Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
         01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
              01. Ympäristöministeriön toimintamenot
              04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot
              29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
              65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon
         10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
         20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

01. Ympäristöhallinnon toimintamenotPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa: Ympäristöhallinto rakentaa kestävää elinympäristöä ja tukee vihreää kasvua sekä puhtaita ratkaisuja. Tavoitteena on parempi ympäristö tuleville sukupolville. Ympäristöstä, ympäristön tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tuotetaan tietoa, arvioidaan vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja kehitetään ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimintaa ja voimavaroja suunnataan strategisten linjausten mukaisesti. Säädösten ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia kehitetään sekä lupa- ja viranomaismenettelyjä sujuvoitetaan.

Ympäristöhallinnon henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio.

Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen yhteistyössä sitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta.

Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.40.01.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02. Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat alustavat tulostavoitteet tukemaan pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan vaikuttavuustavoitteita:

Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi
  • — Osallistutaan energia- ja ilmastostrategian ja ilmastolain toteuttamiseen
  • — Tuulivoimarakentamista ohjataan ympäristön, kansalaisten ja kokonaistaloudellisuuden kannalta optimaalisille paikoille.
Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimivat kierrätysmarkkinat
  • — Kehitetään alueen jätehuoltoa ja sitä ohjaavaa alueellista jätesuunnitelmaa. Tehostetaan toimia jätealan uudistuneen lainsäädännön toimeenpanossa ja sen tavoitteiden toteuttamisessa
  • — Edistetään luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä.
Hyvä ympäristön tila
  • — Huolehditaan uuden ympäristönsuojelulain toimeenpanosta, mm. sähköisten lupa- ja valvontajärjestelmien avulla, ja tehostetaan vesilain, jätelain, kemikaalilain ja nitraattiasetuksen toimeenpanon valvontaa ja raportointia. Tuetaan aluehallintovirastoja lupa-asioiden käsittelyssä sekä osallistutaan ympäristölupamääräysten perustana olevien parhaan käyttökelpoisen tekniikan velvoitteiden valmisteluun. Huolehditaan riskinarvioinnin perusteella laadittujen valvontasuunnitelmien ja ohjelmien toteutumisesta
  • — Edistetään valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostusohjelman toteutumista
  • — Toteutetaan vuoteen 2021 ulottuvia vesien- ja merenhoidon suunnitelmia ja toimenpideohjelmia sekä edistetään valtion avustuksilla vesien tilaa parantavia hankkeita ja ravinteiden kierrätystä
  • — Lisätään tietoa pohjavesiin kohdistuvista riskeistä ja toteutetaan pohjavesialueiden määritystä ja luokittelua
  • — Kaupunkiseutujen vaikutuksiltaan merkittävien yleis- ja asemakaavojen laatimista tuetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, liikennetarpeen vähentämiseksi sekä palvelurakenteen kehittämiseksi. Parannetaan kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelun edellytyksiä ja kehitetään yhteistyössä kuntien kanssa maaseuturakentamisen käytäntöjä alueiden erilaisuus huomioon ottaen
  • — Alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksessa huomioidaan elinympäristön turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys sekä kulttuuri- ja viherympäristön arvot. Tällä parannetaan ihmisten hyvinvointia ja alueiden vetovoimaa. Ohjataan alueidenkäyttöä siten, että viherrakenteen ja -ympäristön laatu sekä elinympäristön viihtyisyys paranevat
  • — Toteutetaan ympäristöhallinnon ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelmaa
  • — Toteutetaan kulttuuriympäristöstrategiaa ja edistetään kulttuuriympäristön hyvää hoitoa.
Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut
  • — Vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen erityisesti luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelun monipuolisella keinovalikoimalla sekä edistämällä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO) ja soidensuojelua
  • — Yhdenmukaistetaan ja tehostetaan toimintatapoja Natura 2000 -verkoston suojelun toimeenpanon ja turvaamistoimien osalta.

Tunnuslukuja

Indikaattori2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
     
METSO-alueiden suojelu, ha7 9135 9533 6003 000
Ympäristönsuojelun valvontatarkastukset, kpl2 1451 5871 8002 100
Valtion jätehuoltotyönä toteutetut pilaantuneiden alueiden kunnostukset, kpl 910814
Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämistä tukeva taajamarakenne kaupunkiseuduilla (vähintään 20 as/ha alueella asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä), %64,063,81)63,963,9

1) Ennuste

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Ympäristöministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 184,204 milj. euron määrärahaa, joka on 17,673 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Lisäksi valtion asuntorahastosta rahoitetaan pääosa asuntotoimen avustuksista ja korkotuista. Ympäristötehtävien toimeenpanon edellyttämät toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELYt) osalta ja valtiovarainministeriön hallinnonalalle aluehallintovirastojen (AVIt) osalta.

Valiokunta toteaa, että hallinnonalan resurssit ovat kaiken kaikkiaan hyvin niukat. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti aluehallinnon henkilöstön vähentymiseen. Valiokunta pitää tarpeellisena, että ympäristöministeriö jatkaa vuonna 2015 aloitettuja sopeutustoimia, joiden avulla pyritään ylläpitämään laadukas, yhdenmukainen, tehokas ja vaikuttava ympäristöhallinto niukkenevista voimavaroista huolimatta. Runsaasta lainsäädännöstä johtuen keskeisin keino säästöjen aikaansaamiseksi on lainsäädännön uudistaminen sekä toimintatapojen tehostaminen. Resursseja on vahvistettu myös muuttamalla valvontaa maksulliseksi.

Valiokunta nostaa lisäksi esiin EU:n LIFE-ympäristörahaston hankkeet, joiden haussa Suomi on pärjännyt hyvin. Vuosina 1995—2016 on toteutettu yhteensä 130 hanketta, joiden kokonaiskustannukset ovat olleet 230 milj. euroa. Valiokunta pitää hyvänä, että kansallisen rahoituksen (momentin 35.10.64) määräraha on pystytty pitämään vuoden 2016 tasolla. EU-rahoituksen turvaamiseksi myös jatkossa on erittäin tärkeää varmistaa hankkeisiin tarvittavan 40 prosentin kansallisen rahoitusosuuden riittävyys.

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 782 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:

1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset, raskasmetallipitoisuudet ja merkinnät

2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen ja rekisteröiminen

3) rakennustuotteet

4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille tutkimustoimintaan.

Selvitysosa: Ympäristöministeriön keskeiset tavoitteet vuodelle 2017:

Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi
  • — Vaikutetaan Pariisin ilmastokokouksen tulosten toimeenpanoon ja jatkotyöhön sekä sopimuksen voimaansaattamiseen. Vaikutetaan EU:ssa vuodelle 2030 asetetun vähintään 40 prosentin päästövähennystavoitteen toimeenpanoon. Valmistellaan vuoteen 2030 ulottuva keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma annettavaksi selontekona eduskunnalle
  • — Parannetaan uudisrakentamisen sekä olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta samalla huolehtien rakentamisen laadusta, rakennusten kosteusturvallisuudesta ja sisäilmastosta
  • — Edistetään uusiutuvan energian hyödyntämistä sekä rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta alueidenkäytössä, rakentamisessa ja liikkumisessa uuden energia- ja ilmastostrategian sekä ilmastolain mukaisesti.
Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimivat kierrätysmarkkinat
  • — Toteutetaan aloitteita ja osallistutaan aloitteisiin, joilla edistetään vihreää taloutta
  • — Vaikutetaan EU:n kiertotalous- ja jätelainsäädäntöehdotusten valmisteluun
  • — Edistetään haitallisten aineiden ja kemikaalien hallintaa kestävän kierrätystalouden turvaamiseksi
  • — Valmistellaan kierrätystä edistävää sääntelyä ja ratkaisuja
  • — Edistetään ravinteiden kierrätyksen uusia menetelmiä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja ravinneomavaraisuuden lisäämiseksi
  • — Vaikutetaan ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseen maatalous-, metsä- ja energiasektorilla sekä muussa biotaloudessa
  • — Vahvistetaan arktisten alueiden ympäristökysymysten näkyvyyttä ja edistetään suojelutoimien vaikuttavuutta.
Hyvä ympäristön tila
  • — Ohjataan uuden ympäristönsuojelulain toimeenpanoa. Valmistellaan uusia ehdotuksia ympäristölupamenettelyn sujuvoittamiseksi laadittujen selvitysten perusteella
  • — Sujuvoitetaan ympäristönsuojelun lupamenettelyä sähköisellä asioinnilla
  • — Toteutetaan ja edistetään valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategiaa sekä sen sisältämää valtakunnallista tutkimus- ja kunnostusohjelmaa sekä pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen kokeiluhanketta
  • — Valmistellaan valtakunnallista öljyntorjuntaohjelmaa
  • — Valmistellaan kansallista ilmansuojeluohjelmaa
  • — Päivitetään kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva ohjelma
  • — Tehostetaan haitallisten ja vaarallisten aineiden seurantaa lisääntyneiden vaatimusten vuoksi
  • — Ohjataan vesien ja merenhoidon suunnittelua ja toteutusta sekä jatketaan kansainvälistä yhteistyötä Itämeren ja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi
  • — Uudistetaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistetään sitä koskevan valtioneuvoston päätöksen toimeenpanoa
  • — Edistetään merialuesuunnittelun käynnistymistä Suomen rannikkoalueella
  • — Sujuvoitetaan kaavoitusta ja rakentamisen lupamenettelyä tinkimättä rakennetun ympäristön laadusta
  • — Uudistetaan maankäytön ja rakentamisen ohjausta
  • — Tehostetaan keinoja kulttuuriympäristöstrategian tavoitteiden toteuttamiseksi laaja-alaisesti koko yhteiskunnassa
  • — Valmistellaan kuntien rakennusvalvontayksiköiden tehtäviä, määrää ja kokoa koskevaa uudistusta viranomaisohjauksen tehostamiseksi. Sähköinen asiointi sujuvoittaa rakentamisen lupamenettelyitä
  • — Uudistetaan rakentamismääräyskokoelmaa. Sääntelyä puretaan kustannusten ja byrokratian keventämiseksi
  • — Tehostetaan ja sujuvoitetaan ympäristöön kohdistuvia lupa- ja arviointimenettelyitä. YVA-lain toimeenpanoa edistetään erityisesti YVA-menettelyn ja hankekaavoituksen yhdistämisen osalta
  • — Edistetään digitalisaatiota koko ympäristöhallinnon toimialueella.
Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut
  • — Huolehditaan luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian kansallisesta toimeenpanosta toteuttamalla kansallista strategiaa ja toimintaohjelmaa vuonna 2016 tehtävän päivityksen mukaisesti
  • — Perustetaan itsenäisyyden 100-vuotissjuhlavuoden kansallispuisto ja jatketaan luonnonsuojelualueiden perustamissäädösten valmistelua
  • — Edistetään lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusarviointeja ja parannetaan suojelun tasoa
  • — Edistetään vapaaehtoista luonnonsuojelua. Edistetään ekosysteemipalvelujen kestävää käyttöä kehittäen erityisesti luonnon virkistyskäyttöä, luontomatkailua ja maisemanhoitoa.
Hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot
  • — Kaupunkiseutujen MAL-sopimuksilla sekä suunnitteluyhteistyöllä lisätään asunto- ja tonttitarjontaa ja asuntorakentamista, parannetaan kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja taloudellisuutta sekä vähennetään liikennetarpeita. Samalla parannetaan elinympäristön laatua
  • — Kytketään asuntotarjonnan lisääminen aiempaa tiiviimmin työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseen sekä asumisolojen parantaminen hyvän ympäristön tuottamiin hyvinvointivaikutuksiin
  • — Alueiden käytön suunnittelun ja rakentamisen kehittämisessä kiinnitetään enemmän huomiota alueiden erilaisuuteen, erilaisten asuinympäristöjen vahvuuksiin ja maaseudun tarpeisiin
  • — Huolehditaan asuntotuotantoon liittyvien valtion tukijärjestelmien ajantasaisuudesta ja toimivuudesta riittävän kohtuuvuokraisen asuntotarjonnan turvaamiseksi
  • — Suunnataan asuntokantaan kohdentuvat tukitoimet siten, että ne mahdollisimman tehokkaasti edistävät ikääntyneiden ja vammaisten mahdollisuuksia asua kotonaan
  • — Edistetään turvapaikan saaneiden asumista kotoutumisen tukemiseksi
  • — Selvitetään ajantasaisia keinoja asuinympäristöjen viihtyisyyden, monipuolisuuden ja luonnonläheisyyden edistämiseksi.
Tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoiminta (TEAS)

Tuotetaan hallinnolle tietoa, joka palvelee toiminnan ennakointia, ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön valmistelua, kehittämistä ja toimeenpanoa, kansainvälistä yhteistyötä sekä päätöksentekoa ja päätösten vaikutusten arviointia.

Vuoden 2017 kohteita ovat uudistetun ympäristönsuojelulain toimeenpano, kustannustehokas ja kestävä ilmastopolitiikka, kiertotalous, luonnonvarojen kestävän käytön ja materiaalitehokkuuden edistäminen, vesien- ja merenhoitosuunnitelmien, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelman ja METSO-ohjelman toimeenpano, maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin jatkotoimenpiteet, rakennetun ympäristön laatu ja kestävyys (mm. ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma, rakennusten energiatehokkuus ja puukerrostalojen rakentamisen edistäminen), kaupunkiseutujen yhdyskunta- ja palvelurakenne, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla ml. metropolipolitiikka, asuntopolitiikka, kulttuuriympäristö, suunnitelmallinen kiinteistönpito ja korjausrakentaminen sekä kokonais- ja kohdealuearkkitehtuurityö.

Markkinavalvontatehtävät

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) hoitaa ympäristöministeriön toimeksiannosta vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun lain (387/2013) ja akuista ja paristoista annetun valtioneuvoston asetuksen (520/2014) markkinavalvontaa sekä ja pakkausten perusvaatimuksia, raskasmetallipitoisuuksia ja merkintöjä koskevien tuotevaatimusten valvontaa pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (518/2014) mukaisesti.

Tukes hoitaa myös otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2009 ja fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 517/2014 edellyttämät pätevyystodistukset ja niiden rekisteröinnin valtioneuvoston asetuksen (452/2009) mukaisesti. Pätevyystodistusten käsittelytuotot tuloutetaan momentille 12.35.99.

EU:n rakennustuoteasetukseen (EU) N:o 305/2011 perustuvaa rakennustuotteiden markkinavalvontaa hoitaa Tukes maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 181 §:n nojalla. CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvontaa koskevat velvoitteet on säädetty rakennustuoteasetuksessa. Tukes hoitaa maankäyttö- ja rakennuslain 181 §:n nojalla myös eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä annetun lain (954/2012) mukaisen markkinavalvonnan. Energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU) ja ecodesign-direktiivin (2009/125/EY) täytäntöönpanosäädösten asianmukaisen soveltamisen markkinavalvonta perustuu lakiin tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista (1005/2008), jonka mukaisesti Tukes vastaa markkinavalvonnasta.

EU-ympäristömerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (66/2010/EY) 4 artiklan toimeenpanon kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi on laissa EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (86/2011) nimetty Motiva Services Oy, jolle korvataan ympäristömerkkiin liittyvistä tehtävistä aiheutuvia menoja.

Työajan jakautuminen tehtäväalueille (htv)

Tehtäväalue2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
    
Ympäristönsuojelu545151
Luontoympäristö525148
Rakennettu ympäristö 837778
Tieto ja viestintä121313
Hallinto ja kansainväliset asiat534946
Kansliapäällikkö ja alaiset555
Yhteensä259246241

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
Bruttomenot31 77129 38028 582
Bruttotulot900800800
Nettomenot30 87128 58027 782
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta11 660  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle11 968  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Rakennustuotteiden markkinavalvonta (siirto momentilta 31.01.01)50
Säästöjen VNHY-osuuden palautus (siirto momentilta 23.01.01)137
Siirto momentille 23.01.01 (-1 htv)-114
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-7
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-4
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-285
Palkkaliukumasäästö-33
Palkkausten tarkistukset85
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-133
Toimintamenojen tuottavuussäästö-168
Toimintamenosäästö (HO 2015)21
Työajan pidentäminen (Kiky)-187
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-28
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen-183
Tasomuutos51
Yhteensä-798

2017 talousarvio27 782 000
2016 II lisätalousarvio-183 000
2016 talousarvio28 580 000
2015 tilinpäätös31 179 999

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 485 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys talousarvioesityksen 27 782 000 euroon nähden on 297 000 euroa, mistä 292 000 euroa aiheutuu Helsingin komission (HELCOM) isäntämaamaksun kohdentamisesta siirtona tältä momentilta momentille 35.10.66 ja 5 000 euroa palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistuksesta johtuen siirtona momentille 23.01.01.


2017 talousarvio27 485 000
2016 II lisätalousarvio-183 000
2016 talousarvio28 580 000
2015 tilinpäätös31 179 999

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 485 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:

1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset, raskasmetallipitoisuudet ja merkinnät

2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen ja rekisteröiminen

3) rakennustuotteet

4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille tutkimustoimintaan.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentilta vähennetään 13 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys on siirtoa momentille 23.01.01 valtioneuvoston lehtihankintojen keskittämiseen lopuilta osin valtioneuvoston kansliaan.


2017 I lisätalousarvio-13 000
2017 talousarvio27 485 000
2016 tilinpäätös28 397 000
2015 tilinpäätös31 179 999

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentilta vähennetään 13 000 euroa.

04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 878 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Suomen ympäristökeskus (SYKE) kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi erityisesti valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Ratkaisujen pohjaksi SYKE tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia. SYKE huolehtii myös useista EU-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä.

SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. SYKEn toimintamenoista näihin tehtäviin kohdennetaan noin 1 700 000 euroa. SYKEn toimintamenomäärärahaa arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin noin 22 henkilötyövuoden ja erillisrahoitusta noin 16 henkilötyövuoden kustannusten kattamiseen. Tutkimuslaitosuudistukseen sopeutuminen vaikuttaa tehtävien hoitamiseen käytettäviin voimavaroihin vuosina 2015—2018. Muutokset tarkennetaan yhteisen suunnittelun kautta.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Suomen ympäristökeskuksen toiminta vaikuttaa yhteiskunnan kehityksen kestävyyteen tuottamalla ja välittämällä uutta tietoa ja uusia ratkaisumalleja. Tiedon keskeisiä käyttäjiä ovat valtioneuvosto, aluehallinto, kunnat, maakuntien liitot, liike-elämä, tiedotusvälineet, kansalaisjärjestöt sekä yksityiset kansalaiset.

Vaikuttavuustavoitteet ovat:

  • — Biotalouden ja kiertotalouden kasvu ja uudet ratkaisut ovat kestäviä ilmastonmuutoksen hillinnän, vesi- ja muiden luonnonvarojen käytön, vesistöjen ja Itämeren kuormittumisen sekä ekosysteemien turvaamisen kannalta. Elinympäristöt ovat monimuotoisia, terveellisiä sekä hyvinvointia edistäviä ja niiden vaikutukset terveyteen tiedostetaan. Ympäristöä koskevaa tietoa tuotetaan, jaetaan ja käytetään tehokkaasti, digitalisaation myötä kansalaisten osallistumisen edellytykset elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon paranevat ja ympäristötiedon tuottamiseen, jalostamiseen ja jakeluun kehittyy uutta yritystoimintaa
  • — Ympäristösääntelyn ongelmakohdat on tunnistettu ja ne on ratkaistu kokeilemalla uusia toimintamalleja ja käyttämällä hyväksi osallistavaa sääntelyn kehittämistä sekä sääntelyn ja kokeilujen johdonmukaista arviointia. Eri toimijoiden yhteistyöhön perustuvat kokeilut tuottavat innovaatioita ja ratkaisumalleja, joiden avulla suomalaisen yhteiskunnan ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä voidaan vahvistaa ja joita voidaan hyödyntää myös kansainvälisesti.
Toiminnallinen tuloksellisuus
Tuotokset ja laadunhallinta

Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat tulostavoitteet:

  • — SYKE lisää edelleen ammatillisten ja tieteellisten julkaisujen määrää suhteutettuna työpanoksen määrään
  • — SYKE lisää sähköisten tiedonvälityskanavien käyttöä ympäristöä koskevan tiedon jakamisessa
  • — SYKE huolehtii sekä julkisoikeudellisen että liiketaloudellisen toimintansa kustannusvastaavuudesta
  • — SYKE huolehtii palvelukyvystään erityisesti tulosohjaavien ministeriöiden sekä aluehallinnon kannalta tarkasteltuna
  • — SYKE huolehtii toimintaansa koskevan viestinnän laadusta median kannalta tarkasteltuna.

SYKE keskittyy toiminnassaan:

  • — ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, erityisesti näihin liittyviin ohjausjärjestelmiin ja -keinoihin sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ja seurantaan
  • — vesistöjen, pohjavesien ja Itämeren suojelun, hoidon ja kestävän käytön edistämiseen sekä Itämereen ja vesiin kohdistuvien paineiden vaikutuksiin ja tilan seurantaan
  • — Itämereen ja vesistöihin liittyvien ohjausjärjestelmien ja -keinojen kehittämiseen sekä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan
  • — kiertotalouden ja biotalouden edistämiseen ja materiaalien ja energian käytön tehokkuuden lisäämiseen
  • — luonnonvarojen kestävän käytön ja vaikutusten arvioinnin edistämiseen sekä uudentyyppisten riskien tunnistamiseen ja ratkaisujen löytämiseen
  • — luonnon monimuotoisuuden tilan seurantaan ja turvaamiseen, luonnon kestävän käytön ja ekosysteemien toimintaan perustuvien palvelujen ylläpidon edistämiseen ja ratkaisuihin sekä luonnonvarapalveluihin perustuvan liiketoiminnan edistämiseen
  • — maankäyttöä, rakennettua ympäristöä ja liikennejärjestelmiä koskevan tiedon tuottamiseen ja jakamiseen sekä käyttötarpeiden yhteensovittamista tukevien ohjauskeinojen kehittämiseen.

SYKE ottaa tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan huomioon myös merkitykseltään kasvavat ympäristökysymykset, kuten:

  • — globaalien ympäristömuutosten voimakkaampi heijastuminen Suomeen
  • — ympäristöä koskevan hallinnan muutokset
  • — ikääntymisen ja väestörakenteen muutoksen vaikutukset palvelurakenteisiin, asumiseen ja liikkumiseen.
Taloudellisuus

Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 4,9 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan lähes puolet. Muulta valtionhallinnolta arvioidaan saatavan rahoitusta 14,5 milj. euroa, josta yhteisrahoitteista 11,0 milj. euroa. Talousarvion ulkopuolinen rahoitus arvioidaan 7,6 milj. euroksi, josta EU:n osuus on noin 4 milj. euroa. Entistä voimakkaampi kansainvälinen verkostoituminen vahvistaa SYKEn kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Tuottavuus

Tuottavuutta parannetaan kehittämällä verkostoyhteistyötä, toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä sekä laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja kansallisesti ja kansainvälisesti. Tuottavuutta nostetaan myös tukitoiminnoissa. Merentutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään kansallisten tutkimusinfrastruktuurilinjausten mukaisesti.

Koko ympäristöhallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa kehittämällä ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä sekä lisäämällä seurantaan perustuvan raportoinnin automatisointia ja tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä.

Tuottavuutta parannetaan monipuolistamalla tutkimusyhteistyön toimintamalleja yhdessä valtion tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten kanssa sekä kehittämällä yhdessä seurantamenetelmiä ja hyödyntämällä seurannassa uusia yhteistyömalleja sekä lisäämällä edelleen toimitila-, laboratorio- ja tutkimusinfrayhteistyötä. Tuottavuusparannuksia tehdään erityisesti Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) kautta.

Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuosien ja kustannusten arvioitu jakautuminen tehtäväalueittain vuosina 2015—20171)

Tehtäväalue2015
toteutuma
kustannukset
milj. €
htv2016
arvio
kustannukset
milj. €
htv2017
tavoite
kustannukset
milj. €
htv
       
Tutkimus ja kehittäminen27,129825,128125,2275
Asiantuntijatuki20,520420,019519,5188
Viranomaistoiminta2,1222,1212,021
Ympäristötiedon tuottaminen7,8627,2586,255
Yhteensä57,558654,455552,9539
Toimintamenorahoitukseen perustuvan henkilötyön määrä 299 278 270

1) Kustannuksissa on huomioitu toimintamenomomentin käyttö sekä muiden momenttien käyttöoikeutena myönnetty rahoitus; ei kuitenkaan momenttien 35.10.20 ja 35.10.70 käyttö.

SYKEn kokonaishenkilötyövuosien arvioidaan olevan noin 540. Toimintamenomomentin suoralla budjettirahoituksella palkatun henkilöstön määrä vastaa 310 henkilötyövuotta. Henkilöstön määrässä on otettu huomioon TULA-vähennykset. Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tuottavuushankkeiden vaikutukset. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien alueellistamista SYKEn alueellisiin toimipaikkoihin jatketaan.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
Bruttomenot55 57154 01452 878
Bruttotulot 26 26624 00027 000
Nettomenot29 30530 01425 878
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta3 111  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle5 867  

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot   
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 9 30511 50011 000
— EU:lta saatava rahoitus2 1224 5003 000
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 1 8082 5002 000
Tuotot yhteensä13 23518 50016 000
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset23 77335 00028 070
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)-10 538-16 500-12 070
Omarahoitusosuus, %444743

Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Rakenteelliset muutokset (HO 2015)-800
Ympäristötiedon hankinnan, varastoinnin ja jakelun kehittämishanke Envibase (v. 2016 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-2 270
Ympäristötiedon hankinnan, varastoinnin ja jakelun kehittämishanke Envibase (v. 2017 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)1 640
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-12
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-6
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-321
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa2
Palkkaliukumasäästö-142
Palkkausten tarkistukset92
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-150
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)-933
Toimintamenojen tuottavuussäästö-134
Toimintamenosäästö (HO 2015)-335
Työajan pidentäminen (Kiky)-211
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-32
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen-201
Tasomuutos-323
Yhteensä-4 136

2017 talousarvio25 878 000
2016 II lisätalousarvio-199 000
2016 talousarvio30 014 000
2015 tilinpäätös32 061 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 25,878 milj. euron määrärahaa. Eräiden kustannusten poistumisen seurauksena nettomääräinen toimintamenojen vähennys on noin 2,9 milj. euroa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) toiminnallisen rahoituksen määrä tulee olemaan yhteensä noin 60 milj. euroa vuonna 2016, joten ulkopuolisen rahoituksen osuus on suuri. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannuksista katetaan vain noin 30 prosenttia toimintamenorahoituksella.

Valiokunta on huolissaan Suomen ympäristökeskuksen perusrahoituksesta, joka turvaa myös ulkopuolisen rahoituksen hankkimisen. Henkilöstömäärä vähenee talousarvioesityksen myötä vuoden 2013 tasosta 20 prosenttia ja vuoden 2015 tasosta vajaat 10 prosenttia. Valiokunta pitää tärkeänä, että SYKEn kyky tuottaa korkeatasoista ja ennakoivaa, päätöksentekoa tukevaa tietoa turvataan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 878 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 6 405 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valtori (siirto momentilta 28.01.29)32
Tasomuutos-597
Yhteensä-565

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio6 405 000
2016 talousarvio6 970 000
2015 tilinpäätös6 514 932

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 6 405 000 euroa.

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 2 230 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille

2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille

3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin

4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen

5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.

Selvitysosa: Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Pidä Saaristo Siistinä ry:n alushankinta500
Järjestötukien säästö (HO 2015)-4
Yhteensä496

2017 talousarvio2 230 000
2016 talousarvio1 734 000
2015 tilinpäätös2 100 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 2,230 milj. euron määrärahaa, joka on 496 000 euroa enemmän kuin vuonna 2016. Esitys sisältää 500 000 euron lisäyksen Pidä Saaristo Siistinä ry:n alushankintaan, joten varsinaisten järjestöavustuksien määrärahat ovat lähes vuoden 2016 tasolla.

Valiokunta pitää tärkeänä momentin määrärahalla organisoitavaa laajaa vapaaehtoistyötä, jonka avulla on lisätty mm. ympäristötietoisuutta ja tehty konkreettisia luonnonsuojelutoimenpiteitä. Myös asunto- ja rakennusneuvonnan osalta järjestöjen rooli on kasvanut viranomaisresurssien vähentyessä.

Valiokunta suhtautuu edelleen varauksellisesti (kuten VaVM 16/2015 vp) Pidä Saaristo Siistinä ry:n alushankintojen rahoittamiseen käsiteltävän momentin määrärahoista. Vapaaehtoistoiminnan tukeminen valtion avustuksella on erittäin kannatettavaa, mutta suuret alushankinnat lisäävät kohtuuttomasti valtion kustannuksia. Veneilyn harrastajien ongelmat jätteiden kuljetuksen suhteen ovat ymmärrettäviä, mutta ratkaisu ei nykyisessä taloustilanteessa voi olla heille valtion tuella tarjottavat ilmaiset jätepisteet. Myös veneilijöiden maksuja tulee pystyä tarkistamaan siten, että ne vastaavat todellisia kustannuksia, kuten on tehty muidenkin toimijoiden osalta. Valiokunta korostaa, että rantojen siisteys on keskeinen matkailuun vaikuttava tekijä, joten jätehuollon tulisi olla erityisesti saaristokuntien intressissä. Lisäksi veneilijöiden ympäristötietoisuuteen tulee kiinnittää entistäkin enemmän huomiota, ettei ilmaisten jätepisteiden vaihtoehtona ole jätteiden hautaaminen maahan tai jättäminen luontoon.

Valiokunta korostaa lisäksi, että momentin avustusta tulee voida jakaa kaikille valtakunnallisesti laajaa ympäristö- ja luonnonsuojelutyötä tekeville toimijoille järjestön nimestä riippumatta. Myös järjestön toimiala voi jakaantua vahvasti eri hallinnonaloille. Valiokunta viittaa Suomen Metsästäjäliittoon, jonka piirissä tehtävä ympäristötyö on laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan merkittävää mm. kosteikkojen rakentamisessa. Valiokunta edellyttää, että ympäristöministeriö arvioi uudelleen, kattaako momentin nykyinen käyttötarkoitus myös Metsästäjäliiton avustamisen, ja tarvittaessa muuttaa käyttötarkoitusta vuoden 2017 ensimmäisen lisätalousarvioesityksen yhteydessä siten, että se mahdollistaa avustuksen myöntämisen.

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa osoitettavaksi Suomen Metsästäjäliitolle.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 2 280 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille

2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille

3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin

4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen

5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.