkinatukia (vienti- ja sisämarkkinatukia) arvioidaan maksettavan 6 000 000 euroa.

Määrärahan kohdentamisperusteeksi esitetään maksuperustetta EU-tulotukien (päätösosan kohta 1) ja maksatuspäätösperustetta EU-markkinatukien (päätösosan kohta 2) osalta.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

EU-tulotuki ja EU-markkinatuet vuonna 2016 käyttökohteittain (euroa)

   
EU-tulotuki yhteensä 591 000 000
— Perustuki 303 000 000
— Viherryttämistuki 172 500 000
— Nuorten viljelijöiden tuki 11 500 000
— Tuotantosidonnaiset tuet 104 000 000
   
EU-markkinatuet yhteensä 6 000 000
— Vientituki 1 000 000
— Sisämarkkinatuet 5 000 000
Yhteensä 597 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tukien maksuaikataulujen muutokset 66 000
Yhteensä 66 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio 597 000 000
2015 I lisätalousarvio -19 000 000
2015 talousarvio 531 000 000
2014 tilinpäätös 517 230 517

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 597 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisten tukien maksamiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten maataloustuotteiden vientituen, yksityisen varastoinnin tuen ja eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden sekä suoraan tuotteisiin kohdennettujen menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena kohdan 1) mukaisten EU-tulotukien osalta ja maksatuspäätösperusteisena kohdan 2) mukaisten EU-markkinatukien osalta.

42. Eräät korvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi siemenkauppalain muuttamisesta ja laiksi kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain kumoamisesta. Momentilla olleet määrärahat 30 000 euroa hukkakauralain (185/2002) mukaisesti korvattaviin hukkakauran torjuntasuunnitelmista aiheutuneisiin kuluihin siirretään momentille 30.20.02.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hukkakauran torjuntasuunnitelmat (siirto momentille 30.20.02) -30
Tasomuutos -200
Yhteensä -230

2016 talousarvio
2015 talousarvio 230 000
2014 tilinpäätös 3 722 400

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 4 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisten korvausten maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa vuoteen 2015 ja sitä edeltäviin vuosiin kohdistuvia korvauksia.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentti palautetaan talousarvioesitykseen.

Vuonna 2015 toteutuneet satovahingot ovat keskimääräistä suuremmat. Satovahinkojen korvaamiseen arvioidaan tarvittavan 11 300 000 euroa. Korvauksiin on käytettävissä 3 400 000 euroa. Kun vuoden 2015 neljänteen lisätalousarvioesitykseen sisältyy 3 400 000 euron lisämääräraha, lisätarve on 4 500 000 euroa.

Satovahinkojen korvausjärjestelmä päättyy vuoden 2015 lopussa. Määrärahalla varmistetaan se, että kaikkiin korvausjärjestelmän aikana aiheutuneiden vahinkojen korvauksiin olisi käytettävissä riittävä määräraha. Vuoden 2015 satovahinkokorvaukset maksetaan pääosin vuonna 2016.


2016 talousarvio 4 500 000
2015 IV lisätalousarvio 3 400 000
2015 talousarvio 230 000
2014 tilinpäätös 3 722 400

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 4 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisten korvausten maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa vuoteen 2015 ja sitä edeltäviin vuosiin kohdistuvia korvauksia.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 300 043 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettavien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2017 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 20 000 000 euroa.

Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuoden 2015 kohtien 1 ja 2 mukaista valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuonna 2016.

Selvitysosa:Määrärahatarpeeksi arvioidaan yhteensä 343 043 000 euroa. Kun siitä arvioidaan katettavan 43 000 000 euroa edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla, vuoden 2016 määrärahatarve on 300 043 000 euroa.

Ympäristökorvaukset, luonnonmukaisen tuotannon tuki ja ei-tuotannollisten investointien tuet sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Tukien tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi siten, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuus ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Neuvonnan tavoitteena on vastata viljelijöiden kokemaan neuvontatarpeeseen unionin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden edistämiseksi ja maaseudun kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvonnan avulla voidaan kasvattaa viljelijän osaamista maatilan hoitamisessa niin ympäristökysymyksissä kuin eläinten hyvinvointi- ja terveysasioissa, vähentää maatilojen ilmastovaikutuksia, lisätä energiatehokkuutta sekä ehkäistä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.

Ympäristökorvaukset koostuvat ympäristösitoumuksesta, ympäristösopimuksista sekä geenipankkisäilytyksestä. Ympäristökorvauksen toimia kohdennetaan alueellisesti sekä tila- ja lohkokohtaisesti. Kaikille sitoutuneille pakollinen tilakohtainen toimenpide tähtää ravinteiden tasapainoiseen käyttöön ja suunnitelmalliseen viljelyyn. Lohkokohtaisilla toimenpiteillä toteutetaan kohdennetusti vesiensuojelua ja maan rakennetta edistäviä, kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä ja/tai peltoluonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä. Osassa vesiensuojelullisia toimenpiteitä toteutetaan eri tavalla ns. kohdentamisalueella (Suomenlahteen, Saaristomereen, Selkämereen ja Perämereen laskevien jokivesistöjen valuma-alueet). Ympäristökorvauksia ja ei-tuotannollista investointitukea voidaan myöntää myös yhdistyksille kosteikkojen ja perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja hoitoon sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös vuosina 1995—1999 ja 2000—2006 tehdyt ympäristötuen erityistukisopimukset. Ympäristötukijärjestelmän piirissä oli ohjelmakauden 2007—2013 lopussa 94 % käytettävissä olevasta maatalousmaasta ja 90 % kaikista maataloustukia saaneista viljelijöistä.

Vuonna 2016 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 300 043 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuutta on 126 018 000 euroa ja kansallista osuutta 174 025 000 euroa. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %.

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö momentilla 30.20.43 (milj. euroa)

  Ohjelmakauden 2014—2020
rahoituskehys
Määräraha
Toimenpide EU valtio Julkinen
yhteensä
maksettu
2014
budjetoitu 2015 esitys
2016
             
Ympäristökorvaukset 666,259 920,072 1 586,331 245,698 278,318 240,027
Luonnonmukainen tuotanto 136,920 189,080 326,000 33,462 48,683 48,683
Neuvonta 14,280 19,720 34,000 - 10,333 10,333
Ei-tuotannolliset investoinnit 2,520 3,480 6,000 - 1,000 1,000
Yhteensä 819,979 1 132,352 1 952,331 279,160 338,334 300,043

EU:n ohjelmakausien 1995—1999, 2000—2006, 2007—2013 ja 2014—2020 ohjelmien tältä momentilta tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien maksujen maksaminen kokonaan kansallisista varoista on mahdollista, jos tuensaajalla on lakiin perustuva oikeus tukeen.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Ympäristökorvausten ja luonnonmukaisen tuotannon valtuudesta aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)

  2016 2017 2018 2019 2020— Yhteensä
vuodesta
2016
lähtien
Valtuus vuodesta 2017
lähtien
               
Vuosia 2014—2020 koskevat toimenpiteet, josta 285,910 288,710 288,710 288,710 5,000 1 157,040  
 vuonna 2016 tehtävät sitoumukset ja sopimukset 5,000 5,000 5,000 5,000 5,000 25,000 20,000
 ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset ja sopimukset 280,910 283,710 283,710 283,710 - 1 132,040  
  — ympäristökorvaukset 237,227 240,027 240,027 240,027 - 957,308  
  — luonnonmukainen tuotanto 43,683 43,683 43,683 43,683 - 174,732  
Vuosia 2000—2006 koskevat toimenpiteet 2,200 0,500 - - - 2,700  
Vuosia 1995—1999 koskevat toimenpiteet 0,600 0,500 0,400 0,300 - 1,800  
Menot yhteensä 288,710 289,710 289,110 289,010 5,000 1 161,540 20,000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tukiohjelmien toteuttamiseen liittyvät muutokset -38 291
Yhteensä -38 291

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio 300 043 000
2015 II lisätalousarvio
2015 talousarvio 338 334 000
2014 tilinpäätös 310 236 360

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 300 043 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettavien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2017 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 20 000 000 euroa.

Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuoden 2015 kohtien 1 ja 2 mukaista valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuonna 2016.

44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 546 888 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuonna 2014 yhdellä vuodella jatkuneen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Luonnonhaittakorvaukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Luonnonhaittakorvauksilla korvataan maatalousyrittäjille pysyvien epäsuotuisten luonnonolojen maataloustuotannolle aiheuttamaa luonnonhaittaa. Luonnonhaittakorvausten tavoitteena on turvata maatalouden toimintaedellytykset ja jatkuvuus sekä säilyttää maatalousmaa maatalouskäytössä. Toimenpide vaikuttaa tilalukumäärän hallittuun kehittymiseen sekä taloudellisesti elinvoimaisten maatilayksiköiden säilyttämiseen ja tätä kautta maaseudun työllisyyden ylläpitämiseen ja maaseutualueiden taloudellisen kehityksen edistämiseen. Luonnonhaittakorvausten saamiseen ei ole ikärajaa ja korvauksen hehtaarikohtainen määrä vähenee maatilan koon ylittäessä tietyt raja-arvot. Luonnonhaittakorvauksia maksetaan myös pysyville nurmille. Korvausta maksetaan korotettuna tiloille, jotka ylittävät asetetun eläintiheysrajan. Luonnonhaittakorvaukset ovat yksivuotisia.

EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %. Lisäksi määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamia luonnonhaittakorvauksia.

Luonnonhaittakorvausjärjestelmän vuoden 2016 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)

   
Yhteensä, josta 546 888 000
— EU-osuus 97 113 000
— valtion osuus 134 108 000
— kokonaan kansallisesti rahoitettava luonnonhaittakorvaus 315 667 000

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan käyttö momentilla 30.20.44 (milj. euroa)

  Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys Määräraha
Toimenpide EU valtio kokonaan kansallinen Julkinen
yhteensä
maksettu
2014
budjetoitu
2015
esitys
2016
               
Luonnonhaittakorvaukset 760,200 1 049,800 1 924,000 3 734,000 420,472 551,888 546,888

EU:n ohjelmakausien 1995—1999, 2000—2006, 2007—2013 ja 2014—2020 ohjelmien tältä momentilta tehtyjen sitoumusten maksaminen on mahdollista kokonaan kansallisista varoista, jos tuensaajalla on lakiin perustuva oikeus tukeen.

Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvauksia ei makseta valtion talousarvioon varatuista varoista.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maaseutuohjelman kansallinen rahoitus (HO 2015) -5 000
Yhteensä -5 000

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio 546 888 000
2015 talousarvio 551 888 000
2014 tilinpäätös 422 673 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 546 888 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuonna 2014 yhdellä vuodella jatkuneen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

46. EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 3 405 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) neuvoston asetuksen (EY 3/2008) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin

3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentilta rahoitetaan EU:n maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien menoja. Niitä koskeva neuvoston asetus on uudistettu. Uutta asetusta (EU 1144/2014) sovelletaan 1.12.2015 alkaen. Uuden asetuksen perusteella rahoitettavat toimet rahoitetaan kokonaan EU:n maataloustukirahastosta. Pääosan vuoden 2016 menoista arvioidaan kuitenkin aiheutuvan aiemman osarahoitteisen tukijärjestelmän perusteella.

Asetuksessa (EU 1308/2013) tarkoitettuun mehiläistuotannon kehittämiseen ja hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämiseen arvioidun määrärahan EU:n rahoitusosuus on 50 %.

Tuottajien muodostamille markkinointiyhteenliittymille eli tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen. Tuottajaorganisaatioille maksettavat tuet rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n maataloustukirahastosta.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Yhteensä, mistä EU:n osuus
     
Menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella (EY 3/2008) ja (EU 1144/2014) 1 000 000 600 000
Hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistäminen (EU 1308/2013) 205 000 103 000
Tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmat (EU 1308/2013) 2 200 000 2 200 000
Yhteensä 3 405 000 2 903 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
HO-säästön lisäyksen poisto (vastaava määrärahan vähennys momentilla 30.10.50) 1 000
HO-säästön lisäys (vastaava määrärahan lisäys momentilla 30.10.50) -1 100
Tarvearvion muutos -100
Yhteensä -200

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio 3 405 000
2015 talousarvio 3 605 000
2014 tilinpäätös 6 605 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 3 405 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) neuvoston asetuksen (EY 3/2008) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin

3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös EU:n koulujakelujärjestelmän kokonaan kansallisesti rahoitettaviin liitännäistoimenpiteisiin ja maataloustuotteiden kansallisesti rahoitettavaan tiedotukseen ja menekinedistämiseen.

Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 800 000 euroa.

Selvitysosa:Momentin perusteluja ehdotetaan täydennettäväksi siten, että momentilta voidaan maksaa EU:n koulujakelujärjestelmän kokonaan kansallisesti rahoitettavia liitännäistoimenpiteitä sekä kansallisesti rahoitettavaa maataloustuotteiden tiedotusta ja menekinedistämistä.

Määrärahan uudelleenbudjetointina otetaan huomioon vuoden 2016 lopussa käyttämättä jäävästä EU-kouluhedelmäjärjestelmän (EY 1234/2007) täytäntöönpanoon varatusta 2 000 000 eurosta sen 500 000 euron kansallinen osuus sekä maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen varatusta 800 000 eurosta sen 400 000 euron kansallinen osuus.

Uudelleenbudjetointina ehdotettava 500 000 euroa on tarkoitus käyttää uuden EU:n koulujakelujärjestelmän kokonaan kansallisesti rahoitettaviin liitännäistoimenpiteisiin, jonka uuteen järjestelmään on yhdistetty EU-koulumaito- ja EU-kouluhedelmäjärjestelmät. Määrärahaa tarvitaan uudesta järjestelmästä tiedottamiseen sekä järjestelmän liitännäistoimenpiteiden toteuttamiseen ennen järjestelmän käyttöönottoa syksyllä 2017.

Lisäksi uudelleenbudjetointina ehdotettava 400 000 euroa on tarkoitus käyttää maataloustuotteiden Team Finland -yhteistyön puitteissa toteutettavaan elintarvikeviennin edistämiseen sekä terveellisestä ja vastuullisesta ravitsemuksesta tiedottamiseen.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2016 III lisätalousarvio 900 000
2016 talousarvio 3 405 000
2015 tilinpäätös 3 605 000
2014 tilinpäätös 6 605 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös EU:n koulujakelujärjestelmän kokonaan kansallisesti rahoitettaviin liitännäistoimenpiteisiin ja maataloustuotteiden kansallisesti rahoitettavaan tiedotukseen ja menekinedistämiseen.

Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 800 000 euroa.

47. Kansallinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 2 169 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 680/2014) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin

2) muihin erityisavustuksiin, jotka edistävät kotimaisen ruuan osuuden kasvattamista, sekä toteuttavat ruokapoliittisen selonteon ja elintarviketurvallisuusselonteon tavoitteita

3) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan luomualan ja lähiruuan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä sekä luomu- ja lähiruokasektoreille valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuoteen 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi määrärahalla tuetaan luonnontuotealan toimintaohjelman 2020 mukaisia toimia.

Momentin määrärahasta on varattu 1 000 000 euroa hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvän kärkihankkeen 4 (Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun) toteuttamiseen kotimaisen ruuan kysynnän kasvattamiseksi.

Määrärahaa käytetään myös ruokapoliittisen selonteon ja elintarviketurvallisuusselonteon tavoitteita tukevien toimenpiteiden rahoittamiseen.

Ruokaketjun kansallisesti rahoitettaviin kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuilla varoilla voidaan tukea myös laajoja valtakunnallisia hankkeita.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Suomalainen ruoantuotanto 1 000
Hallinto/ Maa- ja metsätalous (HO 2015) -2 000
HO-lisäyksen poisto (Vihreä talous) -1 580
HO-säästön lisäyksen poisto (vastaava määrärahan vähennys momentilla 30.10.50) 1 740
HO-säästön lisäys (vastaava määrärahan lisäys momentilla 30.10.50) -500
Yhteensä -1 340

2016 talousarvio 2 169 000
2015 I lisätalousarvio 400 000
2015 talousarvio 3 509 000
2014 tilinpäätös 8 524 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentille ehdotetaan 2,169 milj. euron määrärahaa. Tästä 1 milj. euroa kohdistetaan hallitusohjelman kärkihankkeen ”Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi” toteuttamiseen kotimaisen ruoan kysynnän kasvattamiseksi.

Valiokunta pitää tarpeellisena, että määrärahalla tuetaan edelleen luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelman toimenpiteitä sekä luomu- ja lähiruokasektoreille valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuoteen 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Keskeistä on myös rahoitus, joka osoitetaan luonnontuotealan toimintaohjelman, ruokapoliittisen selonteon ja elintarviketurvallisuusselonteon tavoitteita tukeviin toimenpiteisiin.

Momentin määräraha on 1,34 milj. euroa pienempi kuin vuonna 2015, minkä vuoksi maa- ja metsätalousministeriö ei avaa laajaa valtakunnallista hankehakua. Valiokunta pitää myönteisenä, että maa- ja metsätalousministeriö on kannustanut kaikkia hanketoimijoita hyödyntämään muita rahoituslähteitä, kuten Makeraa, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja EU:n tiedotus- ja menekinedistämisohjelmaa.

Myönteistä on myös, että hankehaun peruminen ei vaikuta jo käynnissä oleviin ruokaketjuhankkeisiin, vaan vuosille 2015—2017 ajoitetut 47 hanketta jatkuvat rahoituspäätösten mukaisesti. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi EkoCentrian hanke ”Luomutarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen ammattikeittiöissä” (344 000 euroa) ja Arktiset Aromit ry:n hanke ”Hyvinvointia luonnosta” (168 000 euroa). Molempien hankkeiden rahoitus jakautuu vuosille 2015—2016. Arktiset Aromit ry toimii luonnontuotealan katto-organisaationa ja edistää luonnontuotealalla olevan merkittävän potentiaalin hyödyntämistä taloudellisesti.

Valiokunta lisää momentille 130 000 euroa Arktiset Aromit ry:lle luonnontuotteiden vientiedellytysten ja matkailukytkennän kehittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 2 299 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 680/2014) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin

2) muihin erityisavustuksiin, jotka edistävät kotimaisen ruuan osuuden kasvattamista, sekä toteuttavat ruokapoliittisen selonteon ja elintarviketurvallisuusselonteon tavoitteita

3) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 350 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.

Selvitysosa:Budjettisiirrolla katetaan niitä Maatalouden interventiorahaston menoja, jotka jäävät valtion vastattavaksi. Valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja, joiden määrää ei voida tarkkaan arvioida. Valtion vastattaviksi menoiksi arvioidaan 350 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -50
Yhteensä -50

2016 talousarvio 350 000
2015 talousarvio 400 000
2014 tilinpäätös 354 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 350 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.

61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 14 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) 2 §:ssä tarkoitetun siirron maksamiseen.

Selvitysosa:Budjettisiirrolla on tarkoitus rahoittaa hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvän kärkihankkeen 4 (Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun) toimenpiteitä.

Määrärahaa käytetään maatalouden kokonaan kansallisesti rahoitettavien investointiavustusten rahoittamiseen. Tämän lisäksi rahoitusta on mahdollista käyttää myös muihin hallitusohjelmaan sisältyvää ruoantuotannon kannattavuuden turvaamista koskevaa tavoitetta edistäviin toimenpiteisiin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Suomalainen ruoantuotanto 14 000
Yhteensä 14 000

2016 talousarvio 14 000 000
2015 I lisätalousarvio 250 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 11 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 3 000 000 euroa talousarvioesityksen 14 000 000 euroon nähden aiheutuu kärkihankevarauksen lykkäämisestä.


2016 talousarvio 11 000 000
2015 I lisätalousarvio 250 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 11 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) 2 §:ssä tarkoitetun siirron maksamiseen.

62. Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 5 517 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittämisestä aiheutuneiden valtionapujen maksamiseen (VNA 96/2010)

2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005)

3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun ja eläinten hyvinvointikeskusverkoston menoihin

4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeita korvaavien vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Tavoitteena on varmistaa, että tiloilla kuolleet tuotantoeläimet hävitetään sivutuoteasetuksen (EU:n asetus 1069/2009) vaatimusten mukaisesti.

Valtionapuja on tarkoitus myöntää eläinsuojelujärjestöille ja Helsingin yliopistolle eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun sekä eläinten hyvinvointikeskusverkostosta aiheutuviin menoihin.

Lisäksi valtionapua myönnetään Tampereen yliopistolle (FICAM, vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille) eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen ja siihen liittyvään tutkimukseen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittäminen 4 880 000
Valtionavut valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille 87 000
Valtionapu Helsingin yliopistolle 450 000
Valtionapu Tampereen yliopistolle, FICAM 100 000
Yhteensä 5 517 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos (vastaava lisäys momentilla 30.20.40) -50
Järjestötukien säästö (HO 2015) -13
Yhteensä -63

2016 talousarvio 5 517 000
2015 talousarvio 5 580 000
2014 tilinpäätös 5 523 703

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa Tampereen Yliopiston (FICAM, vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille) valtionapuun käytettäväksi eläinkokeita korvaavien vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 5 617 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittämisestä aiheutuneiden valtionapujen maksamiseen (VNA 96/2010)

2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005)

3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun ja eläinten hyvinvointikeskusverkoston menoihin

4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeita korvaavien vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.