Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. (33.10 ja 60, osa) Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
              30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
              31. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot
              32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen
              33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
              34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
              36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
              38. Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin
              40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
              (50.) Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin
              52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin
              63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
              64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa: Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät rahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto-3 000
Yhteensä-3 000

2017 talousarvio15 000 000
2016 talousarvio18 000 000
2015 tilinpäätös21 700 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentin määräraha on vähentynyt tuntuvasti tällä vuosituhannella. Yliopistotasoiseen tutkimukseen osoitettiin 2000-luvun alkuvuosina 56—59 milj. euroa ja vuosina 2009—2011 vielä noin 40 milj. euroa. Sittemmin rahoitus on alentunut edelleen 30 milj. euroon, ja ensi vuonna momentin määrärahaksi ehdotetaan 15 milj. euroa. Tämä on 3 milj. euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna ja enää noin neljäsosa siitä summasta, joka terveydenhuollon tutkimukseen oli käytettävissä 2000-luvun alussa.

Valiokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa (mm. VaVM 16/2015 vp) ja korostaa tässäkin yhteydessä niitä merkittäviä tuloksia, joita terveyden tutkimuksen rahoituksella on saatu aikaan. Tutkimusten avulla on voitu edistää kansanterveyttä ja vaikuttaa hoidon laatuun sekä sen kustannuksiin. On myös syntynyt uusia hoitomenetelmiä, joiden vaikuttavuudesta terveyteen on kiistaton tutkimuksellinen näyttö. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan pelkästään HUS:ssa on kehitetty 10 vuoden aikana noin 700 uutta hoitokäytäntöä tai sovellusta kliinisen tutkimuksen avulla. Tutkimuksella on ollut kaiken kaikkiaan suuri merkitys lääketieteen kehittymiselle ja myös sen kansainvälisesti tunnustetulle korkealle tasolle Suomessa.

Valiokunta toteaa, että lääketieteellinen ja terveystieteellinen tutkimus on olennainen osa hyvää hoitoa ja sen kehittämistä. Tutkimuksen väheneminen vaikuttaa tutkimuksen määrään, ja pitkällä aikavälillä se heijastuu myös hoidon laatuun. Myös mahdollisuudet hoitokäytäntöjen sekä uusien kustannustehokkaiden hoitomuotojen kehittämiseen heikkenevät.

Valiokunta viittaa edellä momentin 33.03.25 kohdalla esitettyyn ja nostaa myös tässä yhteydessä esille genomikeskukselle, biopankeille ja syöpäkeskukselle myönnetyn rahoituksen (17 milj. euroa) merkityksen mm. tutkimukselle, hoidolle ja lääkekehitykselle. Panostukset tukevat myös terveysalan kasvustrategiaa, jolla tähdätään kilpailukykyisen toimintaympäristön luomiseen ja alan talouskasvun edistämiseen. Tämän lisäksi toiminnan tulokset hyödyttävät myös suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän asiakkaita.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että sosiaalialan tutkimuksella ei ole vastaavaa erillistä rahoitusmekanismia kuin lääketieteellisellä tutkimuksella, vaan käytännössä sosiaalialan tutkimus pohjautuu suurelta osin opinnäytetöihin, jolloin tutkimus ei ole samalla tavalla pitkäjänteistä ja kasautuvaa kuin terveydenhuollossa. Tutkitulle tiedolle on kuitenkin erittäin suurta tarvetta sosiaalipalveluja kehitettäessä ja uudistettaessa sekä uusia palvelurakenteita luotaessa.

Valiokunta viittaa jäljempänä momentin 33.60.63 kohdalla todettuun ja korostaa myös tässä yhteydessä, että sosiaalialan tutkimuksen rahoitus on ratkaistava sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. Jatkossa olisi perusteltua pohtia osaamiskeskusten kansallista erikoistumista ja yhteistyötä niiden resurssien tehokkaan käytön ja tutkimuksen laadun varmistamiseksi.

Valiokunta lisää momentille 5 000 000 euroa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen ja ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 4

Eduskunta edellyttää, että sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä huolehditaan siitä, että sosiaalialan tutkimuksen ja yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen, mukaan lukien hoitotyön tutkimuksen, voimavarat turvataan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.