Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. (33.10 ja 60, osa) Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
              30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
              31. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot
              32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen
              33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
              34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
              36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
              38. Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin
              40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
              (50.) Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin
              52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin
              63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
              64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuoltoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa: Luvun menot aiheutuvat pääosin valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin, valtion rahoituksesta turvakotitoiminnan menoihin ja valtion korvauksesta rikosasioiden sovitteluun.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet sisältyvät valtiovarainministeriön pääluokassa kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille 28.90.30.

Keskeiset uudistukset

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään muun ohella laatimalla kuntien paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, laatimalla määräajoin hyvinvointikertomus, kehittämällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan tietopohjaa, rakenteita ja johtamista, parantamalla ehkäiseviä palveluja ja varhaista tukea sekä vakiinnuttamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osaksi hallintokuntien yhteistyötä ja kaikkea päätöksentekoa. Suunnittelussa ja päätöksenteossa hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen:

  • — sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva lakiuudistus
  • — sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kehittäminen terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain pohjalta. Uudistuksella vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yleislakien asemaa, siirretään painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistetaan asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja varhaisen tuen saamista sekä tiivistetään viranomaisten yhteistyötä
  • — sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistuksessa tarkennetaan vaiheittain yleislain uudistamisen jälkeen myös erityislainsäädäntöä. Uudistuksella kehitetään palvelujärjestelmää siten, että se edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja turvaa riittävien, laadukkaiden ja tarpeenmukaisten sosiaalipalvelujen saamisen koko maassa
  • — sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen potilas- ja asiakastietojen sähköinen tietojärjestelmähanke, joka tukee palvelujen laadukasta ja kustannustehokasta tuottamista sekä kansalaisen toimintamahdollisuuksia
  • — kotihoidon tuen ja lasten hoitojärjestelmän joustavuuden edistäminen
  • — vanhuspalvelujen uudistaminen omaishoitoa koskevan lain ja perhehoitolain muutoksella sekä hallituksen kärkihankkeella. Tavoitteena on kehittää iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut
  • — terveydenhuoltolain toimeenpanon jatkaminen ja arvioinnin toteuttaminen
  • — alkoholiohjelman jatkaminen.
Järjestelmäkuvaukset

Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta, ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä kuntouttavan työtoiminnan toimintarahasta ja matkakorvauksista. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksatus siirretään 1.1.2017 alkaen Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Momentti 33.60.35 ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 33.10.57, jonka menot valtio korvaa täysimääräisesti. Kuntien osuus perustoimeentulotuen menoista on 50 % ja se huomioidaan vähentämällä osuus valtionosuudesta. Muun toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.90.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.

Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan terveydenhuoltolain perusteella valtion korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveyden tutkimuksesta (momentti 33.60.32) ja lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta (momentti 33.60.33). Terveyden tutkimuksen rahoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemien tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen, tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta säädetään vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet vahvistetaan nelivuotiskausittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Voimassa olevat painoalueet ja tavoitteet on vahvistettu joulukuussa 2015 annetulla asetuksella (1434/2015).

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuen ja eräiden muiden menojen määrärahalla (momentti 33.60.31) tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelua ja toteuttamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman hankkeiden loppuunsaattamista.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja

 2014
toteutunut
2015
toteutunut
2016
arvio
2017
arvio
     
Kunnallinen toimeentuloturva    
Täydentävä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana99 00099 00099 000114 000
Täydentävä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana176 000176 000176 000180 000
Ehkäisevä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana27 00027 00027 00030 000
     
Sosiaalipalvelut    
Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana140 641147 000153 000159 000
Tukipalvelut, saajia vuoden aikana127 862133 000138 000143 000
Vanhainkodit, asukkaiden määrä 31.12.1)11 15910 5009 8009 000
Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana43 23544 00045 00046 000
Vanhusten palveluasuminen, asukkaiden määrä 31.12.42 41345 00048 00050 000
Vammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin2)14 00014 50015 00015 500
Kehitysvammaisten laitoshuolto, asukkaiden määrä 31.12.1 3501 100900700
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana101 900102 000103 000104 000
     
Kansanterveystyö    
Hoitopäivät (milj.)4,804,604,504,80
Avohoitokäynnit (milj.)     
— Lääkärin luona6,506,806,806,90
— Muun ammattihenkilön luona16,8019,4020,0022,00
— Hammashuollon käynnit5,005,205,305,40
— Kotisairaanhoidon käynnit5,802,803,103,50
     
Somaattinen erikoissairaanhoito    
Hoitopäiviä (milj.)3,153,052,952,95
Päättyneet hoitojaksot (milj.)0,960,950,940,94
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä)3,293,223,143,09
Avohoitokäynnit (milj.)6,817,017,207,30
     
Psykiatrinen erikoissairaanhoito    
Hoitopäiviä (milj.)1,261,261,261,26
Päättyneet hoitojaksot0,040,030,030,03
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä)36,0036,0036,0036,00
Avohoitokäynnit (milj.)1,901,902,002,00

1) Mukana myös alle 65-vuotiaat asiakkaat

2) Lukuun on laskettu mukaan vammaisten ryhmämuotoiset asumispalvelut sekä vammaisten palvelu- ja tukiasunnot.

Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus ja terveystieteellinen tutkimustoiminta

 2014
toteutunut
2015
toteutunut
2016
arvio
2017
arvio
     
Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat (3 v. keskiarvo)1 196,21 283,51 346,91 422,3
Tutkintokorvaus, euroa62 70051 20046 40044 000
Koulutuksen kuukausikorvaus, euroa1 3801 070810900

Mielentilatutkimustoiminta

 2014
toteutunut
2015
toteutunut
2016
arvio
2017
arvio
     
Mielentilatutkimusten lukumäärät yhteensä110100120120
— valtion yksiköt85699090
— kunnalliset sairaalat21212020
— vankeinhoitolaitoksen sairaalat4101010

30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen

3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

Selvitysosa: Suuremmissa onnettomuus- ja erityistilanteissa yksittäisen kunnan tai alueen voimavarat sekä osaaminen eivät riitä tilanteen hallintaan eikä johtamiseen. Viime vuosina vakavissa onnettomuuksissa ja tapahtumissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys ovat osallistuneet merkittävillä resursseilla toimintaan, jotka ylittävät niiden omien toiminta-alueiden rajat. Määrärahasta on tarkoitus korvata erityisesti sellaisia kustannuksia, joita ei ole otettu toimijoiden perusrahoituksen mitoituksessa huomioon.


2017 talousarvio500 000
2016 talousarvio500 000
2015 tilinpäätös500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen

3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

31. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 5 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelusta ja toteuttamisesta aiheutuvien toimintamenojen maksamiseen

2) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelua ja toteuttamista tukevien tutkimusten ja selvitysten rahoittamiseen

3) enintään 400 000 euroa eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisten sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettujen valtionavustusten viimeisten suoritusten maksamiseen

4) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

5) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen

6) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan siirtämällä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen 18 maakunnan vastuulle. Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaksi laiksi annetaan eduskunnalle loppuvuodesta 2016. Samassa aikataulussa toteutetaan aluehallinnon uudistus, jossa alueellisia tehtäviä siirretään maakunnille.

Kyseessä on erittäin merkittävä uudistus, jonka yhteydessä toteutetaan laajoja tehtäviä ja toimintoja, henkilöstöä, kiinteistöjä ja muuta omaisuutta koskevia uudelleenjärjestelyjä. Uudistus toteutetaan noin kahden vuoden mittaisen siirtymäajan kuluessa. Uudistuksen toimeenpanoa varten tarvitaan siirtymäajaksi resurssit valtakunnallista ohjausta ja muutostukea sekä maakuntien väliaikaishallintoa varten.

Valtakunnallinen muutostuki toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuntaliiton kesken.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Sosiaali- ja terveydenhuollon julkisoikeudellisen laitoksen perustaminen maakuntatasolla 500
Sote- ja maakuntauudistuksen muutosakatemia ja muutosjohtamisen tuki1 000
Sote- ja maakuntauudistuksen valtakunnallinen ohjaus, koordinointi ja tietopohjan vahvistaminen1 000
Sote-uudistuksen maakunnalliset koordinaattorit500
Vanhojen Kaste-hankkeiden loppuunsaattaminen400
Yhteensä3 400

2017 talousarvio5 600 000
2016 talousarvio2 200 000
2015 tilinpäätös2 300 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisten sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettujen valtionavustusten viimeisten suoritusten maksamiseen

2) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

3) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Vähennys 5 200 000 euroa talousarvioesityksen 5 600 000 euroon nähden on siirtoa momentille 28.70.05 digitalisaation ja toimintatapojen uudistamisen rahoituksen keskittämiseksi sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä.


2017 talousarvio400 000
2016 talousarvio2 200 000
2015 tilinpäätös2 300 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentin määräraha on täydentävän talousarvioesityksen mukaan vain 400 000 euroa, sillä valtaosa määrärahasta (5,2 milj. euroa) siirretään talousarvion uudelle momentille 28.70.05. Sille on nyt keskitetty sote- ja maakuntauudistuksen digitalisaation ja toimintatapojen uudistamiseen liittyvä rahoitus, joka on ensi vuonna 31,3 milj. euroa.

Valiokunta toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa toteutetaan laajoja uudelleenjärjestelyjä, jotka koskevat tehtäviä, toimintoja, henkilöstöä, kiinteistöjä ja muuta omaisuutta. Uudistus toteutetaan noin kahden vuoden mittaisen siirtymäajan kuluessa, ja sen toimeenpanoa varten tarvitaan riittävät resurssit valtakunnallista ohjausta ja muutostukea sekä maakuntien väliaikaishallintoa varten.

Valiokunta korostaa tässä yhteydessä erityisesti ICT-hankkeiden onnistumisen merkitystä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-järjestelmien uudistaminen on yksi aivan ratkaiseva tekijä siinä, saavutetaanko sote- ja maakuntauudistuksella sille asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Järjestelmien on oltava yhteentoimivia ja käyttäjäystävällisiä, ja tiedon tulee tukea hoitoketjuja ja kulkea potilaan mukana. Tietojärjestelmien on osaltaan varmistettava toiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus. Valiokunta painottaa myös valtakunnallisten, terveyspalveluiden laatua ja kustannuksia kuvaavien rekistereiden merkitystä terveyspalveluiden kehittämisessä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisten sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettujen valtionavustusten viimeisten suoritusten maksamiseen

2) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

3) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Vuoden 2015 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 647 333,06 euroa ja vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 543 434,71 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan peruuttaminen aiheutuu määrärahan vähäisestä käytöstä vuosina 2015 ja 2016. Määrärahoista valtaosa oli varattu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valtakunnallista ohjausta ja tukea varten. Uudistus tapahtui pääosin virkatyönä, minkä vuoksi määrärahaa jäi käyttämättä huomattavan paljon. Vuoden 2017 alusta uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon rahoitus on keskitetty momentille 28.70.05 ja momenttia 33.60.31 ei enää käytetä.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Momentin nimike on muutettu, koska sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon rahoituksen siirron myötä määrärahan käyttötarkoitus ja nimike eivät enää vastaa toisiaan.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio400 000
2016 tilinpäätös2 200 000
2015 tilinpäätös2 300 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Vuoden 2015 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 647 333,06 euroa ja vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 543 434,71 euroa.

32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa: Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät rahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto-3 000
Yhteensä-3 000

2017 talousarvio15 000 000
2016 talousarvio18 000 000
2015 tilinpäätös21 700 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentin määräraha on vähentynyt tuntuvasti tällä vuosituhannella. Yliopistotasoiseen tutkimukseen osoitettiin 2000-luvun alkuvuosina 56—59 milj. euroa ja vuosina 2009—2011 vielä noin 40 milj. euroa. Sittemmin rahoitus on alentunut edelleen 30 milj. euroon, ja ensi vuonna momentin määrärahaksi ehdotetaan 15 milj. euroa. Tämä on 3 milj. euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna ja enää noin neljäsosa siitä summasta, joka terveydenhuollon tutkimukseen oli käytettävissä 2000-luvun alussa.

Valiokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa (mm. VaVM 16/2015 vp) ja korostaa tässäkin yhteydessä niitä merkittäviä tuloksia, joita terveyden tutkimuksen rahoituksella on saatu aikaan. Tutkimusten avulla on voitu edistää kansanterveyttä ja vaikuttaa hoidon laatuun sekä sen kustannuksiin. On myös syntynyt uusia hoitomenetelmiä, joiden vaikuttavuudesta terveyteen on kiistaton tutkimuksellinen näyttö. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan pelkästään HUS:ssa on kehitetty 10 vuoden aikana noin 700 uutta hoitokäytäntöä tai sovellusta kliinisen tutkimuksen avulla. Tutkimuksella on ollut kaiken kaikkiaan suuri merkitys lääketieteen kehittymiselle ja myös sen kansainvälisesti tunnustetulle korkealle tasolle Suomessa.

Valiokunta toteaa, että lääketieteellinen ja terveystieteellinen tutkimus on olennainen osa hyvää hoitoa ja sen kehittämistä. Tutkimuksen väheneminen vaikuttaa tutkimuksen määrään, ja pitkällä aikavälillä se heijastuu myös hoidon laatuun. Myös mahdollisuudet hoitokäytäntöjen sekä uusien kustannustehokkaiden hoitomuotojen kehittämiseen heikkenevät.

Valiokunta viittaa edellä momentin 33.03.25 kohdalla esitettyyn ja nostaa myös tässä yhteydessä esille genomikeskukselle, biopankeille ja syöpäkeskukselle myönnetyn rahoituksen (17 milj. euroa) merkityksen mm. tutkimukselle, hoidolle ja lääkekehitykselle. Panostukset tukevat myös terveysalan kasvustrategiaa, jolla tähdätään kilpailukykyisen toimintaympäristön luomiseen ja alan talouskasvun edistämiseen. Tämän lisäksi toiminnan tulokset hyödyttävät myös suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän asiakkaita.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että sosiaalialan tutkimuksella ei ole vastaavaa erillistä rahoitusmekanismia kuin lääketieteellisellä tutkimuksella, vaan käytännössä sosiaalialan tutkimus pohjautuu suurelta osin opinnäytetöihin, jolloin tutkimus ei ole samalla tavalla pitkäjänteistä ja kasautuvaa kuin terveydenhuollossa. Tutkitulle tiedolle on kuitenkin erittäin suurta tarvetta sosiaalipalveluja kehitettäessä ja uudistettaessa sekä uusia palvelurakenteita luotaessa.

Valiokunta viittaa jäljempänä momentin 33.60.63 kohdalla todettuun ja korostaa myös tässä yhteydessä, että sosiaalialan tutkimuksen rahoitus on ratkaistava sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. Jatkossa olisi perusteltua pohtia osaamiskeskusten kansallista erikoistumista ja yhteistyötä niiden resurssien tehokkaan käytön ja tutkimuksen laadun varmistamiseksi.

Valiokunta lisää momentille 5 000 000 euroa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen ja ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 4

Eduskunta edellyttää, että sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä huolehditaan siitä, että sosiaalialan tutkimuksen ja yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen, mukaan lukien hoitotyön tutkimuksen, voimavarat turvataan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 94 140 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59 ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen

2) enintään 700 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa: Määrärahasta on tarkoitus käyttää 63 940 000 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille, 29 350 000 euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille, enintään 75 000 euroa Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ja enintään 775 000 euroa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Koulutusmäärien lisäys1 570
Yhteensä1 570

2017 talousarvio94 140 000
2016 talousarvio92 570 000
2015 tilinpäätös101 168 677

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Määrärahaa saa käyttää:

1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen.

Selvitysosa: Päätösosan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1).

Uudella 59 a §:llä lisätään korvauksen saajiksi lääkärien ja hammaslääkärien erikoistumiskoulutusta järjestävät yliopistot.


2017 talousarvio94 140 000
2016 talousarvio92 570 000
2015 tilinpäätös101 168 677

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 94 140 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen

2) enintään 700 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin.

34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 15 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen

2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen

3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen

4) kohdissa 1—3 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen

5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen

6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon 5 560 000 euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina 9 500 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 140 000 euroa, josta 25 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi.


2017 talousarvio15 200 000
2016 talousarvio15 200 000
2015 tilinpäätös9 587 934

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 15 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen

2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen

3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen

4) kohdissa 1—3 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen

5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen

6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää:

1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen

2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen

3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen

4) pitkäaikaisvankien vapautusmenettelystä annetun lain (781/2005) 1 §:n mukaisten elinkautisvangeille tehtävien riskiarvioiden kustannusten maksamiseen

5) kohdissa 1—4 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen

6) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen

7) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.

Selvitysosa: Perustelujen täydennys liittyy vankiterveydenhuollon toimintojen hallinnonalasiirtoon, missä yhteydessä elinkautisvankien riskiarviot VTH:n antamina muuttuvat maksullisiksi.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio15 200 000
2016 tilinpäätös12 403 422
2015 tilinpäätös9 587 934

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää:

1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen

2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen

3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen

4) pitkäaikaisvankien vapautusmenettelystä annetun lain (781/2005) 1 §:n mukaisten elinkautisvangeille tehtävien riskiarvioiden kustannusten maksamiseen

5) kohdissa 1—4 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen

6) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen

7) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.

36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.

Selvitysosa: Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.


2017 talousarvio480 000
2016 talousarvio480 000
2015 tilinpäätös480 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.

38. Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustuksen maksamiseen kunnille, kuntayhtymille ja maakunnille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauden pilottihankkeiden sekä erillisten henkilökohtaisen budjetin pilottihankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

2) pilottihankkeita toteuttavien kuntien, kuntayhtymien ja maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhtiöiden pääomittamiseen

3) pilottihankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

4) pilottihankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä tehtävistä suoritettavan korvauksen maksamiseen

5) pilottihankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja toimeenpanoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien rahoitusavustusten maksamiseen kansaneläkelaitokselle

6) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä toteutettavaa asiakkaan valinnanvapautta ja henkilökohtaista budjettia pilotoidaan vuoden 2018 aikana maakunnallisilla hankkeilla. Hankkeisiin pyritään saamaan mukaan maakunnan kaikki kunnat riittävän väestöpohjan takaamiseksi. Pilotit toteutetaan maakuntien ja kuntien sekä kuntayhtymien kanssa tehtävän sopimuksen pohjalta.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Valtionavustukset pilottihankkeisiin16 500
Valtionavustukset henkilökohtaisen budjetin pilottihankkeisiin3 000
Pilotointia tukevat kansalliset ICT-järjestelmät10 000
Hankkeiden hallinnointitehtävät (STM) 400
Hankkeiden valtionavustusten hallinnointi (AVI)100
Yhteensä30 000

2017 I lisätalousarvio30 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2017 vp (22.6.2017)

Hallitus ehdottaa 30 milj. euron määrärahaa valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin. Momentin käyttötarkoitus viittaa kuitenkin osin sellaisen toiminnan pilotointiin, josta säädettäisiin asiakkaan valinnanvapautta koskevassa laissa, jonka käsittely on vielä kesken eduskunnassa (HE 47/2017 vp).

Valiokunta toteaa, että valtionavustus ei voi perustua osaksikaan sellaisen toiminnan pilotointiin, joka ei ole voimassa olevan lainsäädännön mukaista ja jota vasta ollaan valinnanvapauslailla säätämässä. Kyseeseen voi tulla vain sellainen sosiaali- ja terveyspalveluiden pilotointi, joka voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan voimassa olevan lainsäädännön perusteella. Tämän varmistamiseksi valiokunta ehdottaa valtionavustuksen käyttötarkoitukseen rajauksia, minkä jälkeen momentin päätösosassa ei viitata hallituksen sote-esityksessä tarkoitettuihin maakuntiin. Sosiaali- ja terveysministeriön antamasta selvityksestä käy myös ilmi, että pilotoinnissa mukana olevat yritykset ja muut kuin julkiset tahot eivät voi tehdä sosiaalihuollon hallintopäätöksiä. Siltä osin kuin kunnat ja kuntayhtymät siirtäisivät palveluja omistamansa yhtiön hoidettavaksi, henkilöstön asemaan ei saadun selvityksen mukaan myöskään sovellettaisi maakuntien perustamista ym. koskevassa hallituksen esityksessä (HE 15/2017 vp) ehdotetun voimaanpanolain mukaisia säännöksiä.

Valiokunta pitää pilotointia tärkeänä, jotta saadaan lisätietoa erilaisten palvelumallien toimivuudesta, mikä vastaa myös hallitusohjelman tavoitteita. Nyt ehdotettu määräraha on tarpeellinen myös pilotointia tukevien kansallisten ICT-järjestelmien kehittämiseksi.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että hakukriteereiden on oltava sellaiset, että eri alueilla on tasapuoliset mahdollisuudet valtionavustuksen hakemiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustuksen maksamiseen julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauden pilottihankkeiden sekä erillisten henkilökohtaisen budjetin pilottihankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

2) pilottihankkeita toteuttavien julkisyhteisöjen sosiaali- ja terveydenhuollon yhtiöiden pääomittamiseen

3) pilottihankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

4) pilottihankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä tehtävistä suoritettavan korvauksen maksamiseen

5) pilottihankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja toimeenpanoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien rahoitusavustusten maksamiseen kansaneläkelaitokselle

6) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 28 990 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menojen maksamiseen. FinnHEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle.

Selvitysosa: Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnoinnista vastaa yliopistollisten sairaaloiden yhdessä perustama FinnHEMS Oy. FinnHEMS Oy on verotusasemaltaan yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon, yliopistosairaaloiden taustalla olevien kuntayhtymien omistama osakeyhtiö, joka vastaa suomalaisen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan tuottamisesta. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat alueellaan tarvittavan lääkäri- tai lääkintähelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta.

Suurin menoerä toiminnassa on varsinainen lentotoiminta, joka tapahtuu kilpailutetun lentotoiminnan ostopalvelun ja siitä solmittujen sopimusten perusteella. Lentotoiminta sisältää helikopterin ja ohjaamomiehistön. Lisäksi ylläpidettävään palveluun kuuluvat lähialuetehtävissä käytettävät ja lentotoiminnan tilapäisesti sääolosuhteista tai teknisistä syistä korvaavat maayksiköt eli ambulanssit, helikoptereiden tarvitsemat tukikohdat ja niiden ylläpito sekä toiminnan hallinnointiin kuuluvat kulut.


2017 talousarvio28 990 000
2016 talousarvio28 990 000
2015 tilinpäätös29 071 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 28 990 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menojen maksamiseen. FinnHEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös ensihoidon tutkimus- ja kehittämistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio28 990 000
2016 tilinpäätös28 990 000
2015 tilinpäätös29 071 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös ensihoidon tutkimus- ja kehittämistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

(50.) Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2016 talousarvio25 000 000
2015 tilinpäätös15 000 000

52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 13 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.

Selvitysosa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii turvakotipalvelujen valtakunnallisesta saatavuudesta siten, että eri puolilla Suomea on tarjolla ja saatavilla palveluja tarpeeseen nähden riittävästi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa turvakotipalvelujen kokonaisuuden koordinoinnista valtakunnallisesti yhteistyössä sopimuksen tehneiden turvakotien kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valitsee turvakotipalvelun tuottajiksi toimijat, joilla on yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) tarkoitettu voimassa oleva toimilupa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos2 000
Yhteensä2 000

2017 talousarvio13 550 000
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio11 550 000
2015 tilinpäätös11 550 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentin määrärahaksi ehdotetaan 13,6 milj. euroa, joka on 2 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Määrärahan lisäys on myönteistä, mutta jatkossakaan rahoitus ei anna mahdollisuutta nostaa turvakotipaikkojen määrää Euroopan neuvoston suositusten mukaiselle tasolle. Ns. Istanbulin sopimuksen (Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta) mukainen taso edellyttäisi, että Suomessa olisi noin 500 turvakotipaikkaa (1 perhepaikka / 100 000 asukasta), kun niitä on nyt noin 120.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kattavaan turvakotiverkkoon tarvittaisiin vuosittain noin 40 milj. euron rahoitus. Tämän hallituskauden aikana toiminnan rahoitusta on tosin tarkoitus nostaa, mutta vielä vuonna 2019 se olisi vain 17,5 milj. euroa.

Turvakotipaikkoja ei siis ole riittävästi, eivätkä ne myöskään jakaudu alueellisesti kattavasti. Saadun selvityksen mukaan turvakodeissa oli viime vuonna yhteensä yli 3 000 asiakasta, mutta tilanpuutteen vuoksi lähes 1 200 asiakasta jouduttiin ohjaamaan toiseen turvakotiin. Lisätarvetta on pääkaupunkiseudun lisäksi mm. Lounais-Suomessa sekä Länsi- ja Sisä-Suomessa.

Valiokunta on tyytyväinen, että Istanbulin sopimuksen mukainen ympärivuorokautinen puhelinpalvelu on käynnistymässä vielä kuluvan vuoden aikana, mutta korostaa, että rahoituksen riittävyyttä on seurattava ja tarvittaessa osoitettava lisäresursseja. Puhelimen toiminta rahoitetaan valtion budjetista siten, että THL vastaa puhelimen käynnistämiseen ja koordinointityöhön liittyvistä menoista ja palveluntuottaja saa valtionavustusta, joka rahoitetaan rikosuhrirahastosta.

Valiokunta kiinnittää huomiota vielä siihen, että Istanbulin sopimus velvoittaa myös sellaisten tukikeskusten perustamiseen, jotka tarjoavat raiskauksen tai muun seksuaalisen väkivallan uhreille lääketieteellistä ja oikeuslääketieteellistä tutkimusta, traumatukea ja neuvontaa. Sopimuksen mukaan tukikeskuksia tulee olla riittävästi ja niiden tulee olla helposti saavutettavia. Tavoitteena on tukikeskus jokaista 200 000 asukasta kohden, mutta toistaiseksi Suomessa on vain yksi tukikeskus, joka toimii kahdella paikkakunnalla.

Valiokunta pitää tärkeänä, että turvakotiverkosto saatetaan vähitellen Istanbulin sopimuksen edellyttämälle tasolle ja että Istanbulin sopimuksen edellyttämiä tukitoimia muutoinkin edistetään.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 13 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.

63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.

Selvitysosa: Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001).

Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä kuntien sekä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan kanssa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto-1 000
Yhteensä-1 000

2017 talousarvio2 000 000
2016 talousarvio3 000 000
2015 tilinpäätös2 400 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentin määrärahaksi ehdotetaan 2 milj. euroa, joka on 1 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän.

Sosiaalialan osaamiskeskukset perustettiin vuonna 2002 turvaamaan alan tietoperustan kehittymistä, mutta toiminnan rahoitus on ollut koko toiminnan ajan varsin niukkaa. Ensi vuoden tilanne on poikkeuksellisen hankala, kun rahoitus vähenee vielä kolmanneksella kuluvaan vuoteen verrattuna.

Valiokunta korostaa sosiaalialan osaamiskeskusten osaamista ja merkitystä sote-uudistuksessa, jossa palvelujärjestelmän muutospaineet ovat poikkeuksellisen suuret. Tarvitaan tutkittua tietoa mm. palveluiden vaikuttavuudesta, palvelutarpeen arvioinnista sekä palveluiden kustannustehokkaasta järjestämisestä. Osaamiskeskukset ovat mukana myös hallituksen kärkihankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa.

Valiokunnan mielestä sosiaalitieteellisellä tutkimuksella tulee olla samanlaiset mahdollisuudet valtion tutkimusrahoitukseen kuin terveyden tutkimuksella nykyisin on. Asia on ratkaistava sote-uudistuksen yhteydessä, kuten myös se, miten osaamiskeskusverkoston toimintamahdollisuudet turvataan.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.

64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi

2) enintään 63 000 euroa sovittelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin toimintamenoihin.

Selvitysosa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa sovittelutoiminnan järjestämisestä. Valtion korvauksen arvioidaan kattavan sovittelutoimintaan osallistuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvaus maksetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle ja sen maksatuksesta sekä käytön valvonnasta huolehtii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Korvauksen perusteet määritellään valtioneuvoston asetuksella rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta.

Toiminnan tavoitteena on erityisesti nuorten rikosketjun varhainen katkaiseminen.


2017 talousarvio6 300 000
2016 talousarvio6 300 000
2015 tilinpäätös6 300 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi

2) enintään 63 000 euroa sovittelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin toimintamenoihin.