Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. (33.10 ja 60, osa) Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
              30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon
              50. Rintamalisät
              51. Sotilasvammakorvaukset
              52. Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin
              53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan
              54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille
              55. Eräät kuntoutustoiminnan menot
              56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot
              57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan
         60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

50. Veteraanien tukeminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa: Luvun menot muodostuvat lähinnä sotainvalideille, sotilasinvalideille ja heidän puolisoilleen sekä rintamaveteraaneille maksettavista etuuksista ja kuntoutuksesta. Lisäksi sairaskodeissa toteutettavaan kuntoutukseen ja laitoshuoltoon käytetään Rahapelitoiminnan tuottovaroja. Määrärahaa saa käyttää myös kuntoutushoitokustannusten ja sairaanhoitokulujen asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.

Sotilasvammakorvausten tavoitteena on korvata sodassa tai asepalveluksessa saatujen vammojen ja sairauksien aiheuttama haitta sekä turvata mahdollisuus itsenäiseen selviytymiseen. Tavoitteena on myös turvata toimeentulo niille sotainvalideille, jotka eivät muutoin saa riittävää toimeentuloa. Kuntoutustoiminnan tavoitteena on tukea itsenäistä selviytymistä ja siten lisätä sotainvalidien ja heidän puolisoidensa mahdollisuuksia asua kotona mahdollisimman pitkään.

Edunsaajien määrät vuosina 2015—2017

 2015
toteutunut
2016
arvio
2017
arvio
    
Sotainvalidien määrä vuoden lopussa2 5952 1101 680
Sotilasinvalidien määrä vuoden lopussa2 2171 9801 780
Rintamaveteraanien määrä18 90614 68011 600
Sotainvalidien omaisten määrä (= huoltoeläkkeensaajat)5 8665 4005 000
Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden määrä4 0863 9003 700
    
Kuntoutukseen oikeutettujen puolisoiden ja leskien määrä3 6003 2002 800

Sotilasvammalaki koskee sekä Suomen sodissa vuosina 1939—1945 vammautuneita (sotainvalidit) että varusmiespalveluksessa ennen vuotta 1991 loukkaantuneita tai vammautuneita henkilöitä (sotilasinvalidit). Teksteissä käytetään useimmiten ilmaisua ”sotainvalidi”. Ilmaisu pitää sisällään myös sotilasinvalidit, jotka ovat sotilasvammalain mukaan oikeutettuja samoihin etuuksiin ja palveluihin kuin sotainvalidit heille määritellyn työkyvyttömyysasteen (haitta-asteprosentin) mukaisesti.

30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 1 450 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää siirtoväen huollon järjestämisestä annetun lain (864/1949) 2 §:n nojalla kunnille suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen.

Selvitysosa: Sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksiin sijoitettujen sotasiirtolaisten määrän arvioidaan vuonna 2017 olevan 18. Määräraha jakautuu sekä korvausennakoiden että loppuerien maksamiseen.


2017 talousarvio1 450 000
2016 talousarvio1 450 000
2015 tilinpäätös1 084 627

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 1 450 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää siirtoväen huollon järjestämisestä annetun lain (864/1949) 2 §:n nojalla kunnille suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen.

50. Rintamalisät (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 16 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rintamasotilaseläkelain (119/1977) mukaisen rintamalisän maksamiseen

2) ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) mukaisen rintamalisän maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Indeksisidonnaisten menojen säästö-200
Tarvearvion muutos-4 260
Yhteensä-4 460

2017 talousarvio16 000 000
2016 talousarvio20 460 000
2015 tilinpäätös24 891 455

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Hallitus esitti, että kansaneläkeindeksi jäädytettäisiin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2016 tasolle ja että kansaneläkeindeksiä alennettaisiin 0,85 prosentilla. (Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta, HE 149/2016 vp).

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön (StVM 26/2016 vp) pohjalta eduskunta päätti kuitenkin muuttaa esitystä siten, että rintamalisä, ylimääräinen rintamalisä sekä veteraanilisä jätetään 0,85 prosentin indeksin alennuksen ulkopuolelle sotiemme veteraanien etuuksien suojaamiseksi. Siten nämä etuudet pysyvät vuonna 2017 saman suuruisina kuin kuluvana vuonna. Muutos lisää määrärahatarvetta ensi vuoden talousarvioon yhteensä 180 000 euroa, josta rintamalisien osuus on 140 000 euroa ja vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaisen veteraanilisän osuus 40 000 euroa (mom. 33.40.60).

Valiokunta lisää momentille 140 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 16 140 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rintamasotilaseläkelain (119/1977) mukaisen rintamalisän maksamiseen

2) ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) mukaisen rintamalisän maksamiseen.

51. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 104 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sotilasvammalain (404/1948) ja muiden siihen liittyvien lakien sekä arpajaislain (1047/2001) 22 §:n 2 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

2) sotainvalidien kuntoutukseen ja laitoshoitoon

3) kuntoutus- ja sairaanhoitokulujen asiantuntijapalkkioiden maksamiseen

4) kunnallisten avopalvelujen kustannusten korvaamiseen Ruotsissa asuville vähintään 15 prosentin, 1.1.2017 lähtien vähintään 10 prosentin sotainvalideille myös muiden kuin ateriapalvelujen osalta.

Selvitysosa: Pääosa sotilasvammakorvauksista muodostuu elinkoroista ja täydennyskoroista, sotainvalidien leskille ja lapsille maksettavista huoltoeläkkeistä sekä sairaanhoito- ja kuntoutuskustannuksista.

Elinkoron ja huoltoeläkkeiden saajia arvioidaan vuoden 2017 lopussa olevan noin 8 400, joista elinkoron saajia on 3 400.

Ruotsissa asuvat sotainvalidit ovat tasa-arvoisessa asemassa Suomessa asuvien sotainvalidien kanssa, myös muiden kuin ateriapalvelujen osalta.

Valtiokonttorin kustantamia ateriapalveluja käytti Ruotsissa 34 henkilöä vuonna 2015.

Sotilasvammalain 6 d § mahdollistaa sen, että kunnille ja kuntayhtymille korvattavia avohuoltokustannuksia voidaan rahoittaa raha-automaattitoiminnan tuottovaroista. Rahapelitoiminta tilittää tähän liittyen 30 000 000 euroa momentille 12.33.90.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sotilasvammalaista annetun lain muuttamisesta sotilasinvalidien haitta-asterajan laskemisesta 15 prosentista 10 prosenttiin 1.1.2017 lähtien. Määrärahassa on huomioitu sotilasvammalain nojalla korvattavia kunnallisia avopalveluja sotien johdosta vahingoittuneelle tai sairastuneelle sotainvalidille.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kunnallisten avopalvelujen lisämenot haitta-asteen laskemisesta 15 prosentista 10 prosenttiin (HO 2015)4 700
Tarvearvion muutos-18 104
Yhteensä-13 404

2017 talousarvio104 500 000
2016 talousarvio117 904 000
2015 tilinpäätös110 688 454

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 104 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sotilasvammalain (404/1948) ja muiden siihen liittyvien lakien sekä arpajaislain (1047/2001) 22 §:n 2 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

2) sotainvalidien kuntoutukseen ja laitoshoitoon

3) kuntoutus- ja sairaanhoitokulujen asiantuntijapalkkioiden maksamiseen

4) kunnallisten avopalvelujen kustannusten korvaamiseen Ruotsissa asuville vähintään 15 prosentin, 1.1.2017 lähtien vähintään 10 prosentin sotainvalideille myös muiden kuin ateriapalvelujen osalta.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentilta vähennetään 7 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys johtuu menoarvion tarkentumisesta.


2017 III lisätalousarvio-7 000 000
2017 talousarvio104 500 000
2016 tilinpäätös98 898 679
2015 tilinpäätös110 688 454

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentilta vähennetään 7 000 000 euroa.

52. Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 57 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) arpajaislain (1047/2001) 22 §:n 2 momentin ja sotilasvammalain (404/1948) 6 d §:n nojalla sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten laitoshuollon kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen

2) neuvontapalvelutoimintaan suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen.

Selvitysosa: Sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitoksina toimii vuonna 2017 arviolta 22 laitosta eri puolilla Suomea. Sotainvalidien ohella laitoksissa kuntoutetaan ja/tai hoidetaan myös muita asiakasryhmiä. Sotainvalidien ja heidän aviopuolisoidensa kesken jaettuja kuntoutuspäiviä sekä sotainvalidien hoitopäiviä arvioidaan vuonna 2017 olevan näissä laitoksissa vielä yhteensä n. 158 800. Kuntoutus- ja hoitolaitoksille maksetaan korvaus toteutuneiden hoitopäivien/käyntikertojen perusteella. Kilpailutuksella sekä laitosauditoinneilla hillitään hoitopäivä- ja käyntikertahintojen nousua sekä huolehditaan kuntoutus- ja hoitopalvelujen laatuun liittyvistä tavoitteista. Hankintasopimuksessa on sovittu kuntoutus- ja hoitolaitosten hoitopäivähinnat. Korvausta käytetään myös sotainvalidien neuvontapalvelutoimintaan.

Sotainvalidien hoitopäivät/-kerrat sotainvalidien laitoksissa 2015—2017

 2015
toteutunut
2016
arvio
2017
arvio
    
Hoitopäivät yhteensä (ei sisällä avokuntoutuskertoja)222 230184 700158 800
— laitoshoito155 000132 300115 200
— intervallihoito36 40028 60025 000
— päiväsairaala6 8405 0003 800
— laitoskuntoutus23 40018 40014 500
— päiväkuntoutus590400300
    
— avokuntoutuskerrat3 1802 4002 200

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Sota- ja sotilasinvalidien määrän väheneminen-3 000
Yhteensä-3 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio57 000 000
2016 talousarvio60 000 000
2015 tilinpäätös62 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 57 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) arpajaislain (1047/2001) 22 §:n 2 momentin ja sotilasvammalain (404/1948) 6 d §:n nojalla sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten laitoshuollon kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen

2) neuvontapalvelutoimintaan suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen.

53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 3 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sotainvalidien puolisoiden ja vaikeavammaista sotainvalidia hoitaneiden leskien sekä sotaleskien kuntoutustoimintamenojen maksamiseen valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaan

2) kuntoutuskustannuksiin liittyvien asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.

Selvitysosa: Puolisokuntoutukseen oikeutettujen sotainvalidien puolisoiden ja leskien määrän arvioidaan vuonna 2017 olevan 2 800. Kuntoutusjakson pituus on kaksi viikkoa kuntoutettavaa kohti.

Kilpailutuksella sekä laitosauditoinneilla hillitään kuntoutuslaitosten hoitopäivähintojen nousua sekä huolehditaan kuntoutuspalvelujen laatuun liittyvistä tavoitteista.


2017 talousarvio3 100 000
2016 talousarvio3 100 000
2015 tilinpäätös3 100 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 3 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sotainvalidien puolisoiden ja vaikeavammaista sotainvalidia hoitaneiden leskien sekä sotaleskien kuntoutustoimintamenojen maksamiseen valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaan

2) kuntoutuskustannuksiin liittyvien asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.

54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaan rintama-avustuksen maksamiseen eräille vaikeissa olosuhteissa Virossa ja muualla entisen Neuvostoliiton alueella eläville, Suomen puolustusvoimissa vuosien 1939—1945 sotiin osallistuneille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille

2) rintama-avustuksen myöntämiseen myös Suomessa pysyvästi asuville vapaaehtoisille rintamasotilaille.

Selvitysosa: Tavoitteena on tukea vaatimattomissa taloudellisissa oloissa elävien veteraanien toimeentuloa.

Toiminnan laajuus 2015—2017

 2015
toteutunut
2016
arvio
2017
arvio
    
Avustusta saavien lukumäärä 1008070
Avustus euroa/henkilö540540540

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-5
Yhteensä-5

2017 talousarvio50 000
2016 talousarvio55 000
2015 tilinpäätös55 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaan rintama-avustuksen maksamiseen eräille vaikeissa olosuhteissa Virossa ja muualla entisen Neuvostoliiton alueella eläville, Suomen puolustusvoimissa vuosien 1939—1945 sotiin osallistuneille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille

2) rintama-avustuksen myöntämiseen myös Suomessa pysyvästi asuville vapaaehtoisille rintamasotilaille.

55. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) arpajaislain (1047/2001) 22 §:n 2 momentin ja eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain (1039/1997) nojalla kuntoutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kuntoutuskustannuksiin liittyvien asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.

Selvitysosa: Kuntoutusta järjestetään laitos- ja avokuntoutuksena pääsääntöisesti samoissa kuntoutuslaitoksissa kuin veteraanikuntoutustakin. Kilpailutuksella sekä laitosauditoinneilla hillitään hoitopäivähintojen nousua sekä huolehditaan kuntoutuksen laatuun liittyvistä tavoitteista. Eräissä Suomen sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden henkilöiden lukumäärän arvioidaan olevan 3 700 vuonna 2017, joista kuntoutettavien määrän arvioidaan olevan 1 500 henkilöä.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio3 500 000
2016 talousarvio3 500 000
2015 tilinpäätös3 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) arpajaislain (1047/2001) 22 §:n 2 momentin ja eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain (1039/1997) nojalla kuntoutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kuntoutuskustannuksiin liittyvien asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.

56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 37 688 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) arpajaislain (1047/2001) 22 §:n 2 momentin ja rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) nojalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) rintamaveteraanikuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä matkakulujen maksamiseen

3) kuntoutuskustannusten asiantuntijapalkkioiden maksamiseen

4) kotiin vietävien avopalvelujen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Rintamaveteraanien avopalvelujen laajennus20 000
Saajamäärän väheneminen-300
Yhteensä19 700

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio37 688 000
2016 talousarvio17 988 000
2015 tilinpäätös20 988 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi hallitus lisää veteraanikuntoutukseen 40 milj. euroa, joka osoitetaan maksuttomien kotiin vietävien palvelujen järjestämiseen. Palvelujen lisäys rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotolla ja lisäresurssit ajoitetaan kolmelle vuodelle siten, että ensi vuonna lisäys on 20 milj. euroa, vuonna 2018 se on 15 milj. euroa ja vuonna 2019 vielä 5 milj. euroa. Tämän lisäksi on päätetty aikaistaa sotainvalidien haitta-asterajan alentamista siten, että heti vuoden 2017 alusta lukien myös 10 prosentin sotainvalidit pääsevät maksuttomien kunnallisten kotipalveluiden piiriin. Muutoksen kustannusvaikutus on 4,7 milj. euroa vuonna 2017, ja se on otettu huomioon momentin 33.50.51 määrärahassa.

Valiokunta on erittäin tyytyväinen näihin lisäpanostuksiin ja toteaa, että haitta-asterajan alentaminen vastaa myös eduskunnan viime vuonna hyväksymää lausumaa, jossa edellytettiin haitta-asterajan alentamista 10 prosenttiin viimeistään itsenäisyyden juhlavuonna 2017 (VaVM 16/2015 vp).

Resurssien lisääminen on ajankohtaista nyt, sillä kotiin vietävien avopalveluiden tarve on erittäin suuri. Veteraanien vanhetessa yhä harvempi pystyy lähtemään kodin ulkopuoliseen kuntoutukseen, mutta kotona selviytymiseen tarvitaan sen sijaan aiempaa enemmän tukipalveluja.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kuntoutusmäärärahat käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja täysimääräisesti ja myös veteraanin kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä edellyttää aiempaa suurempaa joustavuutta laitoskuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin osoitettujen määrärahojen käytössä.

Valiokunta korostaa myös kuntien roolia, sillä lisäresurssien käyttö ja vaikuttavuus riippuvat suurelta osin siitä, miten palveluiden järjestämisen toimeenpano kuntatasolla onnistuu. Määrärahan täysimääräinen käyttö edellyttää kunnilta aiempaa määrätietoisempaa otetta palveluiden järjestämiseen ja niistä tiedottamiseen. Kuntien on entistä aktiivisemmin huolehdittava siitä, että kaikki palveluihin oikeutetut veteraanit varmasti tavoitetaan ja että kotiin vietäviä palveluja tarjotaan monipuolisesti ja joustavasti ottaen huomioon veteraanin kunto ja kotona selviytymistä tukeva palvelukokonaisuus.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että kunnille annettava ohjeistus tukee ja kannustaa kuntia veteraanipalveluiden järjestämisessä ja varmistaa valtakunnallisesti mahdollisimman tasavertaiset palvelut.

Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 3

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa veteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin osoitettujen määrärahojen riittävyyttä sekä palvelujen toimivuutta ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, jotta kaikilla veteraaneilla on mahdollisuus päästä heille tarkoitettujen palveluiden piiriin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 37 688 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) arpajaislain (1047/2001) 22 §:n 2 momentin ja rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) nojalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) rintamaveteraanikuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä matkakulujen maksamiseen

3) kuntoutuskustannusten asiantuntijapalkkioiden maksamiseen

4) kotiin vietävien avopalvelujen maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 127/2017 vp (21.9.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 11 637 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 2 977 000 euroa aiheutuu kuntoutukseen ja 8 660 000 euroa kotona asumista tukeviin palveluihin kohdennettavista lisäyksistä.


2017 II lisätalousarvio11 637 000
2017 talousarvio37 688 000
2016 tilinpäätös17 988 000
2015 tilinpäätös20 988 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 6/2017 vp (6.10.2017)

Valiokunta on tyytyväinen hallituksen esitykseen, jolla veteraanipalveluiden määrärahaan ehdotetaan 11,6 milj. euron korotusta. Tämän lisäyksen myötä rintamaveteraanien kuntoutukseen ja avopalveluihin on käytettävissä tänä vuonna yhteensä 52,9 milj. euroa.

Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi veteraanimäärärahoja korotettiin jo vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa 20 milj. eurolla. Hyväksyessään mainitun talousarvion eduskunta edellytti lisäksi, että hallitus seuraa veteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin osoitettujen määrärahojen riittävyyttä ja palvelujen toimivuutta ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, jotta kaikilla veteraaneilla on mahdollisuus päästä heille tarkoitettujen palveluiden piiriin (VaVM 35/2016 vp — HE 134/2016 vp, HE 249/2016 vp).

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määrärahatarve on osoittautunut ennakoitua suuremmaksi. Tämä aiheutuu suurelta osin siitä, että kunnat ovat järjestäneet veteraanipalveluja aiempaa tehokkaammin ja näin useammat veteraanit ovat päässeet palvelujen piiriin. Jotta palvelujen saatavuus voidaan turvata myös loppuvuoden aikana, on määrärahakorotus tarpeellinen ja perusteltu. Valiokunta pitää hyvänä myös sitä, että määräraha on tarkoitus kohdentaa pääosin kotiin vietäviin palveluihin, millä voidaan osaltaan tukea kotona asumista.

Valiokunta ottaa kantaa ensi vuoden veteraanimäärärahojen riittävyyteen käsitellessään vuoden 2018 talousarvioesitystä (HE 106/2017 vp). Valiokunta korostaa kuitenkin jo tässä yhteydessä, että veteraanipalveluiden rahoitus on turvattava itsenäisyyden juhlavuoden päätöksen hengen mukaisesti myös ensi vuonna siten, että kaikilla veteraaneilla on mahdollisuus päästä veteraanipalveluiden piiriin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2017 vp (13.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 11 637 000 euroa.

57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 3 608 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) nojalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) rintamaveteraanikuntoutuksen tutkimus- ja kehittämismenojen maksamiseen

3) kuntoutushoitokustannusten asiantuntijapalkkioiden maksamiseen

4) kotona asumista tukevien avopalvelujen maksamiseen.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon ennakoitu palvelutarve sekä Rahapelitoiminnan tuotto momentille 33.50.56.

Kilpailutuksella sekä laitosauditoinneilla hillitään kuntoutuslaitosten hoitopäivähintojen nousua sekä huolehditaan kuntoutuspalvelujen laadusta.

Rintamaveteraanien lukumäärän arvioidaan olevan 11 600 vuoden 2017 lopussa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Veteraanien kuntoutus (kertaluonteisen lisäyksen poisto)-4 000
Veteraanikuntoutuksen tason turvaaminen-3 800
Yhteensä-7 800

2017 talousarvio3 608 000
2016 talousarvio11 408 000
2015 tilinpäätös9 608 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 3 608 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) nojalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) rintamaveteraanikuntoutuksen tutkimus- ja kehittämismenojen maksamiseen

3) kuntoutushoitokustannusten asiantuntijapalkkioiden maksamiseen

4) kotona asumista tukevien avopalvelujen maksamiseen.