Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
              02. Yhteisövero
              03. Korkotulojen lähdevero
              04. Perintö- ja lahjavero
         08. Valmisteverot
         10. Muut verot
         19. Muut veronluonteiset tulot
       12. Sekalaiset tulot
       15. Lainat
     Määrärahat

Talousarvioesitys 2017

01. Ansio- ja pääomatuloverotPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille arvioidaan kertyvän 8 929 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta 2012 lähtien ollut kaksiportainen veroasteikko. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.

Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2014 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2017 verotuotosta perustuu vuosien 2015 ja 2016 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2015—2017. Ennusteessa huomioidaan veroperusteisiin vuosina 2015 ja 2016 tehdyt sekä vuodelle 2017 esitetyt muutokset sekä ennakkotiedot verovuoden 2015 verotuksen valmistumisesta.

Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.

Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys

Veronalaiset tulot, taso ja muutos 2015
ennuste
milj. €
% 2016
ennuste
milj. €
% 2017
ennuste
milj. €
%
             
Ansiotulot, mistä 124 565 1,5 127 009 2,0 128 651 1,3
— palkkatulot 82 052 0,8 83 447 1,7 84 115 0,8
— eläketulot 29 678 2,8 30 482 2,7 31 483 3,3
Pääomatulot, mistä 11 707 7,8 12 052 2,9 12 423 3,1
— luovutusvoitot 4 525 6,8 4 500 -0,6 4 635 3,0
— osinkotulot 3 920 16,3 4 206 7,3 4 346 3,3

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta. Hallitus antaa eduskunnalle myös talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi sekä talousarvioesitykseen liittyvän esityksen elinkeinotoiminnan, maa- ja metsätalouden sekä porotalouden lisävähennyksen säätämiseksi. Työn verotus kevenee 515 milj. eurolla kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen verokevennyksen johdosta. Eläketulon verotusta kevennetään vastaavasti, mikä vähentää verotuloja n. 136 milj. euroa. Valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoa alentava osuus näistä verokevennyksistä on n. 266 milj. euroa. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti otetaan käyttöön yrittäjävähennys ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksia helpotetaan ottamalla käyttöön ns. metsälahjavähennys. Veronkannon ajoitustekijöistä johtuen metsälahjavähennyksen käyttöönoton verotuottovaikutukset toteutuvat vasta vuodesta 2018 alkaen. Kotitalousvähennystä kasvatetaan. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuonna 2017 kuluttajahintaindeksin muutosta vastaava tarkistus kaikilla tulotasoilla. Asuntolainan korkovähennysoikeuden supistamista jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Vähennysoikeus supistuu vuosina 2017—2019 10 prosenttiyksikköä vuodessa niin, että vuonna 2019 asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 25 %. Vuonna 2017 asuntolainan koroista vähennyskelpoista osuutta alennetaan 55 prosentista 45 prosenttiin. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa. Lisäksi momentin tuottoarviota alentavat kilpailukykysopimukseen liittyvät vakuutetun maksujen korotukset maksujen verovähennyskelpoisuuden kautta.

Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2017 ja vuositasolla (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2017
Vaikutus vuositasolla
     
Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -101 -110
Kotitalousvähennyksen kasvattaminen -10 -19
Yrittäjävähennyksen käyttöönotto -61 -66
Metsälahjavähennyksen käyttöönotto - -18
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 16 17
Valtion osuus kiky-sopimukseen liittyvästä ansiotuloveronkevennyksestä -244 -266
Yhteensä -399 -462
— josta verotuottoa lisäävät 16 17
— josta verotuottoa vähentävät -415 -479

Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloennusteessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön 28.9.2015 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Verovuosina 2014—2017 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa)

  2014
toteutuma
2015
ennuste
2016
ennuste
2017
ennuste
         
Progressiivinen tulovero 5 690 5 838 5 791 5 376
Pääomatulovero 2 482 2 776 2 915 2 963
Yleisradiovero 500 508 487 491

Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2017 (milj. euroa)

   
Ansio- ja pääomatulovero 8 258
Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 150
Yleisradiovero 496
Yhteensä 8 929

Ansio- ja pääomaverotuloennusteeseen liittyvät riskit aiheutuvat suurelta osin pääomatuloennusteen epävarmuudesta sekä mahdollisista jako-osuuksien oikaisuista. Myös lähdeveron tuotto on vaihdellut arvaamattomasti johtuen aikaisempina vuosina maksettujen lähdeverojen palautuksista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2017 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2014. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida.

Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 53 verotukea, joista 42:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä, kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus.

Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 16,1 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, n. 3,4 mrd. euroa) v. 2017. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on n. 8,4 mrd. euroa.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien lukumäärää ja euromäärää kasvattaa vuonna 2017 yrittäjävähennyksen ja metsälahjavähennyksen käyttöönotto sekä työtulovähennyksen kasvattaminen. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää.

Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina 2015—2017 (milj. euroa)

  2015 2016 2017
       
Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus 2 415 2 480 2 655
Työtulovähennys 2 095 2 130 2 422
Kotitalousvähennys 365 370 380
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus 195 195 200
Valtionverotuksen eläketulovähennys 315 305 320
Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus 100 105 110
Lapsilisien verovapaus 500 505 510
Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus 950 960 970
Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus 240 210 190
Laskennallisen asuntotulon verovapaus 3 300 3 300 3 400
Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (suuruusluokka-arvio) 1 300 1 300 1 300
Muut 3 505 3 644 3 650
Yhteensä 15 280 15 504 16 107

2017 talousarvio 8 929 000 000
2016 talousarvio 9 210 000 000
2015 tilinpäätös 9 094 292 379

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille arvioidaan kertyvän 9 029 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 100 000 000 euroa talousarvioesityksen 8 929 000 000 euroon aiheutuu vuoden 2016 ennakoitua myönteisemmistä kertymätiedoista.


2017 talousarvio 9 029 000 000
2016 III lisätalousarvio 270 000 000
2016 talousarvio 9 210 000 000
2015 tilinpäätös 9 094 292 379

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille arvioidaan kertyvän 9 029 000 000 euroa.