Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
              02. Yhteisövero
              03. Korkotulojen lähdevero
              04. Perintö- ja lahjavero
         08. Valmisteverot
         10. Muut verot
         19. Muut veronluonteiset tulot
       12. Sekalaiset tulot
       15. Lainat
     Määrärahat

Talousarvioesitys 2017

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verotPDF-versio

01. Ansio- ja pääomatuloverot

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille arvioidaan kertyvän 8 929 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta 2012 lähtien ollut kaksiportainen veroasteikko. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.

Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2014 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2017 verotuotosta perustuu vuosien 2015 ja 2016 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2015—2017. Ennusteessa huomioidaan veroperusteisiin vuosina 2015 ja 2016 tehdyt sekä vuodelle 2017 esitetyt muutokset sekä ennakkotiedot verovuoden 2015 verotuksen valmistumisesta.

Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.

Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys

Veronalaiset tulot, taso ja muutos 2015
ennuste
milj. €
% 2016
ennuste
milj. €
% 2017
ennuste
milj. €
%
             
Ansiotulot, mistä 124 565 1,5 127 009 2,0 128 651 1,3
— palkkatulot 82 052 0,8 83 447 1,7 84 115 0,8
— eläketulot 29 678 2,8 30 482 2,7 31 483 3,3
Pääomatulot, mistä 11 707 7,8 12 052 2,9 12 423 3,1
— luovutusvoitot 4 525 6,8 4 500 -0,6 4 635 3,0
— osinkotulot 3 920 16,3 4 206 7,3 4 346 3,3

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta. Hallitus antaa eduskunnalle myös talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi sekä talousarvioesitykseen liittyvän esityksen elinkeinotoiminnan, maa- ja metsätalouden sekä porotalouden lisävähennyksen säätämiseksi. Työn verotus kevenee 515 milj. eurolla kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen verokevennyksen johdosta. Eläketulon verotusta kevennetään vastaavasti, mikä vähentää verotuloja n. 136 milj. euroa. Valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoa alentava osuus näistä verokevennyksistä on n. 266 milj. euroa. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti otetaan käyttöön yrittäjävähennys ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksia helpotetaan ottamalla käyttöön ns. metsälahjavähennys. Veronkannon ajoitustekijöistä johtuen metsälahjavähennyksen käyttöönoton verotuottovaikutukset toteutuvat vasta vuodesta 2018 alkaen. Kotitalousvähennystä kasvatetaan. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuonna 2017 kuluttajahintaindeksin muutosta vastaava tarkistus kaikilla tulotasoilla. Asuntolainan korkovähennysoikeuden supistamista jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Vähennysoikeus supistuu vuosina 2017—2019 10 prosenttiyksikköä vuodessa niin, että vuonna 2019 asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 25 %. Vuonna 2017 asuntolainan koroista vähennyskelpoista osuutta alennetaan 55 prosentista 45 prosenttiin. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa. Lisäksi momentin tuottoarviota alentavat kilpailukykysopimukseen liittyvät vakuutetun maksujen korotukset maksujen verovähennyskelpoisuuden kautta.

Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2017 ja vuositasolla (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2017
Vaikutus vuositasolla
     
Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -101 -110
Kotitalousvähennyksen kasvattaminen -10 -19
Yrittäjävähennyksen käyttöönotto -61 -66
Metsälahjavähennyksen käyttöönotto - -18
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 16 17
Valtion osuus kiky-sopimukseen liittyvästä ansiotuloveronkevennyksestä -244 -266
Yhteensä -399 -462
— josta verotuottoa lisäävät 16 17
— josta verotuottoa vähentävät -415 -479

Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloennusteessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön 28.9.2015 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Verovuosina 2014—2017 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa)

  2014
toteutuma
2015
ennuste
2016
ennuste
2017
ennuste
         
Progressiivinen tulovero 5 690 5 838 5 791 5 376
Pääomatulovero 2 482 2 776 2 915 2 963
Yleisradiovero 500 508 487 491

Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2017 (milj. euroa)

   
Ansio- ja pääomatulovero 8 258
Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 150
Yleisradiovero 496
Yhteensä 8 929

Ansio- ja pääomaverotuloennusteeseen liittyvät riskit aiheutuvat suurelta osin pääomatuloennusteen epävarmuudesta sekä mahdollisista jako-osuuksien oikaisuista. Myös lähdeveron tuotto on vaihdellut arvaamattomasti johtuen aikaisempina vuosina maksettujen lähdeverojen palautuksista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2017 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2014. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida.

Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 53 verotukea, joista 42:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä, kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus.

Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 16,1 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, n. 3,4 mrd. euroa) v. 2017. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on n. 8,4 mrd. euroa.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien lukumäärää ja euromäärää kasvattaa vuonna 2017 yrittäjävähennyksen ja metsälahjavähennyksen käyttöönotto sekä työtulovähennyksen kasvattaminen. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää.

Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina 2015—2017 (milj. euroa)

  2015 2016 2017
       
Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus 2 415 2 480 2 655
Työtulovähennys 2 095 2 130 2 422
Kotitalousvähennys 365 370 380
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus 195 195 200
Valtionverotuksen eläketulovähennys 315 305 320
Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus 100 105 110
Lapsilisien verovapaus 500 505 510
Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus 950 960 970
Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus 240 210 190
Laskennallisen asuntotulon verovapaus 3 300 3 300 3 400
Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (suuruusluokka-arvio) 1 300 1 300 1 300
Muut 3 505 3 644 3 650
Yhteensä 15 280 15 504 16 107

2017 talousarvio 8 929 000 000
2016 talousarvio 9 210 000 000
2015 tilinpäätös 9 094 292 379

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille arvioidaan kertyvän 9 029 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 100 000 000 euroa talousarvioesityksen 8 929 000 000 euroon aiheutuu vuoden 2016 ennakoitua myönteisemmistä kertymätiedoista.


2017 talousarvio 9 029 000 000
2016 III lisätalousarvio 270 000 000
2016 talousarvio 9 210 000 000
2015 tilinpäätös 9 094 292 379

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille arvioidaan kertyvän 9 029 000 000 euroa.

02. Yhteisövero

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille arvioidaan kertyvän 3 567 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Vero on 20 % yhteisön verotettavasta tuloksesta. Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron muita veronsaajia olivat kunnat ja seurakunnat vuoden 2015 loppuun saakka. Vuodesta 2016 alkaen yhteisöveron saajia ovat valtio ja kunnat. Seurakuntien yhteisövero-osuus korvattiin vuoden 2016 alussa indeksiin sidotulla määrärahalla.

Yhteisöveroennusteen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden 2017 yhteisöveron määrää ennustetaan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2015 vuoteen 2017. Arvio verovuoden 2017 lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvuennusteeseen. Yhteisöveroennustetta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon.

Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys

  2014 2015
ennuste
2016
ennuste
2017
ennuste
         
Toimintaylijäämän muutos, % 3,3 6,1 1,1 8,1
Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa 4 412 4 526 4 698 5 141
— valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 61,63 60,35 69,08 69,66

Vuonna 2017 ei tule voimaan veroperustemuutoksia, joilla on vaikutusta yhteisöveron tuottoon. Kilpailukykysopimukseen liittyvät työnantajamaksujen alennukset kasvattavat yhteisöveron veropohjaa, mikä on huomioitu toimintaylijäämän kasvuennusteessa.

Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioverolla on tarkoitus kerätä n. 20 milj. euroa vuositasolla.

Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsaat 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna 2017 kertyy vielä veroja verovuosilta 2016 ja 2015.

Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna 2017

   
Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa  
— verovuodelta 2018 406
— verovuodelta 2017 4 297
— verovuodelta 2016 391
— aikaisemmilta verovuosilta 35
Yhteensä 5 129
— josta valtion osuus 3 567

Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, n. 565 milj. euroa ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, n. 350 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä.


2017 talousarvio 3 567 000 000
2016 II lisätalousarvio 206 000 000
2016 talousarvio 2 877 000 000
2015 tilinpäätös 2 761 280 794

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille arvioidaan kertyvän 3 567 000 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 127/2017 vp (21.9.2017)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 810 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu vuonna 2017 kertyvien verovuodelle 2016 kohdistuvien ennakontäydennysmaksujen ja lopullisen verotuksen maksuunpanon ennakkotietojen arvioitua suuremmasta määrästä. Osa ennakontäydennysmaksuista on kertaluonteisia.


2017 II lisätalousarvio 810 000 000
2017 talousarvio 3 567 000 000
2016 tilinpäätös 3 267 837 072
2015 tilinpäätös 2 761 280 794

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2017 vp (13.10.2017)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 810 000 000 euroa.

03. Korkotulojen lähdevero

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille arvioidaan kertyvän 43 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt.

Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden 2015 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli n. 78 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli n. 0,3 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti:

  2015
toteutuma
2016
ennuste
2017
ennuste
       
Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % -0,11 2,6 2,3
Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,33 0,19 0,08

2017 talousarvio 43 000 000
2016 talousarvio 91 000 000
2015 tilinpäätös 110 410 026

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille arvioidaan kertyvän 43 000 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 31 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu ennakoitua korkeammasta talletuskannan keskikorosta.


2017 I lisätalousarvio 31 000 000
2017 talousarvio 43 000 000
2016 tilinpäätös 89 095 547
2015 tilinpäätös 110 410 026

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 31 000 000 euroa.

04. Perintö- ja lahjavero

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille arvioidaan kertyvän 510 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan n. 20 %.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaveroasteikkojen keventämistä maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Samalla veropohjaa laajennettaisiin verovapaiden kuolemanvaravakuutusten korvausten osalta. Ehdotettujen muutosten arvioidaan supistavan valtion verotuloja 40 milj. euroa vuositasolla. Vuonna 2017 muutosten kuitenkin arvioidaan supistavan valtion verotuloja 25 milj. euroa perintö- ja lahjaverotuksen toimittamiseen liittyvien viipeiden takia.

Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan n. 141 milj. euroa vuonna 2017.


2017 talousarvio 510 000 000
2016 II lisätalousarvio -50 000 000
2016 talousarvio 710 000 000
2015 tilinpäätös 630 918 741

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille arvioidaan kertyvän 510 000 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 220 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu ennakoitua selvästi suuremmista kuukausikertymistä. Ennakoitua paremman kehityksen taustalla näyttäisi olevan pääasiassa perintö- ja lahjaveroerien käsittelyn huomattava kiihtyminen Verohallinnossa vuoden 2017 aikana.


2017 I lisätalousarvio 220 000 000
2017 talousarvio 510 000 000
2016 tilinpäätös 522 259 779
2015 tilinpäätös 630 918 741

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 220 000 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 127/2017 vp (21.9.2017)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 200 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu ennakoitua suuremmista kuukausikertymistä. Merkittävin syy kasvaneisiin kuukausikertymiin on perintö- ja lahjaveroerien tehostettu käsittely Verohallinnossa vuoden 2017 aikana.


2017 II lisätalousarvio 200 000 000
2017 I lisätalousarvio 220 000 000
2017 talousarvio 510 000 000
2016 tilinpäätös 522 259 779
2015 tilinpäätös 630 918 741

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2017 vp (13.10.2017)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 200 000 000 euroa.